NAISTUTKIMUKSEN OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAISTUTKIMUKSEN OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 NAISTUTKIMUKSEN OPINTO-OPAS

2 2 Logon suunnittelu: J. Alasen Raudan synty -teoksen pohjalta Naistutkimuksen henkilökunta ja opiskelijat Oppaan piirustukset: Jenny Kangasvuo Raahen kirjapaino Oy 2003

3 Sisältö A. Naistutkimus oppiaineena... 5 B. Naistutkimus Oulun yliopistossa... 7 C. Tenttimisohjeita ja tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta... 9 D. Opintojaksojen opetussuunnitelmat E. Northern Women Studies F. Korvaavaa opetusta G. Tapahtumia/Events H. Yhteystietoja

4 4

5 5 A Naistutkimus oppiaineena Naistutkimus on tieteidenvälinen, monitieteinen ja perinteisiä paradigmoja haastava opetus- ja tutkimusala. Sen lähtökohtana on naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen. Parin viime vuosikymmenen kuluessa naistutkimuksen kysymyksenasettelut ovat syventyneet ja monipuolistuneet. Ensi vaiheen kurjuustutkimuksesta, jossa naisten mittapuuna olivat miehet, on suuntauduttu vahvuustutkimukseen, jossa naiset nähdään aktiivisina toimijoina, objektien sijasta myös subjekteina. Samalla on siirrytty laajempialaiseen sukupuolijärjestelmän tutkimiseen mikä tarkoittaa sitä että huomion kohteeksi ovat tulleet myös miehet, ja sukupuoli ymmärretään yhteiskunnallisena suhteena, joka järjestää, määrittää ja suuntaa naisten ja miesten elämää ja heidän asemaansa. Toisaalta laaja-alaistuminen tarkoittaa, että on ryhdytty analysoimaan myös esim. etnisyyden, seksuaalisen orientaation, uskonnon, iän, terveyden ja moninaisten muiden tekijöiden vaikutuksia naisten elämään ja identiteettiin. Naistutkimus on laajentunut käsittelemään myös länsimaista luontoherruuden filosofiaa, jossa yhdistyvät niin naisen, eläinten kuin alkuperäiskansojen alistamisen politiikka. Oulun yliopiston naistutkimus tarjoaa opetusta 35 ov:n laajuisesti. Perinteisten teemojen rinnalle on otettu aiheita, jotka ovat nousseet esiin viime vuosina, ja joista useilla on yhtymäkohtia Oulun yliopiston erityisiin painotusalueisiin. Tällaisia teema-alueita ovat mm. seuraavat: naiset ja pohjoisuus: toiseus, vahvuus, monikulttuurisuus, monoakkulturaatio tasa-arvo alkuperäiskansat poikkitieteellinen väkivallan tutkimus sukupuolistuneisuus koulutusinstituutioissa ja sukupuolisensitiivinen pedagogiikka pohjoinen naiskirjallisuus kyberekofeminismi, naisnäkökulma teknologiaan, tietoyhteiskunnan vaikutukset naisten ja vähemmistöjen asemaan, informaatioyhteiskunta globalisaatio, jälki- / (Mc)kolonialismi, kestävä ekososiaalinen kehitys. Tarjoamme opetusta ja/tai tenttikokonaisuuksia myös joistakin sellaisista teemoista, joista aikaisemmin ollut vain hyvin niukasti naisnäkökulmaista tutkimusta/opetusta: vammaistutkimus, seksuaaliset vähemmistöt sekä pohjoinen monikulttuurisuus, populaarikulttuuri ja kasvatus (esim. monoakkulturaation mekanismit koulukulttuurissa), mytologia ja kansanperinteen suuret kertomukset, uskonnot, ekospiritualismi, henkisyys sekä uskontojen ja vallan kytkennät. Naistutkimuksen antamat valmiudet ja koulutukselliset tavoitteet: Naistutkimus tuottaa tietoa naisten elämästä ja asemasta sekä sukupuolijärjestelmästä naisten ja miesten elämää määrittävänä, rajaavana ja suuntaavana ilmiönä. Se luo uusia näkökulmia yhteiskunnan monisäikeisyyden, luonnon ja kulttuurin välisen suhteen sekä kulttuurien ja aikakausien omaleimaisuuden ja moninaisuuden erittelemiseen ja ymmärtämiseen. Sillä on merkitystä hahmotettaessa arjen ja yhteiskunnan rakenteiden ja toisaalta yksilön ja ryhmien suhteita sekä yhteiskunnallista muutosta ja pysyvyyttä. Arvoja, päämääriä ja keinoja problematisoidessaan naistutkimus antaa aineksia arvioida kasvatusta, maa-ilman tulevaisuutta, kehitystä, yhteiskuntasuunnittelua ja -politiikkaa ja niiden vaihtoehtoja niin yksilöllisellä, alueellisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla. Naistutkimus tarjoaa tärkeitä teoreettisia ja metodisia valmiuksia perus- ja jatkokoulutukseen sekä tutkimukseen. Monitieteisenä ja tieteidenvälisenä opetus- ja tutkimusalueena se edistää opiskelijoiden kriittistä havainto- ja ajattelukykyä.

6 6 Naistutkimus edistää myös käytännöllisellä tavalla naisten mahdollisuuksia pärjätä työelämässä sekä puolustaa oikeuksiaan myös yksityiselämässä. Tekemällä näkyviksi naisten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden mekanismeja niin psykologisella kuin poliittis-julkisella tasolla, naistutkimus auttaa naisia tiedostamaan ja muuttamaan sellaisia taloudellisia, henkisiä, poliittisia ja psykologisia käytäntöjä, jotka estävät heitä osallistumasta työ- ja kotielämäänsä tasaveroisina osapuolina. Naistutkimuksen tarjoama tieto on hyödyllistä myös miehille: naisnäkökulman tunteminen ja tutustuminen mm. tasa-arvo kysymyksiin, naisten kokemuksiin, vaikeuksiin, saavutuksiin ja erityishaasteisiin kasvattaa alalla kuin alalla toimivan miehen pätevyyttä. Toisaalta tutustuminen naispsykologiaan, seksuaalisuuteen, eri kulttuureihin ja sukupuolijärjestelmiin saa miehet ymmärtämään paremmin myös omaa kulttuurisesti rakentunutta elämänorientaatiotaan sekä ymmärtämään paremmin naiskulttuureita ja esim. naisten kommunikaatiota. Olemalla mukana ja osallisina naisliikkeessä ja /tai -tutkimuksessa miehet voivat olla purkamassa hegemonisen maskuliinisuuden stereotypioita ja edesauttaa rajoitetun roolinsa purkamista sekä eheämmän, tasapainoisemman ja monipuolisemman miehisyyden synnyttämistä.

7 7 B. Naistutkimus Oulun yliopistossa Naistutkimus on kaikkien Oulun yliopiston opiskelijoiden vapaasti valittavissa oleva moni- ja poikkitieteellinen oppiaine, joka on sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, ja jossa suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin opintoviikkoina tai sivuaineena. Naistutkimus oppiaineena sisältää seuraavat opintokokonaisuudet: I Johdatus naistutkimukseen (6 ov), II Naistutkimuksen perusopinnot (15 ov) ja III Naistutkimuksen aineopinnot (20 ov) sekä erityisesti pohjoisiin kysymyksiin painottuvan IV Northern Women Studies -opintokokonaisuuden (10 ov). Naistutkimusaiheisten väitöskirjojen tekijät laativat yhdessä ohjaajiensa kanssa henkilökohtaisia opintosuunnitelmia tukevat ja niihin perustuvat 10 ov:n opintokokonaisuudet naistutkimuksesta. Osan naistutkimusopinnoista voi suorittaa muiden suomalaisten yliopistojen naistutkimustarjonnasta tai ulkomailla ja naistutkimusopintoja ja tutkimusta voi jatkaa eri puolilla maailmaa. I Johdatus naistutkimukseen 6 ov Kuuden opintoviikon kokonaisuus rakentuu naistutkimuksen johdantokurssista (417101P, 2 ov) sekä 4 ov:sta muita naistutkimuksen perusopintoja. II Naistutkimuksen perusopinnot 15 ov Opetustarjonta: P Naistutkimuksen johdantokurssi 2 ov P Feminismin klassikot 2 ov P Feministiset tutkimusalat I 5 ov P Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov P Johdatus ekofeminismiin 2 ov P Naisnäkökulma populaarikulttuuriin 2 ov P Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov P Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov P Monikulttuurisuus ja sukupuoli 2 ov P Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov P Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasa-arvo pohjoisessa periferiassa 2 ov P Feministinen etiikka 2 ov Perusopinnoista ovat pakollisia opintojaksot P ja P. Muilta osin kukin voi valita itse, miten 15 ov rakentuu. Perusopinnot on mahdollista suorittaa myös eri tavoin painottuneesti (kukin painoala 6 ov). Perusopintojen painotukset: a) Pohjoisuus 1. Northern Women Studies -opintokokonaisuuden jaksoja 2 ov 2. Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasaarvo pohjoisessa periferiassa 2 ov 3. Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov b) Kasvatus, koulutus ja sukupuolistuneisuus 1. Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Koulutus, oppiminen, opetus ja/tai Feministiset tutkimusalat/sukupuolinen sosialisaatio yht. 4 ov c) Monikulttuurisuus 1. Monikulttuurisuus ja sukupuoli 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat/luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus ja /tai Feministiset tutkimusalat/yhteiskunta ja kehitysmaatutkimus yht. 4 ov d) Tasa-arvo 1.Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov 2. Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov 3. Arjen ulottuvuudet ja sukupuolten tasaarvo pohjoisessa periferiassa 2 ov e) Kyber/ekofeminismi 1. Johdatus ekofeminismiin 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Kyber/ekofeminismi 4 ov

8 8 f) Naiset ja teknologia 1. Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov 2. Feministiset tutkimusalat / Sukupuoli ja työelämä ja/tai Kyber/ekofeminismi yht. 4 ov g) Kulttuurintutkimus / Kirjallisuus/Kielitiede Feministiset tutkimusalat/kieli ja symbolit ja/tai Feministiset tutkimusalat/ Naisnäkökulma populaarikulttuuriin ja/tai Feministiset tutkimusalat/sukupuoli ja seksuaalisuus ja/tai feministiset tutkimusalat/vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot ja /tai Feministiset tutkimusalat/miestutkimus, yht. 6 ov. III Naistutkimuksen aineopinnot 20 ov A Profeminaari 3 ov A Naistutkimuksen ja gender - tutkimuksen suuntauksia 3 ov A Naisnäkökulma tutkimukseen, tietoon ja valtaan 3 ov A Feministiset tutkimusalat II 5 ov A Nais- ja gendertutkimuksen ajankohtaisia haasteita 4 ov A Kulttuurinen moninaisuus Pohjolassa 2 ov IV Northern Women Studies 10 ov P Methodological starting points 1 cr P Cultural Starting Points 2 cr P Communication, literature and the arts 2 cr P Everyday life of Northern Women 3 cr P Education and health 2 cr

9 C. Tenttimisohjeita ja tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta 9 Tenttimisohjeita Naistutkimuksen kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina ilmoittautumiskuorta käyttäen. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta vastaan! Ilmoittautumiskuoret laitetaan kasvatustieteiden koulutuksen toimiston (KTK219) vieressä olevaan ilmoittautumislaatikkoon. Tenttikuoreen merkitään tentittävät teokset, opintojakso/tutkimusala johon ko. teokset kuuluvat ja tentaattori. Jos suoritat jonkin kirjatentin ohella osan opintojaksosta luennoilla, muilla kursseilla tai muulla erikseen sovitulla tavalla, merkitse osasuoritus sekä sen suoritustapa, vastaanottaja ja arvosana ilmoittautumiskuoreen. Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan, siitä on sovittava tentaattorin kanssa henkilökohtaisesti. Tentaattorille on suositeltavaa ilmoittaa tenttiin tulosta, koska pääosa heistä on muusta kuin kasvatustieteiden tiedekunnasta, mistä johtuen he saavat usein hyvin myöhään tiedon tenttiin tulijoista. Tenttivaatimuksista ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan eri kohtaan, voidaan tenttiä vain yhden kerran. Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla. Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 ov:a vastaa vaikeustasoltaan keskinkertainen noin 250 sivuinen suomenkielinen teos ja noin 200 sivuinen vieraskielinen teos. Yleiset kirjalliset kuulustelut lukuvuonna pe klo 14 17, sali L5. Syyslukukausi Kevätlukukausi Tenttitulokset toimitetaan Ulla Salalle KTK 221, p Hän huolehtii myös opintosuoritusrekisteristä. Suoritetuista opintokokonaisuukista antaa merkinnän naistutkimuksen professori Kaarina Kailo (huone KTK 349). Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta Paitsi kirjatentteinä, opintojaksoja voi suorittaa sopimuksen mukaan myös esseinä, katsauksina jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen tentaattorin kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää tentaattorille kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten yhteydessä. Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista. Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita ajatuksia voi kehitellä rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on onnistumisen kannalta tärkeää. Lähteet merkitään tekstiin. Katsauksessa referoitava/analysoitava t ksti suhteutetaan johonkin kontekstiin, esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskuste-

10 10 luihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä. Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä eräänlaista kirja-arvostelua. Kirjoittaja esittää arviossa näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla määrättyihin kriteereihin. Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna naistutkimuksen ilmoitustaulua tai Oulun yliopiston naistutkimuslistaa oulu.fi).

11 11 D. Opintojaksojen opetussuunnitelmat A Naistutkimuksen perusopinnot 15 ov Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö: professori Kaarina Kailo P Naistutkimuksen johdantokurssi 2 ov Tavoite: Opintojaksolla käsitellään nais- ja gender-tutkimuksen peruskäsitteitä ja teorioita sekä luodaan katsaus feministiseen kritiikkiin ja naistutkimuksen historiaan. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus. Luennot järjestetään syyslukukaudella. Arvostelu: hyväksytty-hylätty Kirjallisuus: Koivunen, A. & Liljeström, M. (toim.) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Tampere, Vastapaino. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari Luentojen ajat ja paikat: Päivä Klo Paikka Vastuuhlö KTK306 Vappu Sunnari KTK306 Vappu Sunnari KTK306 Vappu Sunnari KTK306 Kaarina Kailo KTK306 Kaarina Kailo KTK306 Kaarina Kailo P Feminismin klassikot 2 ov Tavoite: Opintojakso tutustuttaa opiskelijat feministisen ajattelun ja teorioiden kehityslinjoihin ja muutamiin valikoituihin feministisen valtavirran klassikoihin. Suoritustapa: Kirjallisuus. Arvostelu: hyväksytty-hylätty Kirjallisuus: Beauvoir, S. de.. Toinen sukupuoli. Kirjayhtymä, 1993; Allen, P.G. The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions. Beacon P 1986; A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. Brant, B. (eds). Firebrand Books (erit. C.L. Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S ); Maracle, L. I am Woman. A Native Perspective on Sociology and Feminism. Press gang Publishers 1996; Mohanty, C. Lännen silmien alla. Rotunaisia ja feministejä. Airaksinen, J. & Ripatti, T. (toim.) Vastapaino 1999; Trinh, T. Minh-ha. Woman, Native, Other. Indian UP 1989; Kollontai, A. Naisen asema taloudellisessa yhteiskuntakehityksessä. Tammi, 1973; Mill, J. S. Naisen asema. Librum, 1981; Wollstonecraft, M. Vindication of the rights of women. Penguin, 1983; Woolf, V. Oma huone. Kirjayhtymä, 1990; Daly, M. Gyn/ecology. The metaethics of radical feminism. Women s Press. 1987; Firestone, S. The dialectic of sex. The case for feminist revolution. Women s Press, 1979; Friedan, B. Naisellisuuden harhat. Kirjayhtymä, 1967; Millet, K. Sexual politics. Virago, 1977, s ; Mitchell, J. Naisliike. Otava, Vastuuhenkilö: Mari Lahtinen, mari.lahtinen@oulu.fi, puh P Feministiset tutkimusalat I 5 ov Tavoite: Tavoitteena on perehtyä nais- ja gender-tutkimuksen monitieteisiin tutkimusaloihin ja teemoihin. Suoritustapa: Kirjallisuus (Mahdollisuuksien mukaan voi hyödyntää myös korvaavia luentosarjoja). Arvostelu: hyväksytty - hylätty. Kirjallisuus valitaan kahdelta tutkimusalalta, toisesta 2 ja toisesta 3 opintoviikkoa. Tutkimusalat ovat seuraavat: 1. Kieli ja symbolit 2. Koulutus, oppiminen ja opetus

12 12 3. Luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus 4. Miestutkimus 5. Naisnäkökulma historiaan 6. Sukupuoli ja seksuaalisuus 7. Sukupuoli ja työelämä 8. Sukupuolinen sosialisaatio 9. Terveys ja hyvinvointi 10. Maailman köyhyys ja kehitysideologiat 11. Uskonto, valta, henkisyys 12. Vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot 13. Sukupuolistunut väkivalta 14. Kyber/Ekofeministi 1. Kieli ja symbolit - dosentti Taina Pitkänen-Koli p , taina.pitkanen-koli@ouka.fi Artikkelivalikoima: a) Hakulinen, A.: Mies, nainen ja kieli. Teoksessa Kieli, kertomus, kulttuuri. Gaudeamus 1987; b) Forskning om språk och kön i Norden. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. Gunnnarsson, B-L & Liberg, C. (toim.) Rapport från ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 november Asla (ss ); c) Flickor och pojkar på fritiden och skolan. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. toim. Gunnnarsson, B-L & Liberg, C. (kts. edellä) ss ; d) Cameron, D.: What makes a linguistics feminist + Heinämaa, S.: Some comments on Deborah Cameron s paper What makes a linguistics feminist. Teoksessa Språk, språkbruk och kön. Rapport från ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 november Asla (ss ); e) Lakoff, R.: Language and woman s place. Language in society 2/1973. (ss ); f) Tannen, D.: Ethnic style in male-female conversation. Teoksessa Language and social identity. Cambridge University Press (ss ); g) Isosuinen nainen. Tutkielmia naisesta ja kielestä. Laitinen, L. (toim.) Yliopistopaino 1988; h) Kvinnor och språk. Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/1990, teemanumero; i) Valikoima tentaattorin kanssa erikseen neuvoteltavia artikkeleita. 2. Koulutus, oppiminen ja opetus - KM Anu Tallavaara p , anu.tallavaara@ii.fi Debates and issues in feminist research and pedagogy. Holland, J. et al. (eds.). Clevedon Multilingual Matters, 1995; Equity in the classroom. Murphy, P. et al. (eds.). Press, London, 1996; Kaarninen, M: Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5, 1997; Walters, S. & Manicom, L.: Gender in popular education. Methods for empowerment. Zedbooks, London, New Jersey, 1996; Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Gaudeamus, 2001; Nuori ruumis. Puuronen A & Välimaa R. (toim) Gaudeamus 2001; Masculinities at school. Research on men and masculinities. Lesko, N. (ed) Sage, Luokka, etnisyys ja monikulttuurisuus - FL Nina Työlahti (HuTK) p , nina.tyolahti@oulu.fi El Saadawi, N.: Eevan kätketyt kasvot. Kääntöpiiri 1992; Hooks, B.: Outlaw Culture. Resisting representations. Routledge, New York, 1994; Kristeva, J.: Muukalaisia itsellemme. Gaudeamus 1992; Lindström, V.: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa WSOY 1991; Me ja muut. Kulttuuri, identiteetti ja toiseus. Kylmänen, M. (toim.) Vastapaino, Tampere, 1994; Rigney, B. H.: The voices of Toni Morrison. Ohio State University Press 1993; Olsen, I.M. Saamelaisnaisten taloudellinen kehitys ja työtilanne. Sami Instituhtta 1989; Shostak, M.: Nisa. Kung-naisen tarina. Otava 1983; Unequal sisters. A multicultural reader in U.S. women s history. DuBois, E. C. and Ruiz, V.L. (eds,). Routledge 1993; Waylen, G.: Gender in third world politics. Open University Press, 1996; Rotunaisia ja feminismejä. Nais- ja ke-

13 13 hitystutkimuksen risteyskohtia. Airaksinen, Jaana & Ripatti Tuula (toim.) Vastapaino Miestutkimus LT Hannu Säävälä p , Badinter, E.: Mikä on mies? Vastapaino 1993; Hearn, J.: Men in the public eye. The construction and deconstruction of public men and public patriarchies. Routledge 1992; Johnson & Meinhof: Language and masculinity. Blackwell, Oxford; 1997; Latokangas, P.: Tie hämmennyksestä sitoutumiseen. SETA, 1994; Mies ja muutos. Jokinen, A. (toim.) 1999; Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan. Sipilä, J. & Tiihonen, A. (toim.) Vastapaino 1994; Understanding masculinities. Mac an Chail et al. (eds.) Open university press, Buckingham, 1996; Homo Fennicus/Miesten homo- ja biseksuaalisuus muutoksessa. Lehtonen, J. (toim.) Sosiaali- ja terveysministeriö/ Naistutkimusraportteja 1/ 1999.; Delamont, S. Changing women, unchanged men? Sociological perspectives on gender in a post-industrial Society. Open University Press 2001; Brod, H. & Kaufman, M. (eds) Theorizing masculinities. Sage, Thousand Oaks, CA; Connell, R.W. Masculinities. University of California Press, 1995; Jokinen, A. Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press 1999; Jokinen, A. Panssaroitu maskuliinisuus. Tampere University Press Naisnäkökulma historiaan - FL Seija Jalagin (HuTK) p , seija.jalagin@oulu.fi A history of women in the West 1-4. Duby, G. & Perrot, M. (eds.) The Belknap Press of Harvard University Press. (valinnan mukaan 2 teosta teossarjasta); Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. 6. Sukupuoli ja seksuaalisuus FM Jenny Kangasvuo, p , jek@mail.student.oulu.fi i Bristow, J.: Sexuality. Routledge 1997; Jackson, S. & Scott, S. Feminism and sexuality; a reader. Edinburg University Press, 1996; Medhurst, A. & Munt, S. Lesbian and Gay Studies: A critical introduction. Cassell, London; 1997; The cultural construction of sexuality. Caplan, P. (ed.) Tavistock 1987; Western sexuality: practice and precept in past and present times. Oxford. Ariès, P. & Béjin, A. (toim.). Blackwell 1985; Beemyn, B. & Eliason, M.: Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology. New York University Press 1996; Mapping desire: geographies of sexualities. Bell, D. & Valentine, G. (toim.). Routledge 1995; Sex work: writings by women in the sex industry. Delacoste, F. & Alexander, P. (toim.). CleisPress 1998; Firestein, B.A.: Bisexuality: the psychology and politics of an invisible minority. Thousand Oaks: Sage 1996; Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen: lesbot, homot, bi- ja transihmiset sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaina. Lehtonen, J., Nissinen, J. & Socada, M. (toim.). Edita 1997; Ortner, S.B. & Whitehead, H.: Sexual meanings: the cultural construction of gender and sexuality. Cambridge University Press Sukupuoli ja työelämä YTM Ulla Sala (KTK ) p , ulla.sala@oulu.fi Acker, J.: Samanarvoinen työ: tutkimus työelämän sukupuolistuneista rakenteista. Vastapaino 1990; Davidson, C.: A woman s work is never done. A history of housework in the British Isles Chatto & Windus 1982; Kinnunen, M. Luokiteltu sukupuoli. Vastapaino, 2001; Salmi, M.: Ansiotyö kotona - toiveuni vai painajainen? Kotiansiotyö Suomessa työntekijän arkipäivän kannalta. Helsingin yliopisto 1992; Tilly, L. A. and Scott, J. W.: Women, work and family. Routledge 1989; Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Kinnunen, M. & Korvajärvi, P. (toim.)

14 14 Vastapaino 1995; Walby, S.: Patriarchy at work. Patriarchal and capitalist relations in employment. Polity Press 1986; Eräsaari, L. Julkinen tila ja valtion yhtiöittäminen. Gaudeamus 2002; Wichterich C. Globalisoitu nainen: Raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, Sukupuolinen sosialisaatio - kasv. ja yht. yo. Pirjo Yliportimo, p pirjo.yliportimo@oulu.fi Badinter, E. Mikä on mies? Vastapaino, 1993; Connell, R.-W. Masculinities. Polity Press, 1995; Eichenbaum, L. Naiseksi kasvanut. Feministis-psykoanalyyttinen näkökulma. Naisten kulttuuriyhdistys 1989; Eisler, R.: Sacred pleasure. Harper, San Francisco; Gordon, T. Feminist mothers. Macmillan 1990; Grabrucker, M. Siinäpä vasta kiltti tyttö. Kääntöpiiri 1991; Mies ja muutos. Jokinen, A. (toim.) Tampere University Press; Saarikoski, H. Mistä on huonot tytöt tehty? Tammi, 2001; Holland, J. & Ramazanoglu, C. & Sharpe, S. & Thomson, R.: The male in the head. Young people, heterosexuality and power Tufnell Press; Letit liehumaan. Tyttökulttuuri murroksessa Näre, S. ja Lähteenmäki, J. Suomalaisen kirjallisuuden seura; Nice, V. E. Mothers and daughters. The distortion of relationship. Macmillan 1991; Vaughan, G. For-Giving. A Feminist Criticism of Exchange. Plain View Press 1997; Irigaray, L. Thinking the Difference, For a Peaceful Revolution. Athlon Press. 1994; Irigaray, L. I love to You. Sketch for a Felicity Within History. Routledge 1996; Räisänen, A-L. Onnellisen avioliiton ehdot: sukupuolijärjestelmän muodostumisprosessi suomalaisessa avioliitto- ja seksuaalivalistusoppaissa Suomen historiallinen seura Terveys ja hyvinvointi HL Pirkko Sandelin (LTK). pisandel@oamk.fi Henriksson, L.: Naisten terveystyö ja ammatillistumisen politiikka. Stakes, Tutkimuksia 88. Gummerus, Jyväskylä, 1998; Julkunen, R.: Hyvinvointivaltio käännekohdassa. Vastapaino 1992; Kvinnors hälsa och ohälsa. Social kontroll av kvinnor. Red. U. Hägglund och E. Riska. Åbo Akademi 1991; Naiset ja miehet työelämässä. Toim. E. Haavio-Mannila ym. Työ ja ihminen 3/ 1991, teemanumero. Työterveyslaitos 1991; Nätkin, R.: Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Gaudeamus, Tampere, 1997; OECD panel group on women, work and health: National report, Finland. Ministry of Social Affairs and Health 1993; Valikoima erikseen sovittavia arikkeleita, erityisesti pohjoissuomalaisista naisterveystutkimuksista. 10. Maailman köyhyys ja kehitysideologiat - KT Vappu Sunnari (KTK 354) p Clark, G.: Onions are my husband: survival and accumulation by West African market women. Chicago [Ill.]: University of Chicago Press, 1994; Dignity and daily bread. New forms of economic organization among poor women in the third world and the first. Routledge 1993; Globalization, of whose terms? Brock-Utne, B. & Garbo, G. (eds.) Institute of Educational Research, University of Oslo. Report 5; Pietilä, H.: Näkymätön näkyväksi. Naiset ja YK. Sosiaali- ja terveysministeriö 1991; Spivak, G. C.: The post-colonial critic. Interviews, strategies, dialogues. Ed. S. Harasyn. Routledge 1990; Women and Power. Fighting Patriarchies & Poverty Townsend, J., Zapata, E., Rowlands, J., Alberti, P. & Marta, M. (eds.) Zed Books; - bell, hook. Where we stand. Class matters. Routledge, 2000; Kofman, E., Raghuram, P., Phizacklea, A. & Sales, R. Gender and International Migration in Europe. Routledge. 2000;

15 15 Wichterich C. Globalisoitu nainen: Raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002; Valikoima erikseen sovittavia artikkeleita esim. Gender and Society and Development lehdistä. 11. Uskonto, valta, henkisyys - Ph.D. Kaarina Kailo (KTK) p , , kaarina.kailo@oulu.fi Tentaattorin kanssa sovittava valikoima kirjoja tai tekstejä (joita mahdollisesti ei ole saatavilla kirjastossa) Bäckman, L.: Female-divine and human: a study of the position of the woman in religion and society in Northern Eurasia. The Hunters Eds. Hultkrantz, Å. & Ö. Vorren. Tromsø, Universitetsforlaget, 1982; Uskonto ja sukupuoli. Hovi, T et al. (toim.) Helsinki, yliopistopaino, 1999; Weaving the Visions. New Patterns in Feminist Spirituality. Harper San Fransisco Christ, C. & Plaskow, J. (eds.); Reweaving the World: the Emergence of Ecofeminism. Eds. Diamond, I. & G.F. Orenstein. New Society Publishers 1989; Stark-Arola, L. Magic, Body and Social order. The Construction of gender Through Women s Private Rituals in Traditional Finland. Tammer-Paino, SKS Studia Fennica Folkloristica ; Sólveig, A.: Violence, Power and Justice. A Feminist Contribution to Christian Sexual Ethics. Uppsala University 1998; The Politics of Female Spirituality. Essays on the Rise of Spiritual Power within the Feminist Movement. Ed. Spretnak, C. Anchor books, 1982; Tomm, W.: Bodied Mindfulness, Women s Spirits, Bodies and Places. Wilfrid Univ. Press, Vammaisuus ja normaaliuden konstruktiot - dos. Leila Seitamo, p , lseitamo@sun3.oulu.fi Canadian Woman Studies Special Issue: Women and Disability. York University, 1993; Francine, O.: Body Beautiful? Body Perfect: Challenging the Status Quo. Where do Women With Disabilities Fit in? Canadian Woman Studies/ les cahiers de la femme, Women and Health, Summer l ; Pelkonen, M. & Vilberg, M. Vaillinaisesta kokonaiseksi. Kääntöpiiri Kemi; Wendell, S Notes Toward a Theory of Disability. Hypatia; Erikseen sovittava valikoima artikkeleita. 13. Sukupuolistunut väkivalta KT Vappu Sunnari (KTK) p. (08) , vappu.sunnari@oulu.fi Heiskanen, M. & Piispa, M. : Usko, Toivo, Hakkaus. Kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Tilastokeskus. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, l998:1; Kailo, K Healing Politics: Violence, Culture and Alternative Health. Simone de Beauvoir Institute Review, vol. 17, 1997; Lähentelystä raiskauksiin. Tyttöjen kokemuksia häirinnästä ja seksuaalisesta väkivallasta. Honkatukia, P. Niemi-Kiesiläinen, J. & Näre, S. (toim) Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 13. Hakapaino 2000; Sexual Harassment. Contemporary Feminist Perspectives. Thomas, A-M. & Kitzinger, C. (eds.) 1997 Open University Press; Williams, M. B. et al. Life After Trauma. A Workbook for Healing. Guildford Press, Hampshire 2000; Gender Violence: interdisciplinary perspectives. O Toolen L., Schiffman J. (eds.). New York Univ. Press. 1997; Piispa, M., Heiskanen, M.: Väkivallan hinta: naiseen kohdistuvan väkivallan kustannukset Suomessa. Tilastokeskus: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvojulkaisuja 6:2000; Hukasta kukkaan. Naisen tie väkivallasta selviytymiseen. Ojuri, A. (toim.) Ensija turvakotien liiton julkaisu 29. Nykypaino Oy, 2001; Puheenvuoroja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kiviaho, P. (toim.) Sosiaalija terveysministeriö: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. 1998; Hintikka, S. Feministinen radikaaliterapia itsehoitomenetelmänä ja naisen identiteetin tukijana. Tampere. 2000; Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna

16 16 seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sunnari V. et al. (toim) 2003, Oulun yliopistopaino; Husso, M. Parisuhdeväkivalta : lyötyjen aika ja tila. Tampere, Vastapaino, 2003; Väkivalta ei tunne kulttuurisia rajoja. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta Suomessa. Nurmi R & Helander R (toim) Helsingin yliopistopaino, 2002; Ehrlich S. Representing Rape. Language and sexual consent. Routledge, 2001; Erikseen sovittava valikoima artikkeleita. 14. Kyber/Ekofeminismi - PhD Kaarina Kailo (KTK) puh , kaarina.kailo@oulu.fi Kirjallisuus: Jos kirjallisuus ei ole saatavilla kirjastossa, katso naistutkimuksen käsikirjastosta (KTK339) tai kysy tentaattorilta. Kirjallisuus osittain sama kuin Opiskelija ei voi tenttiä samoja tekstejä kahteen kertaan. Ekofeminismin peruskysymyksiä Davies, K.: What is Ecofeminism, Women and Environments. 1988; D Eaubonne, F.: Feminism or Death. Marks, E. and de Courtivron, I. (eds.) New French Feminisms, an Anthology. Amherst University Press, l980; Diamond, I. & G.F. Orenstein.: Reweaving the World: the Emergence of Ecofeminism. New Society Publishers, 1989; King, Y.: The Eco-Feminist Perspective. Caldecott, L. & S. Leland (eds.) Reclaiming the Earth: Women Speak out for Life on Earth. The Women s Press, 1983; Merchant, C.: The Death of Nature. Women, Ecology and the Scientific Revolution. Harper & Row, l983; Mies, M. & Shiva V.: Ecofeminism. Fernwood Pub, 1993; Mies, M. et al. Women, the Last Colony. London: Zed Books, l988; Healing the Wounds: the Promise of Ecofeminism. Plant, J., ed. New Society Publishers, l989; Shiva, V.: Staying Alive: Women, Ecology and Development. Zed Books, 1990; Suutala, M.: Naiset ja muut eläimet. Yliopistopaino, l996; Suutala, M.:. Kesytetty nainen. Yliopistopaino, 2001; Sturgeon, Noel. Ecofeminist nature. Race, Gender, Feminist Theory and Political Action. London: Routledge, 1997; Plumwood, Val. Feminism and the Mastery of Nature. New York: Routledge, Warren, Karen J. The Power and Promise of Ecological Feminism, Environmental Ethics 12(2) Ekokritisismi (voi käyttää myös osana kohtaa g. Kulttuurintutkimus/Kirjallisuus/Kielitiede) Dana, K.O.: Northern Literature. The Northern Raven. Center for Northern Studies, Wolcott, Vermont. Vol. 2, No.3, 1982; Glotfelty, C.: Introduction: Literary Studies in an Age of Environmental Crisis. The Ecocriticism Reader, ed. Glotfelty & Fromm, xv-3; Hassi, S.: Käärme ja tiedon puu. Wsoy, 1987; Kailo, K.: Indigenous Women, Ecopolitics and Healing Women who Marry Bears. Minorities and Women. ed. Robert Jansson. Mariehamn: Åland Fredsinstitut, Åland Peace Institut, ; Kailo, K.: Kosmovisioner, monokultur och globalisering. Radar. (Åländsk tidskrift för samhälle och Kultur). Special Issue on the Earth ( jorden ) ; Schweninger, L.: Writing Nature: Silko and Native Americans as nature Writers. Melus. Summer Globalisaatio, ympäristö ja sukupuoli Shiva, V.: Economic Globalization, Ecological Feminism and Sustainable; Development. Canadian Woman Studies/les Cahiers de la Femme 17( 2) 2000; Shiva, V.: Biopiracy. The Plunder of Nature and Knowledge. Southend Press, l997; Wichterich, Christa. Globalisoitu nainen. Helsinki, Likem 2002; Canadian Woman Studies/les cahiers de la femme. Women Eradicating Poverty and Violence in the 21st Century. Vol ; Canadian Woman Studies/les cahiers de la femme. Women, Globalization and International Trade. Vol /

17 17 Teknologia, sukupuoli ja luontosuhde Gunnarsson, E. & Trojer, L.: Feminist Voices on Gender, Technology and Ethics. Centre for Women s Studies, Lulea University of Technology, Tekniska Högskolan, Lulea, l994; Hassi, S.: Ikkuna kovien tieteiden piilotajuntaan. Akanvirtaan. Setälä, P. & Kurki H. (toim.). Yliopistopaino, 1988; Isaksson, E.: Naisnäkökulma luonnontieteen ja sodan avioliittoon. Tiede & Edistys, 4/1985; Kailo, K: Rising up to New Levels Beyond Stereotypes. Tapping Female Knowledge in Technology. High Heels to Hi-Tech. International Conference. Conference Proceedings. Oulu Polytechnic 2001; Kailo, K.: Holistic Well-Being, Technology and Globalization. The Threats to Ecological Balance. Proceedings of the Conference: Towards Holistic Well- Being. Lämsä, A. & Serlo, K (toim.). Oulun Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 2000; Kailo, K.: Globalisaatio ja feminismi. Naiset ja globalisaatio. Toim. Rosa Meriläinen. Pietilä, H.: Engendering the Global Agenda: A Success Story of Women and the United Nations. INSTRAW Occasional paper No.1, 1999; Rikkilä, L. & Patomäki, K. S. (eds.). Democracy and Globalization. Promoting a North-South Dialogue. Hakapaino, 2001; Millar, M.S.: Cracking the Gender Code. Who Rules the Wired World? Second Story Press, 1998; Plant, S.: Beyond the Screens: Film, Cyberpunk and Cyberfeminism. In Feminisms. Kemp, S. & J. Squires (Eds.). Oxford University Press, 1997; Smeds, Riitta et al. (toim.) Tieto ja Tekniikka. Missä nainen? Helsinki, TEK, 2002; Canadian Woman Studies. Women and Environments. Special issue13.3, 1993; Eisenstein, Z.: Global Obscenities, Patriarchy, Capitalism and the Lure of Cyberfantasy. New York UP, l998; Alkuperäiskansojen luontosuhde Callicot, J. B.: Traditional American Indian and Traditional Western European Attitudes Toward Nature: an Overview. Environmental Philosophy: a Collection of Readings. Robert Elliot and Arrant Gare (eds.). Pennsylvania State University Press, l983; Nomadic Circle of Life. A Conversation Between Kaarina Kailo and Elina Helander about the Sami Knowledge System and Culture. ReVision. A Journal of Consciousness and Transformation. Special issue on Narrative Explorations in Knowledge, Roots and Ancestry, 1998; Kheel, M.: Licence to Kill: an Ecofeminist Critique of the Hunter s Discourse. Women and Animals. Adams and Donovan, 1995; Gender, Indigenous Knowledge and Development in the Arctic. Nuttall, M. & Greiffenberg, T. (toim) Proceedings from a Symposium in Slettestrand, Dk, 9-11 Jan. l998. Dansk Polar Center, 1998, s ; Artikkeleita sopimuksen mukaan P Suomalainen sukupuolijärjestelmä 2 ov Tavoite: Perehdytään suomalaisten ja erityisesti pohjoisten alueiden naisten asemaan ja suomalaisen sukupuolijärjestelmän erityispiirteisiin ennen ja nyt. Suoritustapa: Kirjallisuus ja/tai korvaavia luentoja. Arvostelu: hyväksytty-hylätty. Kirjallisuus: Jolkkonen, A. ym.: Naisen paikka. Rakennemuutos, paikalliset työmarkkinat ja naiset. Tutkijaliitto 1991; Naisen elämä. Mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit. Immonen, K. (toim.) Otava 1990 (1,5 ov); Nousiainen, K. & Pylkkänen, A. Sukupuoli ja oikeuden yhdenvertaisuus. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2001; Naisten hyvinvointivaltio. Toim. A. Anttonen et al. Vastapaino 1994; Ollila, A.: Suomen kotien päivä valkenee. Martta -järjestö suomalaisessa yhteiskunnassa vuoteen Suomen historiallinen seura 1993; Sulkunen, I.: Naisen kutsumus. Miina

18 18 Sillanpää ja sukupuolten maailmojen erkaantuminen. Hanki ja jää 1989; Tuntematon työläisnainen. Laine, L. ja Markkola, P. (toim.) Vastapaino 1989; Julkunen, R. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino; Eevan tie alttarille. Ahola M et al. (toim) Edita 2002, s ja Ryynänen- Karjalainen L. Sukupuolesta huolimatta naiskanttorit Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Hakapaino, 2002, s ja ; Tunteiden sosiologiaa. Näre S (toim) Tietolipas 156, 1999, SKS; Jallinoja R. Moderni säädyllisyys. Aviosuhteen vapaudet ja sidokset. Gaudeamus, Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari, p. (08) , vappu.sunnari@oulu.fi Roots. Teoksessa Woman and Animals. Adams, C. J. and Donovan, J. (eds.); Hassi, Satu. Käärme ja tiedon puu. Wsoy, Helsinki, 1987; No Beginning, No End. The Sami Speak Out. Helander, E. & Kailo, K. Canadian Circumpolar Instit., 1998 tai Ei alkua, ei loppua. Saamelaisten puheenvuoro. Like, Helsinki; Helander, E.: Sustainability in the Sami Area: the X-file Factor. Awakened Voice, The Return of Sami Knowledge. Elina Helander, ed. Guovdageaidnu: Nordic Sami Institute, Diedut 4 (1996). 1-7; Helander, E.: The Role of Sami Tradi P Johdatus ekofeminismiin 2 ov Tavoite: tutustuttaa opiskelijat ekofeminismin ja ekospiritualismin teorioihin ja käytäntöihin kansainvälisesti ja kansallisesti. Uusi fokusointialue: ekososiaalinen kestävä kehitys ja sukupuoli. Suoritustapa: l8 tuntia kontaktiopetusta, mahdollisesti harjoitustyyppistä työskentelyä sekä prof. Kaarina Kailon kanssa erikseen sovittavaa kirjallisuutta, (jota mahdollisesti ei ole saatavilla kirjastosta) ja joka tentitään kasvatustieteen tenttipäivänä. Vastuuhenkilö: prof. Kaarina Kailo Luentojen ajat ja paikat: Päivä Klo Paikka KTK KTK KTK KTK KTK KTK306 Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Kirjallisuus: Animals and Women. Feminist Theoretical Explorations. Adams, C., Durham D. Univ. Press, 1995; Dunauer, J.: Sexist words, Speciesist Katajatar

19 19 tions in Sustainable Development, Politics and Sustainable Growth in the Arctic. J. Käkönen, ed. Dartmouth, Hants.: Dartmouth Publ. Co., ; Horelli, Liisa. Naisnäkökulma ympäristöpolitiikkaan. Ympäristöministeriö, Edita, Kailo, K.: Indigenous Women, Ecopolitics and Healing - Women who Marry Bears. Minorities and Women Åland Peace Institut, 1998; Plumwood, Val. Feminism and the Mastery of Nature. Routledge, 1989; Merchant, C.: The Death of Nature. Women, Ecology and the Scientific Revolution. Harper & Row, 1983; Mies, M. and V. Shiva: Ecofeminism. Halifax, Fernwood Publications, 1993; Reweaving the World. The Emergence of Ecofeminism. Ed. Diamond, I. & G.F. Orenstein. Sierra Club Books, 1990; Smith, A. Ecofeminism through an Anticolonial Framework. Teoksessa: Ecofeminism. Women, Culture, Nature Warren, K.-J. Indiana U P; Suutala, Maria. Naiset ja muut eläimet. Helsinki, Yliopistopaino, l996; Suutala, M. Kesytetty nainen Yliopistopaino; The Ecocriticism Reader. Landmarks in literary ecology. Ed. Glotfelty, C. & H. Fromm. Univ. Of Georgia Press, 1996; Vihreät ry. Syöjätär-lehden 4 numeroa; Vilkka, L Eläinten tietoisuus ja oikeudet. Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa. Yliopistopaino; Women, the Environment and Sustainable Development. Towards a Theoretical Synthesis. Braidotti, R. & Lykke, Zed Books, Vastuuhenkilö: Kaarina Kailo, p. (08) , kaarina.kailo@oulu.fi P Naisnäkökulma populaarikulttuuriin 2 ov Tavoite: Opintojaksossa pohditaan sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämistä ja rakentamista eri medioissa sekä vaihtoehtoisia sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämisen keinoja. Kirjallisuudessa tarkastellaan elokuvaa ja televisiota, musiikkivideoita, lastenkirjallisuutta ja satuja, populaarimusiikkia, sarjakuvaa ja massamediaa yleensä sukupuolitietoisesta näkökulmasta. Suoritustapa: Kirjallisuus, joka tentitään yleisenä tenttipäivänä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää myös korvaavia luentosarjoja. Arvostelu: Hyväksytty, hylätty Kirjallisuus: Kootaan kirjallisuuslista yhteensä 2 ov tentittäväksi oman valinnan mukaan. Jenny Kangasvuo (Yleinen populaarikulttuuri): jek@mail.student.oulu.fi Douglas, S. J.: Where the girls are: growing up female with the mass media. Times Books, cop (1,5 ov.); Ingraham, C.: White weddings: romancing heterosexuality in popular culture. Routledge, 1999 (0,5 ov.); Koivunen, A., Paasonen, S. & Pajala, M. (Toim.): Populaarin lumo: mediat ja arki. Turun yliopisto, 2000 (1,5 ov.); Mirzoeff, N. (Toim.): The visual culture reader. Routledge, Luvut 5.Gender and sexuality ja 6.Pornography. (sivut ) (0,5 ov.); Paasonen, S. (Toim.): Hääkirja: kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Turun yliopisto, 1999 (0,5 ov.); Robbins, T.: The great women superheroes. Kitchen Sink Press, 1996 (0,5 ov.); Rossi, L-M. (toim.): Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa. Gaudeamus, 1995 (1 ov.); Whiteley, S. (Toim.): Sexing the groove popular music and gender. Routledge, 1997 (1,5 ov.). Sanna Karkulehto (Audiovisuaalinen mediakulttuuri): sanna.karkulehto@oulu.fi Berenstein, R. J.: Attack of the leading ladies: gender, sexuality, and spectatorship in classic horror cinema. Columbia University Press, 1995 (1 ov.); Gamman, L. and Marshment, M. (Toim.): The female gaze: women as viewers of popular culture. Women s Press, 1988 (1 ov.); Dyer, R.: Älä katso!: seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa. Vastapaino, 2002 (1 ov.); Easthope, A.: What a man s gotta do: the masculine myth in popular culture. Rout-

20 20 ledge, 1992 (1 ov.); Koivunen, A.: Isänmaan moninaiset äidinkasvot: sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana. Suomen elokuvatutkimuksen seura, 1995 (1 ov.); Laiho, M. & Ruoho, I (toim.): Naisen naamio, miehen maski: katse ja sukupuoli mediakuvassa. Kansan sivistystyön liitto, 1996 (0,5 ov.); Modinos, T.: Nainen populaarikulttuurissa: Madonna ja the Immaculate Collection. Jyväskylän yliopisto, 1994 (0,5 ov.); Mulvey, L.: Visual and other pleasures. Macmillan, 1989 (1 ov.). Rossi, L-M.: Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona, Gaudeamus, Helsinki Kaarina Kailo (Stereotyyppien dekonstruointi saduissa ja lastenkirjallisuudessa): kaarina.kailo@oulu.fi Sovi Kaarina Kailon kanssa niistä kirjoista/artikkeleista, jotka eivät ole saatavilla kirjastosta. Kokoelma artikkeleita saduista: Ebert, Teresa L: The Romance of Patriarchy: Ideology, Subjectivity and Postmodern Feminist Cultural Theory. Cultural Critique (Fall 1988): 19-57; Slapin, Beverly: How to Tell the Difference: A Checklist for Evaluating Children s Books for Anti-Indian Bias. Philadelphia, Pa.; Gabriola Island, B.C. New Society Publishers, 1992; Ross, Elspeth: Children s Books Without Bias on Contemporary North American Indian Life, 1993.; Establishing Pathways to Excellence in First Nation Education; Tatar, M: The Hard Facts of the Grimm s Fairy Tales. Princeton: New Jersey, Princeton UP, 1987; Zipes, J. Don t Bet on the Prince: Contemporary Feminist Fairy Tales in North America and England. Routledge, 1987; Näre, S. & Lähteenmaa, J.: Letit liehumaan: tyttökulttuuri murroksessa. SKSeura, 1992; Kailo, K.: Monoculture, Gender and Nationalism: Kalevala as a Tool of Acculturation. In Sunnari, V. & Räsänen, R.: Ethical challenges for teacher education and teaching: special focus on gender and multicultural issues. Oulun yliopisto, Vastuuhenkilöt: Kaarina Kailo, p. (08) , kaarina.kailo@oulu.fi; Jenny Kangasvuo, p. (08) , jek@mail.student.oulu.fi; ja Sanna Karkulehto, p. (08) , skarkule@sun3.oulu.fi P Työ- ja opiskeluympäristöjen toisarvoistavat rakenteet ja prosessit 2 ov Tavoite: Johdatus työ- ja opiskeluinstituutioiden ja organisaatioiden sukupuolten toisarvoisuutta tuottaviin ja ylläpitäviin prosesseihin, kulttuuriin ja rakenteisiin sekä sosiaalisen interaktion julkilausumattomiin merkityksiin, vallan ja sukupuolen suhteisiin. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Arvostelu: hyväksytty tai hylätty. Kirjallisuus: Griffin G (toim) Women s Employment, Women s Studies, and Equal Opportunities Report from nine European Countries. The University of Hull, Erikseen valittavat ja sovittavat osat työtä ja tasa-arvoa käsittelevistä osioista; Lehtonen J. (toim) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä. Gummerus, 2002; Paechter, C.: Educating the other. Gender, power and schooling. Falmer Press, London 1998; Duncan, N. (1999) Sexual bullying. Gender conflict and pupil culture in secondary schools. Routledge, London and New York; Miesten tiede, naisten puuhat. Rantalaiho, L. (toim.) Vastapaino; Husu, L. Sexism, support and survival in academia. Academic women and hidden discrimination in Finland. Monila Oy, Helsinki, 2001; Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sunnari V. et al. (toim) Oulun yliopistopaino, 2003; Sunnari V & Kuorikoski N Education

21 21 in the North Module 13 in the wwwbased BCS 100 programme Contemporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; Seuraavat 3 artikkelia: Kehily, M,J. & Nayak, A. Lads and laughter : Humor and the production of heterosexual hierarchies. Journal of Gender Studies 1997(1) (löytyy sähköisessä muodossa) JA Kehily, M.J. & Nayak, A. Playing it straight: masculinities, homophobia and schooling. Journal of Gender Studies 1996(2) (löytyy sähköisessä muodossa); JA Fine M Sexuality, schooling and adolescent females: the missing discourse. Harvard Educational Review, 4: 29 53; Työelämän sukupuolistavat käytännöt. (1996) Kinnunen, M. & Korvajärvi, P (.toim.) Vastapaino. Tampere; The Sexuality of Organization. (1989) Eds. Hearn, J. & al. Hyvinvointivaltio organisoituu uudelleen entä sukupuolijärjestelmä? Edita, 2001; Kinnunen, M. Luokiteltu sukupuoli. Gummerus. Jyväskylä, 2001; Lehto, A-M. Työelämän laatu ja tasaarvo. Tilastokeskuksen tutkimuksia 189, Helsinki, 1992; Pulkkinen, P. Vähän enemmän arvoinen Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla. Tilastokeskus tutkimuksia 234. Hakapaino Oy, Helsinki, 2002; Henttonen, E; Eriksson P. & Meriläinen S. Teknologiayrittämisen sukupuoli. Naiset miesten maailmassa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B 44. HeSEprint, 2003; Karento, H. Olen tehnyt parhaani Acta Universitatis Tamperensis 718. Tampereen yliopisto. Tampere, 1999; Erikseen sovittavaa kirjallisuutta / artikkeleita. Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen, p , mervi.heikkinen@oulu.fi P Sukupuolten välisen segregaation purku ja tasa-arvo 2 ov Tavoite: Opintojaksossa perehdytään suomalaisen sukupuolijärjestelmän ja sosialisaation segregaatiota tuottaviin ja ylläpitäviin mekanismeihin sekä niihin liittyviin uskomuksiin ja myytteihin ennen kaikkea organisaatioiden ja työelämän näkökulmasta. Kurssilla käsitellään myös keskeisimpiä suomalaisen tasa-arvopolitiikan kysymyksiä ja haasteita. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Arvostelu: hyväksytty tai hylätty Kirjallisuus: Horelli, L. & Saari, M. Tasa-arvoa valtavirtaan : tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmiä ja käytäntöjä. Helsinki : Sosiaali- ja terveysministeriö, 2002; Tasa-arvoiset demokratiat? Sukupuoli ja politiikka Pohjoismaissa. Bergqvist C. ym. (toim) Edita, Helsinki, 2001; Julkunen R. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Vastapaino, Tampere, 1999; Naisten hyvinvointivaltio. Anttonen, A.; Henriksson, L. & Nätkin, R. Vastapaino, Jyväskylä, 1994; Hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan kriteeristö. (2000) Halme, P. (toim.) Työministeriö. Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Työpapereita 10. Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä, Arnesen, A-L. (toim.) Yliopistopaino. Helsinki. Pulkkinen, P. Vähän enemmän arvoinen. Tutkimus tasa-arvokokemuksista työpaikoilla. Hakapaino Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen, p , mervi.heikkinen@oulu.fi P Monikulttuurisuus ja sukupuoli Tavoitteet: Opintojaksolla perehdytään monikulttuurisuuden peruskäsitteisiin ja teorioihin feministisestä lähtökohdasta käsin. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Kirjallisuus: Women, citizenship and difference. Yuval-Davis, N, & Werbner P. (toim) Zed Books, 1999; Kailo K The Politics of Monoculture and Diversity in the North. Module 12 in the www-based BCS 100 programme Con-

22 22 temporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; muita artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Kaarina Kailo, p. (08) , P Koulutusinstituutiot ja sukupuolistuneisuus 2 ov Tavoite: Opintojaksossa paneudutaan suomalaisiin koulutusinstituutioihin ja koulutukseen sekä niiden historiaan ja tulevaisuuden näkymiin sukupuolistuneisuuden näkökulmasta. Keskeisiä teemoja ovat koulutusinstituutioiden piilo-opetussuunnitelmat, sukupuolistuneisuus koulutuksen rakenteissa ja kulttuurissa, sekä arjen interaktiossa, globalisaatio ja koulutus, koulutus ja tasa-arvo. Suoritustapa: Katso s. 36 erityisteema Korvaava opetus. Arvostelu: hyväksytty hylätty Kirjallisuus: Sunnari V. et al. (toim) Leimattuna, kontrolloituna, normitettuna seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta kasvatuksessa ja koulutuksessa. Oulun yliopistopaino, 2003 (valinnan mukaan 4 koulutuskontekstiin sijoittuvaa artikkelia); Kaarninen, M. Nykyajan tytöt. Koulutus, luokka ja sukupuoli ja 1930-luvun Suomessa. Bibliotheca Historica 5, 1997; Tolonen, T. Nuorten kulttuurit koulussa: Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset. Gaudeamus 2001; Palmu, T. Sukupuolten rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä. Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksia 189, 2001; Gordon T, Holland J & Lahelma E. Making spaces. Citizenship and difference in schools. Macmillan press ltd, 2000; Husu, L. Sexism, support and survival in academia. Academic women and hidden discrimination in Finland. Monila Oy, Helsinki, 2001; Neljä artikkelia seuraavasta valikoimasta: Sunnari V (2003) Training women for the role of responsible other in primary teachewr education in Finland. European Journal of Teacher Education 26(2), ; Sunnari V & Kuorikoski N Education in the North Module 13 in the www-based BCS 100 programme Contemporary Issues in the Circumpolar World 2, the University of the Arctic; Sunnari V. Sex, Gender and School Violence in: Ethical challenges for teacher education and teaching. Acta Univ. Oul. E45, 2000; Sunnari V. Prominent or hard- working? About sex-based interpretation frames in Education. In: Hujala E (ed) Childhood education. International perspectives. University of Oulu. Early Education Center. 1996; s 50 62; Sunnari V. Muodollisesta tasa-arvon korostamisesta sukupuolen tiedostamiseen. In: Niemi H (toim) Opettajankoulutus modernin murroksessa. Tampereen yliopistopaino 1999, s ; Sunnari V. Opettajan työssä tarvitaan sukupuolitietoista reflektiivisyyttä. Teoksessa A - L Arnessen (toim) Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen julkaisuja 17, 2000, s ; Sunnari V. Schools and school-youth in the North in the Pressure of Globalisation (käsikirjoitus) 2003; muita artikkeleita sopimuksen mukaan. Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari, p. (08) , vappu.sunnari@oulu.fi P Arjen eri ulottuvuudet ja sukupuolten tasa-arvo pohjoisessa periferiassa 2 ov Tavoite: Opintojaksolla paneudutaan pohjoissuomalaisen, kainuulaisen yms. naisten arkeen ja arjen eri ulottuvuuksiin tasa-arvon näkökulmasta. Suoritustapa: Opintojakso suoritetaan kirjallisuuden avulla. Korvaavaa opetusta järjestetään, mikäli ressurssit sen sallivat. Kirjallisuus: Aaltonen, S. & Honkatukia, P. (toim.) Tulkintoja tytöistä. SKS Virkkala, S & Carpenter, P. Kehitystä naisten ehdoin. Devote-projekti ja naisten paikallinen toiminta. Työministeriö. Employment-julkaisut No 15, 2000; On the Terms of Northern Woman. Tuohimaa, S.; Työlahti, N. & Fyhn, A. Femina Borealis Publication, Series Num-

Pääsoitin/piano tai kitara. Koodi: P Laajuus: 3.0 op (2 ov) Arviointi: 0 5 Opiskelija saa valmiudet suoriutua säestystehtävistä

Pääsoitin/piano tai kitara. Koodi: P Laajuus: 3.0 op (2 ov) Arviointi: 0 5 Opiskelija saa valmiudet suoriutua säestystehtävistä 303 Pääsoitin/piano tai kitara Koodi: 402416P Laajuus: 3.0 op (2 ov) Opiskelija saa valmiudet suoriutua säestystehtävistä erilaisissa käytännön musisointitilanteissa. Opiskelija tutustuu klassisen soiton

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU)

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) Etnologia, antropologia & kulttuuripolitiikka 1 Kuva: Pixabay Mikä on KUMU? Jyväskylän yliopiston uusi, täysin uniikki tutkinto-ohjelma, jossa yhdistyvät

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet. Naistutkimuksen opintokokonaisuus

Erilliset opintokokonaisuudet. Naistutkimuksen opintokokonaisuus Erilliset opintokokonaisuudet Naistutkimuksen opintokokonaisuus Naistutkimus tarkastelee sukupuolen merkitystä ja sukupuolistunutta valtaa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa ilmiöissä. Naistutkimuksen

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa

Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa Sukupuolten tasa-arvo opetussuunnitelmissa Segregaatio Stop-seminaari, 3.4.2019 KM, YTM Salla Myyry Taustaa Sukupuolineutraalit ja essentialistista sukupuolieroa korostavat Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN)

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Suorita seuraavat opintojaksot

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Kurssi suoritetaan kahdessa osassa: artikkeliseminaarina sekä kirjallisuustenttinä.

Kurssi suoritetaan kahdessa osassa: artikkeliseminaarina sekä kirjallisuustenttinä. OPETUSSUUNNITELMA Naistutkimuksen maisteriohjelma 120 op Maisteriohjelman runkona toimii opintosuunnitelma, joka koostuu naistutkimuksen teorian, metodologian ja tasa-arvotyön opinnoista. Lisäksi opintoihin

Lisätiedot

Naistutkimuksen opintokokonaisuus

Naistutkimuksen opintokokonaisuus Naistutkimuksen opintokokonaisuus Naistutkimus tarkastelee sukupuolen merkitystä ja sukupuolistunutta valtaa yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa ilmiöissä. Naistutkimuksen ydin on sukupuoleen ja seksuaalisuuteen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Nais- ja sukupuolentutkimuksen kontaktiopetusta sisältävät opintojaksot lukuvuonna 2012 2013

Nais- ja sukupuolentutkimuksen kontaktiopetusta sisältävät opintojaksot lukuvuonna 2012 2013 Päivitetty 13/11/2012 Nais- ja sukupuolentutkimuksen kontaktiopetusta sisältävät opintojaksot lukuvuonna 2012 2013 (Nais- ja sukupuolentutkimuksen OPS lukujärjestyksen lopussa s. 12 alkaen) 417113P Nais-

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Jatkolukemista: Koivunen, Anu & Marianne Liljeström (toim.): Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere 1996. Moser, Caroline: Gender planning and development. Theory, practice

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training) Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Kevään 2013 alustava opetusohjelma

Kevään 2013 alustava opetusohjelma Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************

Lisätiedot

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw

Lisätiedot

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi

Saamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2

Lisätiedot

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207. Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin

Lisätiedot

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 1 OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2014-2015 Sisältö A YHTEISET OPINNOT... 1 ALOITUSOPINNOT... 1 METODIOPINNOT... 1 MAANTIETEIDEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PERUSOPINNOT (5116090)... 2 MAANTIETEEN

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen viestintä

Kulttuurienvälinen viestintä Kulttuurienvälinen viestintä Maailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toimintaansa yhä globaalimmin. Suomi kansainvälistyy paitsi EU:n

Lisätiedot

Suoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman

Suoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman Saamelainen kulttuuri 1.3.2011 KEVÄÄN 2011 OHJELMA III periodi 10. 1. 4.3. ja IV periodi 14. 3. 20.5.2011 Viikolla 10 eli 7. 11.3.2011 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683377P Johdatus saamentutkimukseen

Lisätiedot

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa 1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

M I L J A M A R J A A N A S A A R I. Tutkija, Helsingin yliopisto

M I L J A M A R J A A N A S A A R I. Tutkija, Helsingin yliopisto K O T I O S O I T E : K U U N S Ä D E 1 0 B 6 5, 0 2 2 1 0 E S P O O T Y Ö S O I T E : S U K U P U O L E N T U T K I M U S, F I L O S O F I A N, H I S T O R I A N, K U L T T U U R I N J A T A I T E I-

Lisätiedot

Ridanpää, Juha (2014). Seriously Serious Political Spaces of Humor. ACME: An International E-Journal for Critical Geographies 13: 3. Forthcoming.

Ridanpää, Juha (2014). Seriously Serious Political Spaces of Humor. ACME: An International E-Journal for Critical Geographies 13: 3. Forthcoming. PUBLICATIONS Ridanpää, Juha, 16 October 2014 Department of geography, University of Oulu Peer-reviewed scientific articles Prokkola Eeva-Kaisa & Juha Ridanpää (2014). Border guarding and the politics of

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

1. Kurssin/koulutuksen nimi ja muoto (esim. luentosarja, koulutustilaisuus): Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä luentosarja

1. Kurssin/koulutuksen nimi ja muoto (esim. luentosarja, koulutustilaisuus): Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä luentosarja 1. Kurssin/koulutuksen nimi ja muoto (esim. luentosarja, koulutustilaisuus): Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä luentosarja 2. Kurssin kuvaus/tavoite/sisältö: Kurssilla seksuaalisuutta

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

IKEBB - opetus OPETUSOHJELMA

IKEBB - opetus OPETUSOHJELMA IKEBB - opetus Opetusohjelma koostuu IKEBB-laitosten yhdessä toteuttamista kursseista sekä yhteistyölaitoksilla järjestettävästä, IKEBB:iin sopivasta opetuksesta. Romanikielessä- ja kulttuurissa sekä historiaaineissa

Lisätiedot

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja

Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

Innovative teaching practices

Innovative teaching practices Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä

Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä Nimi: Seksuaalisuus koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä In English: Sexualities in educational practises På svenska: Frågor om sexualitet inom

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN TUTKIMUS TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Johdatus alue- ja kulttuurintutkimukseen

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009

Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009 Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009 PERUSOPINNOT 683373P Perinteiset elinkeinot ja aineellinen kulttuuri 3op Luennot 1 op (16 t) Anna-Liisa Väyrynen: Saamelainen

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15 Digitaaliset ihmistieteet Infotilaisuus 14.1.2019 klo 15 Digitaaliset ihmistieteet Oulun yliopistossa Tutkinto-ohjelmien yhteiset opinnot: Eri oppiaineissa runsaasti osaamista, joka kootaan nyt yhteen

Lisätiedot

Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1

Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1 Kulttuurienvälinen viestintä 2010 2011 1 Kulttuurienvälinen viestintä Maailma pienenee, viestintäteknologia otetaan käyttöön ja matkailu lisääntyy. Yritykset ja yhteisöt suuntaavat toimintaansa yhä globaalimmin.

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

Osallistaminen, sukupuoli ja ilmastonmuutos kehitysmaissa

Osallistaminen, sukupuoli ja ilmastonmuutos kehitysmaissa Osallistaminen, sukupuoli ja ilmastonmuutos kehitysmaissa Irmeli Mustalahti, Tutkijatohtori Kehitysmaatutkimus, Helsingin Yliopisto irmeli.mustalahti@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/hub/articles/?article=147

Lisätiedot

, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi

, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi 7999005, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste 7999005 Opetuskielet suomi Nimi Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa Lyhenne Sukupuoli yhtei Laajuus Vastuuyksikkö Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola. Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen

Lisätiedot

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta. Feministinen kritiikki. Toiseus ja sukupuoli. Juha Herkman, 16.4.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta. Feministinen kritiikki. Toiseus ja sukupuoli. Juha Herkman, 16.4. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta Juha Herkman, 16.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine Feministinen kritiikki naisasialiike osana

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Historian ja etnologian laitos

Historian ja etnologian laitos Historian ja etnologian laitos JYU. Since 1863. 15.11.2018 1 Historia JYU. Since 1863. 15.11.2018 2 Historian oppiaineen sisältöjä Historiassa ei opiskella vain tosiasioita tai faktoja, vaan opetellaan

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1990-2000-., 2012 Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö KIVISTÖ, SUVI: Kak literatura perestala opredelât russku kul turnu identi nost. Izmeneniâ

Lisätiedot

Faculty of Economics and Administration

Faculty of Economics and Administration Faculty of Economics and Administration in Finnish: Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Bachelor of Administrative Sciences Hallintotieteiden kandidaatin tutkinto Major subjects: Administrative Science

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOKONAISTULOS: / 45 pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 4.6.2015 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op 1 VASTAAVUUSTAULUKOT YHTEISKUNTAPOLITIIKKA AINEOPINNOT UUTEEN OPSIIN SIIRTYVILLE OPISKELIJOILLE YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA OPS 2017-2020 OPS 2014-2017

Lisätiedot

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi

Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Maarit Rossi Miksi ja millaisella muutoksella tulevaisuuteen? Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.9.2017 Maarit Rossi Maarit Rossi, maarit.rossi@pathstomath.com Osa 1: Voiko tulevaisuuteen mennä vanhoilla

Lisätiedot

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola. Saamelainen kulttuuri 20.10.2010 SYKSYN 2010 OHJELMA I periodi 23.8. 22.10. ja II periodi 1. 11. 17.12.2010 Viikolla 43 eli 25. 29.10.2010 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT I Periodi: 683371P Johdatus saamelaiseen

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Tasa arvo koulussa hanke

Tasa arvo koulussa hanke Tasa arvo koulussa hanke Tasa arvo koulussa hanke on Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikön järjestämää henkilöstökoulutusta. Hanke koostuu kolmesta

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa?

Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Antropologian vaatimukset vanhoissa ja uusissa koulutusohjelmissa: mikä eroaa? Uusi maisteriohjelma Maisteritutkielma 30 op, vanhassa ohjelmassa 40 op Antropologian kurssimuotoisten opintojen laajuus 50-75

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Suomen kirjallisuus 2009 2010 1

Suomen kirjallisuus 2009 2010 1 Suomen kirjallisuus 2009 2010 1 Suomen kirjallisuus Suomen kirjallisuuden aineopinnot (35 opintopistettä) järjestetään yhteistyössä Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitoksen ja Tampereen yliopiston

Lisätiedot

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin? Mikä meininki digitaalisessa sosiaalityössä? Resan till Digitalien-projekti, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@folkhalsan.fi Tiedekulma, Helsinki Väittelin

Lisätiedot

Koulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana

Koulutuksen globaali kriisi Agenda UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana Koulutuksen globaali kriisi Agenda 20130 UNESCO - Koulutus hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen perustana Hannele Niemi, Professor UNESCO Chair on Educational Ecosystems for Equity and Quality of Learning

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa, tilanne 27.2.2018 1. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavat koulutukset (ml. erilliset maisteriohjelmat ja koulutukset, joissa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA 7.11.2017 / Jyväskylä Harri Laihonen Tutkimusjohtaja, PhD, KTM AGENDA 1. Tietojohtamisen silmälasit 2. Miltä maailma näyttää näillä laseilla tänään ja huomenna?

Lisätiedot

Nuorisotutkimuksen sivuaineopinnot

Nuorisotutkimuksen sivuaineopinnot Nuorisotutkimuksen sivuaineopinnot 2014-2016 Nuorisotutkimuksen perusopintokokonaisuuden suorittamisen jälkeen opiskelija tunnistaa erilaisia nuoruuden tulkintaperspektiivejä ja tietää nuoruuden olevan

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Sisältö: Kurssi koostuu johdantoluennoista, analysoitavien elokuvien katselusta, harjoitustöiden tekemisestä sekä verkkokeskusteluista.

Sisältö: Kurssi koostuu johdantoluennoista, analysoitavien elokuvien katselusta, harjoitustöiden tekemisestä sekä verkkokeskusteluista. ELOKUVATUTKIMUS KEVÄÄN 2016 ALUSTAVA OPETUSOHJELMA 687516P Elokuva-analyysi (luennot + www-seminaari), 5 op Opettaja: Kimmo Laine Kurssilla tutustutaan elokuvan kerronnallisiin ja tyylillisiin peruspiirteisiin

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA

KASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA KASVATUSTIEDE KTL_8618 Ka1 Johdatus kasvatustieteisiin KTL_3320 Ka4 Kasvatus- ja koulutussosiologia Sivuaineopiskelijat KTL_0014 Ka5 Perusopintojen lopputentti KTL_4022 Kc1 Kasvatuksen historia KTL_0005

Lisätiedot

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE Agenda2030 tiedolla toimeenpanoon YM RYMO 5.2.2018 Eeva Furman/SYKE YK:n Agenda 2030 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) Agenda 2030 Poverty eradication, health,

Lisätiedot