Arviointisuunnitelma - Etelä-Savon ammattiopisto

Transkriptio

1 Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä

2 1 Arviointisuunnitelma - Etelä-Savon ammattiopisto Sisällys Johdanto Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Arviointiasteikko Arvioinnin kohteet Ammattiosaamisen näyttö Osaamisen arvioinnista päättäminen Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Todistukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Arviointitiedon tallentaminen ja aineiston säilyttäminen Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden arviointi Arviointi valmentavassa koulutuksessa Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa Arviointiasteikko Arvioinnin kohteet Tutkintotilaisuus Tutkintosuoritusten arviointi Osaamisen arvioinnin uusiminen tai arvosanan korottaminen Osaamisen arvioinnin oikaisun hakeminen ja käsittely Arviointitiedon tallentaminen ja aineiston säilyttäminen Todistukset näyttötutkinnoissa Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osaamisen arviointi näyttötutkinnossa Maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajina Osaamisen arviointi oppisopimuskoulutuksessa Arviointitieto laadun kehittäjänä LIITTEET Etelä-Savon ammattiopiston laadunhallintasuunnitelma

3 2 Johdanto Tässä arviointisuunnitelmassa kerrotaan miten Etelä-Savon ammattiopistossa arviointia toteutetaan. Suunnitelma on osa oppilaitoksen pedagogisen ohjelman, sen liitteiden ja tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien muodostamaa kokonaisuutta. Arviointisuunnitelmasta saat tietoa mm. seuraavista asioista: Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointimenetelmät Oppimisen aikainen arviointi ja sen merkitys Arvosanan muodostuminen Arvioinnista päättäminen Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Tutkintotodistuksen saaminen ja todistuksen sisältö Perustutkintojen perusteissa, niihin pohjautuvissa tutkintokohtaisista opetussuunnitelmissa, ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmissa sekä näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmissa kerrotaan tarkemmin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan arvioinnista, muun muassa ammattitaitovaatimuksista, osaamistavoitteista, arvioinnin kohteista ja arviointikriteereistä. Perustutkintojen perusteet on julkaistu myös valtakunnallisessa eperusteet palvelussa. 1 Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan arvioinnin yleiset periaatteet Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan arviointia säätelevät lait, asetukset sekä Opetushallituksen määräykset ja ohjeet. Opetushallitus on julkaissut Arvioinnin oppaan, josta saa lisätietoa arviointiin liittyvästä lainsäädännöstä ja muista yleisistä periaatteista. Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelma ja arvioinnin toteutus perustuu em. lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta ja varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen.

4 3 Arviointi on: Ohjaavaa ja kannustavaa: Oppimisen arvioinnilla ohjataan opiskelijaa toimimaan tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti, ja kannustetaan häntä edistysaskeleiden saavuttamiseen. Kriteeriperusteista: Osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, ei toisiin opiskelijoihin tai tutkinnon suorittajiin. Itsearviointia kehittävää: Kaikessa arvioinnissa annetaan suorituksesta palautetta eli kuvataan tehty arviointi palautteena. Samalla opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa ohjataan havainnoimaan omaa osaamistaan ja työskentelyään. Laadun kehittämistä: Osaamisen arviointi tuottaa tietoa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaamisesta ja osaamisen tasosta. Tämän tiedon pohjalta kehitetään osaamisen hankkimista, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä, ja siten varmistetaan osaamisen laatu. Ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimikunta hyväksyy suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Nämä suunnitelmat löytyvät tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien liitteenä. Toimikunnan tehtävänä on myös hyväksyä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat. Ammattiosaamisen näytön suunnittelu, toteutus ja arviointi on kuvattu vaiheittain Ammattiosaamisen näyttö prosessikuvauksessa. Yhteisiin tutkinnon osiin on Etelä-Savon ammattiopistossa laadittu osaamisen arvioinnin suunnitelmat osa-alueittain. Näyttötutkinnossa koulutuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus ja hyväksytty näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma. Näistä molemmista päättää kyseessä olevan tutkinnon tutkintotoimikunta. Tutkintotoimikunta myös hyväksyy tutkintotilaisuuksien arvioijat. Osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin suunnittelussa on otettava huomioon, että arviointi toteutetaan tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaisesti. Tutkintotilaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi on kuvattu vaihteittain Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen prosessikuvauksessa. 2 Arvioinnista tiedottaminen Arviointiin liittyvistä asioista tiedotetaan opiskelijoille, nuorten opiskelijoiden huoltajille, tutkinnon suorittajille, arvioijille ja työelämälle eri foorumeilla. Arvioinnin periaatteet, menetelmät ja vastuut on kuvattu prosesseina ja niihin liittyvinä ohjeistuksina, jotka löytyvät oppilaitoksen Internet-sivuilta Ammatillisen peruskoulutuksen arvioinnista kerrotaan lisäksi Opiskelijan oppaassa ja näyttötutkinnon arvioinnista Aikuisopiskelijan oppaassa.

