Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen

Transkriptio

1 Kala- ja vesitutkimuksia nro 98 Petri Karppinen & Ari Haikonen Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Maaliskuu 2013, lisätty :Talvikkoseurannan tulokset, liite 8, heinäkuu 2013 Kirjoittajat: Petri Karppinen & Ari Haikonen Julkaisun nimi: Lohen nousuvaellus Kymijoella vuonna 2012 Toimeksiantaja: Healfish-hanke ja Kaakkois-Suomen Ely-keskus Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesitutkimuksia nro 98 Kannen kuva: Jarkko Pönkä

3 Sisällys 1 Johdanto Aineistot ja menetelmät Tutkimusalue Lohen vaellusseuranta vuonna Kalojen pyynti ja merkintä Lähetinkalojen maastopaikannukset Jatkuva automaattiseuranta Kalamäärien seuranta Koivukosken padon kalatiessä Tulokset Vaellusseuranta Kalojen liikkeet Korkeakosken voimalaitoksen alla Kalojen liikkeet Hirvivuolteen padolla Lohen kudun ajoittuminen ja kutualueet Kalamäärien seuranta Koivukosken padon kalatiessä Kirjallisuus Liitteet Liite 8. Talvikkoseurannan tulokset (lisätty heinäkuussa 2013)... 26

4 1 Johdanto Kymijoen lohen vaellustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää radiolähettimellä merkittyjen lohien vaelluskäyttäytymistä erityisesti nousun kannalta kriittisissä kohteissa. Tällaisia kohteita ovat esim. voimalaitos- ja säännöstelypadot, kalatiet ja muut kalan kannalta vaikeakulkuiset joenkohdat. Lähetinkaloja seurattiin Kymijoen alaosalta alkaen noin 40 kilometrin matkalla aina Anjalankosken padolle saakka. Seurannalla kerättiin tietoa em. seikkojen lisäksi mm. lohen nousuvaelluksen ajoittumisesta, vaellusnopeudesta, nykyisten kalateiden toimivuudesta ja kalojen hakeutumisesta kutualueille. Seurantaa jatkettiin talven ja kevään 2013 ajan. Kudun jälkeisellä seurannalla saatiin tietoa siitä, kuinka suuri osa yksilöistä jäi jokeen talvehtimaan, ja mitä reittejä kalat palasivat takaisin merelle. Talvikkoseurannan tulokset on tässä lisätty aiempaan raporttiin ja esitetty liitteessä 8. Tutkimuksesta saatava tieto on erittäin tärkeää Kymijoen lohikannan hoidon ja vahvistamisen kannalta. Havainnot lohien käyttäytymisestä ovat olennaisia myös nykyisten kalateiden toiminnan parantamiseksi ja suunniteltujen kalateiden toteutusvaihtoehtoja punnittaessa. Koivukosken säännöstelypadon kalatiehen asennetun VAKI-kalalaskurin avulla selvitettiin kalatien kautta ylävirtaan vaeltaneiden kalojen määrät ja nousuajankohdat, ja saatiin arvio kunkin kalan lajista ja koosta. Tutkimus toteutettiin vuonna 2012 osana HEALFISH-projektia. HEALFISH (Healthy fish stocks indicator of proper river basin management; Terveet kalakannat - merkki onnistuneesta valuma-alueen hallinnasta) on EU:n Central Baltic Interreg -ohjelmasta rahoitettu suomalais-virolainen hanke, jonka tavoitteena on taimen- ja lohijokien tilan parantaminen. Hankkeen suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Suomen ympäristökeskus sekä Pro Vantaanjoki ry. Kymijoen lohen vaellustutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi tutkija Petri Karppinen Kala- ja Vesitutkimus Oy:stä HEALFISH-hankkeen toimeksiannosta. Lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus osallistuivat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tarjoamalla kalustoa ja työvoima-apua. Hirvivuolteen osuus tutkimuksesta toteutettiin osana tarkkailuvelvoitetta. VAKI-kalalaskurin seurannan toteutuksesta vastasivat tutkimusjohtaja Ari Haikonen, sekä tutkijat Petri Karppinen ja Jouni Kervinen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä. Kiitokset kaikille yhteistyö- ja avustajatahoille: Statkraft Suomi /Jarmo Mustonen ja Hannu Rissanen, Antero ja Veli-Matti Halonen, Ben Henriksson, Hannu ja Niko Lehtola, Lauri Palmgren, Mikko Pulkkinen, Jarkko Pönkä, Jukka Rinne/Kalatieto Rinne Oy, Petteri Takasuo, Kotka Maretarium, Korkeakosken kalastajat. 1

5 2 Aineistot ja menetelmät 2.1 Tutkimusalue Kymijoki on ollut aikoinaan Suomen tärkein Suomenlahteen laskeva lohijoki. Se menetti luonnonvaraisen lohikantansa voimalaitosrakentamisen ja joen likaantumisen vuoksi viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Kymijoen lohikanta onkin ollut vuosikymmenien ajan istutusten varassa. Joen ekologinen tila ja vedenlaatu ovat puhdistustoimien ansiosta huomattavasti parantuneet, ja nykyisin lohi ja taimen lisääntyvät myös luontaisesti niillä jokiosuuksilla, joihin kalat pääsevät nousemaan. Merkittävä osa lohen potentiaalisista lisääntymisalueista on kuitenkin joen alajuoksulla sijaitsevien voimalaitos- ja säännöstelypatojen yläpuolella, ja kalojen pääsy näille alueille on nykyisellään rajoittunutta. Nykyisten kalateiden toimivuutta parantamalla ja uusia kalateitä rakentamalla olisi mahdollista palauttaa lohen pääsy vanhoille lisääntymisalueille ja luoda Kymijokeen uudelleen vahva, luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Kuva 1. Kymijoen alaosa. Punaisella ruudulla on merkitty kalojen pyynti- ja vapautuspaikat. Ahvenkoskella merkityt kalat vapautettiin Hirvivuolteelle. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 2

6 Joen itäinen päähaara jakautuu alaosallaan Korkeakosken ja Koivukosken haaraan. Kalojen nousu Korkeakosken haarassa pysähtyy voimalaitospatoon. Korkeakoskessa on ollut luontainen vaelluseste jo ennen padon rakentamista. Langinkosken haaraa ja Huuman haaraa pitkin kalat voivat nousta esteettä Koivukosken voimalaitos- ja säännöstelypadolle saakka. Näissä molemmissa padoissa on kalatie. Säännöstelypadon kalatie toimii kohtalaisen hyvin silloin, kun joessa on paljon vettä ja sitä johdetaan ohijuoksutuksena padon kautta. Voimalaitoksen kalatie puolestaan vaikuttaisi toimivan huonosti. Patojen yläpuolella kaloilla on mahdollisuus uida seuraavalle Anjalankosken padolle saakka, noin 40 km jokisuusta ylävirtaan. Kalojen nousu Kymijoen läntiseen päähaaraan on estynyt jokisuulla sijaitsevan Ahvenkosken voimalaitoksen sekä Pyhtään haarassa olevien patojen takia. Pyhtään haaran alimmaisessa Strukan padossa on kalatie, mutta kalojen nousu pysähtyy seuraavaan Ediskosken voimalaitospatoon. Ahvenkosken ja Ediskosken yläpuolella on Klåsarön voimalaitos, minkä kautta pääosa vedestä laskee. Runsaiden virtaamien aikana ohijuoksutusta tapahtuu Paaskosken säännöstelypadon kautta. Seuraava kalojen nousuvaellusta haittaava rakennelma, Hirvivuolteen säännöstelypato, on noin 27 kilometrin päässä jokisuulta. Sen mahdollisesta merkityksestä kalojen nousuesteenä ei ole tietoa. Hirvivuolteen padon yläpuolella ei ole vaellusesteitä ennen Anjalankoskea. 2.2 Lohen vaellusseuranta vuonna Kalojen pyynti ja merkintä Ammattikalastaja pyydysti push-up -tyyppisellä rysällä Langinkosken haaraan pyrkiviä lohia radiolähettimen asentamista varten Keisarinsatamassa noin 2,7 km päässä jokisuusta (kuva 1). Rysä käytiin tarkistamassa 1 3 päivän välein. Rysään uineet kalat siirrettiin rysästä veneeseen hapetettuun vesialtaaseen ja kuljetettiin rysän välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan venesatamaan merkittäviksi. Kalat nukutettiin yksi kerrallaan lähettimen asentamista varten. Lähetin työnnettiin asetinputkella nielun kautta kalan mahalaukkuun (sisäinen lähetin) tai kiinnitettiin kalan selkäevän tyvelle (ulkoinen lähetin). Sisäisellä lähettimellä merkittyihin kaloihin kiinnitettiin myös ns. t-ankkurimerkki selkäevän tyvelle. Merkinnän, mittauksen, suomunäytteenoton ja valokuvauksen jälkeen kala nostettiin sumppuun toipumaan. Riittävän toipumisjakson (15 60 min) jälkeen kalat vapautettiin merkintäpaikalle. Keisarinsatamassa merkittiin kaikkiaan 39 lohta ja yksi taimen (taulukko 1). Taulukko 1. Merkittyjen kalojen määrät pyyntipaikoittain. Keisarinsatama Korkeakoski Ahvenkoski yhteensä Koiras Naaras Yhteensä Korkeakoskella urheilukalastajat laittoivat voimalaitoksen alakanavasta saaliiksi saatuja kaloja kalastuslaiturin kupeeseen kiinnitettyyn sumppuun odottamaan merkintää. 3

7 Korkeakoskella kaloihin asennettiin sisäinen lähetin edellä selostetulla tavalla, ja kalat vapautettiin toipumisjakson jälkeen merkintäpaikalle. Korkeakoskella merkittiin 15 lohta. Hirvivuolteen säännöstelypadolle siirrettäviä lohia pyydystettiin rysillä ja verkoilla Ahvenkosken edustan merialueelta ammattikalastajan toimesta. Saaliiksi saadut kalat kuljetettiin rantaan sumppuun odottamaan merkintää. Nämä kalat merkittiin ulkoisella radiolähettimellä. Merkityt kalat siirrettiin hapetettuun kuljetusaltaaseen toipumaan ja odottelemaan kuljetusta Hirvivuolteen padolle. Ahvenkoskella merkittiin 10 lohta. Kalat kuljetettiin autolla ylävirtaan noin 25 km:n päähän ja vapautettiin noin puolen tunnin kuljetuksen jälkeen Hirvivuolteen padon alle. Tarkemmat tiedot (mm. kalojen sukupuoli, pituus, paino) kaikista lähettimellä merkityistä kaloista on esitetty liitteessä Lähetinkalojen maastopaikannukset Radiolähettimellä merkittyjä kaloja paikannettiin säännöllisesti vastaanottimien ja antennien avulla. Kalojen kaukopaikannus toteutettiin autolla auton katolle asennetun antennin avulla. Tarkempaa paikannusta tehtiin käsiantennilla kulkemalla jalkaisin jokivarressa Jatkuva automaattiseuranta Kalojen nousuvaelluksen kannalta tärkeisiin kohteisiin asennettiin kiinteät kuunteluasemat. Kukin kuunteluasema koostui tallentavasta automaattivastaanottimesta ja 1 2 antennista. Sekä Koivukosken voimalaitokselle että säännöstelypadolle asennettiin kuunteluasemat. Säännöstelypadolle laitettiin normaalin antennin lisäksi myös vedenalaisantenni kalaportaan yläpäähän. Koivukosken kuunteluasemien kuuluvuusalue kattoi koko Koivukosken (Välikoski ja Tompsankoski) sekä voimalaitoksen alakanavan ja Tompsankosken risteysalueen. Korkeakosken voimalaitoksen alapuolelle asennettiin vedenalainen antennijärjestelmä alakanavassa liikkuvien lähettimillä merkittyjen lohien liikkeiden tarkempaa havainnointia varten. Voimalaitoksen kumpaankin alakulmaan sijoitettiin vedenalaisantenni 1,5 metrin syvyydelle noin 30 metrin päähän toisistaan. Automaattinen radiovastaanotin ohjelmoitiin tallentamaan antenneille kantautuvat radiosignaalit. Kumpikin antenni havaitsi lähetinsignaalit noin 50 metrin säteellä. Kiinteitä kuunteluasemia asennettiin myös ylemmäs jokivarteen Kultaankoskelle (ajalla ), Pykinkoskelle (Pernoo; alkaen) ja Piirteenkoskelle. Myös Hirvivuolteen säännöstelypadolle asennettiin kuunteluasema. 2.3 Kalamäärien seuranta Koivukosken padon kalatiessä VAKI-kalalaskuri sijoitettiin Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon (kuva 2) yhteydessä olevan kalatien ylimpään altaaseen (kuva 3). Kalalaskuri oli toiminnassa välisenä aikana. Koivukoskessa on myös toinen kalatie voimalaitoksen yhteydessä. Myös tässä kalatiessä oli VAKI-kalalaskuri. Voimalaitoksen kalatien seurannan toteutti Kymijoen vesi- ja 4

8 ympäristö ry. Alustavien tietojen mukaan voimalaitoksen kalatiestä nousseiden kalojen lukumäärä jäi hyvin vähäiseksi vuonna Kuva 2. Padon kalatiessä sijaitsevan VAKI-kalalaskurin ja voimalaitoksen sijainti Koivukoskessa Kymijoen alaosalla. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 5

9 Kuva 3. VAKI-kalalaskuri asennettuna Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä (kuva Ari Haikonen). Kalalaskuriin tallentuneet aineistot tyhjennettiin 1 2 viikon välein. Samalla laite puhdistettiin ja sen toiminta tarkistettiin. Kalatie tyhjennettiin vedestä puhdistuksen ajaksi. Laitteen ohjauskehikkoon kertyi puunlehtiä ja -oksia, mutta kalojen kulku laskurin läpi sujui kuitenkin koko ajan esteettä. VAKI-kalalaskurissa on kaksi skannerilevyä, joiden toiminta perustuu infrapunasäteisiin. Kalan uidessa laskurin läpi siitä tallentuu laitteeseen siluettikuva, minkä perusteella saadaan arvio kalan lajista ja koosta. Laskuri oli ohjelmoitu tunnistamaan yli 4 cm korkeat kalat, näin esimerkiksi pienimmät kalat ja nahkiaiset eivät rekisteröityneet laskuriin. Laskurin yhteydessä testattiin vedenalaista kameraa pariin eri otteeseen. Kuvamateriaalin perusteella saatiin lisätietoa laskurin antaman siluetin määrittämisessä. Kalat luokiteltiin kalan siluetin, koon ja uintinopeuden perusteella (liite 6). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulujoella tekemässä tutkimuksessa (Orell ym. 2012) VAKI-laskurin todettiin havaitsevan kalatien läpäisevät kalat erittäin hyvin (havaitsemistehokkuus 99,7 %). Laskurin piirtämän siluetin perusteella 87,2 % kaloista voitiin tunnistaa loheksi tai taimeneksi. Tunnistettavuus parani kalan koon kasvaessa. 6

10 3 Tulokset 3.1 Vaellusseuranta Keisarinsatamassa merkityistä kaloista 35 (87,5 %) nousi Langinkosken haaraa pitkin jokeen, 60 % niistä yhden vuorokauden kuluessa merkinnästä (keskiarvo 1,7 vrk.). Kaloista yhdeksän (22,5 %) havaittiin myöhemmin voimalaitospatojen yläpuolisella jokiosuudella. Näistä seitsemän nousi Koivukosken säännöstelypadon yläpuolelle kalaportaan kautta aikavälillä (mediaani: 26.9.). Yksi näistä (kala 011) käväisi kuitenkin ensin Korkeakoskella ennen kuin se nousi Langinkoskelle ja Koivukoskelle viikkoa myöhemmin. Yksi koiraskala (8.207) nousi ensin Koivukoskelle saakka, mutta siirtyi sitten kutuajaksi Korkeakoskelle. Kalat liikuskelivat paljon Koivukoskessa säännöstelypadon alapuolella. Niistä saatiin myös paljon havaintoja patoluukkujen alta ja kalaportaan suulta. Kaikkiaan 16 yksilöä havaittiin säännöstelypadon alla. Sen sijaan Koivukosken voimalaitoksen alakanavassa kaloja havaittiin vain satunnaisesti. Voimalaitoksen kalaportaan suulla käväisi neljä yksilöä (020, 170, 251, 271). Radiokalojen kalaportaan läpäisyt ajoittuivat lohen nousuhuippuun (ks. kappale 3.5; kuva 8). Portaan läpäisemiseen kalat käyttivät aikaa keskimäärin 5 tuntia (vaihteluväli: 1 17 h). Kolme kalaportaan läpi uineista kaloista käväisi useaan kertaan portaassa ja jopa viikkoja ennen varsinaista nousua (170, 061, 930). Neljä yksilöä käväisi kalaportaassa, mutta ei noussut padon yläpuolelle. Näistä kolme (000, 081, 409) jäi kutuajaksi padon alapuolisille koskialueille, yksi kala (301) laskeutui alavirtaan ja havaittiin viimeisen kerran Kokonkoskella 22. syyskuuta. Kahden yksilön nousureitti on epäselvä: kala havaitaan ensimmäisen kerran Piirteenkoskella kuukauden kuluttua merkinnästä, ja kala 051 ilmestyy Hirvivuolteen alapuolelle Saksansaaren kupeeseen vasta 10. marraskuuta. Kalojen pääseminen havaitsematta ohi Koivukosken patoalueen ja jokivarren kuunteluasemista sekä jokivarressa lähes päivittäin tehdyistä paikannuksista ei ole kovin todennäköistä. Siksi herääkin kysymys, olisivatko nämä kalat poikkeuksellisen vesitilanteen ja voimalaitosremonttien seurauksena onnistuneet nousemaan jokeen jostakin länsihaaran kautta? Kaksi yksilöä (201 ja 8.438) liikkui syyskuun puolenvälin paikkeilla Koivukosken säännöstelypadon välittömässä läheisyydessä ja kalaportaassa. Toisin kuin muilla portaan kautta jokeen nousseilla lähetinkaloilla, ko. kalojen nousu padon yläpuolelle portaan kautta jäi lähetinsignaalien perusteella varmistumatta. Kalojen myöhempikin kohtalo jäi epäselväksi, koska näistä yksilöistä ei saatu enää havaintoja tämän jälkeen. Kaikkiaan viiden yksilön havaittiin siirtyvän Langinkoskenhaaran ja Korkeakosken haaran välillä. Näistä kolme vaihtoi jokihaaraa kerran (8.207 ja 409), kaksi kalaa kahdesti (011 ja 110) ja yksi peräti kolme kertaa (350). Korkeakoskella merkityistä kaloista kaksi siirtyi Langinkoskenhaaraan (350 ja 409). Näistä toinen (350) palasi viikoksi takaisin Korkeakoskelle, ja palasi sieltä uudelleen Langinkoskelle. Se läpäisi lopulta Koivukosken 7

11 säännöstelypadon kalaportaan ja nousi Anjalankoskelle saakka. Kutuajaksi se asettui Ristolanvuolteeseen Susikosken alapuolella. Osa kaloista eteni joessa vauhdikkaasti: esim. kala 340 nousi Koivukosken kalaportaasta Piirteenkoskelle (29,4 km) 17,3 tunnissa (vaellusnopeus: 1,7 km/h). Kolmen yksilön yksityiskohtainen vaelluskäyttäytyminen on esitetty liitteissä 3 5. Lähettimellä merkittyjen kalojen liikkeistä saatiin havaintoja koko jokialueella jokisuusta Anjalankosken voimalaitospadolle saakka (Ankkapurha) (kuva 4). Kuva 4. Tutkimusalue Kymijoen alaosalla. Punaiset pisteet osoittavat kaikki ne kohteet, joissa lähettimellä merkittyjä kaloja havaittiin ajanjaksolla Patojen paikat on osoitettu alleviivatulla paikannimellä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( Lähetinkalojen paikannukset painottuivat itäisen haaran patojen alapuoliselle osuudelle (kuva 5). Havaintojen tarkempi jakautuminen patojen ala- ja yläpuolisella jokiosuudella on esitetty liitteessä 2. Koivukosken padon yläpuolelle nousseista yhdeksästä yksilöstä kuusi (67 %) nousi Anjalankoskelle saakka. Vastaavasti Hirvivuolteelle vapautetuista ja padon yläpuolelle nousseista kuudesta kalasta kolme (50 %) nousi Ankkapurhaan saakka. 8

12 Kuva 5. Lähettimillä merkityistä kaloista kertyneiden havaintojen alueellinen jakauma Kymijoella Patojen paikat on osoitettu alleviivatulla paikannimellä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 9

13 3.1.1 Kalojen liikkeet Korkeakosken voimalaitoksen alla Korkeakosken alle asennettu seurantajärjestelmä tallensi lähetinsignaalit noin 50 metrin säteellä voimalaitoksen alla. Havaintoja saatiin kaikkiaan 19:stä eri kalasta ajanjaksolla Nousuvaelluksen ja kutuajan katsottiin olevan ohi viimeistään mennessä, ja siksi kalojen liikkeiden tarkempaan analysointiin käytettiin kaikki ennen tätä päivämäärää saadut havainnot. Tällä aikavälillä järjestelmä tallensi kaikkiaan noin signaalihavaintoa lähetinkaloista, joista yksilöiden sijainnin määritykseen käytetyn luokitellun aineiston määrä oli kappaletta. Datan perusteella tehtiin sijainninmäärityksiä keskimäärin 270 sijaintia /kala. Antennien koko kuuluvuusalue jaettiin 34 osa-alueeseen. Kustakin osa-alueesta kertyi havaintoja keskimäärin 9,8 yksilöstä. Suosituimmat osa-alueet kuuluvuusalueiden sisällä olivat sellaisia, että niistä kertyi havaintoja usein ja useista eri yksilöistä. Kummankin voimalaitosturbiinin kautta purkautui tasainen 42 m 3 /s virtaus ja voimalaitoksen pohjoispuolelle noin 7,5 m 3 /s aputurbiinivirtaama lähes koko seurannan ajan harvoja muutaman tunnin kestäneitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Poikkeustilanteita erikseen tarkasteltaessa ei havaittu muutoksia kalojen käyttäytymisessä tai liikehdinnässä. Kalat liikkuivat paljon edestakaisin voimalaitoksen alakanavassa noin 400 metrin matkalla. Ne nousivat alavirrasta kohti voimalaitosta ja antennien kuuluvuusalueelle alakanavan suuntaisesti väylän keskivaiheilla (kuva 6). Yksittäisten kalojen liikkeitä tarkasteltaessa voitiin havaita, että kauempaa alavirrasta voimalaitoksen alle ensi kertaa tai uudelleen tulevat kalat lähestyivät kuuluvuusaluetta välillä antennin 1 ja välillä antennin 2 puolelta. Antennien koko kuuluvuusalueella ulkokehät huomioon ottaen havainnot jakautuivat siten, että antennille 1 tallentui hieman enemmän havaintoja (58 %) kuin antennille 2 (42 %). Lähempänä voimalaitosta molempien antennien yhteisen kuuluvuusalueen sisällä tallentuneiden signaalien määrät jakautuivat kuitenkin toisin päin suhteessa 45 % / 55 %. 10

14 Kuva 6. Lähettimellä merkittyjen lohien sijaintitietojen alueellinen jakautuminen antennien kuuluvuusalueella Korkeakosken voimalaitoksen alapuolella. Punertavilla alueilla on eniten havaintoja, sinertävillä vähiten. Turbiinivirtojen sijainnit ja suunnat on esitetty valkoisilla nuolilla. Havaintojen alueellinen jakautuminen voimalaitoksen alapuolella osoittaa, että kalat välttelivät kaikkein voimakkaimpia turbiinivirran kuohuja. Yksitoista kalaa kävi kuitenkin tutkimassa tyventä paikkaa turbiinivirtojen välissä aivan voimalaitoksen seinämän vieressä. Antennien kuuluvuusalueella kalat liikuskelivat pääosin noin metrin päässä voimalaitoksesta turbiinivirtausten alapäässä. Havaintoja kertyi paljon myös voimalaitosrakennuksen koilliskulmauksesta antenni 2:n lähistöltä. Tämä osa-alue oli pääturbiinivirtauksen ulkopuolella, ja kalat liikkuivat alueella todennäköisesti aputurbiinivirran houkuttelemana. 11

15 3.1.2 Kalojen liikkeet Hirvivuolteen padolla Ahvenkoskella merkityt kymmenen lähetinkalaa vapautettiin Hirvivuolteen padon alle kello Vapautuspaikka sijaitsi noin 15 metriä padon alapuolella, patoluukkujen lävitse syöksyvän virran etelälaidalla. Padon virtaamaolosuhteet kalojen vapautushetkellä ja sitä seuraavien yhdeksän päivän aikana on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Hirvivuolteen säännöstelypadon virtausnopeudet lokakuun alussa Luukku 1, täysin auki virtausnopeus - pinnassa aukon keskellä luukun kohdalla 3,05 m/s - pinnassa luukun edessä sillan ylävirran puolella 2,97 m/s Luukku 2, avaus 200 cm - pinnassa luukun edessä sillan yläpuolella 2,10 m/s - 1 m syvyydessä 1,90 m/s - 1,5 m syvyydessä luukun kohdalla 1,30 m/s Luukku 3, avaus 180 cm - pinnassa luukun edessä sillan ylävirran puolella 1,30 m/s - 1 m syvyydessä 1,37 m/s Heti vapautuksen jälkeen osa kaloista jäi vapautuspaikan läheisyyteen, osa liikkui padon alapuoliseen suvantoon. Ensimmäinen kala (1.110) nousi Hirvivuolteen padon yläpuolelle jo kolmen tunnin kuluttua vapautuksesta. Kaikkiaan kuuden yksilön havaittiin nousevan padon yläpuolelle keskimäärin 1,7 vuorokauden kuluttua vapautuksesta (vaihteluväli 3 93 tuntia). Ensimmäisestä padon yläpuolelle nousseesta yksilöstä ei saatu myöhempiä havaintoja. Sen sijaan viisi muuta yksilöä nousivat nopeasti kohti ylävirtaa, ja niistä kolmen (1.092, 1.431, 1.530) havaittiin nousevan Anjalankosken padolle saakka. Yksi koiraskala (1.511) pysähtyi Ahvionkoskille ja jäi sinne kutuajaksi. Koiraskala havaittiin kahdesti Kultaankoskella (3.10. ja 6.10.), noin 7 kilometriä ylävirtaan Hirvivuolteesta. Kolme päivää myöhemmin se paikannettiin Koivukosken alapuolella, minkä jälkeen siitä ei saatu enää havaintoja. Kala liikuskeli padon alapuolella parin päivän ajan ja lähti sitten joen alajuoksua kohti. Se paikannettiin Klåsarön voimalaitoksen alakanavassa Kala liikuskeli vapauttamisen jälkeen Hirvivuolteen padon alapuolella, ja se kävi aivan patoluukkujen alla 4. lokakuuta. Seuraavana päivänä se lähti kohti alavirtaa ja päätyi lopulta Hirvikoskelle Jaakonsaaren alueelle. Kala liikuskeli vapauttamisen jälkeen patoluukkujen alla parin tunnin ajan. Myöhemmin se liikuskeli padon alapuolisessa suvannossa ja nousi ajoittain patoluukkujen alle. Lokakuun 10. päivänä kala käväisi patoluukkujen alla aikaisin aamulla. Puolen päivän aikaan patoluukkujen asentoa muutettiin. Kala kuitenkin pysytteli alempana suvannossa ja lähti kohti alavirtaa iltapäivällä päätyen lopulta Hirvikosken alapäähän. Hirvivuolteen säännöstelypato ei siis estänyt kalojen nousua padon yläpuolelle seurannan aikana vallinneissa virtaamaolosuhteissa. Pyydystyksen, sumputtamisen, merkintäkäsittelyn ja kuljetuksenkin jälkeen suurin osa padon alle vapautetuista lohista nousi melko nopeasti padon yläpuolelle. Pato kuitenkin todennäköisesti hidastaa jossakin määrin kalojen nousua. 12

16 Osa kaloista myös vaikutti hakevan sopivaa nousureittiä, mutta lähti lopulta kuitenkin kohti alavirtaa. Kalat saattoivat olla peräisin joen alaosille tehdyistä istutuksista tai luonnonkudusta, eikä niillä siksi välttämättä ollut riittävää nousuhalukkuutta. Tavoitteena oli merkitä myöhemmin lisää lohia vapautettavaksi padon alapuolelle. Tämän takia patoluukkujen asentoa muutettiin 10. lokakuuta siten, että pääosa virtaamasta kulki laitimmaisista luukuista. Virtaama keskimmäisen patoluukun kohdalla hidastui selvästi, mikä todennäköisimmin helpotti kalojen nousumahdollisuuksia ko. luukun kautta aiempaan verrattuna. Enempää lohia ei kuitenkaan padon alle vapautettu, koska kalastaja ei saanut enää saaliiksi lisää lohia Lohen kudun ajoittuminen ja kutualueet Nousuvaelluksen ajoittumisesta ja radiokalojen liikkeistä päätellen lohen kutuaika ajoittui lokakuun loppupuoliskolle ja huipentui lokakuun lopulla. Lähetinkalat asettuivat kutuajaksi pääosin perinteisille, tunnetuille lisääntymisalueille (kuva 7). Useita kaloja näytti olevan lisääntymispuuhissa myös Korkeakosken alakanavassa. Koivukosken patojen yläpuolisella jokiosuudella havaittiin kutuaikana eniten yksilöitä Susikoskella ja sen alapuolisen Ristolanvuolteen alueella (neljä yksilöä) sekä Anjalankosken voimalaitoksen alla (kolme yksilöä). Kuva 7. Lähetinkalojen sijoittuminen kutuaikana. Naaraskalat on merkitty punaisella numerokoodilla. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 13

17 3.2 Kalamäärien seuranta Koivukosken padon kalatiessä Koivukoskessa sijainneen VAKI-kalalaskurin läpi kohti ylävirtaa ui kaikkiaan noin kalaa (taulukko 3). Noin kolmannes kaloista tunnistettiin lahnoiksi. Lohia ja taimenia (> 55 cm) oli kaikkiaan 937 yksilöä, joista usean merivuoden kaloja oli 526. Taulukko 3. Kymijoen Koivukosken kalalaskurissa havaittujen eri kalaluokkaan kuuluvien kalojen kuukausittaiset määrät vuonna kesä heinä elo syys loka marras yhteensä 1 SW lohi/taimen MSW lohi/taimen cm lohikalat alle 40 cm kalat yli 40 cm muu kala lahna Lohet ja taimenet (> 55 cm) yhteensä Kaikki yhteensä Ensimmäinen 1SW ja MSW lohikalojen vaellushuippu oli heinäkuun lopussa (kuva 8). Suurimmillaan nousukalamäärät olivat syyskuun lopulla ja lokakuun alussa. Lokakuun jälkeen vaellus käytännössä loppui. Telemetriaseurannan perusteella lohien kutu ajoittui lokakuun kahdelle viimeiselle viikolle. Päivittäiset kalamäärät luokittain on esitetty liitteessä 7. yksilöä / veden lämpötila, o C MSW 1 SW veden lämpötila virtaama, Koivukoski virtaama, Korkeakoski virtaama, m 3 /s heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu Kuva 8. Lohiksi ja taimeniksi luokiteltujen kalojen päivittäiset määrät sekä veden lämpötila ja virtaama Kymijoen Koivukoskella sekä Korkeakosken virtaama vuonna

18 Lohien ja taimenien (1 SW ja MSW) vaellus Koivukosken padon kalatiessä oli aktiivisimmillaan klo välisenä aikana (kuva 9). Pimeään aikaan ei vaellusta juurikaan tapahtunut. yksilöä kesä-heinä elo-syys loka-marras kellonaika Kuva 9. Lohien ja taimenien vuorokauden aikaisen vaelluksen ajoittuminen eri kuukausina Koivukosken padon kalatiessä. 15

19 4 Kirjallisuus Orell, P., Jaukkuri, M., Huusko, R. ja Mäki-Petäys, A Vaki-kalalaskurin luotettavuus ja laskurin hyödyntämismahdollisuudet kalateiden seurannassa. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä 10/

20 5 Liitteet Liite 1. Kymijoella radiolähettimellä merkityt kalat. pyyntivälineet: lohia 64 kpl Rasvaevä leikattu 38,5 %, ehjä 61,5 % rysä (Keisarinsatama) 1 taimen leikattu/ehjä: 25/40 Patojen yläpuolelle nousseet kalat korostettu harmaalla rysä ja verkot (Ahvenkoski) koiraita/naaraita: 50/15 vapavälineet (Korkeakoski) kalan koodi pituus paino sukupuoli rasvaevä pvm pyydystyspaikka vapautuspaikka huomioita nousuajankohta koiras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle selkäevä huono koiras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle selkäevä huono koiras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle luonnonkala koiras leikattu Ahvenkoski Hirvivuolle koiras leikattu Ahvenkoski Hirvivuolle koiras leikattu Ahvenkoski Hirvivuolle koiras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle koiras leikattu Ahvenkoski Hirvivuolle selkäevä huono koiras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle selkäevä huono naaras ehjä Ahvenkoski Hirvivuolle koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama ilmestyy Hirvivuolteen alapuolelle nousureitti tuntematon naaras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama klo 14: koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama suomun perusteella tod.näk. villi klo 10: koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama naaras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama kävi rysässä naaras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama rysässä klo 18: koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama suomun perusteella tod.näk. villi nousureitti tuntematon naaras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama kävi rysässä koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama naaras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama taimen klo 15: koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama klo 10: koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono naaras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono klo 18: koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama saaliiksi merialueelta syyskuu koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono naaras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama naaras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama suomun perusteella tod.näk. villi koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama naaras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä aivan nysä koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama hoikka, kutuasuinen koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama vanha ankkurimerkki YS koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama selkäevä huono koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama klo 19: koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama naaras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama koiras leikattu Keisarinsatama Keisarinsatama koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama vasen vatsaevä puuttuu klo 16: koiras ehjä Keisarinsatama Keisarinsatama klo 17: koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski selkäevä huono klo 17: koiras leikattu Korkeakoski Korkeakoski koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski naaras ehjä Korkeakoski Korkeakoski selkäevä huono koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski oikea vatsaevä puuttuu koiras leikattu Korkeakoski Korkeakoski naaras ehjä Korkeakoski Korkeakoski hyvä selkäevä koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski selkäevä huono koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski naaras ehjä Korkeakoski Korkeakoski selkäevä huono koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski suomun perusteella tod.näk. villi koiras leikattu Korkeakoski Korkeakoski koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski naaras ehjä Korkeakoski Korkeakoski hyvät evät koiras ehjä Korkeakoski Korkeakoski suomun perusteella tod.näk. villi 17

21 Liite 2. Lähettimellä merkityistä kaloista kertyneiden havaintojen alueellinen jakauma Kymijoella tarkasteltuna erikseen joen ala- ja yläosalta. Ylempänä joen yläosa voimalaitospatojen yläpuolella (272 havaintoa), alempana havaintojen jakautuminen joen alaosalla (1374 havaintoa). Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 18

22 Liite 3. Koiraslohen (nro 1.310) liikkeet Kymijoella alkaen merkintäpäivästä 31. elokuuta (päivä nro 244). Kalaportaan läpäisypäivä on merkitty ympyröimällä (päivä nro 257 = 13.9.). Kala havaitaan Koivukoskella parin päivän kuluttua merkinnästä. Se liikuskelee Koivukosken ja Kokonkosken välillä noin kymmenen päivän ajan, nousee Koivukosken yläpuolelle säännöstelypadon kalaporrasta pitkin ja lähtee kohti ylävirtaa. Se nousee Ankkapurhaan saakka, josta se kääntyy takaisin alavirtaan ja lähtee kohti merta läntistä haaraa pitkin. Ahvenkoskella se päätyy kalastajan pyydykseen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 19

23 Liite 4. Lähettimellä merkityn koiraslohen (nro 151) liikkeet Kymijoella alkaen merkintäpäivästä 7. syyskuuta (päivä nro 251). Kalaportaan läpäisypäivä on merkitty ympyröimällä (päivä nro 263 = 13.9.). Kala havaitaan merkinnän jälkeisenä päivänä Kokonkoskella. Se liikuskelee reilun viikon ajan Siikakosken alueella. Kala nousee säännöstelypadon kalaporrasta pitkin Koivukosken yläpuolelle ja ui nopeasti Pernoonkoskille. Sieltä se palaa takaisin Koivukoskelle ja jää voimalaitoksen yläkanavaan reilun viikon ajaksi. Lopulta se siirtyy Korkeakosken voimalaitokselle, jossa se pääsee poikkeuksellisesti avoimena olleesta tulvaluukusta padon alapuolelle. Kala jää Korkeakosken alakanavaan lähes kahden viikon ajaksi. Lopulta se palaa Langinkosken haaraan ja asettuu kutuajaksi Siikakoskelle. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 20

24 Liite 5. Lähettimellä merkityn koiraslohen (nro 930) liikkeet Kymijoella alkaen merkintäpäivästä 17. syyskuuta (päivä nro 261). Kalaportaan läpäisypäivä on merkitty ympyröimällä (päivä nro 285 = ). Kala nousee merkinnän jälkeen nopeasti Langinkoskelle. Myöhemmin se liikuskelee Koivukoskella padon alla ja käy myös kalaportaassa. Lopulta se läpäisee kalaportaan ja nousee yön aikana Kultaankoskelle muutaman päivän ajaksi. Kala käväisee Anjalankoskella saakka ja asettuu kutuajaksi Susikosken-Ristolanvuolteen alueelle. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 21

25 Liite 6. Kalojen luokitteluperusteet laskurin piirtämän siluetin sekä arvioidun pituuden perusteella. Luokka pituusluokka määrite 1. 1 SW lohi/taimen MSW lohi/meritaimen > 70 1-merivuoden ikäiset lohet ja meritaimenet, määrityksen varmuus melko hyvä. Usean merivuoden ikäiset lohet ja meritaimenet, määrityksen varmuus hyvä. <55 cm lohikalan malliset kalat, esim. paikallinen taimen, cm lohikalat kirjolohi ja siika. Mukana voi olla myös merivaelluksen tehneitä lohia ja taimenia. Määrityksessä epävarmuutta. 4. alle 40 cm < 40 Laskurista ei saa lajitasoista tietoa pienistä kaloista 5. yli 40 cm muu kala > 40 Yli 40 cm kaloja, joiden siluetti ei ollut lohikalamainen. Määrityksessä epävarmuutta. 6. lahna Tunnistettavissa melko varmasti lahnaksi siluetin perusteella. Liite 7. Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä kulkeneiden kalojen määrät, veden virtaamat Koivukoskella ja Korkeakoskella sekä veden lämpötila Koivukoskella lohikala pvm 1. 1 SW 2. MSW cm 4. < 40 cm 5. >40 cm, muu kala 6. lahna virtaama, Koivukoski virtaama, Korkeakoski veden lämpötila ,6 92,3 17, ,8 92,8 17, ,1 93,2 17, ,3 93,4 18, ,7 92,9 18, ,4 93,5 18, ,7 93,8 18, ,8 93,9 18, ,7 94,1 19, ,7 94,2 19, ,6 94,2 20, ,5 93,9 20, ,2 93,4 20, ,5 93,8 20, ,9 93,9 20, ,4 93,9 20, ,2 93,5 20, ,2 93,8 19, ,2 93,6 19, ,6 93,1 19, ,9 93,7 19, ,8 93,4 18, ,9 93,4 18, ,5 18, ,6 93,7 19, ,3 93,9 19, ,3 93,6 19, ,5 93,9 19, ,4 94,1 19,6 22

26 , , , , ,1 94,1 20, ,7 93,6 20, ,4 93,7 21, ,7 93,8 21, ,9 94,2 21, ,2 94,4 21, ,4 21, ,4 93,9 21, ,5 94,1 21, ,3 94,3 20, ,1 93,5 20, ,2 93,4 20, ,6 93,9 20, ,7 94,1 19, ,3 94,2 18, ,5 94,5 18, ,9 94,7 18, ,1 94,5 18, ,6 93,7 18, ,5 93,9 18, , , ,6 93,9 19, ,5 93,9 19, ,8 94,1 19, ,5 94,1 19, ,6 93,8 19, ,1 93,3 18, ,6 93,5 18, ,6 93,5 18, ,3 93,8 18, ,6 93,3 18, , , ,4 18, ,2 93,5 18, ,8 93,7 18, ,5 93,4 17, ,4 92,3 17, ,8 92,6 18, ,4 92,9 17, ,6 92,1 17, ,5 17, ,9 92,2 16, ,3 92,2 16, ,4 92,3 16, ,7 15, ,7 92,5 15, ,9 92,2 15, ,6 91,8 15, ,2 91,4 15,2 23

27 ,6 91,3 15, ,1 91,1 15, ,6 91,1 14, ,4 14, ,9 91,1 14, ,1 90,9 14, ,4 91,1 14, ,5 91,2 14, ,9 90,9 14, ,9 13, ,4 91,2 13, ,5 12, , ,4 90,7 12, ,8 90,9 12, ,9 90,8 12, ,3 90,8 12, ,9 90,3 12, ,4 92,3 12, ,2 90,3 12, ,3 92,7 12, ,3 92,4 12, ,6 92,1 12, ,1 92,4 11, ,1 92,1 11, , , ,9 92,3 10, ,8 92,6 10, ,7 92,9 10, ,2 92,7 9, ,8 92,6 9, ,9 90,7 9, ,1 91,4 9, ,9 91,7 9, ,8 92,8 9, ,2 9, ,6 94,1 9, ,7 94,5 9, ,1 94,6 9, ,1 93,7 8, ,2 93,9 8, ,9 93,6 7, ,3 93,8 6, ,4 94,5 6, ,9 93,3 5, ,9 93,3 5, ,9 92,8 5, ,8 93,2 5, ,9 92,6 5, ,8 5, ,3 94,2 5,4 24

28 ,1 94,3 5, ,6 93,9 5, ,1 93,5 5, ,3 93,9 4, ,4 94,7 4, ,6 94,7 3, ,6 94,9 4, ,9 94,1 4, ,3 94,8 4, ,4 94,2 4, ,2 94,9 4, ,9 95 4, ,8 95,3 5, ,9 95 5, ,6 95 5, ,9 95,4 5, ,5 95,9 5, ,8 94,8 5,2 yhteensä

29 6 Liite 8. Talvikkoseurannan tulokset Syksyllä 2012 toteutettiin lohen nousuvaellustutkimus Kymijoella osana HEALFISH-hanketta. Radiolähettimillä merkittyjen lohien vaelluskäyttäytymistä ja kutualueille hakeutumista seurattiin jokivaelluksen alusta kutuajan loppuun. Seurannan tulokset on raportoitu julkaisussa 'Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna 2012' (Karppinen ja Haikonen 2013). Kutuajan jälkeen kalojen seuranta hoitui pääasiassa kiinteiden kuunteluasemien avulla. Kuunteluasemat sijoittuivat seuraavasti: Koivukoski (säännöstelypato ja voimalaitos), Pykinkoski (Pernoo), Piirteenkoski, Korkeakoski (voimalaitos) ja Hirvivuolle (säännöstelypato) (ks. Kuva 1). Kaloja paikannettiin muutaman kerran myös manuaalisesti talvikauden aikana. Kalojen paikannukset ja seuranta lopetettiin Tämä yhteenveto on jatkoa edellä mainitulle raportille, ja tässä esitellään Kymijokeen syksyllä 2012 nousseiden kalojen seurannasta talven ja kevään ajalta saadut tulokset. Lähettimellä merkittyjen kalojen sijainnit kutuaikana lokakuun lopulla on esitetty Kuvassa 1. Kuva 1. Lähetinkalojen sijoittuminen kutuaikana. Naaraskalat on merkitty punaisella numerokoodilla. Patojen paikat on ilmaistu alleviivatulla paikannimellä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 10/2012 aineistoa ( 26

30 Kalojen liikkeet kutuajan jälkeen Kutuajan päätyttyä muutama koirasyksilö liikkui vielä koskialueelta toiselle, ja osa kaloista (7 yksilöä) liikkui kohti alavirtaa marraskuun alkupuolella (Taulukko 1). Näistä yksilöistä kolme koiraskalaa oli patojen yläpuolella, mutta alaspäin suuntautuneen liikehdinnän jälkeen niitä ei havaittu myöhemmin käsipaikannusten yhteydessä eikä alimmilla kuunteluasemilla. Kolme koiraskalaa ja yksi naaras lähti kudun jälkeen merelle päin voimalaitospatojen ja kiinteiden kuunteluasemien alapuolelta, eikä niitä havaittu enää talven aikana tehdyissä käsipaikannuksissa. Suurin osa kaloista jäi kudun jälkeen kutualueen läheisyyteen suvantoihin ja syvänteisiin koko talven ajaksi. Joessa talvehtineiden yksilöiden paluuvaellus ajoittui kiinteiltä kuunteluasemilta saatujen havaintojen perusteella toukokuun alkupuoliskolle. Lähes kaikki yksilöt (15 kalaa) lähtivät kohti merta välisenä aikana, veden lämpötilan noustua tasolle 7 13 o C (Taulukko 1; Kuva 2). Kaksi patojen alapuolella lähellä jokisuuta talvehtinutta kalaa lähti alavirtaan päin jo huhtikuun puolella (Taulukko 1; Kuva 2). Lämpötila, Korkeakoski Lämpötila, Hirvivuolle Virtaama, Koivukoski Lämpötila, o C Päivämäärä Virtaama, m 3 /s Kuva 2. Veden lämpötila (vrk. ka.) Hirvivuolteen säännöstelypadolla ja Korkeakosken voimalaitoksella, sekä joen virtaama (vrk. ka.) Koivukoskella (voimalaitos + säännöstelypato) keväällä Mustat vaakapalkit osoittavat ajankohtia, jolloin joessa talvehtineiden kalojen havaittiin olevan liikkeellä alavirtaan päin. (Virtaamatiedot ja lämpötila Korkeakoski; Statkraft, lämpötila Hirvivuolle; Kaakkois-Suomen ELY-keskus). Kolme vaellusalueen yläosalla talvehtinutta kalaa palasi merelle päin läntisen haaran kautta. Ristolanvuolteella talvehtinut kala nro 350 ohitti Hirvivuolteen säännöstelypadon 11. toukokuuta (Taulukko 1). Toinen Ristolanvuolteelta paluuvaelluksensa aloittanut kala (1.530) saavutti Hirvivuolteen 18. toukokuuta. Samana päivänä paria tuntia myöhemmin myös kala nro 110 ohitti Hirvivuolteen. Se oli aloittanut alasvaelluksensa Ankkapurhasta ja ohittanut Piirteenkosken 16. toukokuuta. 27

31 Pernoonkoskilla kutenut ja talvehtinut naaraskala (061) aloitti alasvaelluksensa keskiyön jälkeen 17. toukokuuta. Se saapui Koivukosken säännöstelypadolle klo 8:52, ja meni todennäköisimmin ohijuoksutusten yhteydessä padosta alas klo 12:17. Toinen reittivaihtoehto on kalaporras. Ahvionkoskilla kutenut ja talvehtinut koiraskala (1.511) saapui Pernoonkoskille aamulla 9. toukokuuta. Saman päivän iltana se saapui Korkeakosken voimalaitospadolle. Kala laskeutui padon alapuolelle todennäköisimmin huoltotöiden takia avoinna olleesta patoluukusta. Kala oli padon alapuolella edelleen seurannan päättyessä 28. toukokuuta. Langinkoskella kutemassa ollut yksilö (210) löytyi kosken rannalta kuolleena toukokuussa. Kyseinen koiraskala lienee kuollut talven aikana kudun aiheuttamaan rasitukseen. Länsihaaraan Hirvivuolteen säännöstelypadon alapuolelle siirretyistä lohista (ks. Karppinen ja Haikonen 2013) yksi alavirtaan lähtenyt kala paikannettiin Klåsarön voimalaitospadon alapuolella 20. lokakuuta. Tämä koiraskala (8,2 kg/ 91 cm) löydettiin kuolleena Ahvenkosken voimalaitoksen alapuolelta kesäkuun alussa Kalan selkäranka oli poikki pyrstön ja vatsaevien väliltä. Kala on mahdollisesti vaurioitunut turbiineissa uidessaan Ahvenkosken voimalaitoksen läpi. Taulukko 1. Radiolähettimellä merkittyjen kalojen sijainnit kutuaikana sekä havaintoja kutuajan jälkeen. Alasvaelluksen ajankohta on esitetty niiden yksilöiden kohdalla, joille ajankohta on pystytty määrittämään kiinteiltä kuunteluasemilta saatujen havaintojen perusteella. Kala nro Sijainti, kutuaika Sijainti, talvi Ahvionkosket Ahvionkosket Alasvaellus, ajankohta 9.5. klo 6:45 Pernoonkosket Alasvaellus, reitti 9.5. klo 22:24 Korkeakoski 110, naaras Ankkapurha Ankkapurha Piirteenkoski Hirvivuolle Ankkapurha Piirteenkoski, menossa alas Ankkapurha Ankkapurha, edelleen Hirvikoski Hirvikosken alapuolinen suvanto 1.571, naaras Hirvikoski alaosa Hirvikoski alaosa Klåsarö Länsihaara Länsihaara 020 Koivukoski Koivukoski Koivukoski , naaras Koivukoski Ruhavuolle 271 Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Koivukoski Kokonkoski Siikakoski Muuta Korkeakosken padon alla vielä Ei myöhempiä havaintoja Kala tod. näk. kuollut Viimeinen havainto Ei havaintoja jälkeen Löytyy kuolleena Ahvenkosken alta 2.6. Ei myöhempiä havaintoja Siikakosken alla 8.4., ei myöhempiä havaintoja Tod. näk. pelkkä lähetin 28.5./kuollut kala Ei myöhempiä havaintoja Hinttulankosken alapuolinen suvanto 8.4., ei myöhempiä havaintoja 28

32 230 Kokonkoski Hinttulankoski Huumanhaara Kokonkoski Kokonkoski 370 Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski , naaras Korkeakoski < 1 km Korkeakosken alapuolella , naaras Korkeakoski Tod. näk. pelkkä lähetin 28.5./kuollut kala 8.4. Kokonkosken alla, ei myöhempiä havaintoja Ei myöhempiä havaintoja Viimeinen havainto Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski Korkeakoski Viim. havainto Korkeakoski Korkeakoski Ei myöhempiä havaintoja 1.390, naaras Korkeakoski Korkeakoski Ei myöhempiä havaintoja Korkeakoski Korkeakoski Saaliiksi 2.11., vapautettu ilman lähetintä 101, naaras Langinkoski Tattarinkoski Viimeinen havainto Langinkoski Langinkoski Löytyy kuolleena toukokuussa n. 1 km Korkeakosken alapuolella n. 1 km Korkeakosken alapuolella 061, naaras Pernoonkosket Pernoonkosket , taimen, naaras Piirteenkoski Piirteenkoski Koivukoski säännöstelypato 350 Ristolanvuolle Ristolanvuolle Hirvivuolteen haara 930 Ristolanvuolle Piirteenkoski, menossa alas Ristolanvuolle Ristolanvuolle Hirvivuolteen haara 251, naaras Ruhavuolle Koivukoski Siikakoski Siikakoski Susikoski 141 Tattarinkoski 190 Tattarinkoski Pernoonkosket, menossa alas Hinttulankosken alapuolinen suvanto Hinttulankosken alapuolinen suvanto Tattarinkoski Tattarinkoski Viimeinen havainto 9.2. Edelleen Piirteenkoskella Ei myöhempiä havaintoja Tod. näk. pelkkä lähetin 28.5./kuollut kala Ei myöhempiä havaintoja Tod. näk. pelkkä lähetin 28.5./kuollut kala Viimeinen havainto 8.4. Viimeinen havainto Kirjallisuus Karppinen, P. ja Haikonen, A Lohen nousuvaellus Kymijoessa vuonna Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Kala- ja vesitutkimus Oy, Helsinki. 29