Uudenmaan AMKESU Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Transkriptio

1 Uudenmaan AMKESU Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

2 Koulutustarjonta Alustava arvio työvoimatarpeen kehityksestä Uudenmaan AmKesu Yhteinen tekeminen

3 Kolutuksen järjestäjiä Uusia opiskelijoita yhteensä Uusia opiskelijoita keskimäärin Minimi Maksimi Uudenmaan koulutustarjonta 2012 Uudenmaan koulutuksen järjestäjien uudet opiskelijat 2012 koulutusaloittain Yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Opetushallinnon alainen koko tutkinnon suorittamiseen johtava oppilaistosmuotoinen koulutus Lähde: Vipusen Oppilas-, opiskelija- tutkinto- ja väestö -kuutio (OOTV) Alkuperäislähde: Tilastokeskus

4 Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioitiin viime vuonna Uudellamaalla tarvittavan seuraavan 20 vuoden aikana vuosittain keskimäärin noin uutta työntekijää.

5 Työvoimapoistuman ja työpaikkalisäyksen johdosta arvioidaan Uudellamaalla edelleen tarvittavan seuraavien vuosien aikana vuosittain noin uutta työntekijää, kuitenkin eri toimialoilla.

6 Uudenmaan AmKesu Uudenmaan AmKesu-prosessi on käynnistynyt keväällä 2014 Uudenmaan liiton kokoon kutsumina ammatillisen koulutuksen järjestäjien tapaamisina, joissa on sovittu tavoitteista ja toimenpiteistä. Koko Uuttamaata koskevaa kehittämissuunnitelmaa tehdään kiinteässä yhteistyössä Helsingin kanssa, joka tekee omaa AmKesuaan. Koulutuksen järjestäjien yhteistyötä koordinoi Uudenmaan liitto.

7 Uudenmaan AmKesun lähtökohdat Uudellamaalla on 36 (38) ammatillisen koulutuksen järjestäjää, lisäksi useat muualla kotipaikkaansa pitävät koulutuksen järjestäjät tarjoavat koulutusta Uudellamaalla. Osa oppilaitoksista on hyvin suuria, osa hyvin pieniä, osa keskittyy omaan erikoisalaansa ainoana oppilaitoksena Suomessa. Yhteistyön tiivistäminen on tärkeää em. haasteiden sekä toimijoiden suuren määrän takia ja AmKesu on yksi yhteistyön tiivistämisen väline. Tätä ennen yhteistyötä on tehty koulutuksen järjestäjien keskinäisten yhteistyösopimusten ja hankkeiden muodossa sekä mm. AMMYTY:n (Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä), Ennakointikamarin ja PKS Ennakointi ryhmän puitteissa.

8 Aikaisempi yhteistyö Esimerkkejä yhteistyöverkostoista ja -sopimuksista AMEO-verkosto AMMYTY pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyöryhmä PKS Ennakointi Ennakointikamari Omnia, Keuda, Luksia -yhteistyösopimus Omnia: sopimukset Laurean ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa LARK-hanke Koulutusallianssi (Helmi Liiketalousopisto Oy, Haaga Instituutti-säätiö ja Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy) Välkky-oppilaitosverkosto (Hyria) Huippu-urheilijoiden ammattikoulutus-verkosto (Axxell) Projektikohtaiset yhteishankkeet Valtakunnalliset yhteistyöfoorumit ja työryhmät (mm. AMKE ry, Kuntaliiton Areena, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry, Skills Finland ry.) Tarkemmat kuvaukset ja laajennusmahdollisuuksien kartoitus

9 Koulutuksen järjestäjien strategioiden yhteiset teemat Opetus: laadukas opetus, pedagoginen kehittäminen (yhdessä työelämän ja sidosryhmien kanssa) Oppiminen opintojen ohjaus, tukipalvelut, yksilöllisten polkujen mahdollistaminen aikuiskoulutus työelämäpalvelut, opiskelijan työllistymisen tukeminen, uraohjaus Henkilöstö: työhyvinvointi, motivoiva työyhteisö, osaava henkilöstö Yhteistyö, verkostot: työelämä julkishallinto, kunnat, muut sidosryhmät muut oppilaitokset kansainväliset verkostot Tuloksellisuus, taloudellisuus, tehokkaat resurssit, talouden ennakointi ja rahoituksen turvaaminen Yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys

10 Uudenmaan AmKesun tavoitteet 1. koulutuksen järjestäjien yhteistyön tiivistäminen ja tehostaminen 2. yhteisen tahtotilan luominen ja välittäminen valtakunnalliselle tasolle 3. Uudenmaan erityishaasteiden ja vahvuuksien esiin tuominen valtakunnallisella tasolla 4. ammatillisen koulutuksen tarjonnan parantaminen vastaamaan koulutus- ja työvoimatarpeita 5. koulutuksen ennakointikäytäntöjen kehittäminen 6. nuorisotakuuseen (koulutustakuuseen) vastaaminen, eli koulutuspaikan tarjoaminen mahdollisimman monelle nuorelle 7. koulutusta koskevien keskeisten indikaattoreiden yhtenäistäminen (mm. keskeyttäneiden määrä ja syyt, läpäisyaste jne.)

11 AmKesun tavoitteet toteutus Koulutuksen järjestäjien yhteistyön selkeyttäminen ja työnjaosta sopiminen Mittariston yhtenäistäminen Yhteiset käytännöt työelämäyhteistyöhön Olemassa olevan tarjonnan ja resurssien selvittäminen: Tarjonnan ja infran läpinäkyväksi tekeminen -> kartoittaminen ja viestittäminen toinen toisillemme. Käytännön tehtävät ja työnjako. Keskeisistä kehittämishankkeista sopiminen Läpäisyn parantaminen; ohjaus, joustavuus, avoin ammattiopisto Koulutuksen järjestäjien verkostojen hyödyntäminen ennakoinnissa Alueellisten yhteisten tavoitteiden kokoaminen ja vaikuttaminen valtakunnalliseen päätöksentekoon AmKesun hyödyntäminen koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnissa ja tulevan valtakunnallisen KESU:n lausunnossa Yhteinen koulutustakuuhanke: päätös hankesuunnitelman tekemisestä haettavasta rahoituksesta ja valmistelijoista. Ennakointityö ja KESU-lausunnon valmistelu Liitto, pks-ennakointi, ennakointikamari ja koulutuksenjärjestäjät

12 Uudenmaan AmKesun toimenpiteet Valmisteltiin yhteinen ESR-hanke Yhdessä takuuseen koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla, jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva koulutustakuuta toteuttavista ja jo toteutetuista toimenpiteistä Uudellamaalla sekä niiden seurannasta tehdä johtopäätökset ensimmäisessä vaiheessa löydetyistä parhaista käytännöistä ja toimenpidesuositukset niihin perustuen. käynnistää yhteisesti luodun toimintamallin toteuttaminen, sisältäen toimeenpanosuunnitelman ja aikataulun Tehdään kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön selvitys nykyisestä koulutustarjonnasta ja resursseista, Selvitetään yhteinen kanta tulevasta koulutustarpeesta osana työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia.

13 Miksi yhteinen hanke Uudenmaan toisen asteen koulutuksen tarjonta ja kysyntä poikkeaa selkeästi muusta Suomesta. Koulutuspaikkoja ei ole riittävästi tarjolla nuorille, vaikka viimevuonna kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin osoittamaan opiskelupaikka. Nuorista vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle jäänyt 14 prosenttia ja nuorista vuotiaista aikuisista yli 20 prosenttia on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Läpäisyä pitää parantaa ja keskeyttämisiä vähentää.

14 Yhdessä takuuseen koulutustakuun varmistaminen Uudellamaalla Hankkeessa on mukana 19 koulutuksen järjestäjää, jotka sitoutuvat hankkeeseen myös rahoittamalla sitä. Hankkeessa tehtävällä yhteistyöllä varaudutaan myös vuonna 2017 voimaan tulevaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamiseen. Uudistuksessa koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään ja koulutuksen järjestäjien yhdistämisiä on odotettavissa, joten toimijoiden välinen sujuva yhteistyö luo hyvän pohjan myös tulevalle yhdessä toimimiselle. Hankkeessa hyödynnetään parhaillaan käynnissä olevien ja jo toteutettujen samaa aihepiiriä koskevien maakunnallisten ja valtakunnallisten hankkeiden tuloksia, joista saadaan arvokasta tietoa hankkeen toteuttamiselle.

15 Hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät 1. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2. Haaga Instituutti-säätiö (Haaga-Perho) 3. Helmi Liiketalousopisto Oy 4. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Helsingin diakoniaopisto) 5. Helsinki Business College Oy (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) 6. Hyria koulutus Oy 7. Invalidiliitto ry (Validia Ammattiopisto) 8. Invalidisäätiö (Keskuspuiston ammattiopisto) 9. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto, Edupoli) 10. Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. (Kanneljärven Opisto) 11. Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy (Mercuria) 12. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) 13. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (Luksia) 14. Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry (Helsingin Maalariammattikoulu) 15. Oy Porvoo International College Ab (Point College) 16. Pop & Jazz Konservatorion Säätiö (Pop & Jazz Konservatorio) 17. Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö (Seurakuntaopisto) 18. Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö (SKY-Opisto) 19. Vantaan kaupunki (Vantaan ammattiopisto Varia)

16 Uudenmaan haasteet ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä Metropolialueella tarvitaan erityisratkaisuja toisen asteen järjestäjäverkon kokoamiseksi. Toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyö- ja fuusioedellytyksiä tulee tarkastella innovatiivisesti ja perinteiset rakenteet ylittäen. Erikoisaloille koulutusta tarjoavat ja yksityiset valtakunnalliset koulutuksen järjestäjät tarvitsevat muusta järjestäjäverkoston poikkeavia erillisratkaisuja.