Hoitajien palkat ja työehdot 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitajien palkat ja työehdot 2007"

Transkriptio

1

2 Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Tehy ry Kimmo Kevätsalo Käyttötieto Oy Julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007

3 Kimmo Kevätsalo, Käyttötieto Oy Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Tehyn julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007 ISBN Painopaikka: Multiprint Oy,

4 Kiitokset Kiitän Tehy ry:tä ja erityisesti kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampea sujuvasti toteutusta yhteistyöstä raportin valmisteluvaiheessa. Tutkijat Gary Girvan ja Nicola Power Royal College of Nursingistä Englannissa, professori Kea Tijdens ja erikoistutkija Maarten Van Klaveren Amsterdamin yliopiston työelämän tutkimuslaitoksesta, AIAS:stä sekä tutkija Wim Sprenger työorganisaatioita kehittävästä STZ-yrityksestä Amsterdamissa ovat olleet kiitoksen ansaitsevia yhteistyökumppaneita tehdessäni Englannin, Hollannin ja Suomen hoitajien palkkojen, muiden työehtojen ja työn vertailua. Palkkalaskuri/Wageindicator Palkkalaskuri on osoitteessa toimiva työelämätutkimusta ja palkkatiedottamista palveleva työkalu. Sen vertaa palkkoja moduuli antaa ajankohtaiset ja eritellyt tiedot 97 eri ammatista (marraskuu 2007). Palkan vertailusta kiinnostunut saa vaivatta, muutamalla napin painalluksella tiedon kunkin ammatin markkinapalkan tasosta sukupuolen, koulutuksen, ammattiaseman, työkokemuksen ja työpaikan koon mukaan eriteltynä. Vastaa kyselyyn moduulin avulla kerätään monipuolista informaatiota työelämässä toimivilta kansalaisilta. Suomesta projektissa ovat mukana ay-järjestöistä STTK ja SAK sekä tutkimusyksikkönä Käyttötieto Oy. Palkkalaskuri on osa globaaliksi kehittyvää Wageindicator projektia, jonka sivustolle on linkki Palkkalaskurin sivuilta. Suora osoite on Sen sivuilta on mahdollisuus saada palkkoja koskevaa informaatiota kasvavasta määrästä Euroopan ja maailman maita. Tällä hetkellä mukana on 20 maata. Keväällä 2007 Wageindicator käynnisti laajenemisensa seuraavan vaiheen, jossa tavoitteena on saada projekti käyntiin 75 maassa. Kansainvälinen työjärjestö ILO tukee projektia. Projektin keräämää tutkimusaineistoa käyttäen tehdään mukana olevissa tutkimusinstituutioissa vertailevaa työelämätutkimusta. Julkaistuja tutkimusraportteja on osoitteessa Suomea koskevat perusraportit löytyvät suomeksi ja englanniksi osoitteesta 3

5 Käyttötieto Oy On työelämää ja ay-liikettä tutkiva yritys, jonka tutkimustyöstä vastaa valtiotieteen tohtori Kimmo Kevätsalo. Viime vuosina yritys on toteuttanut tai ollut osallistujana useissa suomalaisissa ja eurooppalaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Keskeisin tämän hetken ja lähivuosien hanke on tutkimusprojekti Työt, työehdot ja työelämän suhteet globalisoituvassa maailmassa. Sen pohjalta syntynyt julkaisu TYÖ Intiassa, Etelä-Afrikassa, EU:ssa ja Suomessa ilmestyi marraskuussa Tämän ohella yritys tekee mm. vertailevaa tutkimusta Wageindicator-projektin tuottamien aineistojen pohjalta sekä tarjoaa asiantuntija- ja koulutuspalveluja työelämää koskevista aiheista Lisää tietoja yrityksestä osoitteessa 4

6 Tiivistelmä Tämän raportti perustuu Wageindicator/Palkkalaskuri työkalulla toteutetun Internet kyselyn avulla Suomesta, Belgiasta, Englannista, Espanjasta, Hollannista ja Saksasta saatuihin tietoihin. Kyselyyn oli heinäkuuhun 2007 mennessä vastannut lähes 6000 sairaan-, perus-, lähi- ja vastaavalla nimikkeellä työskentelevää hoitajaa. Tutkimuksen kannalta hyväksyttävän palkkoja koskevan vastauksen oli antanut 5900 hoitajaa. Raportti perustuu ko. vastauksiin sekä kunkin maan virallisiin tilastoihin. Suomen, Hollannin ja Englannin osalta on tietoja tarkistettu yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja hoitajia edustavien ay-järjestöjen edustajien kanssa. Palkkoja koskeva vertailu osoittaa, että suomalaisten sairaanhoitajien nettoansiot ja palkkojen ostovoima olivat vertailumaista alimmalla tasolla. Ostovoima oli puolet korkeimmalla tasolla olleiden Englannin sairaanhoitajien tasosta. Perus- ja lähihoitajien nettoansio oli korkeampi kuin Espanjan, mutta tässäkin tapauksessa ostovoima oli alhaisin johtuen Suomen korkeasta hintatasosta verrattuna Espanjaan ja muihin vertailun kohteena oleviin maihin. Verrattuna muihin vastaavaa koulutustasoa edellyttäviin tehtäviin, sairaanhoitajien kokonaisansiot ovat alemmat kuin Englannissa, Saksassa ja Hollannissa, mutta korkeammat kuin Belgiassa ja Espanjassa. Suomessa sairaanhoitajien ansiot ovat samalla tasolla kuin liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä, mutta 82 % luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijatehtävien ansioista. Kaikissa kohteena olevissa maissa työsuhteen epätyypillisyys alentaa tehtyä työaikaa kohti laskettua ansiotasoa. Suomessa ja Espanjassa epätyypillisyyden ilmenemismuoto ovat ensi sijassa määräaikaiset työsuhteet. Suomessa tehtyä työtuntia kohti laskettuna määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleille maksettiin vain 88 % verrattuna ns. pysyvässä työsuhteessa tehtyihin työtunteihin. Järjestäytymisaste vaihtelee suuresti eri maissa. Korkein sairaanhoitajien järjestäytymisaste kohdemaissa on Suomessa, alhaisin Hollannissa. Työehtosopimusten kattavuus ei juurikaan ole riippuvainen järjestäytymisestä. Palkkalaskuri kyselyn aineisto tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen työtä ja muuta elämää koskevaan analyysiin. Tässä raportissa on tarkastelun kohteeksi otettu ainoastaan vastaajien tyytyväisyys perhe-elämän ja ansiotyön yhdistämiseen. Suomessa tyytyväisyys on vertailumaiden keskitasoa. Selvästi tyytyväisempiä kuin suomalaiset kollegansa ovat hoitajat Hollannissa ja Espanjassa. 5

7 Sammandrag Denna rapport är baserad på information som fåtts i en internetförfrågan med löneräkningsverktyget Wageindicator från Finland, Belgien, England, Holland, Spanien och Tyskland. Förfrågan hade före juli 2008 besvarats av inemot 6000 vårdare med yrkesbeteckingen sjukskötare, primärvårdare, närvårdare och motsvarande. För undersökningen acceptabla svar om lönerna hade getts av 5900 vårdare. Rapporten grundar sig på de nämnda svaren samt varje lands officiella statistik. För Finlands, Hollands och Englands del har uppgifterna kontrollerats i samråd med universitet, forskningsinstitut och fackorganisationer som representerar vårdarna. Lönejämförelsen visar att de finska vårdarnas nettoinkomster och lönernas köpkraft är lägst av de jämförda länderna. Köpkraften var hälften av engelska vårdares nivå som låg högst. Primär- och närvårdarnas nettoinkomst var högre än Spaniens men också här var köpkraften lägst på grund av Finlands högre prisnivå jämfört med Spaniens och de andra jämförda länderna. Jämfört med andra arbeten som kräver motsvarande utbildningsnivå är sjukskötarnas löner lägre än i England, Tyskland och Holland men högre än i Belgien och Spanien. I Finland är sjukskötarnas inkomster på samma nivå som affärsbranschens och andra servicebranschers sakkunniguppgifter, men 82 % av naturvetenskapliga eller tekniska sakkunniguppgifter. I alla undersökta länder sänker en atypisk anställning inkomstnivån räknad per arbetstid. I Finland och Spanien har atypiska anställningar formen av anställning på viss tid. I Finland fick en som arbetar i anställning på viss tid räknat per arbetstimme bara 88 % av det som arbetande i s.k. fast anställning fick för sina arbetstimmar. Organisationsgraden varierar stort i olika länder. Högsta organisationsgraden bland sjukskötare hade Finland, den lägsta Holland. Arbetskollektivavtalens täckning är just inte alls beroende av organisationsgraden. Löneräknarförfrågans material erbjuder en möjlighet till mångsidig analys av arbetet och det övriga livet. I den här rapporten har till föremål för betraktelse bara tagits belåtenheten med att förena familjelivet och arbetet. I Finland är belåtenheten av medelnivå. Klart mer belåtna än finländarna är vårdarna i Holland och Spanien.

