Hoitajien palkat ja työehdot 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitajien palkat ja työehdot 2007"

Transkriptio

1

2 Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Tehy ry Kimmo Kevätsalo Käyttötieto Oy Julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007

3 Kimmo Kevätsalo, Käyttötieto Oy Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Tehyn julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007 ISBN Painopaikka: Multiprint Oy,

4 Kiitokset Kiitän Tehy ry:tä ja erityisesti kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampea sujuvasti toteutusta yhteistyöstä raportin valmisteluvaiheessa. Tutkijat Gary Girvan ja Nicola Power Royal College of Nursingistä Englannissa, professori Kea Tijdens ja erikoistutkija Maarten Van Klaveren Amsterdamin yliopiston työelämän tutkimuslaitoksesta, AIAS:stä sekä tutkija Wim Sprenger työorganisaatioita kehittävästä STZ-yrityksestä Amsterdamissa ovat olleet kiitoksen ansaitsevia yhteistyökumppaneita tehdessäni Englannin, Hollannin ja Suomen hoitajien palkkojen, muiden työehtojen ja työn vertailua. Palkkalaskuri/Wageindicator Palkkalaskuri on osoitteessa toimiva työelämätutkimusta ja palkkatiedottamista palveleva työkalu. Sen vertaa palkkoja moduuli antaa ajankohtaiset ja eritellyt tiedot 97 eri ammatista (marraskuu 2007). Palkan vertailusta kiinnostunut saa vaivatta, muutamalla napin painalluksella tiedon kunkin ammatin markkinapalkan tasosta sukupuolen, koulutuksen, ammattiaseman, työkokemuksen ja työpaikan koon mukaan eriteltynä. Vastaa kyselyyn moduulin avulla kerätään monipuolista informaatiota työelämässä toimivilta kansalaisilta. Suomesta projektissa ovat mukana ay-järjestöistä STTK ja SAK sekä tutkimusyksikkönä Käyttötieto Oy. Palkkalaskuri on osa globaaliksi kehittyvää Wageindicator projektia, jonka sivustolle on linkki Palkkalaskurin sivuilta. Suora osoite on Sen sivuilta on mahdollisuus saada palkkoja koskevaa informaatiota kasvavasta määrästä Euroopan ja maailman maita. Tällä hetkellä mukana on 20 maata. Keväällä 2007 Wageindicator käynnisti laajenemisensa seuraavan vaiheen, jossa tavoitteena on saada projekti käyntiin 75 maassa. Kansainvälinen työjärjestö ILO tukee projektia. Projektin keräämää tutkimusaineistoa käyttäen tehdään mukana olevissa tutkimusinstituutioissa vertailevaa työelämätutkimusta. Julkaistuja tutkimusraportteja on osoitteessa Suomea koskevat perusraportit löytyvät suomeksi ja englanniksi osoitteesta 3

5 Käyttötieto Oy On työelämää ja ay-liikettä tutkiva yritys, jonka tutkimustyöstä vastaa valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo. Viime vuosina yritys on toteuttanut tai ollut osallistujana useissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Keskeisin tämän hetken ja lähivuosien hanke on tutkimusprojekti Työt, työehdot ja työelämän suhteet globalisoituvassa maailmassa. Sen pohjalta syntynyt julkaisu TYÖ Intiassa, Etelä-Afrikassa, EU:ssa ja Suomessa ilmestyi marraskuussa Tämän ohella yritys tekee mm. vertailevaa tutkimusta Wageindicator-projektin tuottamien aineistojen pohjalta sekä tarjoaa asiantuntija- ja koulutuspalveluja työelämää koskevista aiheista Lisää tietoja yrityksestä osoitteessa 4

6 Tiivistelmä Tämän raportti perustuu Wageindicator/Palkkalaskuri työkalulla toteutetun Internet kyselyn avulla Suomesta, Belgiasta, Englannista, Espanjasta, Hollannista ja Saksasta saatuihin tietoihin. Kyselyyn oli heinäkuuhun 2007 mennessä vastannut lähes 6000 sairaan-, perus-, lähi- ja vastaavalla nimikkeellä työskentelevää hoitajaa. Tutkimuksen kannalta hyväksyttävän palkkoja koskevan vastauksen oli antanut 5900 hoitajaa. Raportti perustuu ko. vastauksiin sekä kunkin maan virallisiin tilastoihin. Suomen, Hollannin ja Englannin osalta on tietoja tarkistettu yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hoitajia edustavien ay-järjestöjen edustajien kanssa. Palkkoja koskeva vertailu osoittaa, että suomalaisten sairaanhoitajien nettoansiot ja palkkojen ostovoima olivat vertailumaista alimmalla tasolla. Ostovoima oli puolet korkeimmalla tasolla olleiden Englannin sairaanhoitajien tasosta. Perus- ja lähihoitajien nettoansio oli korkeampi kuin Espanjan, mutta tässäkin tapauksessa ostovoima oli alhaisin johtuen Suomen korkeasta hintatasosta verrattuna Espanjaan ja muihin vertailun kohteena oleviin maihin. Verrattuna muihin vastaavaa koulutustasoa edellyttäviin tehtäviin, sairaanhoitajien kokonaisansiot ovat alemmat kuin Englannissa, Saksassa ja Hollannissa, mutta korkeammat kuin Belgiassa ja Espanjassa. Suomessa sairaanhoitajien ansiot ovat samalla tasolla kuin liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä, mutta 82 % luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijatehtävien ansioista. Kaikissa kohteena olevissa maissa työsuhteen epätyypillisyys alentaa tehtyä työaikaa kohti laskettua ansiotasoa. Suomessa ja Espanjassa epätyypillisyyden ilmenemismuoto ovat ensi sijassa määräaikaiset työsuhteet. Suomessa tehtyä työtuntia kohti laskettuna määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleille maksettiin vain 88 % verrattuna ns. pysyvässä työsuhteessa tehtyihin työtunteihin. Järjestäytymisaste vaihtelee suuresti eri maissa. Korkein sairaanhoitajien järjestäytymisaste kohdemaissa on Suomessa, alhaisin Hollannissa. Työehtosopimusten kattavuus ei juurikaan ole riippuvainen järjestäytymisestä. Palkkalaskuri kyselyn aineisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen työtä ja muuta elämää koskevaan analyysiin. Tässä raportissa on tarkastelun kohteeksi otettu ainoastaan vastaajien tyytyväisyys perhe-elämän ja ansiotyön yhdistämiseen. Suomessa tyytyväisyys on vertailumaiden keskitasoa. Selvästi tyytyväisempiä kuin suomalaiset kollegansa ovat hoitajat Hollannissa ja Espanjassa. 5

7 Sammandrag Denna rapport är baserad på information som fåtts i en internetförfrågan med löneräkningsverktyget Wageindicator från Finland, Belgien, England, Holland, Spanien och Tyskland. Förfrågan hade före juli 2008 besvarats av inemot 6000 vårdare med yrkesbeteckingen sjukskötare, primärvårdare, närvårdare och motsvarande. För undersökningen acceptabla svar om lönerna hade getts av 5900 vårdare. Rapporten grundar sig på de nämnda svaren samt varje lands officiella statistik. För Finlands, Hollands och Englands del har uppgifterna kontrollerats i samråd med universitet, forskningsinstitut och fackorganisationer som representerar vårdarna. Lönejämförelsen visar att de finska vårdarnas nettoinkomster och lönernas köpkraft är lägst av de jämförda länderna. Köpkraften var hälften av engelska vårdares nivå som låg högst. Primär- och närvårdarnas nettoinkomst var högre än Spaniens men också här var köpkraften lägst på grund av Finlands högre prisnivå jämfört med Spaniens och de andra jämförda länderna. Jämfört med andra arbeten som kräver motsvarande utbildningsnivå är sjukskötarnas löner lägre än i England, Tyskland och Holland men högre än i Belgien och Spanien. I Finland är sjukskötarnas inkomster på samma nivå som affärsbranschens och andra servicebranschers sakkunniguppgifter, men 82 % av naturvetenskapliga eller tekniska sakkunniguppgifter. I alla undersökta länder sänker en atypisk anställning inkomstnivån räknad per arbetstid. I Finland och Spanien har atypiska anställningar formen av anställning på viss tid. I Finland fick en som arbetar i anställning på viss tid räknat per arbetstimme bara 88 % av det som arbetande i s.k. fast anställning fick för sina arbetstimmar. Organisationsgraden varierar stort i olika länder. Högsta organisationsgraden bland sjukskötare hade Finland, den lägsta Holland. Arbetskollektivavtalens täckning är just inte alls beroende av organisationsgraden. Löneräknarförfrågans material erbjuder en möjlighet till mångsidig analys av arbetet och det övriga livet. I den här rapporten har till föremål för betraktelse bara tagits belåtenheten med att förena familjelivet och arbetet. I Finland är belåtenheten av medelnivå. Klart mer belåtna än finländarna är vårdarna i Holland och Spanien.

8 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Hoitajien ansiot Suomessa Sairaanhoitajat Perus- ja lähihoitajat Suomessa Terveydenhuoltoalan ammattiryhmien vertailua Sairaanhoitajien ansiot verrattuna muihin asiantuntijoihin Sairaanhoitajien ansiot Suomessa ja viidessä muussa EU-maassa Perus- ja lähihoitajien ansiot Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin kuudessa EU-maassa Sairaanhoitajien työsuhteet Työnantaja Pysyvä määräaikainen työsuhde Kokoaikainen - osa-aikainen työsuhde Epätyypillinen työsuhde ja tehdyn työajan ansio Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus Sairaanhoitajien työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Menetelmistä Aineiston kerääminen Tilastollinen analyysi Tietojen luotettavuus ja aineiston edustavuus

9

10 1. Johdanto Vuoden 2007 alkupuolella käynnistyivät keskustelut, joiden perusteella sovittiin Tehy ry:n ja Käyttötieto Oy:n välillä tutkimuksesta, jonka kohteena ovat sairaanhoitajien palkat Belgiassa, Englannissa, Espanjassa, Hollannissa, Puolassa, Saksassa ja Suomessa sovittavien resurssien puitteissa tutkitaan sairaanhoitajien lähiammattien palkkoja lisäksi tutkitaan mainittujen ammattiryhmien verotusta ja palkkojen ostovoimaa sekä sosiaaliturvaa aineistona käytetään EU-komission rahoittaman Woliweb projektin tuottamaa dataa tuloksia täydennetään ja varmennetaan virallisilla ko. maita ja EU-maita koskevilla tilastoilla sekä kunkin maan sairaanhoitajia edustavista ammattiliitoista saatavilla tiedoilla työehtoja vertaillaan maittain käyttäen hyväksi Palkkalaskuri/Wageindicatorin tuottamaa dataa sekä eri maiden liitoista saatavia täydentäviä tietoja Koska Puolaa koskeva aineistoa ei ollut mahdollista painottaa edustavaksi, Puola jätettiin tämän raportin ulkopuolelle. Käyttötieto Oy toimitti Tehylle ennakkotietoja aineistosta huhtikuussa Tehy käytti tietoja valmistautuessaan työehtosopimusneuvotteluihin ja sai laajaa julkisuutta vertailulle, jossa osoitettiin, että suomalaisten sairaanhoitajien palkkojen ostovoima on selvästi alle vastaavien EU-maiden. Tämän raportin aineistona on Wageindicator -projektin avulla heinäkuuhun 2007 mennessä kertyneet tiedot vertailumaista. Sairaan-, perus- ja lähihoitajia koskevia tietoja on aineistossa lähes 6000 kappaletta. Muutama sata on kuitenkin sellaisia, joista palkkatieto puuttuu tai se on ilmeisen virheellinen. Tästä syystä palkkoja koskeva vertailu perustuu analyysia varten hyväksyttyyn havaintoon. Käyttötieto Oy:n projektista vastaava tutkija Kimmo Kevätsalo vieraili Hollannissa ja Englannissa erityisesti tutustumassa ko. maiden sairaanhoitajien työtä koskeviin tietoihin, koska Englannin palkkataso oli vertailumaiden korkein ja koska Hollannissa epätyypillisten työsuhteiden määrä oli suurin ja palkkataso lähellä Suomen palkkatasoa. 9

11 Tässä raportissa esitetään aluksi vertailu Suomen sairaan-, perus- ja lähihoitajien palkkoihin Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen sekä Palkkalaskuri-kyselyn tuottamien tietojen perusteella. Tämän jälkeen kuvataan hoitoalan palkkahierarkiaa ja verrataan sairaanhoitajien palkkoja muiden saman koulutustason ammattiryhmien palkkoihin. Tästä koulutustasosta käytetään Tilastokeskuksen ammattiluokituksesta yleisnimitystä asiantuntijat. Hoitajien palkkoja 6 EU-maassa verrataan lähtökohtana Wageindicator-kyselyn tuottama ansiotaso. Tämä muutetaan nettoansioksi käyttämällä kunkin maan kokonaisveroastetta. Nettoansion ostovoima lasketaan suhteuttamalla kunkin maan nettopalkat hintatasoon. Maittain verrataan vastaavasti perus- ja lähihoitajia vastaavien ammattinimikkeiden palkkoja. Samoin tarkastellaan sairaanhoitajien palkkoja suhteessa liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä sekä luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijatehtävien työskentelevien ansioihin. Sairaanhoitajien osalta tarkastellaan myös osa-aikatyön ja määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä kussakin maassa sekä näiden epätyypillisten työsuhteen muotojen yhteyttä palkkatasoon. Perustiedot ammatillisesta järjestäytymisestä, työehtosopimusten kattavuudesta sekä sairaanhoitajien tyytyväisyydestä perhe-elämän ja työn suhteeseen kussakin maassa päättävät raportin tuloksia esittelevän osuuden. Lopuksi esitetään arvio käytettyjen tietojen luotettavuudesta. 10

12 2. Hoitajien palkat Suomessa 2.1. Sairaanhoitajien palkat Suomessa virallisten tilastojen ja Palkkalaskurin mukaan lokakuussa 2007 saatavilla olevien tietojen perusteella Tilastokeskuksen julkaisuista löytyvät muun muassa taulukossa 1 esitetyt palkkatiedot. Tiedot on saatavissa myös eriteltyinä sukupuolen mukaan. Kuntien ja valtion kohdalla on tiedot eritelty myös säännöllisen työajan ansioihin ja kokonaisansioihin. Yksityissektorilta tätä erittelyä ei suoraan ole saatavissa. Tilastokeskuksen julkistamat tiedot ovat luotettavimmat. Ne ovat noin vuoden vanhempia kuin Palkkalaskurin tuottamat tiedot. Taulukossa 1 esitetty Palkkalaskurin tieto on myös ainoa tuore tieto, jossa näkyvät kaikkien sektorien keskiansiot ja osa-aikaisten ja kokoaikaisten tiedot kokoaikaisiksi muutettuina. Kyselyn avulla saatu tieto antaa korkeamman tuloksen, koska siinä on otettu huomioon myös vuoden 2007 alkupuoliskolla toteutuneet palkkojen korotukset. Taulukko 1: Sairaanhoitajien kuukausiansiot tässä raportissa käytettyjen lähteiden mukaan Suomi: sairaanhoitajien ansiot Palkkalaskuri VII/2007 Kunnat 2006 Tilastokeskus Yksityinen 2006 Tilastokeskus Valtio 2006 Tilastokeskus Vastaajien ilmoittama kk:n bruttoansio 2540 (sisältää myös v:n 2007 alkukuukausien palkankorotukset) Keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa ei yleistietoa sairaanh 2486 terv.h röntgenh laborat. h 2315 Säännöllisen työajan kuukausiansio 2338 sairaanh 2325 terv.h röntgenh laborat. h 2242 Keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa 2379 sairaanh 2379 laborat. h 2052 Huom! Tiedot perustuvat toisistaan poikkeaviin laskentaperusteisiin. Kunta- ja valtiosektorin tiedot ovat kokonaisansiotietoja, jotka työnantaja on kerännyt. Palkkalaskurin tieto on myös kokonaisansiotieto, mutta perustuu työntekijöiden antamiin tietoihin. Yksityissektorin tieto on työnantajan ilmoittama säännöllisen työajan kuukausiansio, koska kokonaisansiotietoja ei työnantaja ole ilmoittanut. Lähteet: Tilastokeskus (2007): Yksityisen sektorin palkat 2006, Kuntasektorin palkat ammateittain 2006, Valtion kuukausipalkat Palkkalaskuri: Wageindicator kyselyn aineisto heinäkuu

13 Palkkalaskurin mukaan sairaanhoitajilla naisten palkka oli 92 % miesten palkoista (Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntasektorilla 93 %, yksityisellä sektorilla 95 % ja valtiosektorilla 86 % vuonna 2006). osa-aikatyötä tehneiden työtuntia kohti laskettu ansio oli 92 % kokoaikatyötä tekevien ansiotasosta (vertailutietoa Tilastokeskuksesta tai työnantajilta ei ole saatavilla ilman erityistilausta tai -sopimusta) määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien ansiot olivat 91 % vakituisessa työsuhteessa työskentelevien ansioista (ks. edellinen kommentti) vastaajan ikä vaikuttaa palkkatasoon siten, että alle 30-vuotiaiden ansiotaso oli keskimäärin 227 euroa pienempi kuin yli 50-vuotiaiden työpaikan koko vaikuttaa siten, että alle 10 hengen työpaikalla ansiot olivat keskimäärin 249 euroa pienemmät kuin yli 50 hengen työpaikalla työskentely saman työnantajan palveluksessa vaikuttaa siten, että 20 vuotta samaa työnantajaa palvelleet tienasivat keskimäärin noin 212 euroa enemmän kuin alle vuoden samaa työnantajaa palvelleet 2.2. Perus- ja lähihoitajat Suomessa Tehyn merkittävä jäsenryhmä ovat perus- ja lähihoitajat. Seuraavassa heidän ansiotasonsa Palkkalaskurin VII/2007 ja Tilastokeskuksen vuoden 2006 tietojen mukaan. Vaihtelu ammattinimikkeittäin on huomattava. Taulukko 2: Perus- ja lähihoitajien kuukausiansiot tässä raportissa käytettyjen lähteiden mukaan Kaikki Palkkalaskuri VII/2007 Vastaajien ilmoittama bruttoansio/kk Kunnat Tilastokeskus Keskimääräinen kokonaisansio/kk Yksityinen Tilastokeskus Säännöllisen työajan keskiansio/kk Valtio Tilastokeskus Keskimääräinen kokonaisansio/kk 12

14 2.3. Terveydenhuoltoalan palkkojen vertailua Terveydenhuoltoalalla palkkahaitari on yksi leveimmistä toimialoittain tarkasteltuna. Taulukko 3: Terveydenhuoltoalalle koulutettujen ammattien palkkavertailua Ammattiluokka Kunnat Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Yksityissektori Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Valtio Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Perus- ja lähihoitajat 2218 (Perushoitaja) Sairaanhoitaja Osastonhoitaja 2717 (Sairaalassa) Ylihoitaja Ei tietoa Lääkärit 5097 (Terveyskeskus) Ylilääkärit Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin Ammattiluokituksessa sairaanhoitajat luetaan pääryhmään asiantuntijat. Kun verrataan sairaanhoitajien säännöllisen työajan kuukausiansioita muiden asiantuntijoiden ansioihin, pulmaksi tulee se, että kuntasektorilla ei ole julkisessa tilastoinnissa käytössä samaa luokitusta kuin valtionsektorilla ja yksityissektorilla. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä, että sekä tekniikan että liikealan asiantuntijoiden palkat ovat yksityissektorilla selvästi korkeammat kuin vastaavat palkat valtiolla ja myös selvästi korkeammat kuin sairaanhoitajien palkat kullakin pääsektorilla. Palkkalaskurin aineiston mukaan muissa kuin hoitoalan asiantuntijatehtävissä sukupuoli on merkittävä palkkaeroja selittävä tekijä. Naisten palkat ovat 82 % miesten palkoista, kun sairaanhoitajien kohdalla vastaava luku oli 92 %. Suoraan vertailukelpoiset julkisista tilastoista saatavat tiedot koskevat yksityissektoria ja valtiota. Sen mukaan sairaanhoitajien ansiot olivat yksityissektorilla euroa jäljessä muiden asiantuntijoiden ansioista vuonna Valtion sektorilla sen sijaan sairaanhoitajien palkat olivat korkeammat kuin luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijoiden palkat sekä naisten palkat liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä. Sen sijaan miesten palkat liike- ja muiden 13

15 palvelualojen tehtävissä olivat korkeammat kuin miessairaanhoitajien palkat valtion sektorilla. Taulukko 4: Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin sukupuolen mukaan Ammattiluokka Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat Yksityissektori Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Kunnat Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Ei vastaavaa ammattiluokitusta Valtio Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Ei vastaavaa ammattiluokitusta Yhteensä Mieheseteensä Nai- Yh Sairaanhoitaja

16 3. Suomen ja viiden EU-maan sairaanhoitajien ansioiden vertailua Vertailun kohteena on kuusi erityyppistä EU-maata. Kun mittarina käytetään ostovoimakorjattua kansantuloa/henkilö, korkein tulotaso on Hollannissa ( $), sitten tulevat Belgia ( $), Englanti ( $), Suomi ( $), Saksa ( $) ja Espanja ( $). 1 Tällä mittarilla mitattuna Suomen tulotaso on noussut suhteessa vertailumaihin viime vuosina. Suomen sairaanhoitajien bruttoansiot olivat vertailumaista toiseksi pienimmät ja nettoansiot pienimmät. Kuvio Sairaanhoitajien brutto- ja nettoansiot kuudessa EU-maassa Bruttoansiot muutettuna kokoaikatyön ansioiksi euroa/kk; nettoansiot=bruttoansio - maan kokonaisveroaste Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Bruttoansio Nettoansio Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII/ 2007, N=4 078 Veroastetiedot STV 2006 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi* Brutto Netto N *Suomen luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. 1 World Bank, Tilastot Internet-sivulla 15

17 Suhteellisella hintatasolla korjattu suomalaisten sairaanhoitajien nettopalkan ostovoima oli niin ikään vertailumaista matalimmalla tasolla. Englannissa ostovoima oli kaksinkertainen, Espanjassa, Saksassa ja Belgiassa yli 1,5 kertainen Suomeen verrattuna. Vertailumaista lähinnä Suomea olivat Hollannin sairaanhoitajat, joiden palkkojen ostovoima oli runsaat 10 % korkeampi kuin sairaanhoitajien ostovoima Suomessa. Tiedot on tarkistettu kansallisia tilastoja, tutkimuslaitoksia ja ay-liikkeen edustajia hyödyntäen Suomen lisäksi Englannin ja Hollannin osalta. Kuvio 2 2,5 Sairaanhoitajat Ansioiden suhteellinen ostovoima, Suomi = 1 2 2,04 1,5 1,56 1,5 1,47 1 1,05 1 0,5 0 Englanti Espanja Saksa Belgia Hollanti Suomi Lähde: Palkkalaskuri VII/2007, N= Hinta- ja verotustasotiedot STV Perus- ja lähihoitajien ansioiden vertailua viidessä EU-maassa Terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen terveydenhoitotehtävissä työskentelevien ammattinimikkeistö vaihtelee maittain. Seuraavassa on esitetty Suomen ammattiluokituksen luokkaa Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym vastaavaan ammattiluokkaan kuuluvien ansiotiedot niistä maista, joista tieto on käytetyillä menetelmillä saatavilla. Saksassa ei Wageindicator projekti käyttänyt ollenkaan tätä tehtävä nimikettä luokitteluperusteena. Espanjassa vastaajien määrä oli niin pieni, että tiedot on syytä ymmärtää suuntaa antaviksi. Tässäkin tapauksessa tiedot on tarkistettu Hollannin ja Englannin osalta käyttäen kansallisia tilastoja, tutkijoita ja ay-edustajia. 16

18 Kuvio Perus- ja lähihoitajien brutto- ja nettoansiot viidessä EU-maassa Bruttoansiot, euroa/kk; nettoansiot=bruttoansio maan kokonaisveroaste Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Bruttoansio Nettoansio Lähde: Palkkalaskuri - Wageindicator VII/2007, N=1 822, Veroastetiedot STV 2006 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi* Brutto Netto N *Suomen luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. Aineiston antamat vertailutiedot viittaavat siihen, että tehtäviin vaaditun koulutustason laskiessa kohdemaiden väliset palkkaerot tasoittuvat. Sen sijaan eri koulutustasojen väliset ero maiden sisällä ovat huomattavan suuret. Suurin ansiotasoero on Englannissa, jossa sairaanhoitajan ja perushoitajan välinen keskimääräisen palkan ero on euroa. Hollannissa ero on 409 euroa ja Suomessa 306 euroa. Espanjassa vertailtavien ammattiryhmien palkkaero oli 987 euroa ja Belgiassa 585 euroa. Erityisesti Espanjassa vastanneiden perushoitajien määrä on niin pieni, että tuloksia on syytä pitää suuntaa antavina. Ansioiden ostovoimaerot noudattavat luonnollisesti bruttoansioiden eroja, koska vertailuperusteena oleva kokonaisveroaste ja hintataso on oletettu molemmille ammattiryhmille samoiksi. 17

19 Kuvio 4 1,6 1,4 1,54 Perus- ja lähihoitajat Ansioiden suhteellinen ostovoima, Suomi = 1 1,37 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 1,06 1, Englanti Espanja Saksa Belgia Hollanti Suomi Lähde: Palkkalaskuri VII/2007, N= 1 822, Hinta- ja verotustasotiedot STV Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin kuudessa EU-maassa Ammattiluokituksessa sairaanhoitajat luetaan samaan ryhmään kuin asiantuntijat. Tärkein luokitteluperuste on koulutustaso. Seuraavassa vertailussa asiantuntijat on jaettu kahteen ryhmään: 1) palveluiden asiantuntijat, joihin kuuluvat mm. liikenneopettajat, myynnin ja rahoituksen asiantuntijat, liike-elämän palvelujen välittäjät, hallinnolliset toimihenkilöt, tullivirkamiehet, raja- ja merivartijat, verovalmistelijat, komisariot ja ylikonstaapelit, sosiaalialan ohjaat, taidealan asiantuntijat. viihdetaitelijat, urheilijat sekä seurakuntatyöntekijät, 2) tekniikan asiantuntijat, joihin kuuluvat mm. fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat, tietotekniikan tukihenkilöt ja operaattorit, optisten ja elektronisten laitteiden käyttäjät, meri-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaat, turvallisuuden ja laadun tarkastajat, maa- ja metsätaloustieteiden asiantuntijat sekä terveydenhuollon asiantuntijat sairaanhoitoa lukuun ottamatta. Kun sairaanhoitajien ansioita verrataan muihin vastaavan koulutustason ammatteihin, näkyviin tulee kiinnostavia maiden välisiä eroja. Sairaanhoitajien palkat ovat samalla tasolla kuin muiden asiantuntijoiden palkat Belgiassa ja Espanjassa. Suomessa, Hollannissa, Englannissa ja Saksassa sairaanhoitajien ansiot ovat pienemmät kuin muiden asiantuntijoiden ansiot. Suomi on vertailtavista 18

20 maista ainoa, jossa tekniikan asiantuntijoiden ansiot ovat selvästi korkeammat kuin palveluiden asiantuntijoiden ansiot. Ilmiön yksityiskohtainen analyysi ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Mahdollinen selitys on sukupuolen osuus eri asiantuntijaryhmien keskuudessa. Kuvio Sairaanhoitajat ja muut asiantuntijat Bruttoansiot, euroa/kk N= Englanti Saksa Belgia Suomi Hollanti Espanja Sairaanhoitajat Palveluiden asiant Tekniikan asiant. Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII 2007 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Sairaanhoitajat * Liike- ja palvelualan asiantuntija Tieteen ja tekniikan asiantuntijat N *Suomen sairaanhoitajien luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. 19

21 4. Sairaanhoitajien työsuhteet 4.1. Työnantaja Terveydenhuolto on organisoitu vaihtelevasti EU-maissa. Vertailun kohteena olevista maista Suomessa, Englannissa ja Espanjassa sairaanhoitajien työnantajana on pääasiassa julkinen sektori tai yksityinen yritys. Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa työnantaja on usein ns. kolmannen sektorin organisaatio. Koska kysymys työnantajasta ei ollut pakollinen, puuttuvien tietojen osuus on noin kolmannes. Työnantajaa koskevat tiedot on tästä syystä ymmärrettävä alustaviksi Pysyvä määräaikainen työsuhde Vertailumaista määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen tyypillisiä Espanjassa ja Suomessa. Vähiten määräaikaisuutta on Englannissa. Kuvio 6 30 Määräaikaisten työsuhteiden osuus sairaanhoitajilla kuudessa EU-maassa % vastanneista Espanja Suomi Saksa Hollanti Belgia Englanti Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N=

22 4.3. Kokoaikaisuus osa-aikaisuus Osa-aikaisuus on tyypillistä niille maille, joissa ns. kolmannella sektorilla on vahva rooli työnantajana. Omaa luokkaansa tässä suhteessa on Hollanti, jossa enemmistö sairaanhoitajista tekee työtään osa-aikaisesti. Kuvio Osa-aikaisten työsuhteiden osuus sairaanhoitajilla kuudessa EU-maassa % vastanneista Hollanti Belgia Saksa Englanti Espanja Suomi Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N= Epätyypillinen työsuhde ja tehdyn työajan ansiotaso Tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että työsuhteen epätyypillisyys vaikuttaa tehdyn työajan ansiotasoon. Koska tarkastelu on alustava ja vastaajien määrä ei kaikissa tarkasteltavissa maissa ole riittävä luotettaviin tilastollisiin vertailuihin, esitän esimerkkinä epätyypillisyyden vaikutuksista ne kolme maata, joissa osa-aikaisuus tai määrä-aikaisuus ovat yleisimpiä. 21

23 Kuvio 8 Sairaanhoitajien tuntiansiot osa- ja kokoaikatyössä kolmessa EU-maassa 14, ,2 14,1 13, , ,9 12,2 12,5 12,8 11,5 11 Saksa Belgia Hollanti Kokoaika Osa-aika Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII/2007, N=3 594 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Saksa Hollanti Belgia Kokoaikainen 14,2 12,4 12,2 Osa-aikainen 12,9 12,5 14,1 N Saksassa kokoaikatyössä tuntia kohti maksettu palkka on selvästi suurempi kuin osa-aikatyössä. Belgiassa suhde on päinvastainen. Hollannissa ero on pienin, mutta sielläkin osa-aikatyössä tuntia kohti laskettu palkka on suurempi kuin kokoaikatyössä. 22

24 Kuvio 9 Sairaanhoitajien tuntiansiot erilaisissa työsuhteissa ansiot euroina tehtyä työtuntia kohtia ,7 11,4 10,6 9,5 9,3 5,4 Saksa Espanja Suomi Vakituinen Määräaikainen Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator II/2007, N=1 796 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Saksa Espanja Suomi Vakituinen 14,7 11,4 10,6 Määräaikainen 9,5 5,4 9,3 N Työsuhteen luonne vaikuttaa puolestaan samaan suuntaan kaikissa esimerkkimaissa. Suurin tuntiansion ero on suhteellisesti Espanjassa, pienin Suomessa. Saksassa ero on myös huomattavan suuri. Tällaiset tuntia kohti lasketut ansiovertailut ovat luonnollisesti varsin alustavia, koska palkkoihin vaikuttaa merkittävästi mm. se, milloin työ tehdään. On esimerkiksi mahdollista, että osa-aikatyötä tehdään suhteellisesti enemmän ns. epämukavina työaikoina ja tämän seurauksena osa-aikatyön ansiotaso saattaa olla suurempi kuin kokonaikatyön ansio. Nämä kysymykset jäävät kuitenkin jatkotutkimuksen varaan. 23

25 4.5. Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus kuudessa EU-maassa Koska ammattiyhdistysliikkeellä on joissakin maissa ollut Palkkalaskuri/Wageindicator projektin käynnistämisessä keskeinen rooli, ay-liikkeen jäsenet ovat todennäköisesti yliedustettuja vastaajien joukossa. Järjestäytymisasteet ovat kuitenkin huomattavan yhdensuuntaisia muiden järjestäytymistä koskeneiden selvitysten kanssa. Korkein järjestäytymisaste oli vastaajien keskuudessa Suomessa (90 %), alhaisin Hollannissa (34 %). Englannissa järjestäytymisaste on myös huomattavan korkea johtuen hoitoalan ay-toiminnan pitkästä perinteestä ja alalla vaikuttavista vahvoista ammattikuntaisista liitoista. Sopimusten kattavuus on yleensä korkeampi kuin järjestäytymisase. Sopimusjärjestelmät ovat kuitenkin siinä määrin poikkeavat erityisesti yksityissektorilla, että tarvitaan jatkotutkimusta tarkkojen lukujen esittämiseksi. Kuvio Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus kuudessa EU-maassa % vastanneista Suomi Englanti Espanja Belgia Saksa Hollanti Järjestäytyminen Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N=

Hoitajien palkat ja työehdot 2007

Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Tehy ry Kimmo Kevätsalo Käyttötieto Oy Julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007 Kimmo

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden 9. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 330 OIKAISUVAATIMUS PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ KOSKEVASTA TERVEYSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1542 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2007

Tehy tilastoina 2007 Tehyn julkaisusarja D: Tilastoja 1/2007 Tehy tilastoina 2007 Tehyn tutkimusryhmä Kirsi Markkanen Rainer Elvilä Tanu Heikkinen Tarja Honkalampi Tuula Kupari Jukka Maarianvaara Tove Savonen Katriina Vasama

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot