Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5009 Korpineva-Jonasuo, Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5009 Korpineva-Jonasuo, Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa"

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5009 Korpineva-Jonasuo, Pyhäjärvi, Pohjois-Pohjanmaa

2 Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee Pyhäjärven kunnan eteläosassa, muutamia kilometrejä koilliseen Liitonjärvestä. Kohteen keskellä sijaitsee Lehtoniemen luonnonsuojelualue (11 ha). Pinta-ala Kohteen pinta-ala on 1148 ha. Maanomistus Valtio omistaa kohteen länsi- ja keskiosan ja UPM itäosan palstat Pahakalan itä- ja kaakkoispuolella, Särkijärven itäpuolella, Jonasuon keskeisen osan sekä Jonasuon itäosan palstat. Jonasuon koillispuolinen palsta (teerisuo) yksityinen, kuten myös palstat Jonasuon lounaispuolella Kumpumäen ympäristössä. Yleiskuvaus Kohde muodostuu useista lähekkäisistä, pääosin ojittamattomista laajemmista suoaltaista (Korpineva, Solonnevan pohjois- ja eteläosat, Kokkoneva, Jonasuo) sekä näitä yhdistävistä suo- ja metsämosaiikeista. Aluekokonaisuutta monipuolistavat sen luoteisosassa sijaitseva lähderikas Haukipuron korpikokonaisuus, useat lammet (mm. Pahakala, Haukilammet) sekä Särkijärven rantaalueet. Kohteen länsiosa on valtion talousmetsää, itäosan omistaa metsäyhtiö UPM. Alueen arvokkaimmat metsät löytyvät Haukipuron varsilta, Särkijärven länsirannalta, Pienten Haukilampien ympäristön suometsäsaarekkeista sekä Jonasuon reuna-alueiden rakkaisista vanhoista männiköistä. Puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisten metsien lisäksi rajauksessa on mukana kohtalaisen paljon rajauksen yhtenäisyyden kannalta tärkeitä tavanomaisempia talousmetsiä, osa näistä on puustorakenteeltaan melko monipuolisia. Kohteen suoluonto on säilynyt maakuntien eteläosan yleiseen tasoon nähden hyvin luonnontilaisena ja alue onkin todettu soiden osalta valtakunnallisesti arvokkaaksi. Jäljempänä on kuvattu alueen eri osien metsien ja soiden luonnetta osa-alueittain (Korpineva, Solonneva, Haukipuron ympäristö, Ison Haukilammen länsi-, luoteis- ja eteläpuoli, Pienten Haukilampien ympäristö, Kokkoneva-Pahakala, Pahakalan ja Särkijärven väli, Särkijärven länsiranta ja Jonasuon alue). Korpineva, osa Solonnevasta sekä pääosa Pahakalan ympäristön, Särkijärven länsipuolen ja Iso Haukilammen ympäristön valtion soista on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa. Kohteen esitetty moniosainen suojelurajaus on kuitenkin epätyydyttävä niin suo- kuin metsäluonnonkin osalta, joten alueet (noin 320 ha) on sisällytetty rajaukseen. Vain osa alueesta on päätetty suojella lakisääteisenä suojelualueena ja valtaosa jää metsätalouden taseeseen maankäyttökohteena. SuoMaa-hankkeen suojeluesitystä tehtäessä lopullista suojeluratkaisua ei oltu vielä tehty Metsähallituksen ja ministeriöiden kesken. Korpineva Korpineva on melko luonnontilaisena säilynyt vedenjakajaseudun nevavaltainen suoalue, jolla esiintyy sekä minerotrofista aapasuokasvillisuutta (välipintaisia aapasoita) että ombrotrofista keidassuokasvillisuutta (viettokeidasosa). Alueella vallitsevat oligotrofiset ja ombrotrofiset suot, mutta myös keskiravinteisuutta löytyy suon länsi-, etelä- ja kaakkoislaidasta. Suolta on havaintoja ainakin seuraavista suotyypeistä: kuljuneva, ombrotrofinen lyhytkorsineva, oligotrofinen lyhytkorsineva, oligotrofinen saraneva, mesotrofinen saraneva, oligotrofinen

