Selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta Säätytalo

Transkriptio

1 Selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta Säätytalo

2 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän toimeksianto Rakennetyöryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta esitys kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta, joiden pohjalta > hallitus määrittelee uudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen > valmistellaan kuntarakennelaki esitys tuli laatia myös karttamuotoisena esitys koskee myös Kainuun maakunnan sekä metropolialueen kunta- ja palvelurakennetta (tehtävänä ei kuitenkaan ollut arvioida metropolialueen hallinnon rakenteita koskevan erillisen lain tarvetta) Jäsenet eri ministeriöistä, projektipäällikkö jäseneksi Pysyviksi asiantuntijoiksi Suomen Kuntaliiton edustajat Toimikausi saakka Osasto pp.kk.vvvv 2

3 Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy ja 2030-luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää ja 2030-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille ja 2030-luvulla? Osasto pp.kk.vvvv 3

4 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina ? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Osasto pp.kk.vvvv 4

5 Keskeisiä kuntatalouden johtopäätöksiä vuosille Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 2020-luvulla) Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020 Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) Nykyiset kunnat Lähde: Laesterä & Hanhela 2012 Osasto pp.kk.vvvv 5

6 Perustuslain asettamat reunaehdot kuntauudistukselle Kunnallinen itsehallinto PL 121 kansanvaltaisuusperiaatteen toteutuminen taloudellinen kantokyky ja liikkumavara mahdollisuus ottaa kunnan päätöksellä muita tehtäviä mahdollisuus kantaa vastuu peruspalvelujen järjestämisestä paikallisuus Hallinnollinen jaotus PL 122 = kuntarajat ja kuntakoko kuntajaon perusteista säädetään lailla perustuslaki ei suojaa kuntarajoja kunnan koossa otettava huomioon paikallisuus ja se, ettei perustuslaissa säädetään itsehallinnosta kuntaa suuremmilla alueilla Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen (PL 6,16 ja 19 ) Kansalliskieliä koskevat kielelliset oikeudet (PL 17 ) edellyttää kielellisten oikeuksien turvaamista sekä laintasolla että käytännössä Saamelaisten kielelliset oikeudet ja kulttuuri-itsehallinto (PL 17 ) saamelaisten kotiseutualueen kunnat (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja osa Sodankylästä) Työryhmän näkemyksen mukaan esitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Työryhmä on esittänyt joitain lainsäädännön muutostarpeita kielellisten (ruotsi, saamen kieli) oikeuksien turvaamiseksi Osasto pp.kk.vvvv 6

7 Tarkastelunäkökulmat ja muuttujat

8 Tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu Erityistekijät 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu Vahvat kunnat 5. Palveluiden järjestämisen edellytykset 4. Työssäkäynti ja asiointi 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu Osasto pp.kk.vvvv 8

9 Kuntakohtainen tarkastelu 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu väestön määrän kuntakohtainen muutos väestörakenteen kehittyminen väestöllisen huoltosuhteen kehitys vuoteen vuotiaiden keskiarvo yli 75-vuotiaiden osuuden kehitys kunnan asukkaiden mediaani-iän kehitys 2. Talouskehitystarkastelu Kunnan taloudellinen asema ja liikkumavara Nykytila (tilinpäätöstiedot 2010) maakuntavertailu kunnallisveroprosentin suuruus suhteellinen velkaantuneisuus taseen yli- ja alijäämä valtionosuuden osuus kunnan tuloista Tulevaisuustarkastelu (kuntatalouden painelaskelma) kunnallisveroprosentin kehitystrendi Osasto pp.kk.vvvv 9

10 Aluetarkastelu 3. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys taajamarakenteen ja lievealueiden kehitys palvelukeskusverkkoluokitus paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenne 4. Työssäkäynti, asiointi ja saavutettavuus tilastollinen työssäkäyntiluokitus paikkatietopohjainen työssäkäynti asioinnin suuntautuminen saavutettavuus, mm. matka- ja aikaetäisyydet -> saavutettavuusalueet (SYKE) Osasto pp.kk.vvvv 10

11 Uuden kunnan edellytykset 5. Palveluiden järjestämisedellytykset sosiaalija terveydenhuolto yleiset tavoitteet mutta linjaus tarpeesta selvittää erillisellä palvelurakenneselvityksellä opetus edellytykset järjestää opetusta ja huolehtia sen yhdenvertaisesta saatavuudesta 50 lasta/vuosi= sellainen syntyneiden määrä, että koulutuksen järjestäminen on kunnassa mahdollista 6. Erityistekijät harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus kielelliset oikeudet kasvukeskusten erityispiirteet toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen kuntaliitoksen toteuttamisedellytykset Osasto pp.kk.vvvv 11

12 Maakuntatarkastelu Yleinen kuvaus maakunnasta väestö, pinta-ala, yhteistoiminta, erityisolosuhteet Kuntakohtainen tarkastelu väestö ja talous Aluetarkastelu alue- ja yhdyskuntarakenne,työssäkäynti, asiointi ja saavutettavuus Esitys alueista, joilla tulisi käynnistää erityinen kuntajakoselvitys ensisijaiset vaihtoehdot osaliitostarve sekä valinnanvapaus toissijaiset vaihtoehdot vaihtoehdoissa perustelut, miksi koostuu esitetyistä kunnista sekä uuden kunnan lähtökohdat Työryhmän esitys perustuu aina eri muuttujien perusteella tehtävään kokonaisarviointiin eikä muuttujista mikään yksin määrittele tarvetta rakennemuutokseen Osasto pp.kk.vvvv 12

13 Kuntauudistuksen toteuttamistavat

14 1. Eteneminen ilman kuntarakenteen uudistamista ohjaavaa sääntelyä Kuntarakenteen uudistaminen jää riippumaan yksittäisten kuntien tahtotilasta talousanalyysin perusteella selvää, että osa kunnista ei selviydy palveluvelvoitteistaan kuka huolii enää vapaaehtoisesti heikkoja kuntia? kaupunkiseutujen ongelmat Kehityskulkuna tehtävien siirtäminen pois kuntien rahoitus- ja järjestämisvastuulta erityisesti sote-sektorilla paineita siirtyä pois kuntapohjaisesta mallista edellyttääkö mm. yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen vastaaminen päätöksenteon siirtämistä pois kunnilta? Osasto pp.kk.vvvv 14

15 2. Taloudelliset ohjauskeinot Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän käyttäminen uudistuksen ohjaamisessa perustuslailliset reunaehdot eivät mahdollista näiden käyttöä laajamittaisesti (rahoitusperiaate = valtion velvollisuus huolehtia peruspalveluista, tarkoitussidonnaisuuden periaate) kuntakohtaanto kaupunkiseuduilla heikko mutta niiden reuna-alueilla ja ulkopuolella sekä pohjoisessa ja idässä vaarantaisi peruspalvelujen järjestämisen tarkoittaisi, ettei aikataulullisesti kyetä muuttamaan rakenteita 2015 mennessä Suora taloudellinen tuki yhdistyville kunnille vastaisi paras-uudistuksen keinoja (yhdistymisavustukset ja valtionosuuskompensaatio) tiukentuvan julkisen talouden tilanteessa ei mahdollista laajamittaisesti sen sijaan mahdollisesti kohdennettu muutostuki esim. uuden kunnan talouden tervehdyttämiseen, palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen yhteisten atk-järjestelmien kehittämiseen Osasto pp.kk.vvvv 15

16 3. Ohjaaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Useita sääntelytapavaihtoehtoja: Vapaaehtoisuuteen perustuva lainsäädäntö ensivaiheessa ja tarvittaessa myöhemmin velvoittavia säännöksiä Valtioneuvoston rajattu toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä tietyillä edellytyksillä vastoin kunnan tahtoa, perusteena esim. palvelujen turvaaminen alueen näkökulma kaupunkiseuduilla kansanäänestys tai muu enemmistöpäätös alueella Valtioneuvoston koko kuntakenttää koskeva toimivalta päättää kuntien yhdistymisistä Säädetään yhdistyvistä kunnista rakennelaissa Osasto pp.kk.vvvv 16

17 4. Erityiset kuntajakoselvitykset Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu Mahdollisuus uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi että se ei kelpaa muille kunnille Osasto pp.kk.vvvv 17

18 Erityiset kuntajakoselvitykset prosessi Kuntajakolaki (1698/2009) Ministeriön aloite Kunnan esitys Kuntalaisten (20 %) esitys 15 Erityinen kuntajakoselvitys Kaikki mukaan Kuntajakoselvittäjä(t) Hallinnon järjestämisen periaatteet 8 Yhdistymissopimus Uuden kunnan piirustukset Muun muassa: Palvelujärjestelmän yhteensovittamisen periaatteet Taloudenhoidon yleiset periaatteet Kuntalaisten kuuleminen Rakennelaki Valtuustojen päätökset Osasto pp.kk.vvvv 18

19 Neljän elementin kuntajakoselvitysprosessi I ja II on suurelta osin tehtynä I Tulevan toimintaympäristön ennakoiminen (muutoshaasteet) II Yhdistymisen perusedellytysten selvittäminen (lähtökohdat) III ja IV on aina tehtävä kentällä, yhdessä luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kuntalaisten kanssa III Uuden kunnan piirustukset (yhdistymissopimus) IV Yhdistymisen tahtotilan mittaaminen (päätöksenteko) Osasto pp.kk.vvvv

20 Strateginen ja tehostava kuntaliitos Tehostavat kuntaliitokset (v ) Strategiset kuntaliitokset (v ) Tehostavissa kuntaliitoksissa huomio kiinnittyy elinvoimaan, kuntatalouteen ja johtamiseen. Tarvitaan vaikuttavia tuloksia lyhyessä ajassa, koska aika käy vähiin. Mekaaniset rutiiniliitokset (v ) Strategiset liitokset ovat edelleen käyttökelpoisia erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Mekaanisilla rutiiniliitoksilla ei ole enää nykyaikana juurikaan käyttöä. Osasto pp.kk.vvvv 20

21 Kuntauudistuksen muutostukea kolmelta tasolta: Lakitasolta, prosessitasolta ja täsmätukien tasolta IV Uusi kuntalaki Tietojärjestelmät Palvelurakenteet ja -prosessit? 8. Kuntaliitosten seuranta ja arviointi 7. Kuntaliitosten hyvien käytäntöjen omaksuminen III Uusi valtionosuuslainsäädäntö Demokratian vahvistaminen 6. Kuntaliitosten toteuttaminen Tehostavan kuntaliitoksen toimintamalli 1. Kuntauudistuksen valmistelu, viestintä ja kuntien kuuleminen Kuntauudistuksen muutostuki 5. Muutosjohtaminen Tilasto- ja tietopankki 2. Kuntaliitosten selvittäminen? 3. Kuntaliitoksista päättäminen 4. Kuntaliitosten valmistelu? I Rakennelaki II Sotejärjestämislaki Täsmätuet konkretisoidaan? kevään 2012 aikana Osasto kuntakuulemisten jälkeen pp.kk.vvvv 21

22 Työn johtopäätöksiä

23 Työn johtopäätöksiä 1/3 Työryhmän esityksen lähtökohtana on elinvoimainen ja toiminnallinen kuntarakenne, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja joka vastaisi ihmisten arjen muotoutumista Esitetyllä rakenteella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Esitysten perusteluina korostuvat valtaosassa maata erityisesti väestökehitys- ja kuntataloustekijät Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakennetekijöihin sekä kuntatalouden tekijöihin. Osasto pp.kk.vvvv 23

24 Kuntien ja ehdotettujen kuntajakoselvitysalueiden jakautuma asukasluvun mukaan asukkaita Yli ,5 % 18,2 % mediaani = as. 4,7 % 34,8 % ,0 % 12,1 % 14,7 % 30,3 % ,5 % mediaani = as. 18,8 % ,0 % 38,8 % Alle ,0 % 10,6 % kuntia 40 % Kuntajakoselvitysalueet (66) Kunnat (320) Osasto pp.kk.vvvv

25 Työn johtopäätöksiä 2/3 Työryhmä esittää erityisen kuntajakoselvityksen asettamista 66 alueelle Alueista kuultaisiin kuntia lausuntokierroksella Työryhmän esityksessä on ensi- ja toissijaisia vaihtoehtoja Esitetyt vaihtoehdot (I ja II) mahdollistavat joillekin kunnille suuntautumisvaihtoehtoja Osasto pp.kk.vvvv 25

26 Työn johtopäätöksiä 3/3 Esitetty kuntarakenne muodostaa pohjan sosiaalija terveydenhuollon rakenteiden uudistamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen tila ja pirstaleinen rakenne sekä väestön terveyden suhteen eriarvoistava palvelujärjestelmä edellyttävät palvelurakenteen integroimista ja vastuuorganisaatioiden määrän vähentämistä maassa. Koska kuntarakennetyöryhmän esityksen pohjalta tarvitaan sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneselvitys esityksessä ei ole arvioitu kuntakohtaisesti sitä, mitä esitetty kuntarakenneratkaisu merkitsee sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen näkökulmasta. Osasto pp.kk.vvvv 26

27 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Rakennelakityöryhmä: Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä: Selvitys ja ehdotus kuntajakoselvitysalueiksi Kuntajakoselvitysalueiden vahvistaminen Aluekierros ja kuntakuulemiset Asiantuntijakuulemiset Lakiesityksen laatiminen Hallitus: Kriteerien vahvistaminen HE rakennelaki HE:n eduskuntakäsittely Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut Erityiset kuntajakoselvitykset (4-12 kk) Valtionosuusuudistus Kuntalain kokonaisuudistus Osasto pp.kk.vvvv 27

28 Alueellinen kuntarakennetarkastelu

29 Kartan selitteet Esityksen mukainen uuden kunnan raja Jaettava tai vaihtoehtoisesti suuntautuva kunta Jaettava kunnan osa, esimerkiksi kylä Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 29

30 Uusimaa, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 30

31 Uusimaa, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 31

32 Varsinais-Suomi, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 32

33 Varsinais-Suomi, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 33

34 Satakunta, vaihtoehto 1 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 34

35 Satakunta, vaihtoehto 2 Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 35

36 Kanta-Häme Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 36

37 Pirkanmaa Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 37

38 Päijät-Häme Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 38

39 Kymenlaakso Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 39

40 Etelä-Karjala Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 40

41 Etelä-Savo Kartan ja aluejaon lähde: Karttakeskus Oy Osasto pp.kk.vvvv 41