TALOUDEN KASVU JA SUHDANNEVAIHTELUT. Talouden kasvun taustalla. tuotantokapasiteetin fyysinen kasvu henkisen pääoman kasvu tuottavuuden nousu

Transkriptio

1 TALOUDEN KASVU JA SUHDANNEVAIHTELUT Talouden kasvun taustalla tuotantokapasiteetin fyysinen kasvu henkisen pääoman kasvu tuottavuuden nousu Merkittävämpää talouskasvua on ollut n. 200 vuotta Fyysisen ja henkisen pääoman kertyminen Talouden kasvun keskeinen lähde Tuottavuuden paraneminen Vaikuttaa tuotantopanosten ja aikaansaannosten väliseen suhteeseen. Tuottavuus on tuotos yhtä panosyksikköä kohti (työtunti, työntekijä) Tuottavuuden paranemisen taustalla on teknologian kehittyminen Palvelujen tuottavuus on vähän ongelmallinen opetus, terveydenhoito jne.

2 Tuottavuuden nousu Suomessa BKT per capita Koska käyrä on per capita, niin väestömäärän lisääntyminen on putsattu pois. Muutos on viime vuosisadan alusta n 14 kertaistunut, teollisuuden vuosityöaika > 1700 tuntia / v. Myös koulutusajan ovat pidentyneet, eläkkeellä lähdetään aikaisemmin ja eläkkeellä eletään pidempään. Tuottavuuden kasvulla on keskeinen merkitys. Taulukko esittää tuottavuuden, väestörakenteen ja työllisyyden yhteisvaikutuksen talouskasvuun Innovaatiot ja talouspolitiikka Uusklassinen kasvuteoria lähtee siitä, että pääomien kertyminen on kasvun keskeinen lähde, mutta vaikutus kasvuvauhtiin on vähenevä Tämä ei voi selittää tapahtunutta kasvua. Taustalla teknologian huima kehittyminen mutta myös inhimillisen pääoman, osaamien, lisääntyminen Miten tulevaisuudessa (vrt. video) Mitä se on?

3 korkeakoulututkinnon suorittaneella on paremmat edellytykset kehittää työtään kun peruskoulun suorittaneella pätevät, kokeneet ja motivoituneet yöntekijät kehittävät työtään Innovaatio on kaupallisesti hyödynnettävissä oleva uudistus tuotantotekniikassa tai valmistettavassa hyödykkeessä. Henkisen pääoman kertymiseen pitää olla suotuisat olosuhteet. (USA Suomi Bangladesh) pelisäännöt: patentit, arvostus, kuka saa hyödyn, verotus, motivaation muut tekijät Kysymys on siitä mitä haetaan? Korea ennen sotaa, etelä ja pohjoinen olivat samalla tasolla BKT:llä mitattuna. etelä BKT kasvanut 16 kertaiseksi pohjoinen BKT kasvanut 1,5 kertaiseksi Kasvun suhdannevaihtelu Suhdannesykli: hyvät ja huonot ajat vuorottelevat. Nousun merkkejä: vienninkasvu ulkomaisen kysynnän voimistuessa investointien ja kotitalouksien kulutusmenojen nopea kasvu nopeutuva kokonaistuotannon kasvu työllisten määrän nousu ts. työttömyyden lasku palkkojen ja hintojen nousun kiihtyminen omaisuusarvojen nousu pankkien lainanannon eli kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu Taantuma: tila, jossa kokonaistuotannonmäärä vähenee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. Laskukaudelle tyypillistä: ulkomainen kysyntä heikkenee, vienti ja teollisuustuotanto vähenevät kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu

4 yritysten odotukset heikkenevät kuluttajien luottamus heikkenee varovaisuus investoinneissa ja kulutuksessa kuluttajahintojen nousun hidastuminen työttömyys kääntyy nousuun valtion ja kuntien verokertymät vähenevät (kunnat viiveellä) osakekurssien lasku konkurssien määrän lisääntyminen Lamassa kokonaistuotanto laskee useita prosenttiyksikköjä. Ylikuumenemisessa nousu ryöstäytyy hallitsemattomaksi. Suhdannekäänne voi aiheutua joko kysynnän tai tarjonnan käynnistämänä Kysyntälähtöinen: vientimaiden talouskasvu aiheuttaa investointihyödykkeiden kysynnän lisääntymisen, Suomen elpyminen käynnistyy (Kiina, USA) Tarjontalähtöinen: o vaikutus alihankinnan kautta laajaa o kerroinvaikutus, työpaikat lisääntyvät, tulot lisääntyvät, kysyntä lisääntyy, työpaikat lisääntyy Raaka-aineiden hinnan lasku parantaa tuotannon kannattavuutta, laajentaa tuotantoa, lisää työtä. Palkat ja hinnat muuttuvat taloudessa hitaasti, muutos tapahtuu määrien kautta, hankintojen vähenemisenä, irtisanomisina jne. Lisäykset kysyntää voidaan tehdä myös ei markkinalähtöisesti kasvun hiipuessa julkista kulutusta lisätään (ongelmana velkaantuminen)

5 TALOUDEN SISÄINEN TASAPAINO Tasapainotila (equilibrium) (Taloussanomista) Tila, jossa vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat muutosvoimat ovat tasapainossa. Esim. markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen ostajat haluavat ostaa tuotetta vallitsevaan hintaan juuri yhtä paljon kuin myyjät haluavat sitä myydä. Taloudessa pyritään yleensä aina tasapainotilaan. Voidaan puhua joko kansantalouden sisäisestä tai ulkoisesta tasapainosta. Sisäiseen tasapainoon vaikuttavat työttömyys ja inflaatiokysymykset. Ulkoista tasapainoa käsiteltäessä mukaan tulevat ulkomaankauppaan ja maksutaseen painottamiseen liittyvät ongelmat. Työvoima on talouden tärkein tuotannontekijä o työttömyys resurssien vajaakäyttöä yksilökohtaiset ongelmat taloudelliset menetykset kansantaloudelle Inflaatio, kuluttajahintojen jatkuva nousu o heikentää rahan ostovoimaa o aiheuttaa epävakautta talouskehityksen Työmarkkinat, työ o kotitalouden kannalta työn tarjonnassa on kysymys valinnasta työn ja vapaa-ajan välillä o pääsääntöisesti välttämätöntä toimeentulon kannalta o sosiaalinen ulottuvuus o työn hinta = palkka melko joustamaton alaspäin johtaa supistamiseen työntekijöiden määrässä Ansiotasoindeksi o kuvastaa täysiaikaisten työllisten keskimääräisen bruttopalkan kehitystä o ansiotaso mittaa nimellispalkkoja, reaalipalkoista on putsattu inflaatio o käytettävissä oleva reaalipalkka, tuloverotuksenjälkeen käteen jäävän palkan ostovoima Työmarkkinat on jatkuvassa liikkeessä o työpaikkoja syntyy ja häviää o syntyy uusia ammatteja ja vanhoja häviää o työntekijöitä tulee ja poistuu

6 Tilanne Suomessa: työllisiä siirtyy väestön ikääntymisen seurauksen eläkkeellä ja työvoima pienenee o ero noin henkeä vuodessa Työmarkkinoiden henkilövirrat: TYÖTTÖMYYS JA TYÖLLISYYS Kokonaiskysynnän ja -tuotannon sekä työllisyyden välillä on vuorovaikutus ei välitön, ajallinen viive ei suora, mutta samansuuntainen Työttömyysaste työttömien osuus koko työvoimasta kuukausittaista vaihtelua o huippu toukokuussa, opiskelijat valmistuvat

7 Työllisyysaste työllisten osuus työikäisestä väestöstä (3,6 milj) Suomen tavoite 75% työllisyysaste (haasteellinen) Huoltosuhde eläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön Vrt. nykytilannetta ja tulevaisuutta. Nykytilanteen kanssa on opittu elämään, muutos on raskas! Mihin kaikkeen tämä heijastuu? Ikäsidonnaisten menojen muutos prosenttia BKT:sta Ongelma korostuu, kun mitataan työllisten määrää eläkeläisten määrään. Suomi 2030 n. 1,1.

8 Työttömyyden lajit Suhdannetyöttömyys: taantuman aikana, usein alkaa lomautuksilla ja muuttuu irtisanomisiksi Kitkatyöttömyys: tuotantorakenteen muutos aiheuttaa sen, että osa hakee uutta työpaikkaa projektitoimialat, rakennusala, ravintola-ala Rakennetyöttömyys: työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa ammattitaito ja osaaminen eivät vastaa kysyntää yhtä aikaa voi olla työttömyyttä ja pula työvoimasta Työmarkkinoiden tasapaino Tasapainotila, jossa kaikki työttömyys on vapaaehtoista, luonnollinen työttömyysaste Vapaaehtoinen työttömyys: palkka ja ehdot eivät riitä työpaikan vastaanottamiseen yhteiskunnallisesti negatiivinen ilmiö yksilölle positiivinen, ei samanlaisia työttömyyden haittoja kuin pakkotyöttömyydessä työttömyyskorvaukset ovat iso kustannus, lisäksi syrjäytyminen ja sen kustannukset

9 Työmarkkinoiden tasapaino: LF työvoiman määrä taloudessa SL työvoiman tarjonta (käyrä on melko pystysuora, jousto on pieni) LD työvoiman kysyntä E työmarkkinoiden tasapainotila, väli E - F on luonnollinen työttömyys, työntekijämäärässä mitattuna N1 N*, palkkataso on W* jos tupossa palkkatasoksi asettuu W2, työtä haluaa tehdä määrä B, mutta sitä tarjotaan määrä A työttömyys A B ei ole yksilötasolla vapaaehtoista jos palkkatasosta W2 pidetään kiinni, on työttömyyden tasapainotaso A C. Tasapainotyöttömyys: kitkatyöttömyys ja rakenteellinen työttömyys Syklinen työttömyys: kysynnästä johtuva, ei-vapaaehtoinen työttömyys tähän voidaan vaikuttaa kysyntää tukevalla talouspolitiikalla

10 Työttömyyteen vaikuttaa myös ns. verokiila: työnantajan palkkakulujen ja työntekijän nettopalkan erotus. Palkka 100 Palkka 100,00 Loma ja palkalliset vapaat 17,00 117,00 Tyel-vakuutus 17,50 % 20,48 Tapaturmavak. 1 % 1,17 Työttömyysvak. 0,70 % 0,82 Ryhmähenkivakuutus 0,08 % 0,09 Stm 2,23 % 2,61 Kustannus työnantajalle 142,17 Palkasaaja saa vero 30 % 30 - tyel 4,50 % 4,5 - työttömyysosuus 0,45 % 0,45 Netto 65,05 Kiila 77,12 77 % Työntekijä saa 65,05, työnantaja maksaa 142,17 INFLAATIO Hintojennousu heikentää rahan ostovoimaa. Huoltotaseen eri erillä on omat indeksinsä yksityisen kulutuksen hintaindeksi vientihintojen hintaindeksi Yleensä inflaatio tarkoittaa yksityisen kulutuksen hintaindeksiä, kuluttajahintaindeksi kuvaa laajasti kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palvelujen hintojenkehitystä o sis. n. 500 hyödykettä

11 Kuluttajahintojen muutos Deflaatio: yleisen hintatason (kuluttajahintojen) aleneminen vuositasolla seuraa ylitarjonnasta (ylikapasiteetti), kysynnän heikkoudesta myös varallisuusarvot putoavat periaatteessa loppuu kun hinnat ovat laskeneet niin paljon, että tarjonta vastaa kysyntää (ts. ei ole enää ylitarjontaa) deflaatiokierteen katkaiseminen on vaikeaa Inflaation syitä o kuluttajat odottavat hintojen laskua o julkisen sektorin velkaelvytys johtaa velkataakan kasvuun, pieni kysynnän lisäys ei yleensä riitä Kysyntälähtöinen, kysynnän lisäys yli tarjonnan johtaa hintojen nousuun Kustannuslähtöinen, tuotannontekijäkorvausten kohoaminen johtaa hintojen nousuun Kuluttajien ja tuottajien tulevaisuuden odotuksilla on suuri merkitys sekä päätöksenteossa että esim. palkkaneuvotteluissa.

12 Inflaation mittaaminen Mitataan hyödykekorilla, jossa olevilla tuotteilla on painoarvot Nopea inflaatio: epävarmuus johtaa varovaisuuteen investoinneissa o heikentää työllisyyttä ja talouden kasvua heikentää palkkojen ostovoimaa jakaa varallisuuden uudestaan o kiinteistöt yms. kohoavat, pankkitalletuksen häviävät talouden ulkoinen tasapaino heikkenee o vienti vaikeutuu, tuontitavarat halpenevat suhteessa kotimaisiin

13 Inflaation ja työttömyyden yhteys Philipsin käyrä - Työttömyys vaikuttaa inflaatioon käänteisesti. - Toisin sanoen, korkean työttömyyden aikana inflaatio on matalaa ja täystyöllisyyttä kohti siirryttäessä inflaatio suurenee luvulla stagflaatio (samaan aikaan lama, suurtyöttömyys ja korkea inflaatio) sai ekonomistit kritisoimaan Phillipsin käyrää. Nykyään useimmat tutkijat eivät usko, että työttömyyden ja inflaation välillä olisi helposti selitettävä suhde ainakaan perinteisen Phillipsin käyrän muodossa. Keynesiläisyys: oppisuunta, jonka mukaan suhdannevaihteluita tulee tasoittaa ja työttömyyttä säädellä talouspolitiikalla Monetarismi: oppisuunta, jonka mukaan liikkeellä oleva rahan määrä on tärkein kokonaiskysynnän ohjaaja.

14 Kuluttajahintaindeksi mittaa inflaatiota ja kertoo kulutustapojen muutoksista rakenne päivitetään 5v. välein. Kuluttajahintaindeksin painorakenteen muutos: