Euroopan, Ruotsin ja Suomen kasvunäkymiä

Transkriptio

1 Euroopan, Ruotsin ja Suomen kasvunäkymiä Juhana Vartiainen SEB GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

2 Sisältöä Maailman ja Euroopan taloudessa hauraita elpymisen merkkejä Kasvuskenaarioissa kuitenkin sisäänrakennettuna rakennemuutoksia ja talouspolitiikan onnistuminen ei automaatiikkaa Ruotsissa vahvistuvia elpymissignaaleja Suomessa omat tarjontarajoitteet lähellä, nuivat kasvunäkymät Siksi rakenneuudistuslinjaa tarvitaan Suomessa avainasemassa työllisyysaste ja kilpailukyky Poliittisessa keskustelussa orastavaa realismia? Kestävyys- ja kilpailukykyongelma ovat pitkiä savottoja

3 Eurooppa ja maailmantalous Tuore suhdannenäkemys: Konjunkturinstitutet, Konjunkturläget Sen jälkeen ei suuria muutoksia Hintojen jähmeys tosin johtanut ohjauskoron laskuihin

4 Högre BNP-tillväxt i USA och euroområdet Procentuell förändring, säsongsrensade kvartalsvärden USA Euroområdet

5 Företags- och konsumentförtroendet stiger i euroområdet, men fortfarande lägre än normalt Euroområdet. Standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden Företagsförtroende Konsumentförtroende

6 Kraftig finanspolitisk åtstramning har dämpat BNP mildras framöver Finansiellt sparande i offentlig sektor, procent av BNP Euroområdet Irland Grekland Portugal Italien Spanien Ankarin fipo-säästövaihe takana

7 Ljusare utsikter inom industrin i USA och euroområdet, men mer osäkert i Kina Inköpschefsindex tillverkningsindustrin, standardiserade avvikelser från medelvärde, säsongsrensade månadsvärden USA Euroområdet Kina Sverige

8 Starkare utveckling i OECD ger avtryck även i tillväxtekonomierna, men riskerna har ökat BNP, procentuell förändring Världen Brasilien OECD 08 Indien Kina Kiinassa hidas siirtyminen kulutusvetoisempaan kasvuun

9 BNP-gap i USA och euroområdet Procent av potentiell BNP USA Euroområdet USA:ssa ja Euroopassa elpymistilaa

10 BNP och BNP-gap i euroområdet Procentuell förändring respektive procent av potentiell BNP, säsongsrensade kvartalsvärden BNP BNP-gap

11 Styrräntor Procent, dagsvärden Euroområdet USA

12 Sverige: prognosen i sammandrag (juni 2013 inom parentes) Årlig procentuell förändring respektive procent BNP 0,7 (0,7) 1,1 (1,5) 2,5 (2,5) Arbetslöshet 1 8,0 (8,0) 8,0 (8,3) 7,8 (8,3) KPIF 1,0 (1,0) 1,0 (1,0) 1,2 (1,3) Reporänta 2 1,00 (1,00) 1,00 (1,00) 1,00 (1,00) Offentligt finansiellt sparande 3-0,6 (-0,6) -1,3 (-1,5) -1,5 (-1,2) 1 Procent av arbetskraften 2 Vid årets slut 3 Procent av BNP

13 Mutta... maailman elpyminen auttaa Suomea vain vähän Meidän omat tarjontarajoitteemme ovat lähellä Työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun Tärkeät teollisuudenalamme ovat kriisissä, rakennemuutos vie aikaa Olemme itse tyrineet kilpailukykymme Näistä syistä pelkkä kokonaiskysynnän vilkastuminen auttaa vain rajallisesti... Suomalaisilla on suuria vaikeuksia ymmärtää tarjontarajoitteita

14 Kokonaistuotanto 115 Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi Indeksi, 2005 = Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus

15 Tuotantokuilu Output gap Lähde: OECD Economic Outlook May / MLi

16 Tarjontarajoitteista: BKT* = työtunnit* tuottavuus* Työvoiman kasvu loppunut ( kasvu yhteensä n 1,5%) Vientialojemme kriisi edellyttää aikaaviepää voimavarojen uudelleenkohdentumista Taantuma heikentää sellaisenaan tarjontaa Vaikka OECD:n kuiluarvio olisi liian pieni, työntarjontarajoite on julkiselle taloudelle ongelma Työttömyysasteen valossa kuilu on vain noin 2 prosenttia (8% miinus 6%)

17 Työikäisen väestön ( vuotiaat) vuosimuutokset. Lähde: Tilastokeskus 0,8 0,6 0,4 0,2 0 % ,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2 Luonnollinen väestön muutos (15-64 v.) Nettomaahanmuutto (15-64 v.) Työikäinen väestö (15-64 v.) 17

18 Julkisen sektorin työvoimaosuudet. Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Ahokas ja Honkatukia 2010). 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 % Valtionhallinto Paikallishallinto 18

19 BKT:n kasvu jaettuna työpanoksen ja työn tuottavuuden kontribuutioon Lähde: Tilastokeskus ja VATT (Honkatukia ja Ahokas 2012) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 % ,0-4,0-6,0-8,0-10,0 Työpanos Työn tuottavuus 19

20

21 Siksi rakennemuutokset avainasemassa Eläkeikä Perhetuet Opiskeluajat Maahanmuutto Julkisen sektorin tuottavuus Kilpailukyky Rakenteellisen työttömyyden osatekijät Palkkaneuvottelujen pelisäännöt Verotus ja sosiaaliturva

22 Työn tarjonta on avainasemassa Pitkällä aikavälillä työn tarjonta näkyy työllisyytenä Mutta reformeja on vaikea perustella taantumassa Miksi [kotiäitejä työhön/lisää maahanmuuttajia/eläkeikää ylös] kun jo valmiiksi on työttömiä? (vrt. Työllisyys=Työvoima x NAIRU) Suomalaiset eivät ymmärrä tarjontatekijöitä ja kansantalouden toimintaa Ruotsissa työvoima kasvaa ja työllisyys kasvaa (vaikka työttömyys yhtä korkeaa kuin Suomessa)

23 Työvoima, Suomi ja Ruotsi, indeksikuvio. 2006:I=100. Tilastokeskus, Konjunkturinstitutet Suomi Ruotsi

24 Työttömyysaste, Suomi ja Ruotsi Tilastokeskus, SCB 10 9 Suomi Ruotsi

25 Suomi ja Ruotsi, työllisten määrä, indeksikuvio, 2006:I=100. Tilastokeskus, SCB Suomi Ruotsi

26 Tupo saatiin, mutta pelisäännöt auki Suomi tarvitsee yhteisymmärrystä palkanmuodostuksen pelisäännöistä Avainkysymykset: Vientiteollisuus palkkajohtajaksi, palkkanormi Kompromissi paikallisesta järjestelyvarasta

27 Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue Saksa Ruotsi 140 Indeksi, 1999 = Lähteet: Eurostat ja OECD

28 Kilpailukykyongelma Kilpailukyky on heikentynyt kiistatta vuoden 2007 jälkeen Palauttaminen ja parantaminen edellyttää sekin palkkamalttia eli yhteistä tulopolitiikkaa Vanha keskittäminen on muissa Pohjoismaissa kuollut Sen tilalla on teollisuuden palkkanormi Ironiaa siinä, että pieni euromaa tarvitsisi teollisuuden palkkanormia kaikkein kipeimmin Suomessa tilanne auki

29 Miksi palkkanormi tarvitaan? Suomen kustannustaso suhteessa euroalueeseen on tärkeä kilpailukyvylle Enää ei ole omaa valuuttakurssia Talousteoria: kotimarkkinasektorien neuvotteluasema on liian hyvä Palkkamaltti edellyttää kurittajaa Professoriryhmän varoitus (1997): eurojäsenyys edellyttää tiukkaa tulopoliittista kuria Nyt varoituksen uhkakuva on käymässä toteen.

30 Miksi yhteistyö kangertelee? Työnantajat haluttomia tulopoliittiseen yhteistyöhön Pyrkimys toimialojen väliseen eriyttämiseen virhe? Markkinavoimat ajavat samaa korotusvauhtia kaikkialle Sopimusalojen sopimusperiodit hajallaan Sen sijaan yksilöllisempi palkkaus realistista Ay-liikkeen torjuva asenne yksilöpalkkaukseen virhe? Muualla pohjoismaissa yleiskorotukset ovat historiaa Tanska, Norja: minimisopimukset, Ruotsi: potit

31 Ruotsi: sopimustyypit (Medlingsinstitutet årsrapport 2013) Sopimustyyppi Prosenttiosuudet henkilöistä 1.Täysin paikallinen Yksityinen Valtio Kunnat Kaikki 2. Paikallinen, perälauta korotusvarasta 3. Sama kuin 2, plus yksilötakuu 4. Potti ilman yksilötakuuta 5. Potti yksilötakuulla tai perälaudalla yksilötakuusta Yleiskorotus+potti Yleiskorotus

32 Jos olisin sijoittaja,... Seuraisin poliittisen järjestelmän kykyä taltuttaa kestävyysvaje (kestääkö hallituksen kantti?) Arvioisin hallituksen laskelmien realistisuutta Palvelutuotannon tuottavuuden kasvu? Arvioisin talouden potentiaalin kehitystä ja ennustetta BKT=tunnit x tuottavuus, tuleeko tunteja lisää? Löytyykö tuottavuuskasvun lähteitä? Seuraisin, syntyykö työmarkkinoilla uutta yhteisymmärrystä

33 Johtopäätöksiä Pohjoismaat ovat voittajia Ruotsin, Norjan fundamentit vahvoja Suomi Pohjolan tarkkailuluokalla Hyvään luottoluokitukseen sisältyy oletus reformityön jatkumisesta Suomi vanhastaan fiskaalisesti konservatiivinen... mikä antaa myöten? Uhkana paniikkisäästöt kun työllisyysreformeista ei sopua Ja siksi nuivan kehityksen kierre

34 Uhkakuva Uhkana nuiva kierre... heikko työllisyyskasvu korkea työttömyys poliittinen kyvyttömyys tarjontareformeihin heikko julkistalous heikko kokonaiskysyntä... Tarvittaisiin raju reformipaketti ja finanssipoliittinen riskinotto, talouden voi potkaista käyntiin Mutta se on järkevää vain rakennereformien osana, muuten törmätään tarjontarajoitteisiin Mistä puolueesta nousee Suomen rautarouva?