Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi 2014

Transkriptio

1 SOPIMUS 5.2. Mavi 883/20/ MMM 219/031/ Maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston (Mavi) välinen tulossopimus vuodeksi

2 1. Vuosien 2018 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Maaseutuviraston perustehtäviin kaudella 2018 vaikuttaa merkittävästi vuonna 2015 käynnistyvä EU-ohjelmakauden uusi yhteinen maatalouspolitiikka. Uudistus koskettaa kaikkia viraston perustehtäviä. Uudistamisen tavoitteena on vastata entistä paremmin haasteisiin, jotka liittyvät muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen, ympäristön- ja vesiensuojeluun ja näiden toimenpiteiden entistä tarkempaan kohdentamiseen, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Uudistuva maatalouspolitiikka antaa virastolle toimintapuitteet tuleville vuosille. Tärkeimpänä tehtävänä on uusien tukijärjestelmien hallittu toimeenpano, sisältäen mm. ohjeistuksen, koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän, yhdessä kumppaneiden (ELY-keskusten, kuntien yhteistoiminta-alueiden ja paikallisten toimintaryhmien) kanssa. Vuonna toimeenpannaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanon viivästymisestä johtuen siirtymäkauden tukijärjestelmiä. Keväällä 2015 toiminnalle muodostuu riskejä IT-toimintaympäristön muutosten vuoksi. Keväällä 2015 otetaan käyttöön uusi Tukisovellus ja Hyrrä-järjestelmä. Samaan aikaan vuodelle 2015 ajoittuu hallinnonalan toimialariippuvan palvelukeskuksen perustaminen Maanmittauslaitoksen yhteyteen sekä toimialariippumattomien IT-palveluiden siirtyminen TORI-palveluiden alle. Tämän lisäksi keväälle 2015 ajoittuu myös Kieku-järjestelmän käyttöönotto sekä virastotalouden että maksajavirastotalouden osalta. Näin monta yhtäaikaista merkittävää IT-toiminnan muutosta aiheuttaa riskin IT-palveluiden häiriöttömälle jatkuvuudelle. Maaseutuvirasto pyrkii varautumaan näihin muutoksiin jo vuoden toiminnassa. Valtiontalouden kiristyvä tilanne vaatinee suunnittelukaudella edelleen tasapainottamistoimenpiteitä ja aiheuttaa paineita säästää resursseissa ja tehostaa toimintaa niin Mavissa kuin alaisessa hallinnossa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan valtion konsernitason hankkeet ja hallinnonalan linjaukset sekä viraston omat toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi. Muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, hallinnon prosessien ja asiointipalveluiden sähköistäminen, yhteiskäyttöisten järjestelmien kehittäminen, tietovarantojen avaaminen, hallinnonalan tehtävä- ja organisaatiouudistukset sekä alue- ja paikallishallinnossa tapahtuvat muutokset tulevat vaikuttamaan viraston tehtäväkenttään Keskeiset päämäärät, toimintalinjat/strategiat sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vuoden alkupuoliskolla hyväksytyn Mavin strategian mukaisesti suunnittelukaudella ( 2017) kirkastetaan viraston ydintehtäviä ja tärkeimpiä päämääriä: tarkoituksena on keskittyä asiakaslähtöisen ydintoiminnan hiomiseen sekä asiantuntijuuden syventämiseen. Strategisina painopistealueina ovat tyytyväinen asiakas ja kumppani, sähköisesti enemmän vähemmällä, laadukas toiminta ja innostavasti, osaavasti, yhdessä eteenpäin. Viraston toiminnassa otetaan huomioon hallitusohjelman ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tavoitteet sekä ministeriön strategian linjaukset. Mavi luo edellytyksiä maaseudun elinvoimaisille elinkeinoille. Näin toteutetaan hallinnonalan tavoitetta puhtaan kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamisesta. Virasto toimii tiiviissä yhteistyössä ministeriön ja hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa. Mavi vastaa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa. Mavi toimii Suomen maksajavirastona ja hallinnoi vuosittain yli 2 miljardin euron EU- ja kansallisia tukia. Mavin asiantuntemusta tarvitaan, jotta asiakkaat saavat viljelijätuet, maaseudun rahoitus- ja kehittämistuet sekä markkinatuet ajallaan ja oikein perustein. Virasto ohjaa, neuvoo ja kouluttaa asiakkaitaan palvelevia kumppaneita: ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja paikallisia toimintaryhmiä. Mavin hallinnoimat tukijärjestelmät kannustavat maaseutuyrittäjiä monipuolistamaan toimintaansa ja kehittämään maatilayrityksiään. Viljelijätukien tarkoituksena on turvata maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus. Maaseutuyrittäjät voivat saada rahoitusta toiminnan aloittamiseen, 1

3 kehittämiseen ja laajentamiseen. Markkinatuet tasapainottavat maataloustuotteiden markkinoita ja vakauttavat hintatasoa EU:ssa. Metsätalouden tarkastuksilla varmistetaan metsien käyttöön ja rahoitukseen liittyvien säädösten yhdenmukainen noudattaminen. Mavi valvoo myös EU:n puutavara-asetuksen toteutumista. Tuilla vaikutetaan tuotteiden laatuun, ympäristön tilan parantamiseen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin. Kehittämishankkeet edistävät elinkeinoja, kannustavat huolehtimaan ympäristöstä ja parantavat maaseudun asumisviihtyvyyttä. 2. Vuoden tulostavoitteet 2.1. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimenpiteet Mavin tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Tuomalla toimeenpanon näkökulman tukijärjestelmien ja säädösten valmisteluun. Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) täysimääräisesti. Viraston yhteiset tavoitteet ja niihin liittyvät mittarit, toimenpiteet ja tehtävät vuonna : 1. Uuden yhteisen EU:n maatalouspolitiikan ja uuden maaseutuohjelman ja kansallisten tukien toimeenpanon valmistelu siten, että politiikan toimeenpano voi alkaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta. Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen. Toteutetaan uudistuksesta aiheutuvat muutokset toimeenpanoon. Jatketaan tietojärjestelmien (Hyrrä ja Tukisovellus) uudistamisprojekteja siten, että uudet tukijärjestelmät voidaan ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Suunnitellaan ja toimeenpannaan uudistukseen ja ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvä koulutus ja viestintä yhteistyössä ministeriön kanssa. Osallistutaan kansallisten toimeenpanosäädösten valmisteluun. Uuden osarahoitteisen neuvonnan koulutukset aloitetaan vuoden aikana. Selvitetään toimintaryhmien toimintarahan käsittelyyn liittyvien tehtävien siirto Maviin. Valmistelussa huomioidaan koko prosessi (myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi). 2. Toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden toimeenpano sekä valtiontukiuudistuksen aiheuttamat muutokset vuonna. Varmistetaan, että uuden kauden varojen käyttö vanhan kauden toimenpiteisiin on kirjanpidossa eriteltynä. Komission asetusten ja uusien valtiontuen suuntaviivojen aiheuttamat muutokset toteutetaan voimassaoleviin tukijärjestelmiin. Valmistelussa huomioidaan koko prosessi (myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi). 2

4 3. Vanhan ohjelmakauden 2007 sulkeminen etenee aikataulussa ja onnistuneesti. Toteutetaan ohjelmakauden 2007 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti. Valmistelussa tehdään yhteistyötä ministeriön kanssa. 4. Palveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämisessä edetään vuonna. Uuden Hyrrä-järjestelmän myötä sähköinen haku ja sähköistetty prosessi tulevat käyttöön teknisen avun ja toimintarahan osalta sekä muut toimenpiteet sitä mukaa kun asetusvalmistelu etenee. Uusi koulumaitotietojärjestelmä Nekka otetaan käyttöön kesällä/syksyllä. Tietojärjestelmä tarjoaa sähköisen asioinnin. Uuden järjestelmän myötä käyttäjien palvelutaso parantuu tietovarastoinnin avulla toteutettavalla sähköisellä raportointipalvelulla. sähköisten tukihakemusten osuudelle pinta-alatukihaussa on 80 %. Kasvihuonetuen osalta tavoitellaan 50 %:n osuutta sähköisistä hakemuksista. 5. Maaseutuverkostoyksikön toiminta Mavissa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta jatkuu häiriöttömästi ja kyky palvella verkoston toimijoita säilyy hyvällä tasolla vuoden aikana. Uuden kauden maaseutuverkostoyksikön organisointi ja toiminnan suunnittelu toteutetaan vuoden aikana. 6. Todentamisviranomaisen uusintavalvontojen suorittaminen vuonna. Todentamisviranomaiselle vuonna tulevat lisätyöt toteutetaan viljelijätukien uusintavalvontojen osalta Mavissa. Tarkastettavien tilojen määrä on 108 tilaa painottuen suuriin tiloihin. 7. Toimeenpanoon liittyvät erillisselvitykset. Mavi arvioi yhdessä Eviran ja MMM:n kanssa täydentävien ehtojen valvontaprosessien toimivuutta ja tehostamismahdollisuuksia sekä tekee yhdessä Eviran kanssa ehdotuksen tarvittavista prosessi- ja tietojärjestelmämuutoksista. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota substanssivalvonnan, täydentävien ehtojen valvonnan ja maataloustukien valvonnan yhteensovittamiseen sekä otetaan huomioon Tukesin vastuulla oleva kasvinsuojeluainevalvonta. Mobiilivalvonnan käyttöönoton mahdollisuuksia eläinvalvonnoissa selvitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa (eely-hanke). Mavi osallistuu myöhemmin täsmennettävällä tavalla vuoden kansallisten tukien ratkaisun yhteydessä sovittujen selvitysten laatimiseen. Ohjelmakauden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin sekä vanhan ohjelmakauden sulkemiseen ja uuden ohjelmakauden aloitukseen liittyvien aineistojen toimittaminen Hanke2007-tietojärjestelmien tiedoista. 8. MMM:n hallinnonalan ja valtionhallinnon yleisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen. Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan paikkatietotekniikkaan liittyvien tutkimus- ja tukitehtävien sekä toimialariippuvien tietotekniikan kehittämistehtävien kokoamishankkeeseen (ns. Elma-hanke) siten, että toimeenpanovaihe voidaan aloittaa onnistuneesti vuoden 2015 alussa. Mavi valmistautuu TORI-hankkeen aikataulun mukaisesti toimialariippumattomien ICT-palveluiden siirtoon. Viraston valmisteluvaihe alkaa tämän hetkisen aikatauluarvion mukaan lokakuussa ja as is vaihe (=sellaisena kuin tilanne ko. hetkellä on) huhtikuussa Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin Kiekun käyttöönottoon valmistaudutaan siten, että mallissa käyttöönotettavan tietojärjestelmän tuotantokäyttö voidaan aloittaa huhtikuussa Virastokohtainen käyttöönottoprojekti on 3

5 asetettu tammikuussa. Kiekun käyttöönoton Mavissa tekee erityislaatuiseksi viraston maksajavirastorooli. Mavi osallistuu hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon omalla rahoitusosuudellaan. Viraston sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä jatketaan. Tietojärjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset ja julkisen hallinnon ITarkkitehtuuriperiaatteet. Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan tietovarantojen avaamisen edistämiseen. Mavi osallistuu hallinnonalan kyberturvallisuuden toimeenpano-ohjelman laatimiseen oman toimialansa osalta. Mavi edistää omilla toimenpiteillään avointa hallintoa Virastoa koskevat toiminnalliset tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain Kustannukset, tuotot ja hen- * kilötyövuodet toiminnoittain Kust., 1000 Tuotot, 1000 Htv Kust., 1000 Tuotot, 1000 Htv Kust., 1000 Tuotot, 1000 Htv Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi Hakemusten käsittely Tukimaksujen käsittely Tukien valvonta ja tarkastukset Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta Yhteistyö ja kehittäminen** Sisäinen tarkastus ja valvonta IT-toiminta Yhteensä * Vuoden arvioissa todentamisviranomaisen työn määrän lisääntymisen vaikutus huomioitu tukien valvonnan ja tarkastuksen toiminnolla (kust euroa ja 8 htv). ** Yhteistyön ja kehittämisen toiminto sisältää vuodesta eteenpäin maaseutuverkostoyksikön siirron vaikutukset. Mavi pyrkii vaikuttamaan omalta osaltaan siihen, että EU:n tulevan rahastokauden tukijärjestelmät yksinkertaistuisivat ja hallinnollinen taakka keventyisi. Sähköisten palveluiden ja hallinnollisten menettelyiden kehittämisessä huomioidaan hallinnollisen taakan ja hallinnollisen työn keventäminen. Kansallinen menekinedistäminen ja elintarvikeketjun kehittäminen on yhdistetty vuoden alusta kansalliseksi ruokaketjun kehittämiseksi (mom ). Vuoden aikana suunnitellaan ja otetaan käyttöön ruokaketjun kaikkien kehittämisavustusten toimeenpano ja niiden hallinnointiin tarvittava järjestelmä. Tiken palveluita hyödynnetään vuonna käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja palvelusopimuksessa sovitun mukaisesti. Tiken IT-resurssia kohdistetaan mahdollisimman paljon toimintaa hyödyttävästi ja resurssia täydennetään yksityisen sektorin palveluilla. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja toimintaryhmiä. Maksajavirastosopimukset uusitaan vuodesta alkaen vastaamaan paremmin muuttuneita ja uudistuneita säädöksiä. Vuoden aikana käydään keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vähävaraisten avun hallinnoinnista, toimintatavoista sekä tehtävien vaatimista Mavin resursseista. 4

6 Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuus Maaseutuviraston maksullinen toiminta koostuu teurasruhojen luokituksen ja punnituksen valvonnasta sekä perintökaareen liittyvistä lausunnoista. Maksullisen toiminnan merkitys Mavissa on vähäistä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudessa tavoitteena on 100 prosenttia. Viraston tunnusluvut Taloudellisuus - Taloudellisuusindeksi (kokonaistuottavuus) * 115, Tuottavuus - Tuottavuusindeksi (työn tuottavuus) * 107, Maksullinen toiminta - Julkisoikeudelliset tuotot yhteensä (euroa) Kustannukset yhteensä (erillis ja yhteis) Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 92,3 % 100 % 100 % 100 % Yhteisrahoitteinen toiminta - Tuotot yhteensä, josta Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus Muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot kustannukset (= oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % % - * Tilastokeskuksen tuottamat tiedot vuodelta (vuosi 2011=100). Viraston tunnusluvut (1000 euroa) * Tietotekniikan käyttökulut yhteensä Ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpito yhteensä Muut palveluntuottajat Tike Toiminnan tuki yhteensä Muut palveluntuottajat Tike Tietotekniikkainvestoinnit (jatkuva kehittäminen ja kehittämisprojektit) yhteensä Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittäminen yhteensä Muut palveluntuottajat Tike Yhteentoimivuuspalvelut yhteensä Muut palveluntuottajat Tike Käyttökulut ja investoinnit yhteensä * Vuoden tulossopimuksessa tavoitteita ei asetettu taulukon osoittamalla tavalla. 1 Lkp:t 4325, 43922, 43234, 43235, 43239, ja 4907 tietyin kustannuspaikka- ja kohderajauksin. 2 Lkp:t 4204, 4205, 4304, , , , ja tietyin kustannuspaikka- ja kohderajauksin. 3 Lkp:t 4325 ja tietyin kustannuspaikka- ja kohderajauksin. 4 Lkp:t 4325 ja tietyin kustannuspaikka- ja kohderajauksin. 5

7 b) Tuotokset ja niiden kehitys Maaseutuverkoston internet-sivuston (maaseutu.fi) uudistamisprojekti jatkuu. Uudistettu sivusto otetaan käyttöön vuoden aikana. Mavi osallistuu maaseutuohjelman viestintäryhmän toimintaan ja ohjelman viestintä- ja koulutusmateriaalin tuottamiseen. Kuntien yhteistoiminta-alueille, ELY-keskuksille ja toimintaryhmille järjestetään edellisvuosien tapaan erilaisia koulutustilaisuuksia. Koulutusten sisällössä huomioidaan uuden maaseutuohjelman ja maatalouspolitiikan muutokset. Mavi jatkaa EU:n puutavara-asetuksen valvontaa. Seuranta asetuksen valvonnan osalta hoidetaan Mavin ja ministeriön luonnonvaraosaston yhteistyöpalavereissa. Puutavara-asetuksen valvonnan osalta Mavi laatii artiklan 10 kohdan 2 mukaisen tarkastussuunnitelman ja toteuttaa sitä. Lisäksi valmistaudutaan komissiolle vuonna 2015 tehtävään puutavara-asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laadintaan. Sähköistä tukihakusovellusta kehitetään. Tavoitteena on, että sähköisten hakemusten osuus pinta-alatukien tukihakemuksista vuonna on 80 prosenttia (vuonna toteuma 56 prosenttia). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurimpien neuvontajärjestöjen sitoutumista sähköiseen asiointiin. Vuonna toteutetaan ensimmäistä kertaa sähköinen kasvihuonetuen haku. Kasvihuonetuki on ensimmäinen ELY-keskuksista haettava tuki, jonka haku sähköistetään. Lisäksi haun sähköistämisen myötä kasvihuonetuen prosessissa otetaan käyttöön sähköinen arkisto. Tavoitteena on, että sähköisten hakemusten osuus on 50 prosenttia. Sähköistämisessä painopiste siirtyy edelleen yhä enemmän hallinnon prosessien sähköistämiseen. Viraston tunnusluvut /arvio - Sähköisten hakemusten osuus pinta-alatukien tukihausta 45 % 70 % Tot. 56 % 80 % - Sähköisten hakemusten osuus kasvihuonetuen haussa % - Hallinnolle järjestetyt koulutustilaisuudet (kpl): Viljelijätuet Hanke-, yritys- ja rakennetuet Markkinatuet Muu koulutus Hallinnolle järjestettyjen koulutusten osallistujamäärät: Viljelijätuet Hanke-, yritys- ja rakennetuet Markkinatuet Muu koulutus Tarkastus- ja valvontatoiminta (käyntien määrä, kpl) Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Tukijärjestelmien laadunvalvonta Metsätalouden tarkastukset ja valvonnat* * EUTR-tarkastuksia ei vielä voida kansallisen lainsäädännön puuttuessa arvioida. c) Laadunhallinta ja sen kehitys Asiakas- ja kumppanityytyväisyyden seurantaa jatketaan ja saatuja tietoja hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Mavi kokoaa systemaattisesti palautetta asiakkailta, sidosryhmiltä ja kumppaneilta toimintansa laadusta ja kehittää toimintaansa saadun palautteen perusteella. Mavi toimittaa tiedot olennaisista havainnoista myös MMM:lle tiedoksi. Asiakasstrategian mukaisesti kehitetään asiakaspalautejärjestelmää sekä asiakashallintamallia. Vuonna toteutetaan kahden vuoden välein tehtävä valvonnan asiakastyytyväisyyskysely, jossa tavoitteena on säilyttää valvontakäynnille annettava arvosana vuoden tasolla. 6

8 Markkinatukien läpimenoajat (vientituki, koulumaitotuki ja EU:n osarahoitteinen menekinedistäminen) pyritään pitämään vähintään säädösten asettamissa rajoissa. Kansallisen menekinedistämisen läpimenoajan tavoitteeksi on asetettu muiden tukijärjestelmien mukaisesti 30 päivää; asetuksen vaatimaa läpimenoaikaa tälle ei ole olemassa. Viraston riskienhallintamallia sovelletaan viraston toiminnassa. Ydinprosessimallin mukaista toimintatapaa jatketaan. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä ja kuvaamista jatketaan ottaen huomioon julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja yhteentoimivuuden periaatteet. Viraston tietoturvallisuusjärjestelmän ISO/IEC standardin vaatimustenmukaisuutta kehitetään ja ylläpidetään. Vaatimustenmukaisuus ja sertifikaatin säilyminen todennetaan ulkoisella auditoinnilla. Toiminnassa huomioidaan tietoturva-asetuksen vaatimustenmukaisuus. Viraston tunnusluvut - Asiakastyytyväisyyskysely (niinä vuosina, kun tehty) Käyttäjätuen asiakastyytyväisyys (asteikko 4 10) 8,3-8 väh. 8 Valvonnan asiakastyytyväisyys* 8, väh. 8,4 - Markkinatukipäätösten läpimenoajat (päivinä)** Vienti (keskiarvo) (90) - (90) - (90) Koulumaito (90) 15 (90) 20 (90) Menekinedistäminen, EU-osarahoitteinen (60) 18 (60) 25 (60) Menekinedistäminen, kansallinen - 30 (-) 33 (-) 30 (-) * ELY-keskuksen tekemän valvontakäynnin onnistuminen, mittaa Mavin onnistumista ELY-keskusten ohjaustehtävässä. ** Suluissa määräajat säädösten mukaan Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Mavi varautuu sopeuttamaan toimintansa hyväksytyn vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä hallituksen rakennepoliittisen ohjelman puitteisiin. Mavi varmistaa, etteivät maksajavirastotoiminnot vaarannu. Tehtävien priorisoinnissa joudutaan ottamaan huomioon, että komissio on esittänyt suuntaviivat rahoitusoikaisujen käytölle, mikäli akkreditointikriteerit eivät täyty. Yhtenä kriteerinä ovat henkilöstöresurssit. Maaseutuviraston merkittävin tuottavuushanke on sähköisen asioinnin kehittäminen ja hallinnon prosessien sähköistäminen, jonka tuottavuushyöty tulee näkymään kuntien ja ELY-keskusten toiminnan tehostumisena. Tällä osaltaan toteutetaan hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita. Valtion tietohallintolinjausten mukaisesti Mavin tietohallinto keskittyy ydintoiminnan tietojärjestelmien omistajaroolin mukaisiin tehtäviin ja hankkii perustietotekniikan palvelut ulkoisilta toimittajilta tarjolla olevia valtionhallinnon ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan puitesopimuksia hyödyntäen. Ministeriön kanssa sovitut säästöt: vuonna toteutettavat / loppuun saatettavat säästöihin keskittyvät tuottavuushankkeet - Vuonna jatketaan Tukisovelluksen uudistamista. Projektille on erikseen osoitettu myös VM:n tuottavuusrahaa 0,7 milj. euroa (määräraha tarkoitettu viljelijätukiin liittyvien tukipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämiseen). - Keväällä toteutetaan sähköinen pinta-alatukien haku. - Julkisen hallinnon atk-menosäästö ( euroa). - Tuottavuustoimet vuonna ovat 3 htv ja euroa. Mavi toimittaa ministeriölle mennessä MMM:n ja VM:n välisessä yhteistyöpöytäkirjassa (Sähköinen hallinto hanke / Tukisovelluksen uudistaminen) sovitun raportin hankkeen toteu- 7

9 tumisen tilanteesta ja siihen mennessä saaduista vaikutuksista. MMM toimittaa ko. raportin VM:lle mennessä. Sopimusvuoden talousarvioesityksessä osoitetun kehyksessä mom varatun ns. tuottavuusrahan käytöstä Mavin toimintamenoihin momentilta osoitetulla kertaluonteisella tuottavuusrahalla (2,500 milj. euroa) katetaan 8 htv:n lisähenkilöstötarve. Henkilöstötarve kohdistuu CAPuudistukseen ja ohjelmakauden vaihtumiseen liittyviin tehtäviin (7 htv) ja kaukokartoitusmenetelmän selvitykseen (1 htv). Tuottavuusrahalla katetaan lisäksi ostopalveluita, jotka liittyvät mm. CAP-uudistukseen ja ohjelmakauden vaihtumiseen sekä niitä koskeviin tietojärjestelmähankkeisiin, prosessien ja palveluiden sähköistämiseen sekä kaukokartoitusmenetelmän selvittämiseen. Keskeiset investointihankkeet, toteutus vuonna Vuonna keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat mm.: - Tukisovellus ja Tukioikeusrekisteri, - hanke-, rakenne- ja yritystukien käsittelyjärjestelmä Hyrrä, - hallinnon prosessien ja palveluiden sähköistäminen, - uuden koulumaitosovelluksen rakentaminen, - kaukokartoitusmenetelmän selvityksen jatkaminen ja - Kieku-järjestelmän käyttöönottoon valmistautuminen. 3. Voimavarojen hallinta 3.1. Taloudelliset voimavarat Virasto keskittyy strategiansa mukaisesti ydintehtäviinsä ja tärkeimpien päämääriensä tavoittamiseen. Toimintaa sopeutetaan käytettävissä oleviin määrärahoihin tarvittaessa priorisoimalla tekemistä yhteistyössä ministeriön kanssa. (1000 euroa) RAHOITUSLÄHTEET * Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta Nettomääräraha / nettokäyttö Yhteisrahoitus valtion talousarvion sisällä (lkp 3978) Yhteisrahoitus EU:lta (lkp 3971) Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (lkp:t 3970 ja 3979) Maksullinen toiminta (lkp 30- alk.) Muut tulot (mm. muut 3- alk. sekä 50-, 60- ja 80-alk. lkp:t) Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat; )** Toimintamenomomentin rahoitus Nettokäyttö / -käyttöarvio TP / budjetoitu / TAE Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio) Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) * Vuoden tulossopimuksessa ei asetettu tavoitteita toiminnan rahoituksen osalta em. taulukon osoittamalla tavalla. ** Sisältää todentamisviranomaisen työn kattamisen maa- ja metsätalousministeriön toimintamenomomentilta

10 Vuoden talousarviossa Mavin toimintamenomomentille on osoitettu nettomäärärahaa 27,021 miljoonaa euroa. Vuodelta siirtyvän määrärahan suuruudeksi arvioidaan n. 4,7 miljoonaa euroa. Viraston toiminnan bruttomenot talousarvion mukaan ovat 29,601 miljoonaa euroa ja bruttotulot 2,580 miljoonaa euroa. Vuoden nettomäärärahan käytön arvioidaan olevan n. 28,9 miljoonaa euroa. Talousarvion ylittävä osuus katetaan vuodelta siirtyvillä määrärahoilla. Lisäksi virastolla on kirjausoikeus maa- ja metsätalousministeriön toimintamenomomentille todentamisviranomaisen työn kasvusta johtuvien kustannusten kattamiseen (yhteensä 0,670 milj. euroa sisältäen mm. 8 htv:n palkkausmenot ja matkustusmenot). Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennys vuonna on 3 htv ja euroa. Virasto jatkaa tuottavuusohjelmansa mukaisia toimenpiteitä ja toiminnan organisointia siten, että tuottavuusvähennykset saadaan toteutettua. Vuonna valmistaudutaan vuoden 2015 tuottavuusvähennysvelvoitteisiin (10 htv) ja huomioidaan velvoitteet toiminnan suunnittelussa. Htvvähennysten toteuttamisen vuonna 2015 arvioidaan olevan hankalaa tilanteessa, jossa ko. vuodelle osuu monia uudistuksia ja uuden maatalouspolitiikan ja maaseutuohjelman toimeenpano. Virasto onkin esittänyt htv-vähennysten jyvittämistä esimerkiksi vuosille 2016 ja Viraston tuotto- ja kululaskelma (1000 euroa) * TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet, tavarat - Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) / vähennys (+) Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Valmistus omaan käyttöön (-) Poistot Sisäiset kulut JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden kulut * tta vuodelle ei tulossopimuksessa asetettu tuotto- ja kululaskelman muodossa, vaan tulossopimuksessa esitettiin tulojen ja menojen erittely. 9

11 3.2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys Mavin henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen perustuvat viraston henkilöstöstrategiaan. Henkilöstön osaamista ja osaamisen johtamista kehitetään strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen kehittämisessä tiivis yhteistyö maa- ja metsätalousministeriön kanssa on jatkossakin tärkeää. Henkilöstön perehdyttämistä ministeriön toimintaan toteutetaan yhteistyössä ministeriön kanssa. Henkisten voimavarojen hallinnassa otetaan huomioon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman vähennystavoitteet. Mavin henkilöstöstrategia uudistettiin vuoden aikana. Mavin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukainen henkilötyövuosikehys vuonna on 190 htv. Lisäksi Mavilla on kertaluonteisesti käytössään 8 htv (ns. CAP-resurssit). Teknisellä avulla palkattava henkilötyövuosimäärä vuonna on arviolta 15 htv, josta maaseutuverkostoyksikön henkilötyövuosimäärän osuus on 7 htv. Todentamisviranomaisen työn määrän kasvun johdosta Maville osoitetaan lisäksi 8 htv kertaluonteisia resursseja. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstöbarometrilla. Tavoitteena on säilyttää työtyytyväisyysindeksi vähintään vuoden tasolla (: 3,59). Virasto tavoittelee henkilöstön hallittua vaihtuvuutta hyvällä henkilöstöpolitiikalla, huolehtimalla työhyvinvoinnista, pyrkimällä haastaviin tehtävänkuviin ja panostamalla esimiestyön kehittämiseen. Viraston tunnusluvut Henkilöstön rakenne - MMM:n asettama henkilöstökiintiö Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta 204, , toimintamenomomentilta palkattu 198, , MMM:n toimintamenomomentilta rahoitettu muilta TA-momenteilta palkattu (=tekninen apu) 6,5 8 7, Koulutustaso, indeksiluku 6,2-6,2 6,2 Henkilöstön hyvinvointi - Työtyytyväisyysindeksi, indeksiluku 1-5 3,63 3,63 Tot. 3,59 3,6 - Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (VMBaro) 5 3,50 - Tot. 3,40 3,5 - Innostava johtaminen ja esimiestyö (VMBaro) 6 3,55 - Tot. 3,34 3,5 - Sairauspoissaolot, tpv/htv 10, Terveyspäiväprosentti (%) * 95,7 % - 96,0 % 96 % Osaaminen - Koulutus ja kehittäminen (tpv/htv) 7, Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (VMBaro) 7 3,44 - Tot. 3,37 3,4 * Laskentaperiaate: Mittari on niiden työpäivien %-osuus kokonaistyöpäivämäärästä, jotka eivät ole sairauspäiviä. Mittari on: 100,0 % - (sairauspäivien lkm : kaikkien työpäivien lkm). 8 5 Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 7.2 (työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa) ja 2.4 (työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo). 6 Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 1.2 (töiden yleinen organisointi työyhteisössä) ja 1.5 (johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä). 7 Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 4.3 (tulos-/kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä) ja B2.1 (esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä). 8 Htv-toteuma/-ennuste * koko vuoden työpäivien määrä = viraston kokonaistyöpäivämäärä. Kokonaistyöpäivämäärä sairauspäivien määrä = terveiden päivien määrä. Terveiden päivien määrä / viraston kokonaistyöpäivämäärä. 10

12