8 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Hoitajien ansiot Suomessa Sairaanhoitajat Perus- ja lähihoitajat Suomessa Terveydenhuoltoalan ammattiryhmien vertailua Sairaanhoitajien ansiot verrattuna muihin asiantuntijoihin Sairaanhoitajien ansiot Suomessa ja viidessä muussa EU-maassa Perus- ja lähihoitajien ansiot Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin kuudessa EU-maassa Sairaanhoitajien työsuhteet Työnantaja Pysyvä määräaikainen työsuhde Kokoaikainen - osa-aikainen työsuhde Epätyypillinen työsuhde ja tehdyn työajan ansio Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus Sairaanhoitajien työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Menetelmistä Aineiston kerääminen Tilastollinen analyysi Tietojen luotettavuus ja aineiston edustavuus

9

10 1. Johdanto Vuoden 2007 alkupuolella käynnistyivät keskustelut, joiden perusteella sovittiin Tehy ry:n ja Käyttötieto Oy:n välillä tutkimuksesta, jonka kohteena ovat sairaanhoitajien palkat Belgiassa, Englannissa, Espanjassa, Hollannissa, Puolassa, Saksassa ja Suomessa sovittavien resurssien puitteissa tutkitaan sairaanhoitajien lähiammattien palkkoja lisäksi tutkitaan mainittujen ammattiryhmien verotusta ja palkkojen ostovoimaa sekä sosiaaliturvaa aineistona käytetään EU-komission rahoittaman Woliweb projektin tuottamaa dataa tuloksia täydennetään ja varmennetaan virallisilla ko. maita ja EU-maita koskevilla tilastoilla sekä kunkin maan sairaanhoitajia edustavista ammattiliitoista saatavilla tiedoilla työehtoja vertaillaan maittain käyttäen hyväksi Palkkalaskuri/Wageindicatorin tuottamaa dataa sekä eri maiden liitoista saatavia täydentäviä tietoja Koska Puolaa koskeva aineistoa ei ollut mahdollista painottaa edustavaksi, Puola jätettiin tämän raportin ulkopuolelle. Käyttötieto Oy toimitti Tehylle ennakkotietoja aineistosta huhtikuussa Tehy käytti tietoja valmistautuessaan työehtosopimusneuvotteluihin ja sai laajaa julkisuutta vertailulle, jossa osoitettiin, että suomalaisten sairaanhoitajien palkkojen ostovoima on selvästi alle vastaavien EU-maiden. Tämän raportin aineistona on Wageindicator -projektin avulla heinäkuuhun 2007 mennessä kertyneet tiedot vertailumaista. Sairaan-, perus- ja lähihoitajia koskevia tietoja on aineistossa lähes 6000 kappaletta. Muutama sata on kuitenkin sellaisia, joista palkkatieto puuttuu tai se on ilmeisen virheellinen. Tästä syystä palkkoja koskeva vertailu perustuu analyysia varten hyväksyttyyn havaintoon. Käyttötieto Oy:n projektista vastaava tutkija Kimmo Kevätsalo vieraili Hollannissa ja Englannissa erityisesti tutustumassa ko. maiden sairaanhoitajien työtä koskeviin tietoihin, koska Englannin palkkataso oli vertailumaiden korkein ja koska Hollannissa epätyypillisten työsuhteiden määrä oli suurin ja palkkataso lähellä Suomen palkkatasoa. 9

11 Tässä raportissa esitetään aluksi vertailu Suomen sairaan-, perus- ja lähihoitajien palkkoihin Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen sekä Palkkalaskuri-kyselyn tuottamien tietojen perusteella. Tämän jälkeen kuvataan hoitoalan palkkahierarkiaa ja verrataan sairaanhoitajien palkkoja muiden saman koulutustason ammattiryhmien palkkoihin. Tästä koulutustasosta käytetään Tilastokeskuksen ammattiluokituksesta yleisnimitystä asiantuntijat. Hoitajien palkkoja 6 EU-maassa verrataan lähtökohtana Wageindicator-kyselyn tuottama ansiotaso. Tämä muutetaan nettoansioksi käyttämällä kunkin maan kokonaisveroastetta. Nettoansion ostovoima lasketaan suhteuttamalla kunkin maan nettopalkat hintatasoon. Maittain verrataan vastaavasti perus- ja lähihoitajia vastaavien ammattinimikkeiden palkkoja. Samoin tarkastellaan sairaanhoitajien palkkoja suhteessa liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä sekä luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijatehtävien työskentelevien ansioihin. Sairaanhoitajien osalta tarkastellaan myös osa-aikatyön ja määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä kussakin maassa sekä näiden epätyypillisten työsuhteen muotojen yhteyttä palkkatasoon. Perustiedot ammatillisesta järjestäytymisestä, työehtosopimusten kattavuudesta sekä sairaanhoitajien tyytyväisyydestä perhe-elämän ja työn suhteeseen kussakin maassa päättävät raportin tuloksia esittelevän osuuden. Lopuksi esitetään arvio käytettyjen tietojen luotettavuudesta. 10

12 2. Hoitajien palkat Suomessa 2.1. Sairaanhoitajien palkat Suomessa virallisten tilastojen ja Palkkalaskurin mukaan lokakuussa 2007 saatavilla olevien tietojen perusteella Tilastokeskuksen julkaisuista löytyvät muun muassa taulukossa 1 esitetyt palkkatiedot. Tiedot on saatavissa myös eriteltyinä sukupuolen mukaan. Kuntien ja valtion kohdalla on tiedot eritelty myös säännöllisen työajan ansioihin ja kokonaisansioihin. Yksityissektorilta tätä erittelyä ei suoraan ole saatavissa. Tilastokeskuksen julkistamat tiedot ovat luotettavimmat. Ne ovat noin vuoden vanhempia kuin Palkkalaskurin tuottamat tiedot. Taulukossa 1 esitetty Palkkalaskurin tieto on myös ainoa tuore tieto, jossa näkyvät kaikkien sektorien keskiansiot ja osa-aikaisten ja kokoaikaisten tiedot kokoaikaisiksi muutettuina. Kyselyn avulla saatu tieto antaa korkeamman tuloksen, koska siinä on otettu huomioon myös vuoden 2007 alkupuoliskolla toteutuneet palkkojen korotukset. Taulukko 1: Sairaanhoitajien kuukausiansiot tässä raportissa käytettyjen lähteiden mukaan Suomi: sairaanhoitajien ansiot Palkkalaskuri VII/2007 Kunnat 2006 Tilastokeskus Yksityinen 2006 Tilastokeskus Valtio 2006 Tilastokeskus Vastaajien ilmoittama kk:n bruttoansio 2540 (sisältää myös v:n 2007 alkukuukausien palkankorotukset) Keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa ei yleistietoa sairaanh 2486 terv.h röntgenh laborat. h 2315 Säännöllisen työajan kuukausiansio 2338 sairaanh 2325 terv.h röntgenh laborat. h 2242 Keskimääräinen kokonaisansio kuukaudessa 2379 sairaanh 2379 laborat. h 2052 Huom! Tiedot perustuvat toisistaan poikkeaviin laskentaperusteisiin. Kunta- ja valtiosektorin tiedot ovat kokonaisansiotietoja, jotka työnantaja on kerännyt. Palkkalaskurin tieto on myös kokonaisansiotieto, mutta perustuu työntekijöiden antamiin tietoihin. Yksityissektorin tieto on työnantajan ilmoittama säännöllisen työajan kuukausiansio, koska kokonaisansiotietoja ei työnantaja ole ilmoittanut. Lähteet: Tilastokeskus (2007): Yksityisen sektorin palkat 2006, Kuntasektorin palkat ammateittain 2006, Valtion kuukausipalkat Palkkalaskuri: Wageindicator kyselyn aineisto heinäkuu

13 Palkkalaskurin mukaan sairaanhoitajilla naisten palkka oli 92 % miesten palkoista (Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntasektorilla 93 %, yksityisellä sektorilla 95 % ja valtiosektorilla 86 % vuonna 2006). osa-aikatyötä tehneiden työtuntia kohti laskettu ansio oli 92 % kokoaikatyötä tekevien ansiotasosta (vertailutietoa Tilastokeskuksesta tai työnantajilta ei ole saatavilla ilman erityistilausta tai -sopimusta) määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien ansiot olivat 91 % vakituisessa työsuhteessa työskentelevien ansioista (ks. edellinen kommentti) vastaajan ikä vaikuttaa palkkatasoon siten, että alle 30-vuotiaiden ansiotaso oli keskimäärin 227 euroa pienempi kuin yli 50-vuotiaiden työpaikan koko vaikuttaa siten, että alle 10 hengen työpaikalla ansiot olivat keskimäärin 249 euroa pienemmät kuin yli 50 hengen työpaikalla työskentely saman työnantajan palveluksessa vaikuttaa siten, että 20 vuotta samaa työnantajaa palvelleet tienasivat keskimäärin noin 212 euroa enemmän kuin alle vuoden samaa työnantajaa palvelleet 2.2. Perus- ja lähihoitajat Suomessa Tehyn merkittävä jäsenryhmä ovat perus- ja lähihoitajat. Seuraavassa heidän ansiotasonsa Palkkalaskurin VII/2007 ja Tilastokeskuksen vuoden 2006 tietojen mukaan. Vaihtelu ammattinimikkeittäin on huomattava. Taulukko 2: Perus- ja lähihoitajien kuukausiansiot tässä raportissa käytettyjen lähteiden mukaan Kaikki Palkkalaskuri VII/2007 Vastaajien ilmoittama bruttoansio/kk Kunnat Tilastokeskus Keskimääräinen kokonaisansio/kk Yksityinen Tilastokeskus Säännöllisen työajan keskiansio/kk Valtio Tilastokeskus Keskimääräinen kokonaisansio/kk 12

14 2.3. Terveydenhuoltoalan palkkojen vertailua Terveydenhuoltoalalla palkkahaitari on yksi leveimmistä toimialoittain tarkasteltuna. Taulukko 3: Terveydenhuoltoalalle koulutettujen ammattien palkkavertailua Ammattiluokka Kunnat Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Yksityissektori Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Valtio Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Perus- ja lähihoitajat 2218 (Perushoitaja) Sairaanhoitaja Osastonhoitaja 2717 (Sairaalassa) Ylihoitaja Ei tietoa Lääkärit 5097 (Terveyskeskus) Ylilääkärit Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin Ammattiluokituksessa sairaanhoitajat luetaan pääryhmään asiantuntijat. Kun verrataan sairaanhoitajien säännöllisen työajan kuukausiansioita muiden asiantuntijoiden ansioihin, pulmaksi tulee se, että kuntasektorilla ei ole julkisessa tilastoinnissa käytössä samaa luokitusta kuin valtionsektorilla ja yksityissektorilla. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä, että sekä tekniikan että liikealan asiantuntijoiden palkat ovat yksityissektorilla selvästi korkeammat kuin vastaavat palkat valtiolla ja myös selvästi korkeammat kuin sairaanhoitajien palkat kullakin pääsektorilla. Palkkalaskurin aineiston mukaan muissa kuin hoitoalan asiantuntijatehtävissä sukupuoli on merkittävä palkkaeroja selittävä tekijä. Naisten palkat ovat 82 % miesten palkoista, kun sairaanhoitajien kohdalla vastaava luku oli 92 %. Suoraan vertailukelpoiset julkisista tilastoista saatavat tiedot koskevat yksityissektoria ja valtiota. Sen mukaan sairaanhoitajien ansiot olivat yksityissektorilla euroa jäljessä muiden asiantuntijoiden ansioista vuonna Valtion sektorilla sen sijaan sairaanhoitajien palkat olivat korkeammat kuin luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijoiden palkat sekä naisten palkat liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijatehtävissä. Sen sijaan miesten palkat liike- ja muiden 13

15 palvelualojen tehtävissä olivat korkeammat kuin miessairaanhoitajien palkat valtion sektorilla. Taulukko 4: Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin sukupuolen mukaan Ammattiluokka Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat Liike- ja muiden palvelualojen asiantuntijat Yksityissektori Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Kunnat Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Ei vastaavaa ammattiluokitusta Valtio Tilastokeskus vuosi 2006 Säännöllisen työajan kuukausiansio Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Ei vastaavaa ammattiluokitusta Yhteensä Mieheseteensä Nai- Yh Sairaanhoitaja

16 3. Suomen ja viiden EU-maan sairaanhoitajien ansioiden vertailua Vertailun kohteena on kuusi erityyppistä EU-maata. Kun mittarina käytetään ostovoimakorjattua kansantuloa/henkilö, korkein tulotaso on Hollannissa ( $), sitten tulevat Belgia ( $), Englanti ( $), Suomi ( $), Saksa ( $) ja Espanja ( $). 1 Tällä mittarilla mitattuna Suomen tulotaso on noussut suhteessa vertailumaihin viime vuosina. Suomen sairaanhoitajien bruttoansiot olivat vertailumaista toiseksi pienimmät ja nettoansiot pienimmät. Kuvio Sairaanhoitajien brutto- ja nettoansiot kuudessa EU-maassa Bruttoansiot muutettuna kokoaikatyön ansioiksi euroa/kk; nettoansiot=bruttoansio - maan kokonaisveroaste Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Bruttoansio Nettoansio Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII/ 2007, N=4 078 Veroastetiedot STV 2006 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi* Brutto Netto N *Suomen luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. 1 World Bank, Tilastot Internet-sivulla 15

17 Suhteellisella hintatasolla korjattu suomalaisten sairaanhoitajien nettopalkan ostovoima oli niin ikään vertailumaista matalimmalla tasolla. Englannissa ostovoima oli kaksinkertainen, Espanjassa, Saksassa ja Belgiassa yli 1,5 kertainen Suomeen verrattuna. Vertailumaista lähinnä Suomea olivat Hollannin sairaanhoitajat, joiden palkkojen ostovoima oli runsaat 10 % korkeampi kuin sairaanhoitajien ostovoima Suomessa. Tiedot on tarkistettu kansallisia tilastoja, tutkimuslaitoksia ja ay-liikkeen edustajia hyödyntäen Suomen lisäksi Englannin ja Hollannin osalta. Kuvio 2 2,5 Sairaanhoitajat Ansioiden suhteellinen ostovoima, Suomi = 1 2 2,04 1,5 1,56 1,5 1,47 1 1,05 1 0,5 0 Englanti Espanja Saksa Belgia Hollanti Suomi Lähde: Palkkalaskuri VII/2007, N= Hinta- ja verotustasotiedot STV Perus- ja lähihoitajien ansioiden vertailua viidessä EU-maassa Terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen terveydenhoitotehtävissä työskentelevien ammattinimikkeistö vaihtelee maittain. Seuraavassa on esitetty Suomen ammattiluokituksen luokkaa Perus- ja lähihoitajat, lasten- ja kodinhoitajat ym vastaavaan ammattiluokkaan kuuluvien ansiotiedot niistä maista, joista tieto on käytetyillä menetelmillä saatavilla. Saksassa ei Wageindicator projekti käyttänyt ollenkaan tätä tehtävä nimikettä luokitteluperusteena. Espanjassa vastaajien määrä oli niin pieni, että tiedot on syytä ymmärtää suuntaa antaviksi. Tässäkin tapauksessa tiedot on tarkistettu Hollannin ja Englannin osalta käyttäen kansallisia tilastoja, tutkijoita ja ay-edustajia. 16

18 Kuvio Perus- ja lähihoitajien brutto- ja nettoansiot viidessä EU-maassa Bruttoansiot, euroa/kk; nettoansiot=bruttoansio maan kokonaisveroaste Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Bruttoansio Nettoansio Lähde: Palkkalaskuri - Wageindicator VII/2007, N=1 822, Veroastetiedot STV 2006 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi* Brutto Netto N *Suomen luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. Aineiston antamat vertailutiedot viittaavat siihen, että tehtäviin vaaditun koulutustason laskiessa kohdemaiden väliset palkkaerot tasoittuvat. Sen sijaan eri koulutustasojen väliset ero maiden sisällä ovat huomattavan suuret. Suurin ansiotasoero on Englannissa, jossa sairaanhoitajan ja perushoitajan välinen keskimääräisen palkan ero on euroa. Hollannissa ero on 409 euroa ja Suomessa 306 euroa. Espanjassa vertailtavien ammattiryhmien palkkaero oli 987 euroa ja Belgiassa 585 euroa. Erityisesti Espanjassa vastanneiden perushoitajien määrä on niin pieni, että tuloksia on syytä pitää suuntaa antavina. Ansioiden ostovoimaerot noudattavat luonnollisesti bruttoansioiden eroja, koska vertailuperusteena oleva kokonaisveroaste ja hintataso on oletettu molemmille ammattiryhmille samoiksi. 17

19 Kuvio 4 1,6 1,4 1,54 Perus- ja lähihoitajat Ansioiden suhteellinen ostovoima, Suomi = 1 1,37 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 1,06 1, Englanti Espanja Saksa Belgia Hollanti Suomi Lähde: Palkkalaskuri VII/2007, N= 1 822, Hinta- ja verotustasotiedot STV Sairaanhoitajat verrattuna muihin asiantuntijoihin kuudessa EU-maassa Ammattiluokituksessa sairaanhoitajat luetaan samaan ryhmään kuin asiantuntijat. Tärkein luokitteluperuste on koulutustaso. Seuraavassa vertailussa asiantuntijat on jaettu kahteen ryhmään: 1) palveluiden asiantuntijat, joihin kuuluvat mm. liikenneopettajat, myynnin ja rahoituksen asiantuntijat, liike-elämän palvelujen välittäjät, hallinnolliset toimihenkilöt, tullivirkamiehet, raja- ja merivartijat, verovalmistelijat, komisariot ja ylikonstaapelit, sosiaalialan ohjaat, taidealan asiantuntijat. viihdetaitelijat, urheilijat sekä seurakuntatyöntekijät, 2) tekniikan asiantuntijat, joihin kuuluvat mm. fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat, tietotekniikan tukihenkilöt ja operaattorit, optisten ja elektronisten laitteiden käyttäjät, meri-, lento- ja satamaliikenteen päälliköt ja ohjaat, turvallisuuden ja laadun tarkastajat, maa- ja metsätaloustieteiden asiantuntijat sekä terveydenhuollon asiantuntijat sairaanhoitoa lukuun ottamatta. Kun sairaanhoitajien ansioita verrataan muihin vastaavan koulutustason ammatteihin, näkyviin tulee kiinnostavia maiden välisiä eroja. Sairaanhoitajien palkat ovat samalla tasolla kuin muiden asiantuntijoiden palkat Belgiassa ja Espanjassa. Suomessa, Hollannissa, Englannissa ja Saksassa sairaanhoitajien ansiot ovat pienemmät kuin muiden asiantuntijoiden ansiot. Suomi on vertailtavista 18

20 maista ainoa, jossa tekniikan asiantuntijoiden ansiot ovat selvästi korkeammat kuin palveluiden asiantuntijoiden ansiot. Ilmiön yksityiskohtainen analyysi ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Mahdollinen selitys on sukupuolen osuus eri asiantuntijaryhmien keskuudessa. Kuvio Sairaanhoitajat ja muut asiantuntijat Bruttoansiot, euroa/kk N= Englanti Saksa Belgia Suomi Hollanti Espanja Sairaanhoitajat Palveluiden asiant Tekniikan asiant. Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII 2007 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Englanti Belgia Saksa Hollanti Espanja Suomi Sairaanhoitajat * Liike- ja palvelualan asiantuntija Tieteen ja tekniikan asiantuntijat N *Suomen sairaanhoitajien luku poikkeaa aiemmin esitetystä pelkästään Suomea koskevasta luvusta, koska tässä on käytetty kaikkien maiden kohdalta yhtenäistä laskentaperustetta kuukauden työajalle. 19

21 4. Sairaanhoitajien työsuhteet 4.1. Työnantaja Terveydenhuolto on organisoitu vaihtelevasti EU-maissa. Vertailun kohteena olevista maista Suomessa, Englannissa ja Espanjassa sairaanhoitajien työnantajana on pääasiassa julkinen sektori tai yksityinen yritys. Belgiassa, Hollannissa ja Saksassa työnantaja on usein ns. kolmannen sektorin organisaatio. Koska kysymys työnantajasta ei ollut pakollinen, puuttuvien tietojen osuus on noin kolmannes. Työnantajaa koskevat tiedot on tästä syystä ymmärrettävä alustaviksi Pysyvä määräaikainen työsuhde Vertailumaista määräaikaiset työsuhteet ovat erityisen tyypillisiä Espanjassa ja Suomessa. Vähiten määräaikaisuutta on Englannissa. Kuvio 6 30 Määräaikaisten työsuhteiden osuus sairaanhoitajilla kuudessa EU-maassa % vastanneista Espanja Suomi Saksa Hollanti Belgia Englanti Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N=

22 4.3. Kokoaikaisuus osa-aikaisuus Osa-aikaisuus on tyypillistä niille maille, joissa ns. kolmannella sektorilla on vahva rooli työnantajana. Omaa luokkaansa tässä suhteessa on Hollanti, jossa enemmistö sairaanhoitajista tekee työtään osa-aikaisesti. Kuvio Osa-aikaisten työsuhteiden osuus sairaanhoitajilla kuudessa EU-maassa % vastanneista Hollanti Belgia Saksa Englanti Espanja Suomi Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N= Epätyypillinen työsuhde ja tehdyn työajan ansiotaso Tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että työsuhteen epätyypillisyys vaikuttaa tehdyn työajan ansiotasoon. Koska tarkastelu on alustava ja vastaajien määrä ei kaikissa tarkasteltavissa maissa ole riittävä luotettaviin tilastollisiin vertailuihin, esitän esimerkkinä epätyypillisyyden vaikutuksista ne kolme maata, joissa osa-aikaisuus tai määrä-aikaisuus ovat yleisimpiä. 21

23 Kuvio 8 Sairaanhoitajien tuntiansiot osa- ja kokoaikatyössä kolmessa EU-maassa 14, ,2 14,1 13, , ,9 12,2 12,5 12,8 11,5 11 Saksa Belgia Hollanti Kokoaika Osa-aika Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator VII/2007, N=3 594 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Saksa Hollanti Belgia Kokoaikainen 14,2 12,4 12,2 Osa-aikainen 12,9 12,5 14,1 N Saksassa kokoaikatyössä tuntia kohti maksettu palkka on selvästi suurempi kuin osa-aikatyössä. Belgiassa suhde on päinvastainen. Hollannissa ero on pienin, mutta sielläkin osa-aikatyössä tuntia kohti laskettu palkka on suurempi kuin kokoaikatyössä. 22

24 Kuvio 9 Sairaanhoitajien tuntiansiot erilaisissa työsuhteissa ansiot euroina tehtyä työtuntia kohtia ,7 11,4 10,6 9,5 9,3 5,4 Saksa Espanja Suomi Vakituinen Määräaikainen Lähde: Palkkalaskuri-Wageindicator II/2007, N=1 796 Kuvion tiedot taulukkomuodossa Ansiot Saksa Espanja Suomi Vakituinen 14,7 11,4 10,6 Määräaikainen 9,5 5,4 9,3 N Työsuhteen luonne vaikuttaa puolestaan samaan suuntaan kaikissa esimerkkimaissa. Suurin tuntiansion ero on suhteellisesti Espanjassa, pienin Suomessa. Saksassa ero on myös huomattavan suuri. Tällaiset tuntia kohti lasketut ansiovertailut ovat luonnollisesti varsin alustavia, koska palkkoihin vaikuttaa merkittävästi mm. se, milloin työ tehdään. On esimerkiksi mahdollista, että osa-aikatyötä tehdään suhteellisesti enemmän ns. epämukavina työaikoina ja tämän seurauksena osa-aikatyön ansiotaso saattaa olla suurempi kuin kokonaikatyön ansio. Nämä kysymykset jäävät kuitenkin jatkotutkimuksen varaan. 23

25 4.5. Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus kuudessa EU-maassa Koska ammattiyhdistysliikkeellä on joissakin maissa ollut Palkkalaskuri/Wageindicator projektin käynnistämisessä keskeinen rooli, ay-liikkeen jäsenet ovat todennäköisesti yliedustettuja vastaajien joukossa. Järjestäytymisasteet ovat kuitenkin huomattavan yhdensuuntaisia muiden järjestäytymistä koskeneiden selvitysten kanssa. Korkein järjestäytymisaste oli vastaajien keskuudessa Suomessa (90 %), alhaisin Hollannissa (34 %). Englannissa järjestäytymisaste on myös huomattavan korkea johtuen hoitoalan ay-toiminnan pitkästä perinteestä ja alalla vaikuttavista vahvoista ammattikuntaisista liitoista. Sopimusten kattavuus on yleensä korkeampi kuin järjestäytymisase. Sopimusjärjestelmät ovat kuitenkin siinä määrin poikkeavat erityisesti yksityissektorilla, että tarvitaan jatkotutkimusta tarkkojen lukujen esittämiseksi. Kuvio Ay-järjestäytyminen ja sopimusten kattavuus kuudessa EU-maassa % vastanneista Suomi Englanti Espanja Belgia Saksa Hollanti Järjestäytyminen Lähde: Palkkalaskuri/Wageindicator VIII 2007, N=

Hoitajien palkat ja työehdot 2007

Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Hoitajien palkat ja työehdot 2007 Suomessa ja viidessä EU-maassa Palkkalaskuri/Wageindicator kyselyyn perustuva vertailu Tehy ry Kimmo Kevätsalo Käyttötieto Oy Julkaisusarja B: Selvityksiä 4/2007 Kimmo

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013

Euroopan talouskriisi ja elinolot. Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Euroopan talouskriisi ja elinolot Kansainvälinen palkkavertailu 11.3.2013 Esityksen aiheita Suomalaisen palkansaajan asema on parantunut hieman Euroopassa talouskriisin aikana ja sitä seuraavina vuosina

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2009

Tehy tilastoina 2009 TEHYN JULKAISUSARJA 1 09 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Tehy tilastoina 2009 Tehyn tutkimusryhmä Toim. Kirsi Markkanen Vuosi Kunta/ Valtio Kirkko Yksityinen Ahvenankuntayhtymä sektori maa * % % % %

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa

Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Palkkarakenne 2014 Palkansaajien mediaaniansio suurin väkirikkaissa kunnissa Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan työpaikan sijaintikunnan koolla on yhteys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden 9. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin,

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Lääkärien palkkataso. Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä.

Lääkärien palkkataso. Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä. Lääkärien palkkataso Lääkärien palkkataso ja -hajonta eri sektoreilla ja tehtävissä. Käytettävät käsitteet ja aineistot Kokoaikaisesti työskentelevien lääkärien säännöllisen työajan ansiot. Jakaumakuviossa

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2011 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT LSKIVT METLLISS J KOKO TEOLLISUUDESS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton

Lisätiedot

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013

Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Palkkarakenne 2013 Informaation ja viestinnän toimialalla suurimmat keskiansiot vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012 Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2007

Tehy tilastoina 2007 Tehyn julkaisusarja D: Tilastoja 1/2007 Tehy tilastoina 2007 Tehyn tutkimusryhmä Kirsi Markkanen Rainer Elvilä Tanu Heikkinen Tarja Honkalampi Tuula Kupari Jukka Maarianvaara Tove Savonen Katriina Vasama

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011

Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Palkkarakenne 2011 Palkansaajien kokonaisansio oli keskimäärin 3 111 euroa kuukaudessa vuonna 2011 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot