MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2015"

Transkriptio

1 MAASEUTUVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toiminnalliset linjaukset Vuosien tulostavoitteet Virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Kehyslomake ja muut laskelmat Tuottavuustoimenpiteet Tietojärjestelmähankelomakkeet (7 kpl) Tietojärjestelmät ja säädösmuutokset (ennakointi) Perustelumuistio

3 1 (13) 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Yhteinen maatalouspolitiikka uudistuu vuodesta Samalla käynnistyy uusi, vuoteen 2020 ulottuva ohjelmakausi. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus koskettaa Maaseutuviraston (Mavin) perustehtäviä: suorat tuet, maaseudun kehittämispolitiikka, yksittäisten maataloustuotteiden erityissäännöt, markkinatoimet, rahoitusta koskeva sääntely ja valtiontukisäännöt. Uudistusten tavoitteena on mm. vastata entistä paremmin haasteisiin, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen, ympäristön- ja vesien suojeluun, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan uusista linjauksista on määrä julkaista vuoden 2010 lopulla. Varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia odotetaan vuoden 2011 puolessa välin. Todennäköinen päätöksenteko tapahtunee vuosina Liittymissopimuksen 141 artiklan perusteella maksettavan Etelä-Suomen kansallisen tuen nykyisen tukiohjelman voimassaolo päättyy vuoden 2013 lopussa. Liittymissopimuksen 142 artiklan perusteella maksettavan pohjoisen tuen maksuvaltuutta on sovittu tarkasteltavan vuonna 2013, kun mahdollisuus maksaa maidolle kansallista tukea osana vuoden 2008 terveystarkastusratkaisua päättyy. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan jatkoa arvioidaan luonnonhaittakorvausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. LFA-tukijärjestelmän aluejakouudistus on parhaillaan käynnissä. Aluejakouudistuksen toteutuminen siirtynee alkavaksi Tulevan toiminta- ja taloussuunnitelmakauden muutoksia on tässä vaiheessa hyvin vaikea kuvata tarkasti. Tämän hetken tietämyksen mukaan -kaudelle ajoittuu paljon toimeenpantavia muutoksia, ja ne käsittävät kattavasti Mavin koko tehtäväkentän. Maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön muutosten vaikutukset Maaseutuviraston toimintaan -kaudella Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja uusi ohjelmakausi -kaudella Mavi avustaa maa- ja metsätalousministeriötä uuden yhteisen maatalouspolitiikan sekä erityisesti uutta ohjelmakautta koskevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman valmistelussa. Mavi toimeenpanee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa koskevat muutokset ja aloittaa samalla kuluvan ohjelmakauden sulkemisen suunnittelun. Seuraavan ohjelmakauden säädökset viitoittavat pitkälle hanke-, yritys- ja rakennetukien toimeenpanoa -kauden loppuvuosina. Mavi panostaa yhdessä ministeriön kanssa -kaudella alaisen hallinnon ja sidosryhmien koulutukseen sekä asiakasviestintään, jotta uudistuksesta on oikeanlaista tietoa koko kentällä. Uudistetun politiikan toimeenpano, alaisen hallinnon koulutus ja mittava tietojärjestelmien uudistaminen on aloitettava jo ennen kuin tulevan yhteisen maatalouspolitiikan tai ohjelmakauden suuntaviivoista on täyttä varmuutta. Muutosten on oltava toimeenpantuna alkuvuodesta 2014, ja ne voivat olla budjettiraamien muuttuessa hyvinkin merkittäviä. Muut haasteet Viraston haasteena -kaudella on vakiinnuttaa roolinsa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kuntien ohjaajana, jotta hallinnonalan tavoitteet viraston toimialalla saavutetaan ja EU- ja kansallisen lainsäädännön velvoitteet täyttyvät.

4 2 (13) Viraston vastuulla -kaudella on tukea kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Tavoitteena on enintään 80 tehtävien järjestämisestä vastaavaa kuntaa tai kuntayhtymää Manner- Suomessa. Yhteistoiminta-alueiden pitäisi käynnistyä uudella organisaatiolla viimeistään Lisäksi tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä solmia kuntien kanssa EU:n edellyttämät maksajavirastosopimukset. Osa nykyisistä ympäristötuen perustuen vaatimuksista voi mahdollisesti siirtyä vuonna 2014 alkaen täydentäviin ehtoihin suorien tukien ehdoiksi, jolloin ympäristötukea ei tältä osin voi maksaa. Ympäristötuessa ongelmaksi on muodostumassa se, miten viljelijät saadaan sitoutumaan vaativiin, hallinnollisesti raskaisiin ja valvontaa edellyttäviin toimiin, jos vain toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan. Muutosten vaikutukset resurssitarpeisiin Mavi korostaa, että maatalouspolitiikan ja toimintaympäristön uudistusten tulisi heijastua myös käytettävissä oleviin resursseihin sekä Mavissa että aluehallinnossa. Uusien tehtävien vastaanotto on mahdollista niiden edellyttämien resurssien siirtyessä hallinnonalalle. Tuleva maatalouspolitiikan uudistus ja uuden ohjelmakauden vaatimukset lisäävät väliaikaisesti työmäärää Mavissa. Mavi katsoo, että uudistetun politiikan toimeenpano on mahdollista vain resursseja lisäämällä, ja esittää tässä suunnitelmassa tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kehyksen ylittävät tilapäiset tarpeet (ks. luku 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset). Uuden kansallisen 141- ja 142-tuen valmistelu ja toimeenpano ajoittuvat vuosille 2013 ja Viljelijä- ja rakennetukien tietojärjestelmien uudistaminen on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Järjestelmien uudistaminen (mm. tukioikeusrekisterin yhdistäminen osaksi toista järjestelmää) ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen edellyttää Mavin tukiasiantuntijoilta huomattavaa resurssien sitomista määrittelyihin. Myös muutosten hyväksymistestaus sitoo enenevissä määrin Mavin asiantuntijaresursseja -kaudella. -kaudella varaudutaan lisääntyneisiin toimeenpanotehtäviin, jotka johtuvat ympäristötuen sitoumusmuutoksista vuonna Pääosa ympäristötuen 5-vuotisista sitoumuksista päättyy vuonna Myös vuonna 2010 toteutunut maaseuturahaston lisävarojen käyttö ympäristötuen tietyissä erityistuissa ja näiden toimenpiteiden indikaattorien erillinen seuranta työllistää hallintoa. Luonnonhaittakorvausjärjestelmää (LFA) ollaan uudistamassa ja alueet luokitellaan uudelleen, mikä vaatinee merkittäviä resursseja. Maatilojen energiaohjelmaan liittyvät toimeenpanotehtävät muotoutuvat -kaudella. Lisäksi TEM on valmistelemassa biopolttoaineiden kestävyyskriteerilakia. Biopolttoaineen valmistajalla on vastuu siitä, että polttoaine täyttää kestävyyttä koskevat vaatimukset. Tämä luo mahdollisesti jatkossa vaatimuksen järjestelmästä, jossa yksittäiset tuottajat sitoutuvat kestävyyskriteerien noudattamiseen. Näiden sopimusten ja niitä ohjaavien rekisterien mukana tuleviin uusiin työtehtäviin on valmistauduttava. Markkinoiden voimakkaat heilahtelut voivat myös aiheuttaa lisääntyviä resurssitarpeita markkinatukien toimeenpanoon -kaudella. Mavi jatkaa sähköisten palveluiden kehittämistä. Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman). Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Lisäksi esitys uudeksi tietohallintolaiksi on menossa eduskunnalle vielä syksyn 2010 aikana. Sen tavoitteena on, että tietojärjestelmät ovat valtion-

5 3 (13) hallinnossa mahdollisimman yhteensopivia. Tämä tulee ottaa huomioon viraston järjestelmien kehittämisessä. Talousarviolainsäädännön muutoksen mukaisesti jokaisen viraston tulee jatkossa muodostaa oma itsenäinen kirjanpitoyksikkönsä. Mavi aloittaa kirjanpitoyksikkönä vuoden 2012 alusta lähtien. Muutoksen myötä virasto vastaa itse kirjanpidostaan ja maksuliikenteestään, vaikka Valtiokonttorin palvelukeskus tuottaakin kyseiset palvelut. Uudistuksen arvioidaan lisäävän jonkin verran Mavin työtaakkaa ja puolestaan vähentävän sitä ministeriössä Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Mavi toimii Suomen maksajavirastona sekä maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpanijana. Viraston toiminnan vaikuttavuus kohdistuu mm. maaseutuyrittäjiin, elintarvikealan yrityksiin ja muihin teollisuusyrityksiin, viljelijöihin, ELY-keskuksiin, kuntiin, kouluihin, järjestöihin ja toimintaryhmiin. Mavi tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita toimeenpanemalla maaseudun kehittämisohjelmaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia tukijärjestelmiä. Mavi osallistuu toimeenpanotehtäviensä kautta muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen, kannattavan maataloustuotannon harjoittamiseen kotimaassa sekä vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija ja tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Mavi kehittää edelleen sähköisiä asiointipalveluitaan ja pyrkii tarjoamaan asiakkailleen ja sidosryhmilleen verkkopalvelut helppokäyttöisesti. Mavi kehittää toimintaansa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan keskusvirastona Toiminnalliset linjaukset Maaseutuviraston toiminnan kivijalka on strategia ja siinä määritellyt päämäärät. Viraston toiminta perustuu näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Mavi katsoo nykyisessä strategiassaan vuoteen kauden alussa käynnistetään uuden strategian työstäminen. Mavin toiminta-ajatuksen mukaisesti virasto keskittyy toiminnassaan asiakkaiden palvelemiseen ja palvelutapojen kehittämiseen sekä toimeenpanoon liittyvän kumppanuusyhteistyön rakentamiseen verkostojen kautta. Mavi ohjeistaa ja neuvoo, kouluttaa ja viestii. Alueellistaminen on ollut Mavin toiminnan leimallinen piirre viraston perustamisesta lähtien. Vuosi 2012 on viraston alueellistamisen jälkeinen ensimmäinen lähes vakiintunut toimintavuosi. Vaikuttavuus ja asiakkuus Mavin vaikuttavuuden ja asiakkuuden näkökulmasta korostetaan laadukkaita palveluita, tyytyväisiä asiakkaita, tukijärjestelmien onnistunutta toimeenpanoa ja toimivia kumppanuuksia. Virasto on käynnistämässä asiakaspalvelustrategian valmistelua, johon liittyy läheisesti myös kumppanuuksien määritteleminen. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistä jatketaan. Hallinnon prosesseja kehitetään niin, että lähes kaikki viljelijät palauttavat tukihakemuksensa sähköisesti suunnittelukauden lopulla. Mavi pyrkii turvaamaan ja varmistamaan tukihallinnon palvelut kaikille viljelijöille. Vaikuttavuuden kehittämistä toteuttaa omalta osaltaan viraston viestintästrategia. Mavi pyrkii tuomaan toimeenpanonäkökulman mukaan säädösvalmisteluun ja tämä korostuu erityisesti tällä -kaudella maatalouspolitiikan uudistuessa.

6 4 (13) Toiminnallinen tehokkuus Virasto kehittää jatkuvasti sisäisiä prosesseja ja sisäistä laskentaa. Sisäinen laskenta tuottaa tietoa viraston toiminnan taloudellisuudesta ja tuottavuudesta päätöksenteon pohjaksi niin virastolle itselleen kuin tulosohjaajallekin. Toiminnallista tehokkuutta parannetaan myös muiden tietojärjestelmien, kuten raportointijärjestelmien, kehittämishankkeilla. Virasto ulkoistaa ne tehtävät, jotka on vielä mahdollista ulkoistaa ottaen huomioon sen, että lähes kaikki toiminnot siirrettiin ulkoisten palveluntuottajien hoidettavaksi jo viraston perustamisvaiheessa. Movi-hankkeen myötä käyttöön otettujen työvälineiden ja toimintakulttuurin ylläpitäminen jatkuu edelleen -kaudella. Parhaat hyödyt työvälineistä saadaan sitten, kun kyseisten välineiden käyttöön siirrytään koko hallinnonalalla. Tuotokset ja laadunhallinta Prosessit kuvataan selkeästi ja niitä kehitetään edelleen. Prosesseissa otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset ja kumppanuudet, ja panostetaan prosessijohtamiseen ottaen huomioon alueellistuneen organisaation haasteet. Kuntien viljelijätukihallinnon ja aluehallinnon uudistukset sekä Tiken rakenteellinen muutos tilaaja-tuottaja-mallin suuntaan on huomioitava myös prosessien kehittämisessä. Viraston toiminnassa painotetaan riskienhallintaa ja varmistetaan tietoturvallisuus mm. tietoturvasertifikaatin ylläpitämisellä. Tiedonhallinnan kehittämisen kautta vaikutetaan myös prosessien selkeyteen sekä riskienhallintaan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Virasto panostaa henkilöstöstrategian mukaisesti osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön, jota johdetaan ammattitaitoisesti. Henkilöstöä koulutetaan ja esimiehiä valmennetaan suunnitelmallisesti henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia toteuttamalla. Sitoutumista Maviin pyritään lisäämään osoittamalla oikeaan tehtävään oikea henkilö, ja tarjoamalla työn tekemiseen oikeat ja toimivat työvälineet. Alueellistuneen organisaation erityispiirteinä kiinnitetään huomiota hajautetun työn tekemiseen ja sen johtamiseen, ja myös yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja sisäisen viestinnän kehittämiseen. Työhyvinvoinnin turvaaminen nähdään keskeisenä osana kaikkea toimintaa. Ennaltaehkäisevään työterveyssuunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota ja varhaisen puuttumisen mallia toteutetaan. 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Toiminnallisen tehokkuuden osalta Mavin painopistealueeksi on määritelty palvelukyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen ja tavoitteena on tuottavuuden ja taloudellisuuden kestävä kehittäminen sekä ennakoiva ja ydintehtäviin suhteutettu riittävä ja oikea resursointi.

7 5 (13) Viraston eri osastot ja yksiköt muodostavat tiiviin ja toimivan maataloushallinnon kokonaisuuden. Kaikki priorisoidut tehtävät tulevat hoidettua oikein ja ajallaan ja viraston toimintaa kehitetään strategian mukaisesti asiakkaiden palvelemiseen. Alue- ja paikallishallintouudistuksen jälkeenkin maataloushallinto on toimintakykyinen ja ELYn toimintatavoitteet toteutuneet. Viraston tulevan suunnittelukauden haasteena on yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden nopeiden muutosten toimeenpano maataloushallinnossa, tietojärjestelmissä ja asiakaspalvelussa. Perustehtävien hoitaminen ja jatkuvuus on varmistettava vaativassa muutostilanteessa. Taulukossa 1 on esitetty Mavin päätoimintojen kustannukset. Mavi ei tee tutkimustoimintaa eikä tuota liiketaloudellisia suoritteita ulkoisille asiakkaille. Taulukko 1. Päätoimintojen kustannukset (milj. ) vuosina Kustannukset päätoiminnoittain (milj. ) 2008 Toteu tuma 2009 Arvio 2010 TAE Tukijärjestelmien hallinnointi 5,06 5,99 6,35 6,00 6,63 6,60 6,49 6,16 Hakemusten käsittely 1,52 1,73 1,80 1,80 1,93 1,93 1,89 1,80 Tukimaksujen käsittely 0,79 1,50 1,60 1,60 1,66 1,65 1,62 1,54 Tukien valvonta ja tarkastukset 1,34 1,73 1,80 1,80 1,93 1,93 1,89 1,80 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 0,44 0,50 0,53 0,55 0,83 0,83 0,81 0,77 Yhteistyö ja kehittäminen 1,02 1,14 1,21 1,20 1,38 1,38 1,35 1,28 Sisäinen tarkastus ja valvonta 0,14 0,35 0,37 0,40 0,55 0,55 0,54 0,51 IT-toiminta 7,25 8,78 9,50 11,53 12,71 12,65 12,44 11,81 Ydinprosessit yhteensä 17,55 21,71 23,16 24,88 27,63 27,50 27,05 25,67 Tulot 0,13 0,40 0,40 0,56 0,58 0,58 0,58 0,58 Yhteensä 17,42 21,31 22,77 24,32 27,05 26,93 26,48 25,09 Taulukossa esitetään viraston kokonaistarve, mukaan lukien esitettävät lisähenkilöstötarpeet. Hallinnon prosessien kustannukset on vyörytetty päätoiminnoille. Mavin kustannukset ylittävät kehykset -kaudella. Kehyksen ylittävinä tarpeina esitetään maatalouspolitiikan uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta sekä sähköisen asioinnin kehittämisestä aiheutuvien ylimääräisten ja osin väliaikaisten tehtävien hoitamisesta sekä näiden edellyttämien tietojärjestelmämuutosten toteuttamisesta syntyvät kustannukset (sisältäen sekä palveluitten ostoa että lisäystä Mavin henkilökehykseen ja htv-lisäyksen aiheuttamat kustannusvaikutukset). Taulukossa 2 on esitetty kustannusten jakautuminen kustannuslajeittain kokonaistarpeiden mukaisesti. Palvelujen ostot kasvavat Tiken uuden rahoitusmallin myötä, jossa asiakasvirastojen budjettiin sisällytetään Tiken henkilötyön rahoitus. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon ulkopuolisten ostojen arvioidaan kasvavan CAPin uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta ja sähköisen asioinnin laajentamisesta johtuen. Palveluiden ostojen kasvuun vaikuttaa myös tukipalveluiden ulkopuolisten ostojen (pääosin työasema- ja käyttöpalvelut sekä virastopalvelut) laajentuminen.

8 6 (13) Taulukko 2. Kustannusten jakautuminen kululajeittain (milj. ). Kustannusten jakautuminen kululajeittain (milj. ) Arvio 2010 TAE Henkilöstökustannukset 9,40 10,86 11,48 10,71 10,56 10,46 10,21 9,53 Vuokrat 1,29 1,47 1,38 1,32 1,25 1,25 1,22 1,19 Palveluiden ostot 5,76 7,71 8,60 11,06 13,81 13,79 13,62 12,95 Muut kustannukset 1,10 1,43 1,70 1,80 2,00 2,00 2,00 2,00 Yhteensä 17,55 21,47 23,16 24,89 27,63 27,50 27,05 25,67 Maaseutuvirasto tehostaa toimintaansa vahvistamalla ja luomalla uusia kumppanuuksia. Yhtenä esimerkkinä tästä on keväällä 2009 Maanmittauslaitoksen kanssa solmittu yhteistoimintasopimus ilmakuva-aineiston hankinnassa, jonka myötä hankittavien kuvien hyödyntäminen tehostuu ja kustannukset pienenevät hallinnonalalla, kun ilmakuvien hankintaa koordinoidaan yli organisaatiorajojen. Taulukossa 3 on jaettu viraston henkilötyöpanos työajanseurannan mukaisille päätoiminnoille. Hallinnon prosesseihin käytetty työaika on vyörytetty. -kauden jakauma on jaettu laskennallisesti eri toiminnoille vuoden 2010 jakauman mukaisesti. Taulukko 3. HTV-jakauma päätoiminnoittain kehyksien mukaisesti. HTV:t päätoiminnoittain 2008 * 2009 Tukijärjestelmien hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Yhteensä ** Arvio 2010 TAE *) Työajanseuranta otettiin Mavissa käyttöön heinäkuussa 2008, joten vuosi ei ole vertailukelpoinen muitten vuosien kanssa. **) Vuoden 2009 Tahti-toteuma on isompi kuin työajanseurannan toteuma, koska toimintolaskentaan henkilötyövuoden pituudeksi on määritetty kiinteä 250 henkilötyöpäivää Maaseutuvirasto arvioi, että ohjelmakauden muutosta ja maatalouspolitiikan uudistamista ei voida toteuttaa ilman väliaikaista resurssien kasvattamista. Lisäksi -kaudelle esitetään viljelijätukihallinnon kehittämiseen ja delegoituihin tehtäviin (laadunvalvonnat) lisäresursseja, jotka ovat pääosin pysyviä. Taulukkoon 4 on koottu henkilötyövuosikehyksen ylittävät lisätarpeet kohdistettuna päätoiminnoille. Lisätietoja resurssitarpeista myöhemmin asiakirjassa ja liitteessä 5.

9 7 (13) Taulukko 4. Kehyksen ylittävät htv-lisätarpeet päätoiminnoittain. Kehyksen ylittävät HTV-lisätarpeet päätoiminnoittain -kaudella Tukijärjestelmien hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset 2,6 2,6 2 2 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen* Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Yhteensä 9,6 8,6 7 4 Kehys + lisätarpeet 202,6 200, *) Päätoiminto Yhteistyö ja kehittäminen sisältää viljelijätukihallinnon uudistamiseen ja toimeenpanoon esitettävän henkilötyövuositarpeen. Maksullisen toiminnan kannattavuus Mavin maksullinen toiminta koostuu julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä. Näitä ovat perintökaaren 25 luvun 8 :n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen vuotuiset valvontamaksut. Maksullisen toiminnan merkitys Mavissa on hyvin vähäistä. Maksulliseen toimintaan käytettiin vuonna 2009 vain yhteensä 75 työtuntia. Tiedossa ei ole, että maksullinen toiminta tulee merkittävästi kasvamaan. Mavin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli vuonna ,9 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden osalta Mavin tavoite tulevina vuosina on 100 % kustannusvastaavuus. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Mavissa on käynnistetty vuonna 2010 suoritteiden kehittäminen niin tulossopimusta ja sen raportointia ajatellen kuin myös viraston johtamista ajatellen. Kehittämistyö on lokakuussa 2010 vielä kesken, joten tähän -asiakirjaan ei tuotoksia erikseen kuvata. Tavoitteena on, että Mavin toimintaa kuvaavat suoritteet tavoitetasoineen esitetään vuoden 2011 tulossopimuksessa ja vuoden 2010 toimintakertomuksessa. -kauden aikana toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia ja nämä muutokset näkyvät mm. tietojärjestelmäprojektien arvon kasvuna. Määrittelytyö vaatii viraston omaa osaamista, mutta myös ostopalvelut tulevat kasvamaan. Tiken uuden rahoitusmallin myötä virastoille siirtyy myös ulkopuolisten toimittajien sopimushallinta, mikä lisää tarvetta hankintaosaamiselle, mutta myös osaltaan lisää viraston omaa vastuuta ja tietämystä järjestelmien elinkaariajattelussa. Mavin tämänhetkinen aikataulu Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotolle on vuosi Valtion ITpalvelukeskuksen palveluiden piiriin Mavi siirtyy sitä mukaa, kun VIP voi tarjota yhteisiä palveluita ja nykyiset sopimukset palvelutuottajien kanssa umpeutuvat. Mavin viestintästrategiassa on määritelty tavoitteet ja toimenpiteet sisäiselle viestinnälle, ulkoiselle viestinnälle ja kumppaniviestinnälle. Viestinnän sisällöissä painottuu hallinnon toimeenpanon näkökulma. Keskeisiä teemoja ovat asiakkaat, palvelut, vastuullisuus sekä laatu ja luottamus. Mavi laatii selkeitä oppaita, ohjeita, lomakkeita ja julkaisuja sekä kehittää verkkoviestinnän välineitä. Hallinnonalan extranet Aitta uudistetaan yhteistyössä Eviran kanssa vuoden 2011 aikana. Mavi julkaisee uutiskirjettä hallinnon kumppaneilleen ja osallistuu hallinnonalan uutiskirjeiden tuottamiseen. Mavi on mukana vuosittain erilaisilla foorumeilla vieden viestiä palveluistaan lähemmäksi

10 8 (13) asiakkaitaan ja kumppaneitaan. Edellisvuosien tapaan Mavi kouluttaa ja ohjaa kuntia ja ELYkeskuksia. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Viraston ydintoiminta perustuu hyvin pitkälti toimiviin tietojärjestelmiin, joiden kehittämisessä ja ylläpidossa pyritään laadukkaaseen lopputulokseen muun muassa dokumentoinnin ja ohjeistuksen kautta yhteistyössä Tiken ja toimittajien kanssa. Maville on myönnetty ISO27001-standardin mukainen tietoturvasertifikaatti, jota auditoidaan säännöllisesti. -kauden aikana kehitetään ja kuvataan tarkemmin sekä ydin- että toimintaa tukevia prosesseja tarkentaen erilaisia rooleja ja niille kuuluvia tehtäviä. Lisäksi organisaatiota kehitetään edelleen prosesseja tukevaksi. Palveluiden laatu pidetään hyvällä tasolla ja asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan vuosittain. kauden aikana otetaan käyttöön laatujärjestelmä, jonka pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvasti. d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys pohjautuu Mavin henkilöstöstrategiaan, jota seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Henkisten voimavarojen hallinnan ja sen pitkäjänteisen suunnittelun Mavissa tekevät erittäin haasteelliseksi organisaation nuori ikä, alueellistaminen ja siitä johtuva suuri vaihtuvuus, tukijärjestelmien epävarmuus, fyysinen etäisyys ohjaavaan ministeriöön sekä tuottavuusohjelma. Mavi pyrkii olemaan haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja. Mavissa on panostettu viime vuosina henkilöstön kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Työn pohjana ovat vuosittain laadittava virastonlaajuinen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä henkilökohtaiset, esimiehen ja alaisen välillä käytävissä kehityskeskusteluissa sovitut kehittymissuunnitelmat. Suunnittelukaudella jatketaan edelleen henkilöstön asiantuntijuuden syventämistä ja tarjotaan mahdollisuuksia laajentaa tehtäväkenttiä kokemuksen karttuessa. Henkilöstön perehdyttämisessä ja osaamisessa korostuu myös erilaisten työvälineiden käytön omaksuminen osaksi jokapäiväistä työtä. Osaamista kehitetään myös ministeriön kanssa yhteisillä perehdyttämispäivillä sekä vakiinnuttamalla vuonna 2010 aloitettu mentorointiohjelma, jossa osaamista siirretään kokeneemmilta osaajilta nuoremmille. Virastossa panostetaan hyvään johtamiseen ja kehitetään esimiestyötä. Palkkausjärjestelmää kehitetään ja valmistaudutaan tulospalkkiojärjestelmään unohtamatta muita kuin taloudellisia kannustamis- ja palkitsemismuotoja. Sähköiset työvälineet tulevat jatkossa helpottamaan nykyistä paremmin tiedonvaihtoa Mavin sisällä ja eri puolilla maata toimivien yhteistyökumppanien välillä. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstöbarometrillä ja henkilöstön jaksamista seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Virkistystoimintaa järjestetään säännöllisesti erityisesti tarjoten mahdollisuuksia tavata myös muissa toimipisteissä työskenteleviä henkilöitä vapaamuotoisemman ohjelman puitteissa. Viraston henkilötyövuosikehys pienenee suunnittelukaudella tuottavuusohjelman mukaisesti vuoden 2010 kehyksestä 41 henkilötyövuotta. Vuosina 2010 ja 2011 virastolla on vielä käytössään alueellistamisen turvaamiseen useita henkilötyövuosia, mutta vuodesta 2012 eteenpäin tuplamiehitystä ei ole enää käytettävissä.

11 9 (13) 2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Tuottavuusohjelma Mavi on laatinut tuottavuusohjelman vuonna Tuottavuusohjelma on tarkoitus tarkistaa vielä vuoden 2010 aikana. Kuten edellä on todettu, Mavin henkilötyövuosikehys pienenee suunnittelukauden loppuun mennessä tuottavuusohjelman mukaisesti vuoden 2010 kehyksestä 41 henkilötyövuotta. Mavi on pysynyt vuosittain sille annetussa henkilötyövuosikehyksessä, ja se on sitoutunut tuottavuusohjelman toteuttamiseen jatkossakin. Mavi kuitenkin ennakoi, että tavoitteen saavuttaminen on erittäin vaikeaa. Mavi kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja prosessejaan sekä järjestää tehtäviä tarkoituksenmukaisesti uudelleen. Tämä edistää myös tuottavuutta. Tarkempi kuvaus Mavin tuottavuustoimenpiteistä seuraa liitteenä 2. Mavi korostaa, että politiikan uudistusten tulisi heijastua myös käytettävissä oleviin resursseihin sekä Mavissa että aluehallinnossa. Uusien tehtävien vastaanotto on mahdollista niiden edellyttämien resurssien siirtyessä hallinnonalalle. -kaudella maatalouspolitiikan uudistus ja ohjelmakauden vaihtuminen lisäävät väliaikaisesti työmäärää Mavissa. Uudistusten toteuttaminen edellyttää uusia ydintoiminnan järjestelmiä, joiden kehittäminen samaan aikaan vanhan ohjelmakauden toteuttamisen kanssa ei onnistu ilman tilapäisiä lisäresursseja. Mavi jatkaa -kaudella kärkihankkeensa sähköisen asioinnin kehittämistä. Tämä edellyttää sähköisissä palveluissa muodostuvien asiakirjallisten tietojen sähköisen säilyttämisen kehittämistä. Muista uusista ja lisääntyneistä tehtävistä viljelijätukihallinnon kehittäminen ja delegoitujen maksajavirastotehtävien laadunvalvonnat aiheuttavat lisäresurssitarpeita. Esitys lisäresursseista sisältyy Mavin toiminta- ja taloussuunnitelman lukuun 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset. Lisäksi Mavi haluaa kiinnittää huomiota tuottavuusvähennysten ajoitukseen. Ohjelmakauden vaihtuminen aiheuttaa säännönmukaisesti työmäärän väliaikaisen, mutta huomattavan lisääntymisen. Tällainen tilanne koittaa jälleen 2015, jolloin Mavin tuottavuusvähennysvelvoite on 10 htv. Ohjelmakausi on vaihtunut juuri vuonna 2014, ja sen toimeenpano on jo käynnissä, kun vuonna 2015 suljetaan vielä edellistä kautta. Näiden päällekkäisten tehtävien arvioidaan johtavan väliaikaiseen työtehtävien kasaantumiseen, jolloin tuottavuusvähennysten toteuttaminen on hyvin hankalaa. Tästä syystä Mavi esittää, että tuottavuusohjelman mukainen vuoden 2015 htv-vähennys (-10 htv) voitaisiin jyvittää toteutettavaksi vuosina 2016 ja Esitys vähennysten siirtämisestä sisältyy Mavin toiminta- ja taloussuunnitelman lukuun 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät ehdotukset. Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen Maaseutuvirastossa on tietohallintostrategia, joka tukee koko viraston strategiaa. Suunnittelukaudella viraston on välttämätöntä laajentaa sähköisiä palveluitaan, uusia teknisesti vanhentuneita ja siten haavoittuvia järjestelmiä sekä ottaa huomioon maatalouspolitiikan uudistamisen ja ohjelmakauden vaihteen muutokset, jotka tässä vaiheessa ovat vielä määrittelemättä. Sähköistä tukihakua laajennetaan ja parannetaan -kauden aikana. Sähköinen asiointimahdollisuus laajennetaan koskemaan Ahvenanmaata sekä rahtu-, hanke- ja yritystukia. -kauden lopussa tavoitteena on, että lähes kaikki tukihakemukset jätetään sähköisesti ja kaikkia merkittäviä tukikokonaisuuksia voidaan hakea sähköisesti. Sähköisen asioinnin myötä on tarkoitus kehittää myös sähköistä arkistointia, joka saa aikaan tuottavuussäästöjä etenkin alaisessa hallinnossa.

12 10 (13) Sähköisen arkistoinnin kehittäminen vaatii nykyisten arvioiden mukaan merkittävää investointia -kauden aikana. Maataloushallinnon sähköisen asioinnin ja raportoinnin kehittämiskokonaisuudessa -kaudella panostetaan edellä mainitun lisäksi raportointijärjestelmien kehittämiseen ja markkinatukien sähköisten palvelujen laajentamiseen entisestään. Hanke- ja Rahtu-järjestelmien sähköistäminen käynnistetään vuonna 2011 esiselvityksellä. -kaudella uudistetaan EU:n rahoitus- ja ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen Tukisovellus (IACS) ja Rahtu-järjestelmä. Lisäksi Hanke-järjestelmään joudutaan tekemään oletettavasti ohjelmamuutoksista johtuen merkittäviä muutoksia. Tukisovellus ja Rahtu-järjestelmä on uudistettava teknisistä ja taloudellisista syistä sekä järjestelmien pitkästä iästä ja teknisen elinkaaren päättymisestä johtuen. Maatalouspolitiikan uudistusta ei enää voida toteuttaa vanhoilla järjestelmillä. Samalla yhdistetään Rahtu- ja Hanke-järjestelmät yhdeksi järjestelmäksi, jotta elinkaaren kokonaiskustannukset pystytään minimoimaan. Uudistustyö edellyttää vahvaa ja toimivaa yhteistyötä maaja metsätalousministeriön kanssa mm. määrittelytyössä, jotta järjestelmät täyttävät säädösten edellyttämät vaatimukset ja kansalliset tarpeet. Lähtökohtana on, että uudistetut järjestelmät edeltäjiensä tavoin ovat tekniseltä ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäikäisiä ja ovat käytettävissä useamman -kauden ajan. Uuden Tukisovelluksen myötä viraston ydinprosessi tehostuu ja asiakkaiden palveleminen sujuvoituu. Järjestelmän valvontaosaa uudistetaan ja siihen liitetään työkaluja, jotka mahdollistavat peltolohkoihin liittyvän paikkatietoaineiston käsittelyn tehokkaasti. Muita merkittäviä -kaudella toteutettavia tietojärjestelmähankkeita ovat vuosittaiset asetusmuutokset järjestelmiin, maksatusjärjestelmän jatkokehitys, koulumaitosovelluksen uudistaminen sekä peltolohkojärjestelmän kehittäminen. Yhteistyötä muiden virastojen kanssa kehitetään myös tietojärjestelmien kehittämisen saralla ja pyritään toteuttamaan ratkaisuja hallinnonalan sisällä. Taulukossa 5 on kuvattu -kauden tietohallinnon ostojen jakautuminen. Ostot on jaettu siihen toimintaan, missä Tike on mukana ja toimintaan, mihin Tike ei osallistu. Ne tietohallintomenot, joissa Tike ei ole mukana, sisältävät mm. laitteiden hankinnat ja leasingit, puhelin- ja tietoliikenteen, erilaiset asiantuntijapalveluiden hankinnat ja työasematukipalveluitten ostot. Vuosina Tike on pääosin rahoittanut Mavin ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpidon, lukuunottamatta peltolohkorekisteriä. Vuodesta 2011 eteenpäin ylläpidon ostojen vastuu siirtyy Maville käyttöpalveluiden rahoitusvastuiden ohella, mikä näkyy selvänä kasvuna palveluiden ostoissa. Taulukko 5. Mavin tietohallinnon ostojen jakautuminen kehittämiseen, ylläpitoon, yhteisiin ITjärjestelmiin ja käyttöpalveluihin. Ostojen jakautuminen (milj. euroa, ei sisällä Tikelle maksettavia palkkoja) Arvio 2010 TAE Kehittäminen 1,93 2,18 2,40 2,70 2,60 2,80 2,60 2,40 Ylläpito 1,95 2,51 2,30 3,40 3,10 3,15 3,15 3,10 Yhteiset IT-järjestelmät Käyttöpalvelut ja tietoliikenne ,50 0,40 0,40 0,40 0,40 Yhteensä 3,88 4,69 4,70 6,60 6,10 6,35 6,15 5,90 Muut tietohallintomenot (joissa Tike ei mukana) 0,64 1,09 1,30 1,54 1,60 1,60 1,60 1,60 Yhteensä 4,52 5,78 6,00 8,14 7,70 7,95 7,75 7,50

13 11 (13) Taulukossa 6 on arvioitu Tiken ja Mavin työmäärien jakautuminen -kaudella eri IT-toiminnan osa-alueisiin. Taulukossa ei ole huomioitu Mavin työmäärää ns. toimintaa tukevan tietohallinnon hoitamiseen, jota tekee vakituisesti yksi henkilö tietohallinnossa. Työmäärien arvioidaan kasvavan vuotta 2014 kohti, minkä jälkeen ennakoidaan tilanteen jälleen tasaantuvan. Taulukossa 6 esitetään Mavin arvioima lisätarve Tiken resursseille -kaudella. Tiken resurssin tarve kasvaa kehittämisprojektien osalta väliaikaisesti, kun ohjelmakauden vaihde ja maatalouspolitiikan uudistaminen toteutetaan pakollisina tietojärjestelmämuutoksina. Mavin järjestelmien vaatima työmäärä (htv*) Taulukko 6. Tiken ja Mavin arvioidut henkilötyötarpeet Mavin järjestelmiin -kaudella Arvio 2010 TAE Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Tike Mavi Kehittäminen 13,4 10,6 12,6 9,4 14,0 12,8 12,9 18,1 16,0 22,8 16,0 23,3 14,9 23,4 12,8 20,4 Ylläpito 19,9 13,2 22,1 15,1 22,2 15,9 23,2 15,9 23,2 15,8 23,3 15,7 24,2 16,1 24,4 15,9 Yhteiset IT-järjestelmät ,9-2,9-2,9-2,9-2,9 - Käyttöpalvelut ja tietoliikenne ,1-4,1-4,1-4,1-4,1 - Yhteensä 33,3 23,8 34,6 24,5 36,3 28,7 43,2 34,1 46,2 38,6 46,3 39,0 46,2 39,5 44,3 36,2 * Htv-määritelmänä käytetty 170 htp. Järjestelmä- ja projektikohtaiset suunnitelmat tehdään kuitenkin htp-tasolle. Taulukko 7. Tiken työn arvioitu lisätarve -kaudella. Tiken työn tarve verrattuna vuoden 2011 kehyksiin (htv) Kehittäminen -3,0-3,1-2,0 0,1 Ylläpito 0,0-0,1-1,0-1,2 Yhteiset IT-järjestelmät 0,0 0,0 0,0 0,0 Käyttöpalvelut ja tietoliikenne 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä -3,0-3,1-3,0-1,1 Mavin tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa on Tikellä tärkeä rooli Mavin ollessa Tiken suurin asiakas henkilötyömäärällä mitattuna. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä Tiken rahoitusmalli muuttuu siten, että virastot maksavat Tiken IT-palveluista samalla tavalla kuin muillekin ulkopuolisille toimittajille. Samalla IT-asiantuntijapalveluiden sopimusvastuut siirtyvät virastoille. Uusi toimintamalli helpottaa tietohallinnon kokonaiskustannusten seurantaa asiakasviraston näkökulmasta, kun jatkossa kaikki tietojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset tulevat suoraan virastoon. Toisaalta viraston oma vastuu tietojärjestelmien elinkaaresta ja sopimushallinnasta kasvaa. Tiken asiakasohjausryhmä on keskustellut vastaavan tilaaja-tuottaja-mallin kopioimisesta myös raportointipalveluihin. Mahdollinen päätös tästä tehdään vuoden 2011 alussa ja valmistellaan tarvittaessa vuoden 2012 talousarvioehdotukseen. -kaudella asiakasohjausta kehitetään ja laajennetaan, ja Tiken odotetaan kehittävän palveluitaan Mavin muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Kaukokartoituksen pilotoinnin tarvetta tarkastellaan, kun alustavat linjaukset maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpanosta ovat saatavilla. Mavi ottaa käyttöön Valtiokonttorin Kieku- (henkilöstö- ja taloushallinnon) järjestelmän vuoden 2014 alusta lähtien. Käyttöönoton aiheuttamat muutokset substanssitietojärjestelmiin esitetään lisäsuunnitelmassa ajoittuen vuosille Kieku tullaan ottamaan käyttöön sekä virastotalouden että maksajaviraston puolella. Mavin poikkeuksellinen rooli Suomen maksajavirastona on

14 12 (13) poikkeuksellinen valtionhallinnossa ja se monimutkaistaa Kiekun käyttöönottoa. Maksujen suorittamiseen liittyviä maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää hoidettavaksi viraston ulkopuolelle lainkaan ja muitakin tehtäviä vain erillisin ns. maksajavirastosopimuksin. Maksajavirastotehtävissä tarvittavat tietojärjestelmät ovat osa maksajaviraston ydintoimintaa. Kieku-hankkeessa Valtiokonttorin järjestelmään tullaan rakentamaan tarvittavin osin rajapinnat näihin substanssitietojärjestelmiin. Tässä vaiheessa tarkemmat suunnitelmat järjestelmän käyttöönotosta ovat vielä työn alla. Vuonna 2012 Mavi aloittaa itsenäisenä kirjanpitoyksikkönä. Samana vuonna otetaan käyttöön uusi, Hanselin kilpailuttama matkanhallintajärjestelmä M2 ja Tilha eli Tilausten hallintajärjestelmä Siirtomenojen vaikuttavuustavoitteet Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on turvata maatalous- ja puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset Lisäresurssit Viljelijätukihallinnon kehittämisen arvioidaan vuonna 2012 vaativan 2 htv ja vuodesta 2013 eteenpäin yhden pysyvän htv:n. Vuonna 2012 muodostetaan uusia alueita ja tehdään maksajavirastosopimuksia. Vuodesta 2013 eteenpäin maksajavirastosopimusten seuranta, ohjaus ja neuvonta työllistävät pysyvästi yhden htv:n. Kustannukset ja htv-tarve on sisällytetty viraston peruslaskelmaan. Tarpeet ovat hallituksen esityksen laiksi maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa mukaiset. Delegoitujen maksajavirastotehtävien toimivuus on varmistettava maksajaviraston tekemien laadunvalvontojen avulla. Komissio on tehnyt havaintoja laadunvalvonnan vakavista puutteista eläinpalkkiotarkastuksessa ja täydentävien ehtojen tarkastuksessa. Jos laadunvalvontoja ei ole tehty riittävästi, komissio voi kyseenalaistaa maksajaviraston delegoitujen tehtävien toiminnan ja tästä voi aiheutua rahoitusoikaisua. Laadunvalvonnan lisääminen ja tehostaminen komission tarkastusraporteissa edellytetyllä tavalla merkitsee vuosina keskimäärin 2,6 htv vuosittaista lisäystä ja vuodesta 2014 eteenpäin pysyvästi 2 htv:n vuosittaisen lisäyksen. Kustannukset ja htvtarve on sisällytetty viraston peruslaskelmaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen ja ohjelmakauden vaihtumisen arvioidaan johtavan huomattavaan, mutta väliaikaiseen resurssitarpeen nousuun. Muutoksista tulee tiedottaa ja antaa koulutusta alaiselle hallinnolle sekä toteuttaa uudet vaatimukset tietojärjestelmiin samaan aikaan, kun kehitetään sähköistä asiointia ja rakennetaan kyseisiin järjestelmiin sähköistä asianhallintaa ja arkistointia. Tukisovelluksen, Hankkeen ja Rahdun uudistaminen sekä mahdolliset muutokset markkinatukijärjestelmiin ja muut CAPin uudistamisen ja ohjelmakauden vaihteen mukanaan tuomat tehtävät ovat projektiluonteisia, mutta edellyttävät väliaikaista kasvua Mavin henkilökehyksiin. Virasto arvioi, että näiden tehtävien onnistunut toteutus vaatii yhteensä 3 ylimääräistä htv vuosina Mavin tuottavuushankkeista sähköisen asioinnin painopistealueen kehittäminen jatkuu mm. sähköisellä arkistoinnilla. Sähköisen asioinnin kehittämisen laajuuden vuoksi Mavi esittää, että vuosina virasto saisi käytettäviinsä 2 htv lisää ja vuodesta 2013 eteenpäin pysyvästi yhden htv:n sovellusaluevastaavan tehtävien muodossa. CAPin uudistamisen, ohjelmakauden vaihtumi-

15 13 (13) sen ja sähköisen asioinnin kehittämisen htv-tarpeet on esitetty kehyksen ylittävänä lisäsuunnitelmana. Laajemmat perustelut tarpeista on esitetty liitteessä 5. Tuottavuusvähennysvelvoitteet vuonna 2015 Maville osoitettu tuottavuusvähennysvelvoite vuonna 2015 on 10 htv. Kyseisenä vuonna suljetaan vanhaa ohjelmakautta samaan aikaan, kun toimeenpannaan uutta. Edellisten kausien vaihteen kokemusten mukaisesti sulkemisen arvioidaan työllistävän väliaikaisesti huomattavan resurssin ja virasto näkee ongelmallisena tilanteen, jossa samanaikaisesti tulisi vähentää yhteensä 10 htv. Maaseutuvirasto esittää, että vuoden 2015 tuottavuusvähennykset voitaisiin jyvittää tuleville vuosille 2016 ja Vuoteen 2017 mennessä Mavi kuitenkin saavuttaisi kokonaisvähennysvelvoitteensa. Kehyksen ylittävät määrärahatarpeet Mavi esittää lisäsuunnitelmana CAPin uudistamisesta ja ohjelmakauden vaihtumisesta aiheutuvien lisähenkilötarpeiden lisäksi tietojärjestelmien tehtävien muutosten aiheuttamat kustannukset. Lisäksi virasto esittää tuottavuushankkeet lisäsuunnitelmassaan sekä Kieku-järjestelmän käyttöönoton aiheuttamat muutokset substanssitietojärjestelmiin. Tarkemmat perustelut ovat liitteessä 5. Yhteiset IT-järjestelmät Tiken henkilötyön osuus yhteisiin IT-järjestelmiin jaettiin vuoden 2011 talousarvioesityksessä ministeriön, Eviran ja Mavin kesken yhteisesti sovitulla prosenttijaolla. Kyseisiin järjestelmiin tarkoitettujen ostojen osuus on vuonna 2011 edelleen Tikellä. Vuodesta 2012 eteenpäin näitä määrärahoja ulkoisten palveluiden ostamiseen ei ole jaettu virastoille. Mavi sitoutuu Tiken asiakasohjausryhmän päätöksen mukaisesti rahoittamaan sovitun 30 prosentin osuutensa yhteisistä tietojärjestelmistä sillä edellytyksellä, että rahoitus osoitetaan virastoille. Tässä esityksessä Mavi ei ole kuitenkaan huomioinut tuota osuutta eli sitä ei ole laskettu mukaan peruslaskelmaan eikä lisäsuunnitelmaan, koska tarkkoja ja tarkistettuja ko. järjestelmien kehittämis- ja ylläpitotarpeita ei ole käsitelty virastojen kesken siten, että niihin voitaisiin sitoutua. Mavi kuitenkin esittää, että yhteisten tietojärjestelmien ja osien kustannukset katettaisiin momentilta "Hallinnolliset järjestelyt". Maaseutuviraston määrärahatarve momentilta vuosina Mavin esittämät lisätarpeet CAPin uudistamisesta, ohjelmakauden vaihtumisesta sekä eri tuottavuushankkeista johtuen esitetään rahoitettavaksi momentilta "Hallinnolliset järjestelyt" (liitteen 1 lisäsuunnitelma muutostaulukko). Tarpeet ovat vuosien Mavin sähköisen arkistoinnin lisä-htv-tarvetta ja Tiken ylläpidon tehtävien lisä-htv-tarvetta lukuunottamatta kertaluonteisia ja väliaikaisia.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Jaakko Rinne ylitarkastaja Mavi/Maatalousosasto MMM:n toimiala Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään maakunnille

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

SUUNNITELMA Dnro 1834/201/2008

SUUNNITELMA Dnro 1834/201/2008 SUUNNITELMA 11049 22.10.2008 Dnro 1834/201/2008 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2013 SUUNNITELMA 11049 22.10.2008 Dnro 1834/201/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien 2010-2013 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maatalous ja luonnonvarat. leipää ja hyvinvointia!

Maatalous ja luonnonvarat. leipää ja hyvinvointia! Maatalous ja luonnonvarat leipää ja hyvinvointia! Maaseutuviraston strategia 2013 2017 Innostavasti, osaavasti, yhdessä eteenpäin Notkeasti vakiintuen vuoteen 2017 Maaseutuviraston uudistettu strategia

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2012

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2012 SOPIMUS 10.2.2012 Mavi 518/024/2011 MMM 416/031/2012 Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2012 0 1. Vuosien 2012 2016 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2014

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2014 SOPIMUS 5.2. Mavi 883/20/ MMM 219/031/ Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 1. Vuosien 2018 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa.

02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa. 02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 65 000 000 euroa. Selvitysosa: Lisäys johtuu ohjelmakauden 2014 2020 maatalouden ympäristökorvausten, luonnonmukaisen

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen

LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen 26.5.2014 Näin sen teemme ELY-keskusten tulostavoitteet vuodelle 2014 Tulossopimusesityksen kohta 1: ELY-keskuksen toiminnalliset painotukset vuodelle 2014 Tulossopimusesityksen

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. Kuluttajaviraston talousarvioehdotus vuodelle VAIHTOEHTO 1: 01. (32.40.01) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

SUUNNITELMA /021/2007

SUUNNITELMA /021/2007 SUUNNITELMA 2184 31.10.2007 836/021/2007 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet...2 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi)

Taloudelliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten hyöty syntyy - kenelle kohdistuu. Vaikutus ( /vuosi) Valtiokonttori, Digistartti: hankeaihioiden arviointi 31.3.2016 Liite 9: Kustannushyötylaskelma: Yrityksen perustaminen ja yhteinen vuorovaikutteinen palvelualusta Taloudelliset hyödyt - Mahdolliset uudet

Lisätiedot

Maaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille. Tukioikeuksien siirto

Maaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille. Tukioikeuksien siirto Maaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille Tukioikeuksien siirto IsoValkeinen 31.3.2016 Maaseutujohtaja Eero Pulkkinen Ylä-Savon maaseutupalvelut Kaleva; Jari 13.3.2016 MMM 29.3.2016: Tietojärjestelmien

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot