Sisältö. Katsaus toimintaan...3 Maksetut tuet...4 Valvonta ja takaisinperinnät...6 Henkilöstö...7 Talous...8

Transkriptio

1 2009 VUOSIKERTOMUS

2 Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia Sisältö Katsaus toimintaan...3 Maksetut tuet...4 Valvonta ja takaisinperinnät...6 Henkilöstö...7 Talous...8 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, Helsinki. Puh , Helsinki 6/2010 Kansikuvat: Comma Image Oy. 2

3 Katsaus toimintaan Maaseutuviraston strategia valmistui toisen täyden toimintavuoden aikana ja sitä käsiteltiin henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Strategian painopisteet, toimivat kumppanuudet, henkilöstön hyvinvointi, laadukkaat palvelut ja tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano, näkyivät jo vuoden 2009 konkreettisessa toiminnassa. Viljelijöille tarjottiin keväällä ensimmäistä kertaa koko Manner-Suomen alueella mahdollisuus hakea tukia sähköisesti. Lähes 10 prosenttia viljelijöistä käytti tätä mahdollisuutta. Viljelijöiltä saatu palaute sähköisestä hausta oli erittäin myönteistä, ja kehittämisehdotuksia on voitu ottaa Mavin työssä huomioon. Tukien maksut sujuivat tavoitteeksi asetetuissa aikatauluissa. Maksuja edelsi onnistunut tukihallinnon työ TE-keskuksissa, kunnissa ja Mavissa. Syksyllä otettiin käyttöön ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksu kahdessa erässä. Toinen erä sekä suorat tuet maksettiin joulukuun kahden ensimmäisen päivän aikana yli 99 prosenttisesti. Kerralla maksettu summa, 700 miljoonaa euroa, oli Mavin historian suurin. Eituotannolliset investoinnit, eläinten hyvinvointituki sekä uudet ympäristötuen erityistukien toimenpiteen toimeenpantiin vuoden aikana. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkui Mavin vuoden aikana valmistuneen tietohallintostrategian mukaisesti. Sähköisen tukihaun kehittäminen ja Hanke järjestelmän toimintojen loppuunsaattaminen etenivät odotetusti. Maksatusjärjestelmä Sampo kohtasi ennakoimattomia viivästyksiä mutta työ kuitenkin eteni. Vuoden 2010 alusta tapahtuvaan käyttöpalveluiden ulkoistamiseen varauduttiin vuoden aikana. Strategian mukaisesti panostettiin henkilöstön työhyvinvointiin. Koulutusta ja yhteisiä tilaisuuksia toteutettiin ja tarjottiin valmennusta esimiehille. Monipaikkainen virasto -hankkeessa keskityttiin teknisiin ratkaisuihin, henkilöstön valmiuksiin hajautetun työn tekemisessä ja uuden tekniikan haltuunotossa. Henkilöstöstrategian laatiminen aloitettiin, ja Mavin viestintästrategia valmistui. Suomeen kohdistui kaksi komission ja yksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus. Komission kiristyneet vaatimukset mm. peltolohkorekisteriin ja valvonnan laatuun kohdistuen vaativat Mavilta jatkuvaa valvonnan, raportoinnin ja menetelmien kehittämistä. Merkittäviltä rahoitusoikaisuilta vältyttiin. Mavin tietoturvajärjestelmän sertifiointi eteni marraskuussa tehtyyn auditointiin. Toimintalaskentajärjestelmä on otettu käyttöön, ja siitä saatavaa aineistoa hyödynnetään ensimmäisen kerran laajemmassa mittakaavassa vuoden 2009 toimintakertomuksessa. Vuosi 2009 kului epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Markkinahintojen vaihtelut, epävarmuus maatalouspoliittisista ratkaisuista sekä raskaaksi koettu tukibyrokratia kuormittivat viljelijöitä. Vuoteen 2008 verrattuna nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin selvästi vähemmän mutta investointitukea jonkin verran enemmän. Markkinatilanteesta johtuen viljan interventio on saanut markkinoilla innostuneen vastaanoton. Vuoden 2009 lopussa interventioon oli tarjottu 320 miljoonaa kiloa viljaa. Kauden 2009/2010 aikana arvioidaan interventioon varastoitavan viljamäärän olevan EU ajan suurin. Toiminta-ajatuksessa painotettu kumppanuus näkyi Mavin panostuksessa ELY-uudistukseen. Mavi osallistui aktiivisesti valmisteluryhmiin sekä syksyn tulosohjausprosessiin. ELYjen tulosohjauksen ja ohjausmallien vakiinnuttaminen sekä toiminnan sopeuttaminen ELYissä tuottavuusvähennysten resursseihin on haasteellinen tehtävä tulevina vuosina. Alkusyksystä asetettiin maataloushallinnon uudistusta kunnissa tukeva työryhmä sekä tuettiin koulutuksilla ja neuvonnalla kuntien valmistautumista uudistukseen. Uudistus antaa tilaisuuden tiivistää kanssakäyntiä paikallishallinnon kanssa sekä tarjota mm. parempia koulutusmahdollisuuksia. Mavin alueellistaminen on edennyt suunniteltua nopeammin johtuen pääosin henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta. Vuoden 2009 aikana palveluksesta erosi 23 henkilöä, ja vuoden lopussa Seinäjoella työskenteli 80 henkilöä. Vaihtuvuus näkyy myös määrärahan käytössä, koska koko htv-kehystä ei ole pystytty käyttämään ja IT-projektien läpivienti on viivästynyt. Mavi on panostanut niiden henkilöiden tukitoimenpiteisiin, joille Seinäjoelle siirtyminen ei ole mahdollista. Suuresta vaihtuvuudesta huolimatta on onnistuttu varmistamaan toiminnan häiriöttömyys. Alueellistamisen siirtymäkausi ja henkilöstön merkittävä vaihtuvuus vaikuttavat viraston toimintaan vuoteen Leena Tenhola ylijohtaja 3

4 Maksetut tuet Maaseutuvirasto on toimeenpannut maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Toimeenpanotehtäviä on delegoitu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ent. työ- ja elinkeinokeskus) ja kunnille. Delegoituja tehtäviä ovat mm. tukihakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, maksuhakemusten vastaanotto ja päätöksenteko, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjaus ja neuvonta. Maatalouden tuet Maatalouden tuet sisältävät maatalouden tukia viljelijöille sekä maaseudun kehittämisen tukia viljelijöille yrityksille ja yhteisöille. Maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin sisältyi luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräitä muita kansallisia tukia. Tilatuki ja vienti-, koulumaito- ja eräät muut markkinatuet muodostivat suurimman osan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta maksettavista tuista. Maatalouden tuet vuonna Momentti Kansallinen osuus (1000 euroa) EU:n osuus (1000 euroa) Yhteensä (1000 euroa) EU-tulotuki ja EU-markkinatuki Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki Luonnonhaittakorvaus Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Muut momentit Yhteensä Osuudet % 60 % 40 % 100 % 4

5 Maksetut tuet momenteittain vuonna 2009 (%-osuus kaikista tuista) 7 % 6 % 26 % EU-tulotuki ja EU- markkinatuki Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 16 % Luonnonhaittakorvaus Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki 19 % 26 % Muut momentit Maaseudun kehittämisen tuet Markkinatuet Maaseudun kehittämiseen suunnattuja hanke- ja yritystukia, maatalouden investointitukia sekä aloitustukea, toimintarahaa ja ohjelman teknistä apua maksettiin yhteensä 858 miljoonaa euroa. Ohjelmakauden maksaminen alkoi täysipainoisesti. Yritystukien maksupäätöksiä tehtiin ja hanketukien maksupäätöksiä kappaletta. Leader-toimintaryhmille maksettiin toimintarahaa 7,2 miljoonaa euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kauden ohjelmakehyksestä oli mennessä sidottu noin 64,5 %. Koko ohjelman kehyksestä maksettiin vuoden loppuun mennessä noin kymmenen prosenttia; sidotuista maksettiin 29 %. Tukijärjestelmät lähtivät kokonaisuudessaan liikkeelle toimintavuoden aikana. Markkinatuet kasvoivat euromääräisesti mitattuna nelinkertaisiksi. Vientitukia maksettiin lähes 20 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen nähden. Pääosa vientituista meni maitotuotteille. Tuonti- ja vientitodistusten määrät sen sijaan laskivat EU:n kevennettyä edellisenä vuonna todistusjärjestelmää. Sisämarkkinatukien kokonaismäärä nousi 45 miljoonaan euroon. Summasta merkittävin osuus oli lopettaneelle tehtaalle maksettu 35 miljoonaa euroa sokerin rakenneuudistustukena. Viljan interventio-ostot alkoivat tauon jälkeen. Ostoja tehtiin yli 33 miljoonalla eurolla, mikä oli toiseksi suurin määrä koko EU:n jäsenyyden aikana. Myös maitosektorilla interventio-ostot alkoivat heikon markkinatilanteen vuoksi. 5

6 Valvonta ja takaisinperinnät Mavi tekee omia, paikanpäällä tapahtuvia yritys- ja hanketukien tarkastuksia ja markkinatukiin liittyviä otantatarkastuksia sekä suorittaa TE-keskuksille delegoitujen valvontatehtävien laadunvalvontoja. TE-keskukset tekivät vuonna 2009 tarkastuksia yhteensä tilalla. Lisäksi TE-keskukset tekivät eläinvalvontoja, erikoistukien valvontoja ja useita tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia. TE-keskukset suorittivat myös maatalouden investointitukiin liittyvät paikan päällä tehtävät otantatarkastukset. Laadunvalvonta on EU-komission asetuksen edellyttämää alvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Vuonna 2009 laadunvalvontoja tehtiin aikaisempaa vuotta enemmän. Tarkastustoiminta Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastaukset Tukijärjestelmien laadunarviointitarkastukset Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien määrä. Maaseutuvirastolle siirrettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset Metsäkeskusten tarkastusten laadunarvioinnit. Nämä tarkastukset aloitettiin kertomusvuonna ja niitä tehtiin yhteensä 90 kappaletta. Määrä sisältyy tukijärjestelmien laadunarviointitarkastuksiin. Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman hanke- ja yritystukien tarkastukset etenivät suunnitelmien mukaisesti. Tarkastukset tehdään ennen maksuja, ja tarkastusmäärää arvioidaan maksuun edenneistä tukipäätöksistä. Lisäksi Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia. Näihin kuuluvat mm. koulumaitotuki, lihan hintaseuranta, hedelmä- ja vihannestuottajatuki sekä sokerin väliaikainen rakenneuudistustuki. Komission tarkastukset Euroopan yhteisön toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin. Yhteensä kuusi Euroopan komission tekemää tarkastusta oli vuoden 2009 lopussa kesken, ja näiden osalta Mavi kävi neuvotteluja komission kanssa. Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto teki pinta-alaperusteisia tukia sekä Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa koskevat tarkastukset. Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin kohdisti tilatukea koskevan DAS-tarkastuksen Suomeen. Takaisinperinnät Viljelijätukien takaisinperinnät johtuvat monista erilaisista syistä. Takaisinperinnän syynä saattaa olla esimerkiksi pinta-alojen tallennusvirheiden korjaus tai hakijan aiheuttamat virheet. Virheet ovat kuitenkin yleensä varsin pieniä. Viljelijätukien takaisinperintäpäätöksiä oli yhteensä kappaletta yhteisarvoltaan 5,09 miljoonaa euroa. EU-osarahoitteisissa maaseudun hanketuissa yleisimpiä takaisinperinnän syitä on ollut yksittäisen kustannuksen tukikelvottomuus tai se, että hankkeen yksityinen rahoitusosuus ei ole toteutunut tukipäätöksen mukaisesti. Takaisinperintää on tehty myös sillä perusteella, että tuettu toiminta on lopetettu. EU-osarahoitteisissa maaseudun hanketuissa takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuonna 2009 yhteensä 55 kappaletta. Takaisinperintäpäätöksillä määrättiin maksettavaksi takaisin tukea yhteensä noin 0,60 miljoonaa euroa. Markkinatuissa EU:lle tilitettävää asiakasperintää oli yhteensä noin euroa. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin 123 kappaletta. Maaseutuviraston hallinnoimissa viljelijätuissa, EUosarahoitteisissa tai kansallisesti rahoitetuissa maaseudun hanketuissa tai markkinatuissa ei ollut väärinkäytöksiä, jotka olisivat johtaneet rikosprosesseihin. 6

7 Henkilöstö Alueellistamisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on pysynyt korkealla tasolla jo kolme vuotta. Lähtövaihtuvuus oli toimintavuonna 31 henkilöä ja tulovaihtuvuus 45 henkilöä. Ulkoisia rekrytointeja tehtiin 44. Maaseutuviraston kokonaistyötyytyväisyysindeksiluku oli 3,39, eli keskimääräinen työtyytyväisyys oli kohonnut edellisvuodesta. Tätä voidaan pitää vaikeassa muutostilanteessa erittäin myönteisenä kehityksenä Htv-kehys 136,0 210,0 219,0 Henkilötyövuodet 128,6 189,6 200,9 Teknisellä tuella palkatut (Mavin htv-kehyksen päälle) Henkilöt Vakituiset ,3 % 167,64 76,2 % ,7 % Määräaikaiset 42 20,7 % 52,36 23,8 % 55 23,3 % Miehet 31 % 29 % 77,0 33 % Naiset 69 % 71 % 156,0 67 % Kokoaikaisten osuus 92,1 % 93,7 % 227,0 96,1 % Osa-aikaisten osuus 7,9 % 6,3 % 9,0 3,9 % Lähtövaihtuvuus ,0 % 31 16,1 % luonnollisen poistuman osuus 4,0 3,0 1,0 Tulovaihtuvuus Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 3,39 Sairauspoissaolot, pv sairauspoissaolot / hlö 11,7 9,3 8,1 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairastapauksista ,0 % ,9 % ,7 % Koulutukseen osallistuneet: Henkilöt Osuus henkilöstöstä 46,0 % 47,3 % 51,5 % Koulutuspäivien määrä ,2 Koulutuspäivät / henkilö 1,8 2,2 6,5 Tärkeimmät henkisten voimavarojen tunnusluvut. Henkilötyövuosien määrä Maaseutuvirastossa oli 206,9. Henkilöstöstä vakinaisia oli 76,7 % ja määräaikaisia 23,3 %. Määräaikaisuuden perusteena olivat yleensä alueellistaminen tai viransijaisuus. Sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää, josta lyhyiden sairauspoissaolojen määrä oli 20,7 % (341 päivää). Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin 8,1 päivää/htv. Viraston tarjoamaan henkilöstökoulutukseen osallistui 138 henkilöä, ja koulutuspäiviä oli 894,2. Koulutuspäivien määrä lisääntyi huomattavasti. 7

8 Talous Valtion vuoden 2009 talousarviossa Mavin toimintamenomomentille osoitettiin 25,396 miljoonaa euroa ja lisätalousarviossa II euroa. Vuodelta 2008 siirtyi määrärahaa 6,232 miljoonaa euroa, joten käytettävissä oleva nettosumma oli 31,780 miljoonaa euroa. Nettokustannukset alittivat nettokehyksen, ja vuodelle 2010 siirtyi käytettäväksi 10,925 miljoonaa euroa. Siirtyneen erän määrään vaikutti se, että henkilötyövuositoteuma suuresta vaihtuvuudesta johtuen jäi noin yhdeksän henkilötyövuotta alle raamin. Myös alueellistamisen lisäkulut siirtyivät suureksi osaksi vuodelle Samoin laaja peruslohkojen tunnistusjärjestelmään liittyvä tietojärjestelmäprojekti jouduttiin siirtämään vuodelle Mavin toiminnan rahoitus koostuu useista eri rahoituslähteistä. Varsinaista toimintaa rahoitetaan Mavin toimintamenomomentilta, mutta erilaiset isot tietojärjestelmien kehittämishankkeet on rahoitettu hallinnon alan yhteiseltä tietojärjestelmien kehittäminen -momentilta. Lisäksi Mavin toimintaan on vuonna 2009 saatu rahoitusta valtiovarainministeriön eri momenteilta, mm. alueellistamisen tukemiseen ja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen. Myönnetty (netto 1000 euroa) Käytetty (netto 1000 euroa) Mavin toimintamenot Siirtyvät erät Tietojärjestelmien kehittäminen Siirtyvät erät Muut momentit * Yhteensä Toiminnan rahoitus. *) Virkasiirrot, valtiovarainministeriön määräraha henkilöstön uudelleen sijoittamisen tukitoimiin sekä hajautetun työn tutkimus- ja kehittämishankkeen (Movi) kuluihin. Mavin kustannuslaskennan tavoitteena on tuottaa oikeat ja riittävät tiedot maataloushallinnon toimeenpanotehtävien ydin- ja hallinnon prosessien, osaprosessien sekä yksittäisten toimintojen ja muiden seurantakohteiden (kohteet) kustannuksista ja henkilötyövuosista (htv) toiminnan ohjaamista ja johtamista varten. Mavin kustannuslaskenta pohjautuu työajanseurantaan, ja se vastaa viraston ydinprosesseja. Viraston toiminta on erittäin tietojärjestelmäkeskeistä ja tietotekniikka on osa Mavin ydinprosesseja. Maksajavirastotoiminnasta johtuen myös sisäinen tarkastus on osa ydinprosesseja. 8

9 1 000 euroa Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) Tukijärjestelmien hallinnointi Hakemusten käsittely 997 Tukimaksujen käsittel Tukien valvonta ja tarkastukse 882 Tukien takaisinperintä ja saat 276 Yhteistyö ja kehittäminen 692 Sisäinen tarkastus ja valvonta Ydinprosessit (pl. tietotekniikka ja -hallinto) Tietotekniikka ja -hallinto Tietotekniikka ja -hallinto Tietotekniikka ja -hallinto Hallinnon prosessit Taloushallinto 535 Henkilöstöhallinto 815 Henkilöstön kehittäminen Viestintä 344 Muut yhteiset toiminnot Hallinnon prosessit Yhteensä Oman rahoituksen kustannusten jakautuminen toiminnoille (ennen vyörytyksiä, ei sisällä poistoja tai pää-oman korkoa). 9

10