Sonkajärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2013 Ryhmäperhepäiväkoti Nallela siirrettiin Tuulikanteleen tiloihin joulukuussa 2013.

Transkriptio

1 Sonkajärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2013 Ryhmäperhepäiväkoti Nallela siirrettiin Tuulikanteleen tiloihin joulukuussa Valtuusto liite nro 1

2 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Taloudelliset riskit Operatiiviset riskit Omaisuusriskit Toimintaympäristöön liittyvät riskit Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Talouden suunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Muut asiat Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 45 2 Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden toteutumisvertailu 46 Keskusvaalilautakunta 47 Tarkastuslautakunta 48 Kunnanhallitus ja valtuusto 50 Sukevan aluelautakunta 67 Sivistyslautakunta 69 Tekninen lautakunta Käyttötalousosan toteutumisvertailun yhdistelmä Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto määrärahojen ylityksistä ja tuloarvioiden alituksista 100

3 3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatulot tehtäväalueittain Verotulot Valtionosuudet Satunnaiset tuotot ja kulut Rahoitustuotot ja kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuudesta Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätös Tilinpäätöksen tunnuslukujen laskentakaavat 126 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 130 Tilinpäätöksen allekirjoitus 131 Tilintarkastusmerkintä 131 Muut liitetiedot Henkilöstökertomus 2013 Valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet vuonna 2013 Arviointikertomus vuodelta 2013 Tilintarkastuskertomus vuodelta 2013

4

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto: 27 valtuutettua, pj. Mikko Mustonen, I vpj. Vesa Hynynen, II vpj. Jyri Kuittinen Paikkajakautuma: KESK 13, PS 5, VAS 2, SDP 4, KOK 2, KD 1 Kunnanhallitus: 9 jäsentä, pj. Eero Kurtelius, I vpj. Helena Kainulainen, II vpj. Ilpo Partanen Kunnanjohtaja: Simo Mäkinen Toimielimet ja niiden esimiehet: Valtuusto ja kunnanhallitus/kunnanjohtaja Simo Mäkinen Sukevan aluelautakunta/aluesihteeri Mirja Tonteri Sivistyslautakunta/rehtori Auli Halonen Tekninen lautakunta/kunnaninsinööri Jari Sihvonen Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat on esitetty käyttötalouden toteutumisvertailun yhteydessä. Valtuusto päätti lautakuntarakenteen muutoksesta kokouksessaan Muutokset lautakuntarakenteessa astuivat voimaan vuoden 2013 alusta seuraavasti: Elinkeino- ja maaseutulautakunta lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin kunnanhallitukselle. Tekninen ja rakennuslautakunta yhdistettiin tekniseksi lautakunnaksi ja tekniseen lautakuntaan perustettiin jaosto lupa-asioiden hoitamiseksi. Liikuntatoimen tulosalue siirrettiin sivistyslautakuntaan, liikuntapaikkojen hoidon jäädessä tekniselle lautakunnalle.

6 3 Sonkajärven kunnan hallinto-organisaatio 2013 VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA - tilintarkastus - vaalit KUNNANHALLITUS - yleishallinto - työllistäminen - ruokahuolto - sosiaalitoimi ja terveydenhuolto - elinkeinojen kehittäminen SUKEVAN ALUELAUTAKUNTA - Sukevan alueen palvelut SIVISTYS- LAUTAKUNTA - varhaiskasvatus - koulutoimi - joukkoliikenne - vapaa sivistystoimi - nuorisotoimi - liikuntatoimi TEKNINEN LAUTAKUNTA - tekninen toimi - rakennusvalvonta - liikelaitokset - palo- ja pelastustoimi

7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous ajautui vuonna 2013 taantumaan, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteen. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä oli se, että investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Edessä on mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen talouden sopeuttamistoimet heikentävät talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, mikä tuo kunnille 2 miljardin euron säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa sekä 3 miljardin euron suuruisen pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Ohjelman mukaan yksi miljardi näistä kahdesta tulee kuntien saada kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta. Toinen miljardi tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitelty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous näyttää synkältä. Bruttokansantuote ei ole supistunut kevään 2013 jälkeen, mutta kasvuun ei ole päästy kiinni. Sen seurauksena talous supistui vuonna 2013 arvion mukaan -1,4 prosenttia ja vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Vuonna 2013 talous supistuu toista vuotta peräkkäin. Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, sillä kysyntäeristä vain julkinen kulutus ja julkiset investoinnit vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen aktiviteettiin. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit laskevat merkittävästi ja kasvua tukee hiukan se, että tuonti vähenee vientiä enemmän. Työmarkkinatilanne on pysynyt suhdannetilanteeseen nähden hyvänä viime vuodet, mutta vuonna 2013 työllisyys on nopeasti heikentynyt ja työttömyysaste kohonnut. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin. Kotitalouksilla näkymät ovat vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja heikkojen tulevaisuuden odotusten johdosta yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 työllisyystilanteen ennakoidaan edelleen heikentyvän ja työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin. Sekä kansainvälisten että kotimaisten tekijöiden johdosta kustannuspaineet pysyvät maltillisina ja inflaatio jää reilusti alle kahden prosentin. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 miljardia euroa. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita Suomen julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. On riski, että Suomen talouskasvu jää kilpailijamaita alhaisemmaksi. Julkisen talouden rahoitusaseman paraneminen kestävällä tavalla vaatii reaalitalouden suotuisaa kehitystä.

8 5 Kuntatalouden kehitys Vuosi 2013 on ollut kunnille haasteellinen. Kuntarakennelaki astui voimaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (sote laki) valmistelu on edelleen kesken. Laki saataneen eduskunnan käsittelyyn vuonna 2014 ja sen on määrä astua voimaan Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on myös kesken. Näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaa alkamassa olevaa vuotta. Kuntien talousnäkymät ovat edelleen heikot. Vuonna 2013 kuntien vuosikatteet paranivat, mutta lainakanta jatkoi kasvuaan. Vuosikatteiden parantumista selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatuotot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin vuonna Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Kuviossa 1 on kuvattu Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Taulukossa 1 on esitetty Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2013.

9 Kuvio 1. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta (Tilastokeskus: *tilinpäätösarviotietoja, ). 6

10 7 Tuloslaskelma: Kunnat Kuntayhtymät 2013, milj. Muutos, % 2013, milj. Muutos, % = Toimintakate (+ tai -) , ,6 Verotulot ,8.. Valtionosuudet ,9.. Korkotuotot 217-1,2 7-26,3 Muut rahoitustuotot 363-1,2 12 5,7 Korkokulut ,5 97-1,1 Muut rahoituskulut 57 28,8 26-7,5 = Vuosikate (+ tai -) , ,2 Poistot ja arvonalentumiset Investoinnit: Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointihyödykkeiden myyntitulot Lainat: , , , , , , , ,5 Lainakanta , ,2 Taulukko 1. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotietoja 2013 (Tilastokeskus ). Talousalueen kehitys Vuoden 2013 aikana Pohjois-Savon alue menestyi yleiseen suhdannetilanteeseen nähden kohtuullisesti. Talouden nousu on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa. Vielä keväällä alueella oli vahva usko nousun ajoittumisesta alkusyksyyn. Todellisuudessa kokonaisodotukset asettuivat korkeintaan nykytason säilyttämiseen vuoden aikana. Tunnelmat ovat odottavat sekä teollisuudessa että palveluissa. Kuluttajat ovat aiempaa varovaisempia, mikä vaikuttaa selvästi palveluihin ja kauppaan. Positiivista virettä tulee kansainvälisen talouden varovaisen myönteisistä signaaleista. Jos tämä tilanne säilyy ja vahvistuu, kasvun mahdollisuuksia aukeaa myös alueen yrityksille. Pohjois-Savon kuntien talous on ajautumassa ahdinkoon. Pohjois-Savon kunnilta kootut talousarvio 2014 tiedot kertovat, että kuntien menot kasvavat edelleen tuloja nopeammin. Pohjois-Savon kuntien vuodelle 2014 suunniteltu tulopohja 2,6 prosentin kasvuennusteella ei kata suunniteltuja menoja siitä huolimatta, että toimintamenojen 3 prosentin kasvu on lähes puolet edellistä vuotta maltillisempi. Samanaikaisesti kun

11 kunnat supistavat henkilöstömenojaan 0,6 prosenttia, on palvelujen ostoissa varauduttu 5,7 prosentin kasvuun. Osin tätä kehitystä selittävät palvelujen ulkoistamiset. Vuosikate kattaa poistot kuudessa kaupungissa/kunnassa Pohjois-Savossa ja alijäämän arvioidaan kasvavan edelleen vuonna Käyttöomaisuusinvestointien ennakoidaan vähenevän. Kymmenen kuntaa/kaupunkia Pohjois-Savossa ennakoi investointimenonsa korkeammaksi kuin mitä suunnitelmiin varattiin vuodelle Positiivista vuodelle 2014 suunnitelluissa investoinneissa on se, että niillä luodaan maakuntaan työpaikkoja ja ne antavat positiivista viestiä tulevaisuudesta. Tuloverotustaan korottaa 10 kuntaa/kaupunkia. Myös kiinteistöverotus on kiristymässä yhdeksässä kunnassa/kaupungissa. Pohjois-Savon liiton näkemys on, että ennustelaskelmat meneillään olevasta valtionosuusuudistuksesta ovat oikean suuntaiset. Tulevaisuuden onnistumisen kannalta keskeiset kysymykset Pohjois-Savossa tulevat olemaan kuntarakenne- ja SOTE uudistus ja näiden uudistusten läpivienti. Taulukoissa 2-5 on kuvattu talousalueen asukasmäärää, työpaikkoja, työttömyysastetta ja huoltosuhdetta Sonkajärvi Ylä-Savo Pohjois-Savo Taulukko 2. Asukasmäärä vuosina * Sonkajärvi Ylä-Savo Pohjois-Savo Taulukko 3. Työpaikat v (*vuosien tietoja ei saatavilla) Sonkajärvi 14,5 12,9 12,3 14,1 13,6 13,1 14,1 19,3 Pohjois-Savo 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 10,4 10,7 13,5 Koko maa 7,8 6,4 7,6 9,8 10,0 9,1 7,7 7,9 Taulukko 4. Työttömyysaste % v

12 Sonkajärvi 1,94 1,92 1,90 1,80 1,83 1,87 1,86 1,82 Pohjois-Savo 1,57 1,57 1,52 1,46 1,48 1,57 1,52 1,48 Koko maa 1,31 1,32 1,28 1,24 1,24 1,35 1,31 1,29 Taulukko 5. Huoltosuhde vuosina (taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti, *vuosien tietoja ei saatavilla) Lähteet: Kuntaliitto: Kuntataloustiedote 3/2013 ja 4/2013 Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon kuntien alijäämän kehityskierre tulee katkaista, tiedote 2014 Pohjois-Savon liitto: Pohjois-Savon aluetalouskatsaus, syksy Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain 2013 (kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot) Valtiovarainministeriö: Suhdannekatsaus 2/ Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Uusi valtuustokausi käynnistyi ja uudet valtuutetut aloittivat työskentelynsä haasteellisessa toimintaympäristössä. Sonkajärven kunnan vuoden 2012 tilinpäätös oli alijäämäinen -3,3 milj. euroa. Vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli alijäämäinen -0,5 milj. euroa. Alkuvuonna käynnistyneiden talouden tasapainottamis- sekä muiden toimenpiteiden johdosta talousarvioon on tehty muutoksia, jotka valtuusto on hyväksynyt kokouksissaan ( 39), ( 55) ja ( 71). Kunnanhallitus nimesi kokouksessaan ( 70) talouden tasapainottamistyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys kunnan talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi talouden tasapainottamistyöryhmän loppuraportin kokouksessaan ( 154). Lyhyen aikavälin (< 1 v) toimenpiteinä työryhmä esitti seuraavat talouden tasapainottamistoimenpiteet: 1) Kunnan omistamien kiinteistöjen myynti 2) Metsäomaisuuden (puun) myynti 3) Luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden leikkaaminen ajalla ) Henkilöstömenoihin kohdistuvat säästötoimenpiteet 5) Harkinnanvaraisten avustusten leikkaaminen (30 %) talousarviosta ) Tiukka kulukuri kaikilla toimielimillä Pitkän aikavälin (> 1 v) toimenpiteinä työryhmä on esittänyt seuraavat talouden tasapainottamistoimenpiteet: 1) Harkinnanvaraisten avustusten karsiminen/leikkaaminen vuosilta ) Keittiöiden yhdistymisselvityksen tekeminen 3) Ryhmäperhepäiväkoti Nallelan siirto Tuulikanteleen tiloihin 4) Kunnallis- ja kiinteistöveron nostaminen 5) Asiakasmaksujen ja -taksojen korottaminen 6) Investointien karsiminen vuosilta Talouden tasapainottamistoimenpiteet käynnistettiin vuonna Tuloveroprosenttia nostettiin vuoden 2013 alusta 20,50 prosenttiin (2012: 19,75 %). Kunnan omistamista 9

13 kiinteistöistä Aluekehityssäätiön käytössä oleva kiinteistö sekä Hirvitie 8 -paritalo ovat olleet myynnissä vuonna Kiinteistöjen myyntiä ei tapahtunut vuonna Metsäomaisuutta myytiin metsätaloussuunnitelmasta poiketen siten, että puunmyyntituotot (brutto) vuodelle 2013 olivat yhteensä 0,153 milj. euroa. Luottamushenkilöiden kokouspalkkioita leikattiin 50 prosenttia ajalla , kustannussäästö noin 0,013 milj. euroa. Lisäksi kunnassa toteutettiin henkilöstömenoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vapaaehtoisilla palkattomilla virkavapailla ja lomautuksilla, kustannussäästö noin 0,150 milj. euroa. Harkinnanvaraisia avustuksia leikattiin 30 prosentilla, kustannussäästö 0,073 milj. euroa. Harkinnanvaraisia avustuksia karsittiin vuoden 2014 talousarviosta noin 0,350 milj. euroa. Keittiöselvitys toteutetaan vuonna 2014 ja mahdollisista verojen ja asiakasmaksujen ja -taksojen korotuksista päätetään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 talousarvion investointitaso on pidetty matalana (nettoinvestoinnit 0,9 milj. euroa). Kunnan lainamäärä väheni vuonna 2013 yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla, ollen vuoden lopussa 10,9 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli eur/asukas (2012: eur/asukas). Lainamäärä on edelleen korkea, vaikka lainamäärän kasvu taittui edellisestä vuodesta. Suomen kuntien tilinpäätösten 2013 ennakkotietojen mukaan keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden kunnissa oli euroa. Vuosikatteella mitattuna Sonkajärven kunnan talous toteutui vuonna 2013 edellisvuotta paremmin. Toteutunut vuosikate oli 1,7 miljoonaa euroa, vuoden 2012 vuosikate oli -0,728 milj. euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 1,0 milj. euroa. Arvioitua parempaa vuosikatetta selittää vuonna 2013 Sonkajärven kunnan saama harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,550 milj. euroa. Lisäksi verotulot kasvoivat 9,6 prosenttia, mikä selittyy veroprosentin nostamisella sekä verotilitysten kertaerillä vuonna Lisäksi kunnassa toteutettiin edellä mainittuja talouden tasapainottamistoimenpiteitä, joiden yhteisvaikutuksesta tilikausi muodostui ylijäämäiseksi. Suurin ylitys tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa, jotka ylittyivät 0,381 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta. Kustannusten nousua ennakoitiin talousarviomuutoksella syksyllä 2013, jolloin arvioitiin, että tarvittava maksuosuuden korotus vuodelle 2013 olisi 0,150 milj. euroa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän tilinpäätöstietojen valmistuttua ylitys oli kuitenkin ennakoitua suurempi. Koska lopulliset tilinpäätöstiedot saatiin helmikuussa 2014, ei talousarviomuutos enää ollut mahdollinen. Ylitys johtuu erityisesti ostetun sekä oman erikoissairaanhoidon menojen kasvusta. Vuosikate asukasta kohden oli 375 euroa. Vuonna 2012 vastaava luku oli -162 euroa. Vuosikate kattoi poistot, jotka olivat 1,1 milj. euroa. Tilikauden tulos on 0,5 milj. euroa. Poistoeron ja rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on 0,6 milj. euroa. Tilastokeskuksen väestömuutosten ennakkotietojen perusteella kunnan asukasluku oli Vähennys edellisvuoteen oli 39 henkilöä eli 0,9 prosenttia. Asukasluvun väheneminen hidastui vuodesta 2012, jolloin vähennys oli 107 eli 2,3 prosenttia. Kunnan elinkeinorakenteessa maa- ja metsätalouden osuus on 25,8 prosenttia, palvelujen 53,7 prosenttia ja teollisuuden 18,5 prosenttia. Kunnan työttömyysaste oli 19,3 prosenttia (2012: 14,1 %). Työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa Pohjois- Savon korkein. 10

14 11 Toimintatulojen ja -menojen kehitys Toteutuneet toimintatulot (sisäiset + ulkoiset) olivat 5,104 milj. euroa, toteutuma 103,9 %. Toimintamenot (sisäiset + ulkoiset) olivat 30,587 milj. euroa, toteutuma 101,2 %. Toimintakate (tulot menot) oli 25,483 milj. euroa, toteutuma 100,7 %. Toimintatulojen ja -menojen kehitystä vuosina on kuvattu taulukoissa 6-7. Kuvioissa 2-3 toimintatulojen ja -menojen jakauma on esitetty graafisesti. TP 2012 TA 2013 Tamuutos Muutettu TA 2013 TP 2013 Muutos Toimintatulot % Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,8 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintatulot yhteensä ,8 Taulukko 6. Toimintatulot vuosina Toimintamenoja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuonna 2013 toimintamenot pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2012 (kasvu 0 %). Toimintamenojen kasvu pysyi nollatasolla, vaikka SOTE -menot kasvoivat 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnan oman toiminnan osalta on jouduttu merkittäviin sopeuttamistoimiin, jotta kasvavat SOTE -menot on saatu katettua ja että toimintamenojen kasvussa on saavutettu nollataso. Toimintamenot TP 2012 TA 2013 Tamuutos Muutettu TA 2013 TP 2013 Muutos Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,0 Henkilöstökulut yhteensä ,5 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,6 Toimintamenot yhteensä ,0 Toimintakate ,3 Taulukko 7. Toimintamenot vuosina

15 12 29 % Tekninen lautakunta 60 % Sivistyslautakunta 10 % 1 % 10 % 60 % Sukevan aluelautakunta 1 % Kunnanhallitus ja valtuusto 29 % Kuvio 2. Toimintatuotot toimielimittäin vuonna % Kunnanhallitus ja valtuusto 66 % 22 % Sukevan aluelautakunta 1 % 1 % 66 % Sivistyslautakunta 22 % Tekninen lautakunta 11 % Kuvio 3. Toimintakulut toimielimittäin vuonna 2013 Verotulot Kunnan tuloveroprosenttia nostettiin vuoden 2013 alusta. Kiinteistöveroprosentit olivat samat kuin edellisenä vuonna: tuloveroprosentti 20,50 (2012: 19,75) yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,40 muu asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,85

16 Kaikkiaan verotuloja arvioitiin vuonna 2013 saatavan talousarvion muutos mukaan lukien 12,230 miljoonaa euroa. Verotulojen toteutuma oli 12,492 miljoonaa euroa eli euroa yli arvion. Verotulojen lisäys oli 9,6 % (vuonna 2012 vähennys oli 5,7 %). Sekä tulo- että yhteisöveron tuotto ylitti arvion. Verotulojen kasvu johtuu tuloveroprosentin korotuksesta sekä verovuoden 2013 ennakonperinnässä käytettävän ryhmäosuuden oikaisusta. Oikaisu on lisännyt kuntien verotuloja valtakunnallisesti. Kunnan verotulokertymä vuosina on esitetty taulukossa 8. Verotulot euroa TP 2012 TA 2013 TP Muutos 12 13, % Kunnan tulovero ,5 Kiinteistövero ,8 Osuus yhteisveron tuotosta ,1 Verotulot yhteensä ,6 Asukasluku ,9 Euroa/ asukas ,6 Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 3,8 Taulukko 8. Verotulokertymä vuosina Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista valtionosuusperusteista: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalliset kustannukset kunnan taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisen kotiseutu alueen kunnan lisäosat Lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa huomioidaan vuosittain valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus sekä järjestelmämuutoksesta aiheutuva tasaus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden ulkopuolelle jäävä ylläpitäjäjärjestelmän mukainen valtionosuus sisältää lukion, vammaisten opetuksen, peruskoulun aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopiston, nuorisotyön, liikunnan ja museoiden toimintaan myönnettävän valtionosuuden. Sekä peruspalvelujen valtionosuudessa että ylläpitäjäjärjestelmän mukaisessa valtionosuudessa on asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus. Kunta sai valtionosuuksia 14,4 miljoonaa euroa. Summa oli 1,1 milj. euroa eli 8,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja euroa yli arvion. Valtionosuuksien kasvua vuonna 2013 selittää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus, jota kunnalle myönnettiin euroa.

17 14 Valtionosuus euroa TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Muutos 12 13, % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,5 Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,4 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Opetus- ja kulttuuritoimen, vapaan sivistystyön muu rahoitus ,9 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 550 Valtionosuudet yhteensä ,2 Asukasluku ,9 Euroa/ asukas ,3 Taulukko 9. Valtionosuudet vuosina Verotulojen ja valtionosuuksien asukaskohtaiset määrät vuosina näkyvät taulukossa 10. Lisäksi taulukosta käy ilmi, mikä on valtionosuuden osuus prosenteissa verotulojen ja valtionosuuden yhteismäärästä Verotulot/asukas Valtionosuudet/asukas Yhteensä/asukas Valtionosuuden osuus % 50,4 51,3 52,3 51,7 53,8 53,5 Taulukko 10. Asukaskohtaiset verotulot ja valtionosuudet vuosina Investoinnit Investointimenot olivat yhteensä 0,9 milj. euroa (brutto/netto). Investointiosaan tehtiin talousarviovuoden aikana määrärahamuutoksia, jotka lisäsivät nettoinvestointien määrää 0,6 milj. euroa. Lopullinen nettoinvestointimeno alitti 0,150 miljoonaa euroa muutetun talousarvion, joka oli 1,1 milj. euroa. Suurimmat investoinnit olivat Raudanjoentien perusparannus, Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen, ryhmäperhepäiväkoti Nallelan siirto Tuulikanteleen tiloihin, Koulutien viemärin ja vesijohdon saneeraus, Sonkajärven taajaman sadevesiviemärin saneeraus sekä Ylä-Varpasen kunnostus.

18 15 Investointi Nettokustannus v Kokonaiskustannus Raudanjoentien perusparannus Maakunnallinen laajakaistaverkko Nallelan siirto Tuulikanteleen tiloihin Sonkajärven taajaman sadevesiviemäri Koulutien viemärin ja vesijohdon saneeraus Ylä-Varpasen kunnostus Terveyskeskuksen hoitajakutsun päivitys Lähdetien perusparannus Jyrkän Ruukin ajoluiska Sonkajärven osayleiskaavan laatiminen Jyrkän alueen retkeilyreitistö Taulukko 11. Suurimmat investoinnit v Lainakanta Kunnan lainamäärä väheni vuonna 2013 yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla. Vanhoja lainoja maksettiin 1,1 miljoonaa euroa ja uutta lainaa otettiin investointeihin ja käyttötalouden menoihin 0,3 milj. euroa, lainamäärä oli 10,9 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden lopussa eur/asukas (2012: eur/asukas). Lainamäärä /asukas Taulukko 12. Asukaskohtainen lainamäärä vuosina Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön määrä oli 159. Vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärä on hieman vähentynyt edellisvuodesta. Virkojen/toimien määrä palvelussuhteen luonteen mukaan on esitetty taulukossa Vakinainen Määräaikainen Sijainen 6 7 Työllistetty Oppisopimussuhteinen 1 2 Yhteensä Taulukko 13. Henkilöstö palvelussuhteen luonteen mukaan

19 Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 5,2 milj. euroa (vähennystä edellisvuoteen euroa eli 3,6 %). Henkilöstökulut on esitetty taulukossa 14. Henkilöstökulut Muutos % Palkat ja palkkiot ,6 Henkilöstökorvaukset Henkilöstösivukulut Eläkekulut -KuEL- maksut/ palkkaperusteiset -KuEL- maksut/ varhe-maksut -KuEL- maksut/ eläkemenoperusteiset -muut työeläkemaksut Muut henkilösivukulut Yhteensä tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen Yhteensä henkilöstökulut ,5 Taulukko 14. Henkilöstökulut Tarkempi selvitys henkilökunnan määrästä, henkilöstömenoista ja muista henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista ja niiden muutoksista on henkilöstökertomuksessa, joka on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen liitteenä. Ympäristötekijät Kunnalle on aiheutunut ympäristömenoja jätevesien käsittelystä ja jätehuollosta. Viemärilaitoksen toimintakulut olivat euroa, tuotot euroa. Muiden kuin kunnan kiinteistöjen jätehuollon kustannukset olivat euroa. Summaan sisältyvät myös Palosuon entisen kaatopaikan valvonta- ja tarkkailunäytteiden kustannukset.

20 Investointi Pieni Siikalammen kunnostus -73 Harvanjärven kunnostus Sukevanjärven kunnostus Ylä-Varpasen kunnostus, vaihe ja vaihe 2 Raudanjoentien perusparannus -243 Jyrkän kunnallistekniikka -466 Mustanjoen pohjapato ja vesistön kunnostus Ranhuusin asuntoalueen kunnallistekniikka -61 Vankilan ja Iskolan kunnallistekniikka Tenetin alueen vesijohdon ja -34 viemäröinnin saneeraus Sakokaivolietteen vastaanottoasema -87 Kangasl-Lehmil- Kauppilanranta kunnallistekniikka Hirsikangas-Raudanniemen viemäröinti Koulutien vesijohto ja viemäri -75 Sj. taajaman sadevesiviemäri -85 Taulukko 15. Ympäristöinvestoinnit vuosina Ylä-Varpasen kunnostusta koskeva aloite tuli alueen asukkailta Suunnitelmassa esitettyjä kunnostustoimenpiteitä ovat kiinteän pohjapadon rakentaminen, Saunapuron laskeutusallas, Saunalahden veneranta ja rannan ruoppaus, Luotosenpuron laskeutusallas sekä vesikasvillisuuden poisto. Kunnostushankkeen tavoitteena on hillitä järven lähivaluma-alueelta tulevaa kuormitusta sekä parantaa järven veden laatua ja virkistyskäyttömahdollisuuksia nostamalla alivedenpintaa pohjapadon avulla. Ylä-Varpasen kunnostukselle saatiin Itä Suomen aluehallintoviraston vesilupapäätös Pohjois-Savon Ely-keskus ja Sonkajärven kunta käynnistivät hankkeen toisen vaiheen lokakuussa Vesistön kunnostustyöt tehdään pääosin talvityönä, rakennustöiden on määrä olla valmiina ja viimeistelytyöt mennessä. Urakoitsijana toimii Koneurakointi Aimo Tikkanen Oy. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Sonkajärven kunnan yhteisrahoituksella ja sen kokonaiskustannukset ovat noin euroa (alv 0 %). Valtion rahoitusosuuden on myöntänyt ympäristöministeriö. Mustanjoen pohjapato- ja vesistön kunnostushankkeelle on haettu lupa Itä-Suomen aluehallintovirastolta tammikuussa Aloite vesistön kunnostamisesta on tullut

21 alueen asukkailta ja kyläyhdistykseltä. Itä-Suomen AVI myönsi vesiluvan Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Mustanjoen ja Nuottijärven rehevöityneen ja umpeen kasvaneen vesistön tilaa sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Toimenpiteinä hankkeessa on esitetty seuraavaa: - Mustanlammen Luusuasta alavirtaan rakennetaan kiinteä pohjapato, jolla nostetaan alinta vesipintaa 36 cm - Mustanlammella ja -joella poistetaan vesikasvien juurakoita pohjaa haraamalla noin 2 hehtaarin alueelta - Mustanjokea perataan Mustanlammen ja Nuottijärven väliseltä alueelta Hanke on tarkoitus toteuttaa urakointityönä alkaen syystalvella 2014 ja päättyen keväällä Hankkeen rahoitus toteutetaan Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Sonkajärven kunnan yhteisrahoituksella. Raudanjoentien perusparannushankkeen tavoitteena on ollut parantaa kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta ja liikkumismukavuutta. Pohjois-Savon Ely-keskus toteutti yhdessä Sonkajärven kunnan kanssa maantie Raudanjoentien parantamisen Sukevantien (maantie 5905) ja Raudanjoen välisellä osuudella alkaen keväällä 2013 ja päättyen joulukuussa Rakennushanke sisälsi Raudanjoentien parantamisen kilometrin matkalla uusimalla tierakenteita ja päällysteitä. Tievalaistusta rakennettiin koko Raudanjoen tielle eli Sukevan ja valtatie 5:n väliselle osuudelle. Matarantien liittymäalue korotettiin nopeuksien hillitsemiseksi. Raudanjoentie leveni kevyen liikenteen väylän myötä tien länsipuolelle. Korotettua kevyen liikenteen väylää rakennettiin noin 670 metriä. Kohteen kokonaisurakoinnin toteutti Andament Oy. Urakan toteutuneet kustannukset olivat ,12 euroa (alv 0 %), josta Sonkajärven kunnan osuus oli 30 prosenttia. Kunnalle kuuluvien rakennuttajakulujen, -hankintojen ja urakkaosuuden mukaan hankekustannuksiksi tuli ,75 euroa (alv 0 %). Perusparannetusta maantiestä tehtiin kadunpitopäätös joulukuussa Samalla se siirtyi kunnan haltuun ja kunnossapitovastuulle. Vankilan alueen talousvesijärjestelyn mukaiset työt jatkuivat kunnan hankintaosuuksilla 2013 ja hanke saadaan päätökseen vuoden 2014 lopulla. Koulutien vesijohto ja viemäri -hankkeessa saneerattiin jätevesiviemäriputkiverkosto kaivoineen väliltä Koulutie 3 Kyröntien risteys Koulutie 11. Lisäksi palvelutalo Koivulalle rakennettiin uusi vesijohto palvelutalon sprinkleröintiä varten. Lisäksi työn yhteydessä korjattiin Koulutien työosuudella olleita hulevesiviemäreitä ja -kaivoja, uusittiin viemäriliittymiä kuntoon sekä purettiin entisiä rakenteita. Urakointityöt käynnistyivät lokakuussa ja urakka oli valmiina joulukuussa Hankkeen toteutti Efroll Oy. Asfaltointipaikkaustyöt tehdään kesällä Sonkajärven taajaman sadevesiviemärien täydennysrakentamista jatkettiin Sonkalahdella Rinnetien sadevesiviemärien rakentamisella asuinalueelle. Samalla toteutettiin katuvalaistuksen uusiminen energiatehokkaaksi. Urakointityöt käynnistyivät lokakuussa ja työt valmistuivat joulukuussa Hankkeen toteutti Ylä-Savon Sora Ay, valaistuksen uusimisen aliurakoi YS-Sähkö Oy. Asfaltointipaikkaustyöt tehdään kesällä

22 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Viime vuosien selkeästi poistoja ja vuosikatetta suuremmat investoinnit ovat huonontaneet kunnan rahoitusasemaa. Vuosikate ei ole kattanut poistoja vuosina ja tilikaudet ovat olleet alijäämäisiä. Asukaskohtainen lainamäärä on kasvanut tasaisesti vuosina Vuonna 2013 velkamäärään kasvu taittui ja asukaskohtainen lainamäärä kääntyi laskuun. Taloussuunnitelmavuosien osalta on kuitenkin havaittavissa investointipaineita erityisesti terveyskeskuksen ja Tuulikanteleen kiinteistön peruskorjauksen osalta. Taloussuunnitelmavuosina on varauduttava lainamäärän kasvuun. Talouden tasapainottamistyöryhmän loppuraportissa esitettyjä toimenpiteitä on jatkettava koko suunnitelmakausi. Taloussuunnitelma vuosille on niukasti ylijäämäinen, mutta tiukkaa taloudenpitoa on edelleen jatkettava ja kaikki investoinnit on harkittava erityisen tarkkaan. Ylijäämä on erittäin pieni ja muutokset kunnan tuotto- ja kulurakenteessa johtavat nopeasti alijäämän syntymiseen. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen vuosina on välttämätöntä. Taloussuunnitelman mukaiset nettoinvestoinnit ovat n. 4,2 milj. euroa. Suurimpia yksittäisiä investointeja ovat maakunnallisen laajakaistaverkon rakentaminen, Tuulikanteleen 1. ja 2. kerroksen saneeraus sekä vesijohtoverkostojen ja laitteiden parantamishankkeet. Kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Kuntien toimintamenot kasvavat tuloja nopeammin. Erityisesti SOTE -menojen osuus kunnan taloudesta on suuri, mistä johtuen SOTE -menojen kasvu vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. Vuonna 2014 kuntien verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan noin 1,5 prosenttia. Samaan aikaan kuntien toimintamenojen ennakoidaan kasvavan 3,5 prosenttia. Paineet kunnallisverojen korotuksiin ovat merkittävät vuosina Menojen kasvun, investointien ja niistä johtuvan käyttötalouden ja lainakannan kasvun lisäksi kunnan talouden haasteita ovat väestön väheneminen ja vanheneminen, vanhusväestön palvelutarpeen lisääntyminen ja lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu sekä taloudellisen kasvun ja työllisyyden ylläpitäminen. 1.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Taloudelliset riskit Taloudellisella riskillä tarkoitetaan makrotaloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kunnan toimintaan. Taloudelliset riskit koostuvat rahoitus-, maksuvalmius- ja korkoriskistä. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään riittävä rahoitus. Maksuvalmiusriski liittyy kassanhallintaan ja korkoriskit korkotason vaihteluun. Taloudelliset riskit liittyvät myös kunnan antamiin takauksiin ja osakeomistuksiin. Vuonna 2013 vuosikate on positiivinen. Taseeseen edellisiltä vuosilta kertynyt ylijäämä on 0,1 milj. euroa. Tilikaudelta 2013 syntyvä ylijäämä kasvattaa taseen ylijäämän 0,7 milj. euroon. Taseeseen kertyneen ylijäämän määrä on edelleen pieni ottaen huo-

23 mioon yleisen taloudellisen tilanteen epävakauden, tulevaisuuden investointipaineet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun. Takaukset Takausten kokonaismäärä oli 2,9 milj. euroa, josta suurimmat takausvastuut ovat Sonkakoti Oy:lle 1,1 milj. euroa, Iskola Oy:lle 0,8 milj. euroa, Ylä-Savon Vesi Oy:lle 0,384 milj. euroa ja Aluekehityssäätiölle 0,336 milj. euroa. Luottotappioita ei takauksista v syntynyt. Lainamäärä Kokonaislainamäärä oli 10,9 milj. euroa eli eur/asukas. Kunnan lainamäärästä 71 prosenttia oli pitkäaikaista ja 29 prosenttia lyhytaikaista lainaa. Korkotason ollessa matalalla vuonna 2013 rahoitukseen käytettiin lyhytaikaista lainaa. Korkotason vaihtelua tulee kuitenkin seurata aktiivisesti ja tarvittaessa muuttaa lyhytaikainen rahoitus pitkäaikaiseksi rahoitukseksi. Käyttömenojen kasvu Kunnan käyttömenot pysyivät vuonna 2013 vuoden 2012 tasolla (kasvu 0 %). Huolimatta siitä, että Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän maksuosuus kasvoi 3,3 prosenttia, saavutettiin käyttömenojen kasvussa nollataso, johon päästiin henkilöstöön kohdistuvilla säästötoimenpiteillä, avustusten karsimisella sekä tiukalla kulukurilla. Yleisen taloudellisen tilanteen lisäksi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on tuonut mukanaan kunnan talouteen omat haasteensa: miten kuntayhtymä onnistuu tavoitteissaan ja miten kunta yhteistoiminnassa kuntayhtymän kanssa onnistuu tarjoamaan kuntalaisille heidän tarvitsemansa, kunnan talouden kestokyvyn mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toiminta-aikana sosiaali- ja terveydenhuollon menot (sis. ostetun erikoissairaanhoidon) ovat kasvaneet n. 3 prosenttia vuodessa. Merkittävänä riskinä tulevaisuudessa on erityisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS) menojen kasvu. Sairaanhoitopiirin mittavat investoinnit sekä ikääntyvän väestön tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut tulevat näkymään kunnan maksuosuuden kasvuna suunnitelmavuosina. Vuonna 2013 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän muutetun talousarvion mukainen maksuosuus ylittyi 0,4 milj. euroa, ylityksen taustalla on erityisesti ostetun (KYS) ja oman erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Ylitykseen varauduttiin kahdella talousarviomuutoksella tilikauden aikana. Viimeisimmän talousarviomuutoksen ajankohtana joulukuussa 2013 ei vielä ollut tiedossa toteutuneen ylityksen suuruus. SOTE -palveluiden järjestäminen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti on keskeinen haaste tulevaisuudessa. Keskeistä talouden tasapainon kannalta on, että käyttömenojen kasvua saadaan rajattua. Keskeisessä asemassa tällöin ovat SOTE -menot. Varsinkin suurissa kuntayhtymissä toimintojen ja talouden omistajaohjaus toimii heikosti. Kuntatalouden kiristyessä on erityistä huomiota kiinnitettävä kuntayhtymien talouden- ja toiminnanohjaukseen sekä kuntayhtymien menokehityksen sopeuttamiseen. 20

24 21 Investoinnit Kunnan investoinnit ovat olleet viime vuosina korkealla tasolla verrattuna poistoihin ja vuosikatteeseen. Vuonna 2013 investoinnit olivat 0,9 milj. euroa (netto). Investointeja on karsittu vuosina ja investointitaso pyritään pitämään maltillisena. Jatkuva korkea investointien määrä johtaa velkamäärän kasvuun. Maksuvalmius Vuonna 2013 maksuvalmius on ollut heikko. Lyhytaikaista lainaa on nostettu talousarvion mukaisesti vuoden aikana investointien rahoittamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kunnalla on kuntatodistussopimukset Kuntarahoituksen ja OP- Pohjolan kanssa. Rahoitusriskit Operatiiviset riskit Valtionosuusrahoituksen osuus vuonna 2013 oli 53,5 prosenttia eli yli puolet kunnan rahoituspohjasta. Muutokset valtionosuusjärjestelmässä vaikuttavat siten merkittävästi kunnan rahoituspohjaan. Taloudellisen epävakauden jatkuessa verotulojen arviointi on haasteellista ja valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet voivat vaikuttaa merkittävästi myös kuntien tulokertymään ja palvelujen kysyntään. Operatiivinen riski määritellään tappiovaaraksi, joka voi aiheutua prosessien tai järjestelmien puutteellisuuksista tai heikkouksista, henkilöstön toiminnasta tai ulkoisista uhkatekijöistä. Operatiiviseen riskiin voidaan sisällyttää myös juridinen riski ja maineriski. Operatiivisiin riskeihin luetaan myös inhimilliset virheet. Henkilöstöriskit Keskeinen tunnistettu operatiivinen riski liittyy kunnan avainhenkilöihin. Pienessä yksikössä on vaikea varahenkilöjärjestelmällä täysin korvata avainhenkilöiden erikoisosaamista ja varmistaa kaikissa tilanteissa toiminnan häiriötön jatkuvuus. Pienessä organisaatiossa kaikki toimihenkilöt ja viranhaltijat ovat avainhenkilöitä omalla toimialueellaan. Tulevaisuudessa on myös varauduttava siihen, että ammattitaitoisen ja sitoutuneen työvoiman rekrytoinnissa on haasteita. Erityisesti perhepäivähoitajien rekrytoinnissa on jo nyt todettu vaikeuksia. Opettajankoulutuksen loppuminen Kajaanissa on hankaloittanut sijaisten rekrytointia ja voi tulevaisuudessa vaikeuttaa myös pysyvän ja pätevän henkilökunnan saatavuuteen. Myös kansalaisopisto rekrytoi vuosittain noin 40 opettajaa ja opettajien saatavuus vaihtelee vuosittain. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen avainhenkilöiden tunnistamiseen ja osaamisen ja tehtävien jakamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmavuosina

25 Omaisuusriskit Tietoturvallisuuteen liittyvät riskit Tietoturvallisuudella tarkoitetaan sekä teknisten, tietojen käsittelyyn liittyvien riskien että henkilöistä aiheutuvien riskien hallintaa. Tietoturvan riskit ovat operatiivisia riskejä ja ne jaetaan ihmisistä johtuviin, tahallisiin riskeihin eli yleensä atk-rikoksiin, käytössä tehtäviin tahattomiin virheisiin ja välineistön aiheuttamiin ongelmiin. Tietoturvallisuutta koskevien riskien hallinta on osa organisaation riskienhallintaa. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista ja varmistamista niihin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisilla, teknisillä ja muilla toimenpiteillä. Tietoturvallisuuden tavoitteena on tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden turvaaminen laitteisto- ja ohjelmistovikojen, luonnontapahtumien sekä tahallisten, tuottamuksellisten tai tapaturmaisten tekojen aiheuttamilta uhilta ja vahingoilta. Kunnan ICT-palvelut tuottaa Ylä-Savon ICT Oy, jonka kanssa kunta tekee tiivistä yhteistyötä tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kuntaan on nimetty tietohallinto- ja tietosuojavastaava, jotka osallistuvat säännöllisesti yhtiön koordinoimiin yhteisiin tapaamisiin. Kunnassa on hyväksytty vuonna 2013 Ylä-Savon ICT Oy:n valmistelemat tietoturvaohjeistot ja -koulutus. Tietoturvaohjeistojen ja -koulutuksen läpikäyminen toteutetaan pääosin vuonna Omaisuusriskit liittyvät kunnan osakeomistuksiin, kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen sekä rahavaroihin. Omaisuusriskit liittyvät erityisesti kunnan osakeomistuksiin. Yleinen taantuma voi lyhyelläkin aikavälillä johtaa osakkeiden arvon alenemiseen. Merkittävä riski kunnan omaisuuteen liittyen on kunnan kiinteistöjen ja katujen korjausvelan kasvu. Mikäli investointi- ja korjausmäärärahoja vähennetään merkittävästi tulevina vuosina, voi tiettyjen kiinteistöjen ja katujen kunto heikentyä jo lyhyelläkin aikavälillä merkittävästi. Sijoitukset Osakkeiden ja osuuksien yhteismäärä oli 6,0 milj. euroa, joista tytäryhtiöiden osakkeita oli 0,8 milj. euroa, kuntayhtymien osuuksia 2,7 milj. euroa. Kuntayhtymien osuuksista suurimmat ovat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (1,2 milj. euroa) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (1,2 milj. euroa). Omatalo Oy:n osakkeita kunnalla on 1,5 milj. euron arvosta ja muita osakkeita ja osuuksia 1,0 milj. euron arvosta Toimintaympäristöön liittyvät riskit Taloudellinen taantuma ja siitä aiheutuva työttömyyden kasvu ja yritysten toimintaedellytysten heikkeneminen ovat merkittäviä riskejä kuntataloudessa. Tulo- ja yhteisöverotuottojen väheneminen ja työttömyyden lisääntymisestä seuraavat välittömät ja välilliset kustannukset aiheuttavat merkittäviä paineita kuntatalouteen. Ikäluokkien pieneneminen päivähoidossa ja koulutoimessa aiheuttavat sen, että lapsija oppilasmäärissä tapahtuvat vuosittaiset vaihtelut tekevät suunnittelusta vaikeaa. Jokaista vuotta on tarkasteltava aina erillisenä esimerkiksi opetusryhmien lukumäärän

26 suhteen. Henkilöstön sijoittelu voi olla myös haastavaa, jos lapsi- ja oppilasmäärät heittelevät merkittävästi vuosittain. Merkittävänä ympäristöriskinä Sonkajärvellä ovat Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutukset Vuoksen vesistöön. Talvivaaran kaivosyhtiön tulevaisuus on edelleen epäselvä ja siksi mahdollisten vaikutusten arviointi on vaikeaa. Käynnissä olevien lakiuudistusten (kuntarakennelaki, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja sote -järjestämislaki) sisällöstä riippuu, millaiseksi kuntien asema, tehtäväkenttä ja rahoitus muodostuvat. Sonkajärven osalta esim. valtionosuuden suuri määrä kunnan tulorahoituksesta muodostaa valtionosuusriskin, joka realisoituessaan saattaa huonontaa ratkaisevasti kunnan taloudellista tilannetta. Mikäli valmisteilla oleva SOTE -järjestämislaki toteutuu esitetyn mukaisesti, muodostaa se riskin kunnan toiminnan kannalta. Mikäli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ei voi jatkaa lakiuudistuksen myötä, on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjesteltävä uudelleen, mikä vaatii kunnalta merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia resursseja. 1.5 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan toteutusta ohjaa valtuuston vuonna 2014 vahvistama sisäisen valvonnan yleisohje, joka on löydettävissä kunnan www-sivuilta osoitteesta: Muita toimintaa ja kunnan hallintoa ohjaavia sääntöjä ovat 23 hallintosääntö tietoturvaohjeistot ja tietoturvakoulutus henkilöstöohjelma viestintästrategia asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje konserniohjeet Kunnan valvonta jakaantuu ulkoiseen valvontaan ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisen valvonnan tärkein osa on tilintarkastus, jota toteuttavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäisen valvonta on osa organisaation johtamista, joka kattaa koko organisaation. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tavoitteiden mukaista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta on siten osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia.

27 Valtuuston tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Operatiivinen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen on siten osa kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon tehtävää. Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulos-/vastuualueillaan sekä raportoida siitä ohjeiden mukaisesti. Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on siten ohjata ja seurata alaistaan toimintaa ja henkilöstöä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viranhaltijoiden tulee toimeenpanna riittävät sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat menettelytavat ja valvoa niiden toimivuutta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kunnan ja kuntakonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäinen valvonta koskee kaikkia kuntakonsernin toimielimiä, tilivelvollisia viranhaltijoita, esimiehiä ja kaikkea kuntakonsernin toimintaa. Sisäisen valvonnan osa-alueita ovat: - talousarvio ja taloussuunnitelma (talouden suunnittelun sisäinen valvonta) - toiminnan ja talouden raportointi (talouden suunnittelun sisäinen valvonta) - päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta - henkilöstöasioiden sisäinen valvonta - kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta - omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta - omistajaohjauksen sisäinen valvonta/konsernin ohjaus Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen, merkittävyyden arviointiin, hallintakeinojen löytämiseen sekä riskeistä raportoimiseen ja seurantaan. Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät on yksilöitävä, nimettävä ja raportoitava johdolle. Tämän jälkeen on määriteltävä riittävät riskienhallinnan keinot ja menetelmät. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ja niistä saadut raportit ovat edesauttaneet sisäisen valvonnan toteutumista. Asianhallintajärjestelmän käyttö yhdenmukaistaa ja selkeyttää kunnan hallintoa ja tehostaa kokonaisvaltaista tiedon hallintaa; asianhallintajärjestelmässä käsitellyt asiakirjat voidaan helposti löytää ja tarkastaa. Laskujen sähköinen käsittelyohjelma selkeyttää ja nopeuttaa laskujen hyväksymiskäytäntöjä. Henkilöstöhallinto-ohjelma mahdollistaa henkilöstöpäätösten ja henkilöstön poissaolojen (sairauslomat, koulutus yms.) seurannan. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Kunnassa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai sisäisestä tarkastuksesta vastaavaa viranhaltijaa. Sisäinen tarkastus toteutetaan tarvittaessa ostopalveluna, mikäli siihen ilmenee erityistä tarvetta. Vuonna 2013 sisäisen tarkastuksen palveluita ei ole ostettu. 24