5 4 Arvioinnista tiedotetaan opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille opiskelun eri vaiheissa. Opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille tiedottamisesta vastaavat ryhmänohjaaja, vastuuopettaja ja opettaja. Ryhmänohjaajan tai vastuuopettajan vastuulla on tiedottaa opintojen tai tutkinnon suorittamisen alkuvaiheessa yleisesti arvioinnin tehtävistä ja tavoitteista (miksi arvioidaan), aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, arviointimenetelmistä, oppimisen arvioinnista, osaamisen arvioinnista, arvosanan muodostumisesta, arvioinnista päättämisestä, hylätyn tutkinnon osan uusimisesta, arvosanan korottamisesta, arvioinnin oikaisusta ja todistuksista. Lisäksi näyttötutkinnossa pitäisi kertoa arviointiesityksen tekemisestä ja arviointipäätöksen tiedottamisesta. Jokaisen tutkinnon osan suorittamisen alkuvaiheessa opettaja käy opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssa läpi tutkinnon osan sisällön ja teemat, ammattitaitovaatimukset (ammatilliset tutkinnon osat) tai osaamistavoitteet (yhteiset tutkinnon osat, ei näyttötutkinnoissa), arvioinnin kohteet (mitä asioita arvioidaan), arviointikriteerit (minkä mukaisesti arviointi tehdään) sekä tutkinnon osaan liittyvän arvioinnin. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet arviointikriteereineen ovat myös opiskelijan itsearvioinnin pohja sekä peruste osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen hakemiselle. Ennen ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta opettaja perehdyttää opiskelijan tai tutkinnon suorittajan lisäksi arvioijat kyseisen tutkinnon osan arviointiin. Etelä-Savon ammattiopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat on toteutettu siten, että lukijalle muodostuu selkeä käsitys tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista. Tutkinnon osien kuvauksista on opetussuunnitelmissa myös linkit eperusteet.fi -palvelun tutkinnon osittain kuvattuihin arvioinninkohteisiin ja arviointikriteereihin. Osaamisperusteisessa opiskelussa on tärkeää, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja ymmärtävät tutkinnon osaan liittyvät ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kokonaisuutena. Opetussuunnitelma onkin oleellinen työkalu sekä opiskelijalle / tutkinnon suorittajalle että opettajalle. Työssäoppimisen yleisoppaassa kuvataan arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä työelämälle, opiskelijalle ja tutkinnon suorittajalle yleisellä tasolla. Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnin toteuttamista kuvataan tarkemmin tutkintokohtaisissa työssäoppimiseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksiin liittyvissä sopimuksissa, suunnitelmissa ja muissa dokumenteissa. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta huolehtii omalta osaltaan tiedottamisesta työelämälle ja muille sidosryhmille. Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ohjaaminen ja arviointi on Esedun järjestämän työpaikkaohjaajakoulutuksen keskeisin sisältö ja arviointiin liittyviä asioita käsitellään Esedun tutkintokohtaisissa työelämäfoorumeissa. 3 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on oikeus saada perustutkinnon perusteiden osaamistavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia vastaava, aikaisemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen, tunnistettua ja tunnustettua. Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

6 5 Osaamisen tunnistaminen voidaan tehdä opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen alkamista tai opiskelun aikana. Selvityksen pohjalta arvioitu ja hyväksytty tai aiemmin arvioitu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen tunnustamisella opiskelija voi saada suoritetuksi kokonaisia tutkinnon osia tai yhteisten tutkintojen osa-alueita sen mukaan miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on. Näyttötutkinnoissa osaaminen tunnustetaan kokonaisena tutkintona tai tutkinnon osana tutkintotoimikunnassa. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan arviointia ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen tai valmistavan koulutuksen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa ja nopeutetaan tutkinnon suorittamista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija keskustelee mahdollisesta osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Sen jälkeen hän hakee osaamisensa tunnistamista ja tunnustamista kyseisen aihealueen opettajalta. Osaamisen tunnustamisen perustaksi tarvitaan kirjallinen dokumentti, esimerkiksi työ- tai opintotodistus. Mikäli näitä ei ole, opettaja tunnistaa osaamista esimerkiksi haastattelun, työnäytteen tai muun vastaavan avulla. Ammatillisten tutkinnon osien kohdalla tunnistettu osaaminen tunnustetaan ammattiosaamisen näytössä. Yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien osalta osaaminen tunnustetaan näiden tutkinnon osien osaamisen arvioinnissa käytettävissä olevilla menetelmillä. Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on lisäksi määritelty, miten osaamisen tunnustaminen toteutetaan lukion opinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta, korkeakoulu- sekä työkokemuksella hankitusta osaamisesta. Opiskelijan osaamisen ajantasaisuus varmistetaan aina ennen tunnustamista. Tunnistettu ja tunnustettu osaaminen kirjataan opiskelijan opintosuorituksiin ja osaksi opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Näyttötutkinnoissa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa henkilökohtaistamisprosessia valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheissa. Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa selvitetään hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen mm. haastatteluin, testein ja työnäyttein. Osaamisen tunnistamisessa käytetään myös Opetushallituksen Osaan.fi palvelua. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan miltä osin hakeutuja ohjataan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen, osaamisen tunnustamiseen tutkintotoimikunnalle tai tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen (valmistava koulutus). Osaamisen tunnustaminen tehdään tutkinnon osan tasolla, se perustuu virallisiin dokumentteihin ja todistuksiin. Osaamisen tunnustamisesta päättää tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnon järjestäjä tunnustaa tutkinnon perusteisiin sisältyvät todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta, mikäli kyseinen todistus on voimassa. Opetushallitus opastaa osaamisen tunnustamisesta Näyttötutkintooppaassa Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan aiemmin hankitun osaamisen perusteella hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista koskeva asiakirja, jossa sovitaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta.

7 6 4 Oppimisen arviointi Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen arviointi on opiskelijan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa ja mitä vielä pitää oppia. Oppimisen etenemisen seuraaminen onkin oppimisen arvioinnin keskeinen tehtävä. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään mahdolliset muutokset opetukseen ja oppimisen tukemiseen parempiin oppimistuloksiin pääsemiseksi. Opiskelijan itsearviointitaidon kehittäminen on oppimisen arvioinnin toinen tärkeä tavoite. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Oppimisesta ei anneta arvosanaa. Oppimisen arviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin. Oppimisen arvioinnista vastaavat opettajat ja työssäoppimisen aikana palautetta antaa myös työpaikkaohjaaja/työpaikkakouluttaja. Opettajan ja työpaikkaohjaajan/työpaikkakouluttajan antamalla kannustavalla palautteella on suuri merkitys opiskelijan motivoinnissa ja innostamisessa. Opettajan tehtävä on arvioinnin avulla tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä seurata oppimisen etenemistä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Oppimista, ammatillista kasvua ja itsearviointitaitojen kehittymistä dokumentoidaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan tai henkilökohtaistamisasiakirjaan sekä esimerkiksi eportfolioon, oppimispäiväkirjaan tai blogiin. Oppimisen etenemistä seurataan myös opintohallintojärjestelmä Wilmassa. Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S- merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa: S = oppimistavoitteet saavutettu SK = oppimistavoitteiden saavuttaminen kesken 5 Osaamisen arviointi 5.1 Osaamisen arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijan osaaminen arvioidaan arvosanalla, joka merkitään opintosuoritusrekisterin lisäksi tutkintotodistukseen. Opiskelijan osaamisen arvioinnissa todetaan perustutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien perusteella, minkä osaamisen tason opiskelija on oppimisvaiheensa jälkeen saavuttanut. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan ammattitaitovaatimusten tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden saavuttamista. Ammatillisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä, jota täydennetään mahdollisella muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän ammattiosaamisen näyttöjä koskevan toteuttamisen ja arvioinnin suunnitelman. Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan opintosuoritusrekisteriin ja tutkintotodistukseen. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat kirjataan vain opiskelijan opintosuoritusrekisteriin. Yhteisten tutkinnon osien osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat suoritukset on

8 7 pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi. Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita voidaan arvioida myös ammattiosaamisen näytön yhteydessä Arviointiasteikko Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Poikkeuksena tästä - jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja tai työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. - ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin sisältyvä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Jos tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arviointiasteikon mukaisen arvosanan mukauttamisesta merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen Arvioinnin kohteet Ammatillisten perustutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työvälineiden, menetelmien ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. Osaamisen arvioinnin kriteerit asteikolle kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) on myös kuvattu Ammatillisten perustutkintojen perusteissa. - Työprosessin hallinnassa on tarkoitus arvioida työkokonaisuuden toteuttamista (miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suorittaa työn oikeassa järjestyksessä työvaiheittain), itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työn toteuttamisessa, kykyä suunnitella omaa työtään ja arvioida työnsä onnistumista sekä kehittää omaa toimintaansa. Jos työhön normaalisti sisältyy suunnitelman tekeminen, kuuluu sen arviointi tähän kohtaan. - Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalin hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa työskennellä erilaisilla työmenetelmillä, miten osaa käyttää työhönsä kuuluvia työvälineitä ja koneita sekä tarvittavaa työmateriaalia. - Työn perustana olevan tiedon hallinnassa osoitetaan, miten opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käytännön työssä soveltaa sitä tietopohjaa, joka kuhunkin työvaiheeseen liittyy. Opettajan on opetuksessaan varmistettava, että kaikki se tietopohja, joka opetetaan, on työn tekemisessä tarvittavaa tietoa, ja opetettava ne käytännön työvaiheet, joissa opetetun tietopohjan osaaminen näkyy. Yhteisiin tutkinnon osiin ei ole laadittu osaamistavoitteita tutkinnon osittain, vaan yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta. Osaamistavoitteet on laadittu näihin neljään tutkinnon osaan sisältyviin osa-alueisiin. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteet on kirjoitettu osaamisena, ja ne ovat samansisältöisiä kaikissa perustutkinnoissa.

9 8 Elinikäisen oppimisen avaintaidoissa osoitetaan yhdestätoista avaintaidosta erikseen neljän hallinta: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty yhteisten tutkinnon osien osa- alueiden osaamistavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 1. elinikäinen oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä- ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Oppilaitoksessa opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia 0 Työssäoppimispaikassa tai työpaikalla opiskelija oppii tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia ja harjaantuu jo oppimassaan. Arvioidaan opiskelijan oppimista ohjaamalla ja kannustamalla, seuraamalla edistymistä ja antamalla palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Arvosanaa ei anneta. Oppiminen ja osittain / tai koko tutkinnon osan Osaamisen tunnistaminen Opiskelija/tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa (ammattitaitonsa) työtä tekemällä (ammattiosaamisen näyttö tai tutkintotilaisuus) Arvioidaan, kuinka hyvin opiskelija/tutkinnon suorittaja on saavuttanut tutkinnon osassa edellytetyn osaamisen (=ammattitaitovaatimukset tutkinnon perusteiden mukaisesti). Osaamisen arviointiasteikko on perustutkinnoissa 1-3, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty/hylätty. tai koko tutkinnon osan Osaamisen tunnustaminen Ammatillisen tutkinnon osan tuottama ammatillinen osaaminen

10 Ammattiosaamisen näyttö Opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Vain siinä tilanteessa, että tutkinnon osa sisältää sellaista osaamista, jota ei pystytä työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittamaan, osaamisen osoittamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Oppilaitoksessa toteutettava ammattiosaamisen näyttö noudattaa työelämän todellista työprosessia. Ennen ammattiosaamisen näyttöä opiskelijalle annetaan mahdollisuus oppia arvioitava osaaminen. Osa oppimisesta tapahtuu suunnitellusti työssäoppimisen aikana. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen yhteydessä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan kaikki ammatilliset tutkinnon osat, myös valinnaiset tutkinnon osat ja vapaasti valittavat, mikäli ne ovat ammatillisia. Yhteisten tutkinnon osien osaalueita voidaan arvioida ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näytön toteuttamiselle ei ole säädöksissä asetettu mitään ajallista määrää. Näytön kesto riippuu tehtävästä työstä; erilaiset tehtävät edellyttävät eripituisia työskentelyaikoja. Ammattitaito arvioidaan työtehtävän mukaisesti koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten hallintana. Arviointikriteerit ovat valtakunnallisia, joten perustutkinnon suorittaneet on arvioitu aina samojen kriteereiden mukaisesti huolimatta siitä, missä he ovat opiskelleet. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, kaikista tutkinnon osista annetaan erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö muodostuu useammasta osanäytöstä, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain. Kokonaisarvosana muodostetaan vasta kun kaikki osat on suoritettu. Arviointiasteikko on 1-3. Opiskelijan tulee saada riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Opiskelijan arviointiin sisältyy olennaisesti arviointikeskustelu, joka käydään kaikkien arviointiin osallistuneiden kesken. Keskusteluja voidaan käydä opettajien kesken tai opettajien, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kesken. Arviointikeskustelun tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen opiskelijan osaamisesta suhteessa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin ja luoda hyvät edellytykset opiskelijan oppimiselle jatkossa. Esedun tutkintokohtaisissa suunnitelmissa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista kuvataan tutkinnon osan keskeinen sisältö, ammatillisen perustutkinnon mukaiset arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, ammattitaidon osoittamistavat, ammattiosaamisen näytön arvioijat sekä arviointiaineiston säilyttäminen. Suunnitelmat laaditaan opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä ja työelämä osallistuu prosessiin mm. tutkintokohtaisten työelämäfoorumeiden kautta. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunta hyväksyy opetussuunnitelmiin sisältyvät suunnitelmat tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näytöistä ja päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista.

11 10 Toimikunnan tehtävänä on myös valvoa näyttötoimintaa ja käsitellä ammatillista peruskoulutukseen liittyvät osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset Osaamisen arvioinnista päättäminen Ammatillisissa tutkinnon osissa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät toimikunnan määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Pääsääntöisesti ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättävät arviointikeskustelun jälkeen opettaja ja työelämän edustaja yhdessä. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. Tutkinnon osan osaamisen kokonaisarvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos useampi opettaja on ollut opettamassa ja arvioimassa osaamista. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueen osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. Lisäksi yhteisistä tutkinnon osista annetaan jokaisesta neljästä tutkinnon osasta arvosana tutkintotodistukseen. Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Tutkinnon osan arvosanaa määritettäessä on otettava huomioon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija on osaamisellaan hankkinut kullekin tutkinnon osan osa-alueelle. Arvosanasta päättävät yhdessä ne opettajat, jotka ovat antaneet osaalueiden arvosanat. Arvioijien on otettava huomioon hallintolain mukainen mahdollinen esteellisyys, kuten se, että osaamisen arvioinnissa ja arvosanasta päätettäessä ei voi olla mukana opiskelijan lähiomaisia tai sukulaisia Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelijan ja opettajien on oltava tietoisia arvioinnin oikaisun toimenpiteistä. Ensisijaisesti opiskelija keskustelee arvosanoistaan arvioinnin suorittaneen opettajan kanssa, joka voi korjata havaitsemansa arvioinnin virheen (itseoikaisu). Jos tämän keskustelun jälkeenkin opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan, hänellä on oikeus tehdä asiasta oikaisupyyntö. Opiskelija voi pyytää osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvioinnista päättävältä opettajalta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupäätöksessä voidaan päätyä siihen, että arviointi on tehty perustutkinnon perusteiden mukaisesti, tai päätyä määräämään uusi arviointi. Opiskelija saa vaatia oikaisua em. päätökseen kirjallisesti ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimikunta voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos päätös on ilmeisesti virheellinen.

12 Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, tai opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa, opiskelijalle järjestetään mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen. Opiskelijalla on oikeus korottaa saamaansa tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen tai yhteisten tutkinnon osien osaalueiden hyväksyttyä arvosanaa. Osaamisen osoittamisen uusimisen ja arvosanan korottamisen käytännöt selvitetään jokaisen tutkinnon osan, ammattiosaamisen näytön ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden kohdalla erikseen ja niistä tiedotetaan opiskelijoille etukäteen. Opiskelijalta voidaan edellyttää parempaa oppimisen edistymistä ja siten osaamisensa vahvistamista ennen uusimis- ja korottamistilaisuutta Todistukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintotodistus on viranomaisen asiakirja, joka annetaan, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat tutkinnon osat. Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Näyttötodistukseen tulee arvosanat ammattiosaamisen näytöistä. Päättötodistuksen ammatillisen tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja mahdollisen muun osaamisen arvioinnin pohjalta. Päättötodistuksessa ovat mukana myös yhteisten tutkinnon osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien arvosanat. Tutkintotodistuksen voi saada vasta, kun tutkintoon kuuluvat tutkinnon osat ja ammattiosaamisen näytöt on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijan pyynnöstä tulee antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, joka sisältää tiedot opiskelijan suorittaman perustutkinnon tuottamasta osaamisesta, tutkinnon tasosta ja asemasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä, jos hän eroaa kesken tutkinnon suorittamisen tai opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana. Todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liittää selvitys ammattipätevyydestä, joka opiskelijalla on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Tutkintotodistukseen ja todistukseen suoritetuista tutkinnon osista tulee liittää valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys. Opintosuoritusrekisteriotteen tai muun vastaavan selvityksen tulee noudattaa perustutkinnon perusteiden määräystä ja rakennetta Arviointitiedon tallentaminen ja aineiston säilyttäminen Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muutoin tallennettuun osaamisen arvioinnin perusteena olevaan aineistoon. Arvioinnin perusteena oleva osaamisen arvioinnista kertynyt aineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen osalta säilytetään arviointilomake. Arvioinnin dokumentointi tulee tehdä sellaisella tarkkuudella, että sen avulla voidaan tarvittaessa tehdä uusi arviointi.

13 12 Kun tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta on annettu, osaamisen arvioinnin oikaisuaika on kulunut umpeen tai osaamisen arvioinnin oikaisupyyntö on käsitelty, voidaan arviointimateriaalit todistuksia ja opintorekisteriä lukuun ottamatta hävittää. Kansallisarkisto on määrännyt pysyvästi säilytettäviksi tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta, mikäli tietoja ei ole tallennettu opintorekisteriin Arviointi erityisopetuksessa Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden arvioinnissa lähdetään ensisijaisesti siitä, että opiskelija suorittaa perustutkinnon tutkinnon perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden sekä arviointikriteereiden mukaisesti, joskin erityisesti tuettuina. Yleisesti arvioinnin tehtävistä ja toteuttamisesta esitetty pätee myös silloin, kun opetus järjestetään erityisopetuksena. Koska opiskelijat ilmaisevat osaamistaan eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa monipuolisin ja vaihtelevin tavoin. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta perustutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa (L 630/ a, A 811/1998, 8 ). Tutkinnon osalle laaditaan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit, joista koulutuksen järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet voidaan tehdä opiskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnon osaan tai koko tutkintoon. Mukautettaessa opiskelijalle tulee aina tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon sisältyy muun muassa henkilökohtainen opetussuunnitelma. Näihin asiakirjoihin dokumentoidaan opiskelijan peruste erityisen tuen tarpeelle sekä suunnitellut ja toteutuneet erityiset tukitoimet sekä niiden seuranta ja arviointitiedot. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan, ja toiminta dokumentoidaan luotettavasti. Tutkinnon perusteiden mukaisen arvioinnin on kuitenkin aina oltava mahdollista, mikäli opiskelija edistyy perusteiden mukaisesti. Arviointi on suoritettava mukautettuihin ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin niille on laadittava arviointikriteerit. Arvosana-asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin perustutkinnon perusteiden T1-tasolla. Mukautetut ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet laaditaan kaikille mukautettaville tutkinnon osille käytössä olevan arvosana-asteikon eri tasoille. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten mukaisiksi (tasolle). On erityisen tärkeää, että kaikki opiskelijaa opettavat ja ohjaavat henkilöt tietävät tavoitteet ja toimivat mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka yksi tai useampia opintokokonaisuuksia olisi mukautettu lain 630/ a :ssä mainituin perustein tai hänelle olisi tehty erityisiä opetusjärjestelyjä lain 630/ :ssä mainituin perustein. Erityiset opetusjärjestelyt voivat tarkoittaa esimerkiksi maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla sitä, että jos toisen kotimaisen kielen opiskelu joiltakin osin todetaan kohtuuttomaksi, voi koulutuksen järjestäjä päättää erityisistä opiskelujärjestelyistä lain (630/1998, muutokset 787/2014 ja 246/2015), 21 :n perusteella.

14 13 Valtioneuvoston asetuksen (801/2014), 3 :n mukaan tällaisessa tilanteessa opiskelijan on kuitenkin suoritettava kyseisen tutkinnon osan muita osa-alueita niin, että tutkinnon osan osaamispisteiden mukainen laajuus täyttyy. Mukautus tai erityiset opetusjärjestelyt eivät vaikuta muodolliseen jatkoopintokelpoisuuteen. Vastaanottavan oppilaitoksen tulee ratkaista, onko opiskelijalla edellytyksiä jatko-opintoihin. Mukautettujen tutkinnon osien kohdalle tehdään viite M ja vastaavaan alaviitteeseen kirjataan: Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a :n perusteella. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti (A 811/1998, muutos 329/2015, 10 ). Tällöin osaaminen kuvataan lyhyesti todistuksen alalaitaan tai merkitään alalaitaan viite ja viitteessä kuvataan, mitä opiskelija osaa. Erityisten opetusjärjestelyjen osalta merkitään tutkintotodistuksen alaviitteeseen esimerkiksi seuraavasti: Tutkinnon osan osa-alueen, toinen kotimainen kieli, osaamistavoitteiden osalta on poikettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutokset 787/2014 ja 246/2015) 21 :n perusteella. Opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen osa-alueen tilalla xx osp äidinkielen osaamistavoitteita ja/tai xx osp vieraan kielenosaamistavoitteita valtioneuvoston asetuksen (801/2014) 3 :n perusteella. Jos opinnot jäävät oleellisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa Maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden arviointi Opiskelijan arvioinnin tehtävät ja tavoitteet pätevät myös maahanmuuttajiin ja vieraskielisiin opiskelijoihin, eli arvioinnin pitää tukea myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammattiihmisenä. Maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestelyissä voidaan näihin tavoitteisiin pääsemiseksi käyttää joustavia menetelmiä ja toteutustapoja. Suomalaisen koulutuskulttuurin ulkopuolelta tulleille voi olla vierasta, että ennen arvosanan muodostamista käydään opiskelijan ja opettajien ja työssäoppimisessa työpaikkaohjaajien kanssa arviointikeskustelu, jonka yhteydessä opiskelijalla on mahdollisuus arvioida itse omaa osaamistaan. Tämän vuoksi arvioinnin tavoitteita, perusteita ja arviointitapoja on selvitettävä tarpeen mukaan perusteellisesti ja selkeästi vieraskielisille tai toisesta kulttuurista tulleille opiskelijoille sekä varmistettava asian ymmärtäminen. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden kielitaidon taso vaihtelee. Opettajien pitäisi arvioinnissaan ottaa huomioon, että suomen kielen taito kehittyy prosessinomaisesti ja kielen kehitys jatkuu vielä ammatillisen peruskoulutuksen aikana. Peruslähtökohta kuitenkin on, että koulutuksen päättyessä maahanmuuttajalla ja vieraskielisellä on oltava sellainen suomen (tai ruotsin) kielen taito, että hän pystyy harjoittamaan ammattiaan Suomessa. Sen vuoksi opiskelijan on suoritettava äidinkieli-osa-alueelta joko äidinkieli, suomi tai äidinkieli, suomi toisena kielenä -osaamistavoitteet vähintään tyydyttävällä (T1) tasolla. Palvelualoja koskevien perustutkintojen perusteissa on määritelty arviointikriteerit alakohtaiselle kielitaidolle, millainen suomen kielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen hallinta maahanmuuttajaopiskelijalla tulee olla. Näiden arviointikriteerien mukaisesti hänen kielitaitonsa on arvioitava.

15 Arviointi valmentavassa koulutuksessa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on tutkintoon johtamatonta valmentavaa koulutusta. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan, myös erityistä tukea tarvitsevan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen perustutkintoon siirtymistä varten. Valmentavan koulutuksen osaaminen arvioidaan koulutuksen osien arviointikriteerien pohjalta koulutuksen perusteiden mukaisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla. Oppimisen vahvistaminen -koulutuksen osan viestintä- ja vuorovaikutusosiossa todistukseen voidaan tarvittaessa merkitä opiskelijan saavuttama kielitaidon taso eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai osa-alueita, käytetään kuitenkin asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 :n mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneille erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetaan todistus suoritetusta koulutuksesta. Opiskelijalle annetaan todistus hänen suorittamistaan koulutuksen osista hänen erotessaan kesken koulutuksen suorittamisen ja myös opiskelun aikana hänen pyynnöstään. Todistukseen suoritetusta koulutuksesta ja todistukseen suoritetuista koulutuksen osista (valmentava koulutus) tulee myös liittää ote opintosuoritusrekisteristä tai muu vastaava selvitys. 5.2 Osaamisen arviointi näyttötutkinnoissa Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Oppimisesta ei anneta arvosanaa. Oppimisen arviointi ei vaikuta osaamisen arviointiin. Oppimisen arvioinnista enemmän kappaleessa 4. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnista päättää tutkintotoimikunta. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan aina. Tällöin yhdessä tutkinnon suorittajan kanssa suunnitellaan, miten tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Ammattitaidon osoittaminen suunnitellaan tutkinnon osittain ja suunnitelma kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Suunnitelmassa huomioidaan mahdolliset erityisen tuen tarpeet tutkintotilaisuuden järjestelyissä.

16 Arviointiasteikko Ammatillisen perustutkinnossa hyväksytyt tutkintosuoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkintosuoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty Arvioinnin kohteet Ammatillisten tutkintojen ammattitaitovaatimukset määräytyvät työelämän edellyttämän osaamisen ja tutkintotyypin (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) mukaisesti. Kun ammatillinen perustutkinto suoritetaan näyttötutkintona, ovat arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit luvun mukaiset (lukuun ottamatta yhteisiä tutkinnon osia, jotka eivät sisälly näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioinnin kohteet on määritelty osaamisalueina, joihin arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jokaiseen tutkinnon osaan on laadittu omat arvioinnin kohteet ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Ammattitaitovaatimukset määrittävät, mitä tutkinnon suorittajan on osattava tehdä. Arvioinnin kriteerit määrittävät, miten eli minkä tasoisesti ammattitaitovaatimusten edellyttämä työ on osattava tehdä, jotta tutkintosuoritus on hyväksytty. Vuodesta 2014 alkaen on uusissa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa ainoastaan hyväksytyn suorituksen kriteerit. Käsitteet arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit ovat näin ollen poistumassa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteista Tutkintotilaisuus Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä. Tutkintosuoritus voi olla tuotanto- tai palveluprosessin mukainen yhtenäinen kokonaisuus tai koostua useista yksittäisistä tutkintosuorituksista. Jatkuvan arvioinnin periaatetta ei ole näyttötutkintojärjestelmässä. Jos ammattitaitoa ei voida arvioida kattavasti, tutkinnon suorittaja voi käytännön työtehtävien lisäksi täydentää tutkintosuoritustaan tarvittaessa, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti osoitetuiksi. Tutkintotilaisuudessa osoitettua osaamista voidaan täydentää muun muassa haastatteluilla ja erillisillä tehtävillä. Tutkintotilaisuudessa tutkintotoimikunnan hyväksymä arvioija tai arvioijat arvioivat tutkinnon suorittajan osaamista seuraamalla ja havainnoimalla hänen työskentelyään suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Tutkinnon suorittajan lisäksi myös arvioijat tulee perehdyttää tutkintotilaisuuden kulkuun ja arviointiin järjestämissopimuksen mukaisesti ennen tutkintotilaisuutta. Lisäksi tutkinnon järjestäjän tulee selvittää tutkintotoimikunnalle arvioijien tiedoissa tai arvioijaluettelossa, onko arvioijat perehdytetty arviointitehtävään.

17 Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnossa osaaminen osoitetaan tutkinnon osittain. arvioinnista ja arvioijista päättää tutkintotoimikunta. Tutkinnon suorittajan osaamisen Esityksen arvosanasta tekee kolmikantainen arviointiryhmä: työnantajan edustaja, työntekijöiden edustaja ja opetusalan edustaja sekä mahdollisesti itsenäinen ammatinharjoittaja, jos itsenäinen ammatinharjoittaminen on alalle luonteenomaista. Arviointiesitys tutkintotoimikunnalle tehdään tutkinnon osittain pidettävässä arviointikokouksessa. Siihen osallistuvat arvioijat kolmikantaisesti, mutta ei tutkinnon suorittaja. Tutkinnon suorittaja voi kuitenkin allekirjoittaa arviointiesityksen tiedoksi saaneena. Tutkinnon suorittajalle on jo ennen tutkintotilaisuutta kerrottu arvioinnin oikaisumenettelystä. Ennen arviointiesityksen tekemistä tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tutkinnon suorittaja esittää itsearviointinsa suullisesti tai kirjallisesti. Lisäksi tutkinnon suorittajalle on tarvittaessa annettava mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Tutkinnon suorittajan suullisen täydentämisen lisäksi on muitakin täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja, jotka on otettava huomioon osaamisen arvioinnissa. Useissa tutkinnon perusteissa edellytetään kirjallisten dokumenttien tuottamista, esimerkiksi työsuunnitelma, hoitosuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma, jotka on arvioitava ennen varsinaista tutkintosuoritusta tai arviointiesityksen tekemistä. Arvioinnin periaatteiden mukaisesti tutkinnon suorittajalle on hyvä antaa palautetta tutkintotilaisuuden päätyttyä. Tässä palautetilanteessa arvioija tai arvioijat ja tutkinnon suorittaja keskustelevat tutkintosuorituksesta tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja arvioinnin kriteereiden pohjalta. Arvioinnin on oltava oikeudenmukaista ja ammattitaitoa kehittävää. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston pohjalta. Arviointiaineistoksi riittävät kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista tutkintotoimikunnan tunnustamat dokumentit aiemmin osoitetusta osaamisesta tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Arviointiaineiston pohjalta kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkintotoimikunnalle arviointiesityksen tutkinnon osan arvosanasta perustutkinnoissa ja tutkinnon osan hyväksymisestä tai hylkäämisestä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Hylätyiksi esitetyistä suorituksista toimitetaan tutkintotoimikunnalle perustelut. Perusteluina hylätyille suorituksille mainitaan ne näyttötutkinnon perusteiden kriteerit, joiden osalta osaaminen ei ole ollut riittävää. Osa tutkintotoimikunnista edellyttää myös hyväksyttyjen tutkinnon osien arviointiesitysten perusteluja itselleen. Perustelujen avulla tutkintotoimikunta voi varmistua tutkintosuoritusten laadusta ja varautua myös tutkinnon osan hyväksytyn suorituksen arvosanasta tehtävään arvioinnin oikaisuun. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista sekä allekirjoittaa tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan suorittamisesta.

18 Osaamisen arvioinnin uusiminen tai arvosanan korottaminen Koska näyttötutkinnon suorittaminen hyväksytään tutkinnon osa kerrallaan, tarkoittaa tutkintosuoritusten uusinta, että koko tutkinnon osa on hylätty ja se suoritetaan uudelleen kokonaisuudessaan. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan korottaa saamaansa ammatillisen perustutkinnon arvosanaa (asteikolla 1-3), ja hän voi tulla uuteen tutkintotilaisuuteen. Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa sovitaan, miten ja milloin tutkinnon suorittaja mahdollisesti uusii tutkintosuorituksensa. Tässä yhteydessä sovitan myös tarvittavan lisäammattitaidon hankkimisesta ennen tutkintosuorituksen uusimista Osaamisen arvioinnin oikaisun hakeminen ja käsittely Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi pyytää arvioinnin oikaisua asianomaiselta tutkintotoimikunnalta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, kun hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän kautta tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä. Näyttötutkinnon järjestäjä selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettelyn ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon ja arviointiin liittyvistä kirjallisista dokumenteista. Tutkinnon suorittaja osoittaa kirjallisen oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle. Jos tutkintotoimikunnan tekemä arviointipäätös on ilmeisen virheellinen, tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu) Arviointitiedon tallentaminen ja aineiston säilyttäminen Näyttötutkinnon järjestäjällä on vastuu näyttötutkinnon järjestämisessä ja henkilökohtaistamisessa syntyvien arviointia koskevien asiakirjojen säilyttämisestä vaaditun ajan. Tutkintosuoritusten arvioinnit ja henkilökohtaistamista koskeva asiakirja arkistoidaan paperisina kappaleina, joista löytyvät asiakirjan hyväksymistä ja päivittämistä koskevat tiedot päivättyinä ja allekirjoitettuina. Asiakirjoja tulee säilyttää niin kauan kuin tutkinnon suorittaminen on kesken. Kun tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan suorittamisesta on annettu, arvioinnin oikaisuaika on kulunut umpeen tai arvioinnin oikaisupyyntö on käsitelty tutkintotoimikunnassa, voidaan asiakirjat todistuksia lukuun ottamatta hävittää tai palauttaa tutkinnon suorittajalle. Arvioinnin dokumentointi tulee tehdä sillä tarkkuudella, että sen avulla voidaan tarvittaessa tehdä uusi arviointi. Kansallisarkisto on määrännyt pysyvästi säilytettäviksi tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta, mikäli tietoja ei ole tallennettu opintorekisteriin.