3 lyhytkorsiräme, oligotrofinen sararäme, mesotrofinen sararäme, mesotrofinen sarakorpi, tupasvillakorpi, keidasräme, rahkaräme ja tupasvillaräme. Suon kaakkoisosassa on luonnontilainen vajopiilopuro, johon liittyy pieni arokosteikko. Lisäksi mesotrofisia lähdesoita löytyy Isomäen juurelta sekä suon eteläosasta. Korpinevan pohjois-, itä- ja eteläreunoja on ojitettu, mutta varsinkin länsi- ja luoteisreuna on säilynyt hyvin. Ojitetut reunat eivät ole laajemmin vaikuttaneet ojittamattomiin suon osiin ja pääosa ojitusalueistakin näyttää jääneen ojikko- ja muuttumatasolle. Solonneva Solonnevan pohjois- ja eteläosa ovat säilyneet ojittamattomina ja melko luonnontilaisina, mutta suon keskiosa on ojitettu. Etelä- ja pohjoisosan suolaikkuihin sisältyy merkittäviä määriä ehyttä, ojittamatonta reunaa, minkä takia osa-alueiden suoluonne on yllättävänkin hyvin säilynyt. Suon pohjoisosan laikusta löytyy ainakin oligotrofista lyhytkorsinevaa ja -rämettä, oligotrofista Sphagnum-rimpinevaa, oligotrofista saranevaa, - rämettä ja -korpea sekä rahkarämettä. Suoalueen eteläosasta löytyy vastaavien karujen neva- ja rämetyyppien lisäksi reheviä soita ja korpia. Alueen eteläosassa on mesotrofinen lähteikkö, josta saa alkunsa lähdevaikutteinen luonnontilainen noro. Noron ympärillä on mesotrofista rimpinevarämettä, suon itäosasta löytyy mesotrofista rimpinevaa, lähteistä ruoho- ja heinäkorpea sekä korpirämettä. Ojittamattoman suoalueen pohjoisosan saareke on ympäristöineen lähinnä metsäkortekorpea sekä ruoho- ja heinäkorpea. Suoalueen rajaukseen sisällytetyt ojitusalueet Solonnevan keski- ja eteläosasta ovat lähinnä ennallistamiskelpoisiksi arvioituja rämemuuttumia sekä puolukkaturvekankaita. Haukipuro ja sen ympäristön korvet ja metsät Haukipuro virtaa mutkittelevassa uomassa Haasianmäki-Iso Asikkamäen sekä Tolvanmäen välisessä notkelmassa. Puroa on aikanaan paikoin jonkin verran kaivettu, mutta uoma on maastokäynnin perusteella palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi. Osa-alueen etelä- ja keskiosasta paikallistettiin ainakin kuusi lähdettä tai lähteistä tihkupintaa, joista lähtevät pienet purot ja norot laskevat Haukipuroon. Puron varressa on laajalti vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaista tai sitä lähenevää korpimosaiikkia, johon sisältyy ainakin puolukka-, mustikka- metsäkorte- ja kangaskorpia, lähteiden ja lähdepintojen ympärillä on myös lähdekorpia sekä ruoho- ja heinäkorpia. Paikoin on myös korpi- ja isovarpurämeitä. Kämppäneva on ojitettua isovarpurämettä, jonka ojat ovat umpeutumassa. Korpialueiden puusto on luonnontilaisen kaltaista ja myös lahopuuta on monin paikoin runsaasti. Haukipuron länsipuolen kangasmaalla on louhikkoisia, osin soistuneita tuoreita ja kuivahkoja kankaita, joilla kasvaa varttunutta, harventamatta jäänyttä luonnontilaisen kaltaista viiden puulajin sekametsää. Metsiin on alkanut jo muodostumaan lahopuuta. Ison Haukilammen länsi-, luoteis- ja eteläpuoli Ison Haukilammen luoteispuolella on säilynyt kaakkoluodesuuntainen karuja nevoja, runsaspuustoisia rämeitä sekä usein eriasteisesti soistuneita kangasmetsiä sisältävä juote, jota monipuolistaa pieni suolampi. Lammen luoteispuolella on lahopuustoisia rämeitä ja kangasmetsiä, selkeitä METSO-arvoja löytyy myös Haasianmäen itärinteen reunasta, Ison Haukilammen länsipuolelta. Edustava on myös Ison Haukilammen lounaisosasta lähtevä Haukipuron latvaosa lähimetsineen.

4 Haasianmäen rinteen alla kulkevan ojittamattomien rämeiden ketjun (joka alkaa Tuliniemen länsipuolelta) luontoarvoja ei ole maastossa selvitetty. Ilmakuvan perusteella suot vaikuttavat vesitaloudeltaan säilyneiltä ja mahdollisesti vanhapuustoisilta. Soiden lähimetsissä on nuoria, varttuneita ja vanhoja metsiä. Pienten Haukilampien ympäristö Osa-alue on lähes luonnontilaisten soiden, lampien (3 kpl) ja luonnontilaltaan vaihtelevien kangasmaasaarekkeiden mosaiikki. Kangasmetsissä on vallitsevien kuivahkojen kankaiden ohella kuivia ja tuoreita kankaita, osa metsistä on harvennettuja, osa puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia. Alueen edustavimmat metsät (METSO I ja II) löytyvät Lehtoniemen suojelualueen sekä Pienten Haukilampien välistä, eteläisemmän nimettömän pikkulammen lounais- ja kaakkoispuolen kankailta, nimettömästä pikkulammesta muutamia satoja metrejä koilliseen olevilta kankailta (jotka rajoittuvat pohjoisessa sähkölinjaan) sekä Särkinevan koillispään kankaalta. Kangasmetsien välissä ja suon laidoilla on vanhapuustoisia isovarpu-, kangas- ja korpirämeitä, suoalueiden keskiosista löytyy ainakin oligotrofisia lyhytkorsi- ja suursara- ja rimpinevoja sekä lyhytkorsi-, tupasvilla- ja rimpinevarämeitä. Kokkoneva Kokkonevan osa-alue sisältää pääosin luonnontilaisena säilyneen Kokkosuon, Pahakalan lounais- ja länsipuoliset kangasmaat sekä suon lounaisosan pienen ojikkoalueen. METSO-arvoja on alueella lähinnä Pahakalan lounaispuolisen kangasmaan pohjoisosalla (luonnontilaisen kaltainen vanhahko mäntyvaltainen kangas), siitä kaakkoon sijaitsevalla pienellä, vanhaa puustoa kasvavalla metsäsaarekkeella sekä Kokkosalon reunan täysin kelottuneella, maisemallisesti näyttävällä rämeellä. Vaikka osa-alueen metsät ovatkin suurelta osin nuoripuustoisia, antavat ehyet soiden ja metsien reunavyöhykkeet osa-alueelle myös metsiensuojeluarvoa. Kokkonevan alueen soilla vaihtelevat heikosti rahkoittuneet neva- ja rämealueet sekä vetisemmät nevat. Pääosan suosta muodostavat oligotrofiset lyhytkorsinevat, Sphagnum-rimpinevat sekä oligotrofiset lyhytkorsirämeet. Lisäksi suolta löytyy ainakin rahka-, tupasvilla- ja sararämettä sekä saranevaa. Pahakalan ja Särkijärven väli Alueen metsät ovat pääosin nuoripuustoisia ja lammen pohjoispuoliselle kankaalle on tehty 2000luvulla myös yksittäinen avohakkuu. Kankaiden ja soiden reunat ovat kuitenkin hyvässä kunnossa ja paikoin on myös keloja. Matinahonlehdon koillisosasta löytyy myöskin kuvio vanhaa männikköä, jossa järeitä mäntymaapuita ja pystykeloja. Soilta löytyy ainakin oligotrofisia lyhytkorsinevoja ja rahkarämeitä. Särkijärven länsiranta Särkijärven länsirannalla on säilynyt suojeluarvoiltaan merkittäviä kangasmetsiä, rämeitä ja korpia. Järven länsilounaisrannan kangasmetsä on eteläosaltaan kivikkoista kuivaa kangasta, jonka eteläosassa on laajalti runsaspuustoista kangas- ja isovarpurämettä (ojan pohjoispuolella myös kelokkoista tupasvillarämettä). Sekä kangasmaa että rämeet ovat puustoltaan lähes luonnontilaisia. Keloja, järeitä palokantoja sekä kilpikaarnaisia aihkimäntyjä on näkyvästi, paikoin jopa runsaasti. Lahopuun määrä on arviolta noin kuutiometriä/ha. Järven lähellä on vanha- ja lahopuustoisia muurain-, puolukka- ja mustikkakorpia sekä korpirämeitä, jotka pohjoisempana muuttuvat rannassa

5 kelokkoiseksi isovarpurämeeksi sekä myöhemmin runsaasti koivu- ja mäntylahopuuta sisältäviksi vanhoiksi mänty- ja koivumetsiksi. Ison kangasmaasaarekkeen keskiosassa on laaja kuvio nuorta (noin 20 v) koivu- ja haapavaltaista metsää. Järven luoteisrannassa on vaihtelevat puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaiset kuivahkon kankaan vanhapuustoiset mänty- ja koivumetsät sekä erilaiset rämeet. Kangasmetsissä on merkittävästi (> 5 kuutiometriä/ha) eri-ikäistä mänty- ja koivulahopuuta. Rämeissä on mm. sara-, lyhytkorsi-, tupasvilla- ja isovarpurämeitä. Palstan rajalla järven pohjoispäässä on myös ennallistamiskelpoista mustikka- ja metsäkortekorpimuuttumaa. Jonasuo Jonasuolla on säilynyt edustava suosysteemi, joka sisältää rimpinevoja ja välipintaisia nevoja sisältävän aapasuo-osan sekä siihen liittyviä puustoisia soita. Yhtenäisempää suokokonaisuutta täydentävät eri puolilla rajausta esiintyvät piensuot. Jonasuon länsiosassa on edustava metsäkeidastyyppinen puustoisten soiden alue, joka sisältää tupasvillarämettä, isovarpurämettä ja rahkarämettä. Jonasuon pohjoisosassa (Jonasuo-karttasanan pohjoispuolella) on karuja ja keskireheviä nevoja ja rämeitä. Vetisimmillään suo on oligotrofista rimpinevaa. Jonasuon pohjoisosasta löytyy myös reheviä suotyyppejä, joiden skaala ulottuu villapääluikkaa ja siniheinää kasvavista mesotrofisista rimpinevarämeistä ja sararämeistä suon laidan kapeisiin, tervaleppää kasvaviin ruoho- ja heinäkorpiin. Siirryttäessä itään päin suon pohjoisosasta löytyy ainakin oligotrofisia lyhytkorsinevoja, lyhytkorsirämeitä sekä tupasvillarämeitä. Jonasuon keskiosan rimpinevat ovat lähinnä Sphagnum-rimpinevaa. Suon itäosassa on tupasvilla- ja sararämettä. Jonasuon eteläosassa tapaa suotyypeistä ainakin oligotrofista saranevaa ja lyhytkorsinevaa, pallosararämettä, tupasvillarämettä sekä pienen erillisen Sphagnum-rimpinevan. Kangasmaiden laiteilla on yleisesti kaistale vanhapuustoista kangasrämettä. Suon eteläisimmässä piikissä on rahkarämettä. Mainitsemisen arvoinen on myös tästä hieman koilliseen sijaitseva, kangasmaiden välissä sijaitseva kangasräme, jonka puusto on poikkeuksellisen luonnontilaista (0-300 v mäntyjä, palokoroja, keloja, mäntymaapuita ). Jonasuon lounaisosassa on oligotrofista saranevaa ja rämettä. Aluerajauksen länsiosasta soita löytyy Särkijärven eteläpuolelta, Kivijärven ympäriltä sekä Särkipuron varrelta. Särkijärven eteläpuolen suot ovat lähinnä rahkarämettä, puron pohjoispuolella on komeaa isovarpurämettä. Kivijärven ympäristön suot ovat nevoja, joiden luonnetta ei ole tarkemmin selvitetty. Särkipuron varressa (muutamia satoja metrejä kaakkoon itse järvestä) on monipuolista sekametsää kasvavia muurainkorpia, mustikkakorpia, ruoho- ja heinäkorpia sekä nevakorpia. Puron länsipuolen laajempi suo on itäosaltaan isovarpurämettä, mutta länsiosa on laajalti lähteistä nevakorpea, jossa kasvaa runsaasti pajuja, järvikortetta ja kurjenjalkaa. Lähteisyydestä kertovat ennen kaikkea runsaana esiintyvät kalvaskuirisammalvaltaiset hetteet. Aluerajauksen kaakkoisosan (metsäautotien eteläpuoli) puustoisten soiden alueen luonnetta ei ole tarkemmin selvitetty. Alue on sisällytetty mukaan rajaukseen kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella. Jonasuon aluerajaukseen sisältyy tavanomaisempien, eriasteisesti hoidettujen talousmetsien lisäksi eräitä metsiä, joiden luonnontilaisuuden aste ja siten myös luonnonsuojelullinen merkitys on huomattavan korkea. Edustavimmat metsät sijoittuvat Jonasuon länsiosan puustoisten soiden alueen etelä- ja pohjoispuolelle. Suon eteläpuolella on eri-ikäisrakenteista kuivahkoa-kuivaa kangasta, jossa vuotiaiden mäntyjen alla kasvaa noin 50-vuotiasta mänty- ja koivupuustoa. Metsässä on

6 huomattavia määriä vanhaa mäntylahopuuta niin pystyssä kuin maassa sekä jonkin verran myös tuoreempaa mänty- ja koivulahopuuta. Lahopuun kokonaismäärä hehtaarilla lienee vähintään 15 kuutiometriä hehtaarilla. Alueella on myös vanhoja palokantoja ja -keloja, mikä lisää luonnonmetsän vaikutelmaa. Kyseessä on edustavuusluokka I:n METSO-kohde. Samalla kohdalla suon pohjoislaidassa on säästetty usean hehtaarin laajuinen METSO I-luokan metsäkohteiden mosaiikki, joka sisältää vanhapuustoisia kivikkoisia kuivahkoja ja kuivia kankaita, rakkakivikoita, soistuneita kankaita sekä pienialaisemmin vanha- ja lahopuustoisia kangas- ja isovarpurämeitä. Alueella on näkyvästi niin vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä, keloja, palon jälkiä kuin vanhoja mäntymaapuitakin. Mäntylahopuun määrä osa-alueella lienee keskimäärin noin 15 kuutiometriä hehtaarilla. Puuston rakenne koko osa-alueella on hyvin luonnontilainen. Jonasuon itäosassa suon pohjoislaitaan on jätetty vaihtelevan levyinen vyöhyke vanhaa kuivan kankaan männikköä. Metsä on reunoiltaan soistunutta ja puustossa on näkyvästi kilpikaarnaisia mäntyjä, keloja, palokantoja sekä jonkin verran muuta mänty- ja koivulahopuuta. Aluetta täydentää idempänä hieno rakkakivikko, jonka lähialueilla on luonnontilaista männikköä ja näkyvästi mäntylahopuuta. Suon pohjois- ja koillisosan reunametsät ovat METSO-kohteina edustavuusluokkaa I-II. Teerisuon lounaispuolella (rajauksen itäosassa) suohon rajautuu puustorakenteeltaan luonnonmukaisia, joskin jossakin vaiheessa kevyesti harvennettuja kuivan kankaan varttuneita ja päätehakkuuikäisiä männiköitä. Metsissä on jonkin verran erirakenteisuutta, jonkin verran keloja, äskettäin kuolleita pystymäntyjä, palokeloja, sekä vaihtelevia määriä vanhaa mäntymaapuuta. Etenkin eteläpuolen reunametsä on suohon rajoittuvalta laidaltaan vahvasti soistunut. Metsiä voidaan pitää METSO-ohjelman edustavuusluokka II:n mukaisina kohteina. Jonasuon eteläosassa on edellä kuvatun kaltaista päätehakkuuikäistä lähenevää, aikanaan kevyesti harvennettua männikköä, jossa on jonkin verran pysty- ja maalahopuuta. Metsää voi pitää joko edustavuusluokan II tai III METSO-kohteena. Edellä kuvatun metsän länsipuolella on puustoltaan erittäin luonnontilainen kangasrämejuote, johon liittyy länsipuolelta vanhaa, reunoiltaan soistunutta kuivan kankaan männikköä. Osaa metsästä on kevyesti harvennettu, osa on rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista. Metsässä on näkyvästi keloja ja palokantoja, paikoin on myös palokoroisia ikimäntyjä sekä näkyvästi mäntymaapuuta. Metsää voi pitää METSO-kohteena edustavuusluokka I-II kohteena. Jonasuon keskellä sijaitseva parin hehtaarin laajuinen metsäsaareke on melko luonnonmukaista, kivikkoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta mäntyä ja koivua sekä jokunen haapa. Metsää ei ole äskettäin harvennettu, mistä syystä saarekkeeseen on muodostunut näkyvästi ohutta mäntylahopuuta, lisäksi maassa lahoaa jokunen järeä aikaisemman puusukupolven mäntylahopuu. Saarekkeen reunoilla on kangasrämettä. Luonteeltaan vastaavan kaltainen on saarekkeen eteläpuolella sijaitseva alle hehtaarin metsäsaareke. Suosaarekkeiden voi katsoa täyttävän METSOohjelman edustavuusluokka II:n kohteen kriteerit, pienempi saareke on lisäksi metsälain 10 :n mukainen kohde. Luonnonsuojeluarvoja omaavia metsiä on myös alueen länsiosassa Kivijärvi-Särkijärven alueella. Särkipuron ympäristössä on puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista, hyvin kivikkoista kuivahkoa kangasta (aivan puron varsi rehevämpää), jossa kasvaa eri-ikäistä mäntyä ja koivua. Metsässä on näkyvästi koivu- ja mäntylahopuuta. Noin 100 metriä Särkijärvestä kaakkoon olevalla mäellä kasvaa melko luonnonmukaista vajaa 100-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. Metsässä lahoaa näkyvästi mäntylahopuuta, näiden joukossa on niin nykyisen kuin aikaisemmankin puustosukupolven lahopuita. Metsä täyttänee METSO-ohjelman edustavuusluokka II:n kohteen kriteerit.

7 Särkijärven ja Kivijärven välissä sijaitsevalla mäellä kasvaa komeaa uudistusiän saavuttanutta männikköä. Mäen pohjoisosa on kuivahkoa kangasta, etelämpänä kyseessä on kuiva kangas. Kuvion pohjoisosassa on männyn joukossa näkyvästi koivua, lisäksi tällä osalla on muutamia kuutiometrejä mänty- ja koivulahopuuta. Metsää on harvennettu useita vuosikymmeniä sitten, mutta jonkinasteista erirakenteisuutta esiintyy silti. Eteläosan kuivan kankaan männikkö on selvästi tasarakenteisempaa. Ikänsä ja sijaintinsa puolesta mäki on METSO-kohteena hyvä edustavuusluokan III-kohde, mutta sen maisemallinen arvo on huomattava. Kivijärven lounais- ja eteläpuolella on varttunutta/uudistuskypsää erirakenteista männikköä, jonka seassa kasvaa koivua ja pihlajaa. Harventamattomuuden, yksittäisten aiemman puusukupolven puiden olemassaolon sekä mäntylahopuuston näkyvän esiintymisen vuoksi alueen voi katsoa olevan METSO-kohteena edustavuusluokkaa II. Samalla se liittyy suoraan Kivijärven luonnontilaiseen suohon, mikä lisää sen maisema-arvoa. Kivijärven itäpuolella, tien molemmilla puolilla on myös uudistuskypsää männikköä. Erityisesti itäpuoli on aukkoinen, ja alueella on myös joitakin vanhoja palokantoja sekä maapuuta, vaikka myös vanhojen harvennusluonteisten hakkuiden jälkiä näkyy. Lahopuuta on melko niukasti. Aluerajauksen kaakkoisosan luonnetta ei ollut aikataulusyistä mahdollista käydä lävitse maastossa. Ilmakuvatarkastelun perusteella alueella näyttäisi olevan puustoisten soiden ja luonnontilaisilta vaikuttavien rakka-alueiden lisäksi runsaspuustoisempia kangasmetsiä, joissa ei näy selviä harvennuksen jälkiä. Myös Kivijärven kaakkoispuolelta rajaukseen on sisällytetty ilmakuvatulkinnan perusteella potentiaalisesti arvokas piensoiden, rakkojen ja runsaspuustoisten kangasmetsien mosaiikki. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Kohteella on säilynyt useita satoja hehtaareita sellaisia kangasmetsiä, korpia tai rämeitä, joilla on selvää merkitystä METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta (luokkien I, II ja III kangasmetsät ja korvet sekä luokan I vanha- ja lahopuustoiset rämeet). METSO-kohteena aluetta voi pitää valtakunnallisesti merkittävänä. Erityisen merkittäviä luonnonsuojelubiologisesti ovat alueelta havaitut mäntylahopuujatkumoltaan edustavat metsiköt, jollaiset on käytännössä hävitetty pääosasta Pohjois-Pohjanmaan etelä- ja länsiosaa. Jonasuo sekä länsipuolisten soiden kokonaisuus on todettu soina valtakunnallisesti arvokkaaksi vuosina valmistellussa soidensuojelun täydennysohjelman valmistelussa. Alueella on sekä välipintaisia keskiboreaalisen vyöhykkeen aapasoita (EN) että eteläisiä viettokeitaita (VU), lisäksi sen alueella esiintyy erilaisia paikallisia suoyhdistymiä, piensuokeskittymiä sekä suometsämosaiikkeja. Suotyypeistä alueelta on havaintoja noin kahdestakymmenestä EteläSuomessa silmälläpidettävästä, vaarantuneesta tai erittäin uhanalaiseksi arvioidusta neva-, räme- tai korpiluontotyypistä. Alueella on myös huomattavia vesistöjen ja pienvesien suojeluarvoja, sillä rajaukseen sisältyy erämaisten suolampien lisäksi lukuisia lähteitä sekä useampi kilometri pääosaltaan luonnontilaisen kaltaisen Haukipuron latvaosaa. Lajisto Alueen lajistollinen merkitys tunnetaan hyvin huonosti heinäkuussa tehdyllä maastokäynnillä Ison ja Pienen Haukilammen alueelta tehtiin havaintoja kalasääsken pesästä (D1), pohjantikkapoikueesta (D1, EVA) ja ruskosuohaukasta (D1). Särkijärven länsirannalta havaittiin metsopoikue (RT, D1, EVA) ja Jonasuolta riekkopoikue (VU, RT).

8 Solonnevan reheviltä soilta ja lähteen vaikutusalueelta on Pohjois-Pohjanmaan suoselvityksessä havaittu suopunakämmekkää (VU), punasirppisammalta (RT), rimpivihvilää (RT), hetekinnassamalta (NT), särmälähdesammalta (EVA) ja kurjenrahkasammalta (EVA). Alueen korvesta on kesältä 2010 havainto myös raidankeuhkojäkälästä (NT). Korpinevalta on 2000-luvulla tehty havaintoja ainakin kalalokista, kapustarinnasta (D1), keltavästäräkistä (NT), kurjesta (D1),laulujoutsenesta (D1), leppälinnusta (EVA), lirosta (NT, RT, D1, EVA), metsosta (RT, D1, EVA), metsäviklosta, niittykirvisestä (NT), palokärjestä (D1), pikkukuovista (EVA), teerestä (D1, EVA) ja valkoviklosta (D1). Alueen rehevimmiltä soilta havaittuun lajistoon kuuluvat harajuuri, letto- ja kiiltolehväsammal sekä lettorahkasammal. Jonasuon luoteisreunan louhikkomailta on lisäksi havaittu kangasmäntykukkaa (Matti Kulju 2000). Laji on Pohjois-Pohjanmaalla melko harvinainen Yhteenveto suojeluarvoista Kyseessä on suojelualueverkoston valtakunnallisen kehittämisen kannalta erittäin merkittävä aluekokonaisuus, jolla on huomattavia suo-, metsä- ja vesistöarvoja. Korpineva-KokkonevaSolonneva ja Jonasuo on todettu soina valtakunnallisesti merkittäviksi vuosina valmistellun soidensuojelun täydennysohjelman inventoinneissa. Kohdetta voi pitää valtakunnallisesti arvokkaana myös metsiensuojeluverkoston kehittämisen kannalta. Alueen arvoa nostaa sen sijainti Pyhäjärven eteläosasta, josta puuttuvat tällä hetkellä kokonaan kunnolliset metsien- ja soidensuojelualueet. Muuta Valtion omistama alueen länsi- ja keskiosa sisältyy vuonna 2012 julkaistuun viiden valtakunnallisen suojelujärjestön (BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF) Kansallisomaisuus turvaan-suojeluesitykseen (kohde 359: Ison Haukilammen metsät ja suot). Jonasuon ja ympäröivien metsien suojelua on puolestaan esitetty v alueen omistavalle UPM:lle Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toimesta. Tietolähteet Päätietolähteenä on toiminut koosteen tekijän (Keijo Savola) yhdessä Tiina Jalkasen ja Jaakko Junikan kanssa alueelle tekemät maastoselvitykset sekä niiden pohjalta Metsähallitukselle (2012) ja UPM:lle (2011) valmistellut suojeluesitykset. Lisäksi täydentävinä tietolähteinä on käytetty Pohjois-Pohjanmaan liiton 2010-luvun suoselvityksiä, PyhäjärviHaapajärvi-Kärsämäen alue-ekologista suunnitelmaa (2000), GTK:n Pyhäjärven turvevararaportti (1986) sekä tuoreinta käytössä ollutta ilmakuvaa (2015). Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut:

9

359. Ison Haukilammen metsät ja suot (Pyhäjärvi)

359. Ison Haukilammen metsät ja suot (Pyhäjärvi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 359. Ison Haukilammen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Lummeneva sijaitsee 24 km kaakkoon Pyhännän keskustasta rajoittuen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee noin 25 km kaakkoon Pyhännän keskustasta.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo

ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 6013 Viitosenmäen ympäristön suot ja metsät, Sonkajärvi, Pohjois-Savo Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee noin 13 km

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7001 Lakkasuo-Kaakurisuo, Kajaani, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7001 Lakkasuo-Kaakurisuo, Kajaani, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7001 Lakkasuo-Kaakurisuo, Kajaani, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Kajaanin kaupungin lounaisosassa, pari kilometriä etelään

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8018 Majasuo - Särki-Loukkaja, Lieksa/Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8018 Majasuo - Särki-Loukkaja, Lieksa/Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8018 Majasuo - Särki-Loukkaja, Lieksa/Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, Lieksan

Lisätiedot

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8003 Vornasensärkkä-Änäkäinen, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8003 Vornasensärkkä-Änäkäinen, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8003 Vornasensärkkä-Änäkäinen, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan koillisosassa, noin kahdeksan

Lisätiedot

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu

Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7041 Loutteenvaara-Rätsinsuo, Sotkamo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon ja Valtimon rajalla, reilu 7 km Hiisin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi Sijainti Marjasaarenneva-Va lira me sijaitsee noin 24 kilometria ita a n

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 (kohdekuvaus ja -rajaus päivitetty vuonna 2017). ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12

Lisätiedot

ID 6015 Talaskankaan etelä- ja itäpuoleiset suot ja metsät, Sonkajärvi/Vieremä, Pohjois-Savo

ID 6015 Talaskankaan etelä- ja itäpuoleiset suot ja metsät, Sonkajärvi/Vieremä, Pohjois-Savo Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 6015 Talaskankaan etelä- ja itäpuoleiset suot ja metsät, Sonkajärvi/Vieremä, Pohjois-Savo Sijainti Kohde muodostuu laajasta

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7004 Kivisuo-Kokkosuo, Kajaani, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7004 Kivisuo-Kokkosuo, Kajaani, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7004 Kivisuo-Kokkosuo, Kajaani, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee 41 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta lounaaseen Saaresjärven

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8027 Mustinvaara-Liippasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8027 Mustinvaara-Liippasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8027 Mustinvaara-Liippasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen itäosassa, noin 13 km itäkoilliseen

Lisätiedot

ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala

ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8013 Pienen Ruosmanjärven itä-, kaakko- ja eteläpuoliset metsät ja vesistöt, Lieksa, Pohjois-Karjala Pienen Ruosmanjärven

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita UPM-Kymmenen mailla. Suojeluesitys 2.2.2011

Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita UPM-Kymmenen mailla. Suojeluesitys 2.2.2011 Suojelullisesti arvokkaita suojelemattomia luontokohteita UPM-Kymmenen mailla Suojeluesitys 2.2.2011 Luonto-Liitto Annankatu 26 A 5. krs 00100 Helsinki 09 68 444 20 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu

Lisätiedot

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet

Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7007 Loutenvaara-Roninsuo, Kajaani, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Kajaanin eteläosassa, noin 22 km etelään Kajaanin

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8019 Kannusvaara-Kaihlavaara, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8019 Kannusvaara-Kaihlavaara, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8019 Kannusvaara-Kaihlavaara, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kannusvaara Kaihlavaara sijaitsee Nurmeksen koillisosassa.

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4039 Louhuvuoren laajennus, Pihtipudas, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4039 Louhuvuoren laajennus, Pihtipudas, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4039 Louhuvuoren laajennus, Pihtipudas, Keski-Suomi Sijainti Louhuvuoren Natura 2000-alue sijaitsee Pihtiputaan kunnan

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä

Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

251. Hietanen-Kujanginjoki (Nurmes)

251. Hietanen-Kujanginjoki (Nurmes) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 251. Hietanen-Kujanginjoki

Lisätiedot

RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAKOHTEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS. Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014

RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAKOHTEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS. Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAKOHTEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Sisällys Johdanto.. Menetelmät. Tulokset Kohteen yleiskuvaus... Lakikohteet ja muut arvokkaat luontokohteet

Lisätiedot

334. Kutujoen suot ja metsät (Vaala)

334. Kutujoen suot ja metsät (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 334. Kutujoen suot

Lisätiedot

Vaskiluodon kosteikko

Vaskiluodon kosteikko Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa

Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden suojelu- ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5026 Iso Pajusuo, Pyhäntä/Kajaani, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Pyhännän ja Kajaanin rajalla, noin 6 km

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16USP0114 8.1.2015. INARIN KUNTA Ivalon alueen yleiskaavan täydentävä luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 16USP0114 8.1.2015. INARIN KUNTA Ivalon alueen yleiskaavan täydentävä luontoselvitys LUONTOSELVITYS 16USP0114 8.1.2015 INARIN KUNTA Ivalon alueen yleiskaavan täydentävä luontoselvitys Inarin kunta Ivalon alueen yleiskaava, täydentävä luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MAASTOTÖIDEN

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot