Koulutus- ja nuorisotakuun toteuttaminen

Transkriptio

1 Helsingin AmKesu Tiivistelmä/keskeiset kohdat Helsingin AmKesu on 15 Helsingissä sijaitsevan ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja Uudenmaan liiton verkosto, jonka tarkoituksena on luoda yhteisiä linjauksia ja tahtotilaa, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin alueen koulutus- ja työelämätarpeita. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on tehostaa yhteistyötä koulutus- ja nuorisotakuun toteuttamisessa, maahanmuuttajien koulutuksessa ja koulutus- ja työvoimatarpeen ennakoinnissa sekä kehittää järjestäjäverkon yhteinen avoimen ammattiopiston malli. Kehittämissuunnitelma mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön ja resurssien käytön sekä tekee näkyväksi Helsingin moninaista ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttää. Helsingin AmKesun toiminta on organisoitu painopistealueiden ympärille rakentuviin asiantuntijaryhmiin sekä muutaman kerran vuodessa kokoontuvaan laajempaan verkostofoorumiin. KUVAUS Suunnitelman kuvaus ja yhteys muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin Lähtökohtana Helsingin AmKesun työstämiselle ovat Helsingin alueelliset erityispiirteet, joita kaikki helsinkiläiset koulutuksen järjestäjät kohtaavat. Tavoitteena on rakentaa yhteisiä linjauksia ja yhteistä tahtotilaa koulutuksen järjestäjien välille, jotta ammatillinen koulutus pystyisi entistä tehokkaammin palvelemaan Helsingin koulutus- ja työelämätarpeita. Helsinki eroaa pääkaupunkiseudusta ja muusta maasta merkittävästi niin opiskelijavolyymin, ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon, työpaikkojen määrän kuin elinkeinorakenteensa puolesta. Helsingin elinkeinorakennetta kuvaa vahva palveluvaltaisuus ja lähes 90 prosenttia kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Elinkeinorakenteen profiilissa korostuvat pitkälle erikoistuneet palvelualat. Helsingin seudun etuna suhteessa muuhun maahan on se, että valtakunnan tasolla vahvat kasvualat ovat hyvin edustettuina Helsingin seudun elinkeinorakenteessa.

2 Helsingissä on runsaasti työpaikkoja ja Helsinkiin muuttaa paljon nuoria ja nuoria aikuisia opiskelemaan ja tekemään töitä. Helsinki saa muuttovoittonsa lähes yksinomaan vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista. Vuonna 2012 muuttovoitto oli tässä ikäryhmässä noin 7700 henkeä. (Helsingin kaupungin Tietokeskus, tilastoja 2013/19.) Helsingin Tietokeskuksen julkaisussa Helsingin tila ja kehitys 2013 todetaan, että Helsingissä ns. suuria ikäluokkia eivät ole perinteisesti sodan jälkeen syntyneet ikäluokat, vaan suurimman ikäluokan muodostavat Helsinkiin opiskelemaan ja töihin tulleet vuotiaat nuoret aikuiset. Tämä joukko pitää Helsingin aktiivisena ja dynaamisena, mutta toisaalta asettaa myös omat haasteensa koulutukselle. Nuorten aikuisten joukko on Helsingin tulevaisuudelle mahdollisuus, jonka hyödyntämisessä koulutus nousee keskeiseen asemaan. Yksi Helsingin erityispiirteistä muuhun maahan verrattuna on koko ajan kasvava maahanmuuttajataustaisen väestön määrä. Suomen maahanmuuttajaväestöstä Helsingissä asuukin yli neljännes. Maahanmuuttajat hakeutuvat Helsinkiin töihin ja yrittäjiksi, joskin heidän työttömyysasteensa on lähes kolme kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Suurimpia työllistymisen esteitä ovat heikko kielitaito sekä koulutuksen puute. Vaikka maahanmuuttajien työllistyminen paranee selkeästi maassa asuttujen vuosien myötä, vie maahanmuuttajien työllistyminen vakaalle uralle suhteettoman paljon aikaa. Kielitaitoa kartuttavia ja osaamista parantavia toimenpiteitä tulisikin siten nopeuttaa. Helsingissä vuotiaita nuoria on yhteensä , joista 14,3 % (20 823) puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia (=muunkielisiä). Muista kuin suomen- ja ruotsinkielisistä nuorista vajaa 30 % on asunut Suomessa koko ikänsä tai yli puolet elämästään. Lähes 50 % muunkielisistä nuorista on asunut Suomessa alle 6 vuotta. Vuoteen 2030 mennessä muunkielisten nuorten määrän ennustetaan kasvavan 53 % ja olevan henkilöä. (Helsingin kaupunki, Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä - raportti, 2014.) Suuri nuorten määrä asettaa haasteita koulutus- ja nuorisotakuun hoitamiseen Helsingissä. Helsinki houkuttelee runsaasti nuoria toisen asteen koulutukseen muista kunnista, jolloin helsinkiläiset nuoret joutuvat kilpailemaan opiskelupaikoista. Yhteishaussa jää vuosittain lähes 1000 peruskoulun päättävää helsinkiläistä nuorta ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Lisäksi Helsingissä on yli vuotiasta nuorta ilman toisen asteen koulutusta. Näistä nuorista noin 40% on maahanmuuttajataustaisia. Oman haasteensa asettavat myös ne nuoret, jotka keskeyttävät opintonsa. Helsingissä ammatillisesta koulutuksesta eroaa vuosittain yli 1000 opiskelijaa. Sen lisäksi, että ammatillisen koulutuksen järjestäjämäärä on Helsingissä suuri, poikkeavat koulutuksen järjestäjät toisistaan huomattavasti sekä kokonsa että koulutustarjontansa suhteen. Helsingistä löytyy muita alueita enemmän vain muutamaan alaan erikoistuneita koulutuksen järjestäjiä sekä aikuiskoulutukseen keskittyneitä koulutuksen järjestäjiä. Kehittämissuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat edellä mainittuihin haasteisiin. Samalla ne kytkeytyvät myös muihin strategioihin ja suunnitelmiin, joita ovat muun muassa: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Helsingin kaupungin strategia Kytkeytyminen tavoitteeseen Hyvinvoiva helsinkiläinen ja sieltä tarkemmin tavoitteisiin: Nuorille tilaa kuulua ja loistaa sekä Kansainvälinen Helsinki Maahanmuuttajat aktiivisina kansalaisina".

3 Koulutuksen järjestäjien omat strategiat. Uudenmaan AmKesu Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä (AMMYTY) PKS ennakointimalli Ennakointikamari Kehittämiskohde / tavoitteet Helsingin ammatillisen koulutuksen monimuotoisesta kentästä johtuen kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on Helsingin ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon selkiinnyttäminen verkoston sisällä, jolloin keskinäinen ymmärrys koulutuksen järjestäjien välillä paranee. Yhteisen ymmärryksen luominen mahdollistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon näyttäytymisen yhtenäisenä kenttänä eri yhteistyötahoille, mikä parantaa ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä sekä lisää vuoropuhelua kaupungin kanssa. Yhteistyötä tehostetaan neljän eri kehittämiskohteen kautta, jotka ovat 1. koulutus- ja nuorisotakuun toteuttaminen, 2. Helsingin avoin ammattiopisto, 3. maahanmuuttajien koulutus sekä 4. koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi. Tavoitteet kehittämiskohteiden näkökulmasta ovat seuraavat: Koulutus- ja nuorisotakuun toteuttaminen Työnjaon tehostaminen Kaikkien ryhmien huomioiminen (mm. peruskoulun päättäneet nuoret, työelämässä olevat ja työttömät ilman toisen asteen koulutusta olevat nuoret, maahanmuuttajanuoret) Rekrytointiyhteistyön tehostaminen Ohjausyhteistyön tehostaminen Vapaan liikkuvuuden parantaminen Oppisopimuskoulutuksen huomioiminen Yhteistyön parantaminen työelämän kanssa Helsingin avoin ammattiopisto Nuorten ohjautuminen oikean koulutuksen pariin Maahanmuuttajaryhmien ohjautuminen koulutuksen pariin Joustavien opintopolkujen mahdollistuminen Läpäisyn parantaminen Mahdollisuus tutustua eri aloihin Yhteisen ohjauksen tarjoaminen yhden luukun periaatteella Opiskelijoiden osaamisen laajentaminen Maahanmuuttajien koulutus Tiedon lisääminen eri maahanmuuttajaryhmistä Maahanmuuttajien koulutuspolkujen epäjatkuvuuskohtien löytäminen (Helsingin osalta selvitys tehty 2014) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineiden kehittäminen Yhteisen osaamisen edistäminen

4 Maahanmuuttajille räätälöityjen koulutuspalvelujen tuottaminen Ohjauksen tehostaminen Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä työryhmän työn tuloksien hyödyntäminen Asiakastarpeet ja ennakointi, suuntaaminen ja kohdentaminen (Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi) Kiintiöiden ennakointi. Yhteisen näkemyksen rakentaminen ministeriön suuntaan. Helsingin elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. Koulutuksen aukkopaikkojen paikkaaminen Koulutuksen päällekkäisyyksien välttäminen Työnjaon tehostaminen Toimenpiteet Yhteisen ymmärryksen parantamiseksi kartoitetaan tietoja koulutuksen järjestäjäverkosta sekä tehostetaan viestintää koulutuksen järjestäjäverkoston sisällä. Yhteisen viestinnän kehittäminen verkoston ulkopuolelle parantaa ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä sekä selkeyttää yhteisyötahoille Helsingin ammatillisen koulutuksen kenttää. Koulutus- ja nuorisotakuun toteuttaminen Tiedon jakaminen koulutuksen järjestäjien kesken Koulutuksen järjestäjien erikoistuminen tiettyjen kohderyhmien palveluun ja tästä työnjaosta sopiminen Eri hankkeiden kartoittaminen ja hyödyntäminen, esim. Polku-hanke Nuorten oppisopimuksen kehittäminen yhteistyössä Opiskelijoiden ohjaaminen toisen koulutuksen järjestäjän koulutuksen pariin Helpotetaan oppilaitoksesta toiseen siirtymistä sekä tunnistetaan ja tunnustetaan toisella koulutuksen järjestäjällä hankittu osaaminen osaksi tutkintoa Kehitetään työelämäyhteistyötä yhtenäistämällä työssäoppimisen käytäntöjä Perustetaan Helsingin avoimen ammattiopiston kehittämiseksi hanke, johon haetaan hankerahaa Helsingin avoin ammattiopisto Tehdään yhteistyötä Stadin ammattiopiston avoimen ammattiopiston kanssa Opiskelijoiden osaamisen laajentamiseksi tarjotaan mahdollisuutta suorittaa toisesta oppilaitoksesta tutkinnon osia, joita oma oppilaitos ei tarjoa Järjestetään yhteistä koulutusta koulutuksen järjestäjien kesken Kehitetään opinnollistamisen mahdollisuuksia erilaisissa oppimisympäristöissä Opiskelijahuoltohenkilöstön yhteistyö yhteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseksi Ohjataan kaikki keskeyttämisvaarassa olevat nuoret avoimeen ammattiopistoon Kehitetään NAO-koulutuksen treenijaksoa Maahanmuuttajien koulutus Kartoitetaan Helsingin maahanmuuttajaryhmiä Tehdään selvitys maahanmuuttajien koulutuksen epäjatkuvuuskohdista (tehty 2014) Olemassa olevien hankkeiden kartoittaminen

5 Kartoitetaan koulutuksen järjestäjien tarjoama maahanmuuttajakoulutus Hyödynnetään Helsingin tietokeskuksen tuottamaa tietoa koskien maahanmuuttajia Kehitetään maahanmuuttajakoulutusta ja koulutuspolkuja Kaupungin strategia : lisätään maahanmuuttajien näyttötutkintojen suorittamista. Suunnataan oppisopimuskoulutusta maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille. Asiakastarpeet ja ennakointi, suuntaaminen ja kohdentaminen (Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi) Kartoitetaan olemassa oleva koulutustarjonta ja rakenteet Ennakointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja suunnittelussa Ennakointitiedon hyödyntäminen yhteistyössä PKS ennakointimallin ja Ennakointikamarin kanssa Kartoitetaan nuorten ja aikuisten omia tarpeita ja haluja Aikuiskoulutuksen näkökulma -> kartoitetaan tarve Aikataulu Arviointi Helsingin AmKesu toimii verkostona, joka kokoontuu yhteiseen foorumiin 2-3 kertaa vuodessa. Kehittämisen painopisteiden ympärille muodostetaan asiantuntijaryhmiä, jotka vievät prosessia eteenpäin. Työryhmien toiminnan arviointi tapahtuu työryhmien oman itsearvioinnin sekä laajemman verkostofoorumin kautta. LISÄTIEDOT Kunta / koulutuksen järjestäjä Helsingin kaupunki PL Helsingin kaupunki Vastuuhenkilö Liisa Pohjolainen linjanjohtaja/helsingin opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja Lisätietojen antaja Liisa Pohjolainen liisa.pohjolainen@hel.fi Yhteistyötahot Ami-säätiö Ammattienedistämislaitossäätiö Haaga Instituutti-säätiö

6 Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin Konservatorion säätiö Helsingin kristillisen opiston säätiö Helsinki Business College Oy Kiinteistöalan koulutussäätiö Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry MJK koulutuskeskus ry Orton Invalidisäätiö Pop & Jazz Konservatorion säätiö Suomen kosmetologien yhdistyksen opiston säätiö Uudenmaan liitto LUOKITTELUT Kohderyhmät AmKesu Julkaisupäivä Tunniste 1857 Opetushallitus 2016