OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖS ON PAINAVA PAPERI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖS ON PAINAVA PAPERI"

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖS ON PAINAVA PAPERI - ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden kokemuksia tunnustamisesta Raportit ja selvitykset 2010:10

2 Raportit ja selvitykset 2010:10 OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖS ON PAINAVA PAPERI - ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden kokemuksia tunnustamisesta

3 Opetushallitus ja tekijät Asiakastyytyväisyysselvitys Opetushallituksen päätös on painava paperi Raportit ja selvitykset 2010:10 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Taittotalo PrintOne, Helsinki Painopaikka: Erweko Painotuote Oy, 2010

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tutkintojen tunnustaminen Suomessa Päätöksiä tekevä viranomainen Milloin päätöksiä tarvitaan Lainsäädäntö Tietyn kelpoisuuden antavat päätökset Tiedotus Asiakaskysely tutkintojen tunnustamisesta Selvityksen tarkoitus ja edellinen kysely Aineisto Vastaajien taustatiedot Tutkintojen tunnustaminen ja hakuprosessi Ulkomaiset tutkinnot ja niiden tuottama kelpoisuus Suomessa Lisävaatimukset ja niiden suorittaminen Päätöksen hakemisen syyt Hakijan käyttämät tietolähteet Asiakastyytyväisyys ja päätöksen vaikutukset Kokemukset hakuprosessista Päätöksen selkeys ja ymmärrettävyys Asiakastyytyväisyyteen yhteydessä olevat tekijät Päätöksen merkitys ja vaikutukset Palvelun kehittämiskohteet Tutkintojen tunnustamisen kehittäminen...29 Liitteet: LIITE 1 Asiakaskyselyn kyselylomake...31 LIITE 2 Hakulomakkeet

5 Lukijalle Opetushallitus on ollut toimivaltainen viranomainen ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseen liittyvissä kysymyksissä vuodesta Ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle tutkinnon tunnustaminen on menettely, jolla voi olla suuri vaikutus työuraan. Lisäksi se on monissa tilanteissa välttämätön edellytys Suomessa työllistymiseksi. Myös Opetushallitukselle on tärkeää saada tietoa siitä, miten asiakkaat eli Opetushallituksen päätöstä hakeneet ulkomaisen tutkinnon suorittaneet menettelyn kokevat, ja mitä hyötyä heille on Opetushallituksen päätöksestä ollut. Ensimmäisen kerran asiaa kysyttiin vastaavalla selvityksellä vuonna Tämän toista kertaa toteutetun täysin vastaavan selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa Opetushallitukselle tutkintojen tunnustamistyön edelleen kehittämisessä tarvittavaa tietoa. Asiakkailta pyydettiin arviota Opetushallituksen palvelun laadusta ja kysyttiin kehittämistoiveita. Käsillä olevan selvityksen tuloksista käy ilmi, että osasta edellisen selvityksen tuloksena tehdyistä tutkintojen tunnustamiseen liittyvistä kehittämistoimista on ollut asiakkaille hyötyä. Asiakastyytyväisyyden selvittämisen lisäksi on haluttu myös saada tietoa päätösten vaikuttavuudesta. Ensisijaisesti haluttiin tietää, onko päätöksillä ollut vaikutusta henkilön työllistymiseen ja työuralla etenemiseen. Tältä osin tulokset ovat hyvin samantyyppisiä kuin edellisessä selvityksessä. Kysely on suunniteltu ja toteutettu Opetushallituksen Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu yksikössä. Raportin laatimisesta vastasi opetusneuvos Raija Timonen. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Selvitys on antanut meille arvokasta tietoa. Käytämme sitä pohjana, kun kehitämme tutkintojen tunnustamisen menettelyjä ja asiakaspalvelua. Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikön puolesta Carita Blomqvist yksikön päällikkö 5

6 1. Tutkintojen tunnustaminen Suomessa 1.1 Päätöksiä tekevä viranomainen Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat voineet vuodesta 1987 lähtien saada Suomessa tunnustamispäätöksen kelpoisuudesta julkiseen virkaan. Ensimmäiset kymmenen vuotta tunnustamispäätökset tehtiin opetusministeriössä. Vuonna 1997 päätöksenteko siirrettiin lain muutoksella Opetushallitukseen. Tutkintojen tunnustamista koskevien hakemusten ja päätösten määrä on kasvanut kolmivuotiskausittain tarkasteltuna seuraavasti (taulukko 1): vuodet hakemuksia yhteensä hakemuksia keskim./v lisäys keskim./v ratkaisuja yhteensä päätöksiä yhteensä ,7 % ,1 % ,4 % Taulukko 1. Tutkinnon tunnustamishakemukset, ratkaisut ja päätökset Ratkaisuilla tarkoitetaan paitsi Opetushallituksen päätöksiä myös muuhun lopputulokseen päätyneitä hakemuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi siirto toiselle viranomaiselle ja eri syistä johtuvat hakemusten peruutukset. Joskus hakija ei voi saada tunnustamispäätöstä, mutta hänen tutkinnostaan voidaan antaa lausunto. Tällöin kyseessä on yleensä toisen asteen tutkinto. Päätökset tehdään Opetushallituksen Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikössä. Yksikön assistentit antavat asiakkaille yleistä neuvontaa sekä ilmoittavat hakemuksen vastaanottamisesta ja mahdollisesti puuttuvista asiakirjoista. Tunnustamispäätösten valmistelusta ja esittelystä vastaavat yksikön esittelijät. Tehtävät on jaettu niin, että kukin esittelijä vastaa tietyllä maantieteellisellä alueella suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta. Päätökset syntyvät hallintokäytännön mukaisesti esittelystä niin, että yksikön päällikkö ja toimintayksikön johtaja tarkistavat päätökset, minkä jälkeen pääjohtaja allekirjoittaa ne. Päätös annetaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Päätöksiin liitetään erillinen ohje siitä, miten hakija voi saavuttaa täyden kelpoisuuden siinä tapauksessa, että hänelle on asetettu lisävaatimus kelpoisuuden ehtona. 6

7 1.2 Milloin päätöksiä tarvitaan Opetushallituksen päätös tarvitaan pääsääntöisesti silloin, kun ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa saada kelpoisuuden sellaiseen valtion tai kunnan virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto. Yleisimmin virkoihin vaaditaan tietyntasoinen tutkinto, mutta joihinkin ammatteihin on vaatimuksena tietty tutkinto tai tietynlaiset opinnot (esimerkiksi opettajat ja sosiaalityöntekijät). Myös yksityisillä työmarkkinoilla työskentelevät voivat hakea päätöstä, josta voi olla apua työnsaannissa tai uralla etenemisessä. Opetushallitus ei tee päätöksiä niiden ammattien osalta, joihin ammatinharjoittamisoikeuden myöntää jokin muu viranomainen. Esimerkiksi terveydenhuollon ammatteja koskevat päätökset tekee Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). 1.3 Lainsäädäntö Tutkintojen tunnustamisen kriteerit ja menettelytavat on määritelty lainsäädännössä. Tunnustamista säätelee nykyään kaksi lakia: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakoulututkintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986, myöhemmin UO-laki) ja sen nojalla annettu asetus (1206/2007) sekä laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) ja sen nojalla annettu asetus (1207/2007). Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta tuli voimaan Sitä edelsi laki Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta (1597/1992, myöhemmin EU-laki) ja vastaava asetus (520/1997). Tunnustamispäätökset ovat hallinnollisia päätöksiä, ja niihin sisältyy aina valitusoikeus. Jos hakija ei ole tyytyväinen saamaansa päätökseen, hänellä on määräajan kuluessa mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. Syyskuun loppuun 2010 mennessä on Opetushallituksessa tehty yhteensä noin 5400 päätöstä. Valitus on tehty 36 päätöksestä. Tunnustamispäätös voidaan antaa vain tutkinnosta, joka kuuluu lähtömaan viralliseen korkeakoulututkintojen järjestelmään. Myös tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tulee olla virallinen. Viralliseen tutkintojärjestelmään kuulumattomasta tai epävirallisessa korkeakoulussa suoritetusta tutkinnosta ei voida antaa virkakelpoisuuden tuottavaa päätöstä. Tunnustamispäätökset ovat maksullisia. Maksun suuruudesta päätetään opetusministeriön asetuksella. Päätöksen nykyinen hinta on 204. Seuraavassa selvitetään lainsäädäntöä, jonka nojalla käsillä olevan selvityksen kysymyksiin vastanneet ovat hakeneet Opetushallituksen päätöstä. 7

8 Päätökset EU-lain nojalla Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen kansalaisten toisessa EU/ETA maassa suorittamat tutkinnot tunnustettiin saakka EU-lain mukaisesti. Laki noudattaa Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän direktiivien periaatteita. Tunnustamispäätöksiä tehtäessä otettiin koulutuksen lisäksi huomioon myös tutkinnon lähtömaassa antama ammattipätevyys ja hakijan työkokemus. Periaatteena oli, että hakijalle myönnetään sama kelpoisuus kuin hänellä on lähtömaassa. Opetushallitus voi joissain tapauksissa asettaa tunnustamisen ehdoksi lisävaatimuksia. EU-lain nojalla tehdyissä päätöksissä voitiin hakijalta vaatia työkokemusta, jos hakijan koulutus oli kestoltaan vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu. Jos viran tai ammatin tehtävät Suomessa eroavat olennaisesti tehtävistä siinä ammatissa, jonka harjoittaja hakija on tai johon hän on valmistunut, voitiin hakijalle määrätä lisävaatimuksena sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe voitiin edellyttää myös, jos hakijan koulutus erosi olennaisesti Suomessa ko. tehtävään vaadittavasta koulutuksesta. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Lisäopintoja ei EUlain mukaisissa päätöksissä voitu määrätä. Päätökset UO-lain nojalla UO-lain mukaisissa päätöksissä voidaan rinnastamispäätöksen ehtona vaatia täydentäviä opintoja, jos tutkinnon alan vastaavuutta arvioitaessa todetaan sisällöllisiä eroja. Täydentävien opintojen enimmäismäärät on määritelty asetuksessa. Lisävaatimuksia voidaan asettaa vain silloin, kun annetaan kelpoisuus tehtävään, johon vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot. Tutkinnon tasoa koskevissa päätöksissä ei voida asettaa lisävaatimuksia. Päätöstä valmisteltaessa arvioidaan, mitä suomalaista tutkintotasoa ulkomainen korkeakoulututkinto lähinnä vastaa ja päätöksessä ilmoitetaan tämä taso. Ulkomainen tutkinto voidaan rinnastaa Suomessa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, jatkotutkintona suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon tai tohtorin tutkintoon. UO-laissa (531/1986) todetaan rinnastamisen perusteista seuraavaa: Suomessa suoritettavaan tutkintoon rinnastetaan tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. Tiettyyn, nimeltä mainittuun korkeakoulututkintoon rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. Tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niiden laajuuden ja vaativuuden perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niiden sisällön samankaltaisuuden perusteella. Päätökset riittävistä opinnoista Opetushallitus voi opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, muut. 592/2000, 21 ) nojalla antaa yksittäistä henkilöä koskevia päätöksiä kelpoisuudesta antaa vieraskielistä opetusta (opetuskieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta

9 tai montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta. Kelpoisuuden voi saada henkilö, joka on suorittanut Opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Päätöksissä saatetaan edellyttää tietyn lisävaatimuksen suorittaminen. 1.4 Tietyn kelpoisuuden antavat päätökset Opintojen sisällön vastaavuutta joudutaan arvioimaan silloin, kun annetaan kelpoisuus tehtävään, johon vaaditaan tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai tietyt opinnot. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi opetus- ja sosiaalialalla sekä oikeustoimessa ja pelastustoimessa. Suurin ryhmä tällaista päätöstä hakevista on opettajat. Suomessa aineenopettajan kelpoisuuteen vaaditaan seuraavat suoritukset: 1) ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen tutkinto 2) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon (perusopetuksessa) tai 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon (lukio-opetuksessa) laajuiset aineenopettajankoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot 3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Opettajakelpoisuuden tuottavan päätöksen voivat saada vain sellaiset hakijat, jotka ovat lähtömaassa täysin päteviä vastaavaan tehtävään. Toisessa EU-maassa täysin pätevä opettaja saa vastaavan opettajakelpoisuuden Suomessa mahdolliset Opetushallituksen edellyttämät lisävaatimukset suoritettuaan. UO-lain mukaisia opettajakelpoisuuden tuottavia päätöksiä tehtäessä tarkistetaan, että hakija täyttää kaikki kelpoisuusvaatimusten kohdat. Tutkinnon täytyy vastata tasoltaan ylempää korkeakoulututkintoa, jos kyse on luokan-, aineen- tai erityisopetuksesta. Opetettavien aineiden vastaavuudesta pyydetään tarvittaessa yliopistosta lausunto, jonka perusteella voidaan määrätä tietty määrä täydentäviä opintoja. UO-päätöksissä vaaditaan aina pedagogisten opintojen osalta ulkomaisten opettajaopintojen lisäksi Suomessa suoritettavaksi vähintään yhden lukukauden opetusharjoittelu ja siihen liittyvät opinnot (yhteensä 15 opintopistettä/10 opintoviikkoa). Näin varmistetaan, että opettaja tuntee suomalaisen koulun toimintaa ja säännöksiä. 1.5 Tiedotus Opetushallitus tiedottaa hakumenettelystä verkkosivuillaan ja painetulla tiedotusmateriaalilla. Opetushallituksen esite tutkintojen tunnustamisesta on saatavana suomen, ruotsin, englannin, ranskan, arabian, farsin ja venäjän kielellä. Se on olemassa sekä painettuna että verkkoversiona Opetushallituksen verkkosivuilla. Opetushallituksen oppaat tutkintojen tunnustamisesta ja erikseen opettajatutkintojen tunnustamisesta ovat suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Myös näistä on sekä painetut oppaat että verkkoversiot Opetushallituksen verkkosivuilla. Työ- ja 9

10 elinkeinotoimistot ohjaavat asiakkaitaan hakemaan tarvittaessa Opetushallituksen päätöstä. Tiedottamisessa tehdään yhteistyötä työhallinnon lisäksi mm. maahanmuuttajien parissa toimivien tahojen kanssa. Hakulomakkeen ja ohjeen voi tulostaa Opetushallituksen verkkosivuilta. Lomakkeita ja ohjeita on saatavana myös työ- ja elinkeinotoimistoissa ja Opetushallitus lähettää niitä pyynnöstä hakijoille. Hakulomake on suomen, ruotsin ja englannin kielellä sekä täyttöohje näiden kielten lisäksi myös venäjän kielellä. Hakulomakkeen täyttöohjeessa kuvataan tunnustamismenettelyn keskeiset periaatteet ja annetaan yksityiskohtaiset hakuohjeet. Tarvittaessa hakijoille annetaan myös henkilökohtaista neuvontaa sähköpostilla ja puhelimitse. Opetushallituksella ei ole asiakasvastaanottoa. Hakijalla on mahdollisuus saada hakuprosessin aikana tietoa käsittelyn etenemisestä. Jos hakijalle olisi tulossa päätös, joka ei ole hakemuksen mukainen tai ei vastaa hakijan käsitystä hänen tutkintonsa tuottamasta kelpoisuudesta Suomessa, hakijalle ilmoitetaan tästä etukäteen ja annetaan mahdollisuus täydentää hakemusta. Hakija voi myös peruuttaa hakemuksensa maksutta. 10

11 2. Asiakaskysely tutkintojen tunnustamisesta 2.1 Selvityksen tarkoitus ja edellinen kysely Opetushallitus toteutti ensimmäisen ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen liittyvän asiakaskyselyn syksyllä Kyselyn toteutti Opetushallituksen arviointiyksikkö yhteistyössä Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikön henkilöstön kanssa. Raportti valmistui keväällä 2006 (Tunnustetaanko tutkinnot tehokkaasti? kysely ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamista hakeneille, Moniste 12/2006, Opetushallitus). Asiakaskyselyn tavoitteena oli selvittää tunnustamispäätöstä hakeneiden henkilöiden tyytyväisyyttä Opetushallituksen palveluprosessiin. Lisäksi haluttiin selvittää päätöksen vaikutuksia vastaajien asemaan työelämässä. Kysely koostui monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Keskeisiä kysymyksiä olivat: Kuinka tyytyväisiä päätöksen saaneet henkilöt olivat Opetushallitukselta saamaansa palveluun hakuprosessin eri vaiheissa? Oliko päätös ollut selkeä ja ymmärrettävä? Millaisia tietolähteitä hakijat pääsääntöisesti käyttävät etsiessään tutkinnon tunnustamispäätöksen hakemiseen liittyvää tietoa ja neuvontaa? Millaisia vaikutuksia päätöksellä on ollut esimerkiksi hakijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseen? Kuinka Opetushallituksen toimintaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa tulisi parantaa? Jatkossa raportoitavassa vuonna 2009 toteutetussa kyselyssä käytettiin samoja kysymyksiä kuin edellisessä kyselyssä, mikä mahdollistaa tulosten vertailun. Kysely toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyn suunnitteluun osallistui yksikön koko henkilöstö. Tulosten analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasi opetusneuvos Raija Timonen. Kyselyssä asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka on hakenut Opetushallitukselta päätöstä ulkomaisen tutkinnon antamasta kelpoisuudesta Suomessa. Päätös tutkinnon tunnustamisesta merkitsee sitä, että henkilö on kelpoinen hakemaan avoinna olevaa julkista virkaa tai tehtävää joko välittömästi tai sen jälkeen, kun hän on suorittanut päätöksessä mahdollisesti määrätyt lisävaatimukset. 2.2 Aineisto Asiakaskyselyn kohderyhmä poimittiin satunnaisotannalla Opetushallitukselta tutkintojen tunnustamispäätöstä hakeneista henkilöistä. Otanta suoritettiin vuosina 2005, 2006 ja 2007 saapuneista hakemuksista. Otoksen koko oli 337 henkilöä. Vuosina 2008 ja 2009 saapuneita hakemuksia ei otettu mukaan siitä syystä, että osalle näistä hakijoista ei ollut vielä tehty päätöstä. Kun tarkoituksena oli myös selvittää päätöksen mahdollisia vaikutuksia, ei päätöksen hiljattain saaneilta henkilöiltä tätä tietoa olisi ollut vielä mahdollista saada. 11

12 Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki vuosina Opetushallitukselta päätöstä riittävistä opinnoista hakeneet henkilöt, joita on 33. Päätökset ovat koskeneet kelpoisuutta antaa vieraskielistä opetusta, montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta tai steinerpedagogista opetusta. Osa riittävien opintojen päätöstä hakeneista on saanut myös tutkinnon tason rinnastamispäätöksen. Kun nämä hakijat lasketaan mukaan vain kerran, on lopullinen kohderyhmän koko yhteensä 361 asiakasta. Kohderyhmään kuuluville asiakkaille lähetettiin kirje lokakuussa Kirjeessä lähetettiin tiedotteen lisäksi kirjautumistiedot verkossa olevaan kyselylomakkeeseen. Kyselylomake oli suomen (liite 1), ruotsin, englannin ja venäjän kielillä. Niille, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää Internetiä, tarjottiin mahdollisuus pyytää kyselylomake paperiversiona Opetushallituksesta. Lomakkeen pyysi viisi henkilöä. Kirjeistä 33 palautui Opetushallitukseen siksi, että vastaanottajaa ei tavoitettu, koska osoite oli vanhentunut tai tuntematon. Helmikuun lopussa 2010 lähetettiin muistutuskirje niille, jotka eivät olleet vastanneet. Vastauksia saatiin yhteensä 141, joten vastausprosentiksi muodostui 43,0 ( ,9 % ). Kyselyn vastausprosenttia voidaan pitää kohtalaisena. Vastausprosentti olisi saattanut olla korkeampi, mikäli kysely olisi lähetetty päätöstä hakeneille heti päätöksen saamisen jälkeen. Osa vastaajista oli saanut päätöksensä jo useita vuosia ennen kyselyä, joten tunnustamispäätöstä koskevat asiat ovat voineet tuntua jo etäisiltä. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa kyselyn vastausprosenttiin. Osa tunnustamispäätöksen hakijoista, erityisesti vieraskielisen opetuksen opettajat, on Suomessa vain tilapäisesti, ja moni on jo muuttanut pois Suomesta eikä heitä enää tavoiteta. Selvityksen aineisto muodostuu asiakaskyselystä ja Opetushallituksessa olevista hakijatiedoista. 2.3 Vastaajien taustatiedot Asiakaskyselyyn vastanneista 63,4 % (60 % v. 2005) vastasi suomen kielellä. Toiseksi eniten on venäjänkielisiä vastauksia, 20,7 % (27,3 % v. 2005). Englannin kielellä vastasi 14,5 % (6,5 % v. 2005) ja ruotsin kielellä 1,4 % (6,1 % v. 2005) vastaajista. Englanninkielisten vastausten huomattavasti suurempi osuus verrattuna edelliseen kyselyyn johtuu siitä, että tässä kyselyssä ovat mukana myös riittävien opintojen päätöstä hakeneet henkilöt, jotka pääsääntöisesti ovat englantia äidinkielenään puhuvia henkilöitä. 12

13 Vastaajien sukupuoli Kyselyyn vastanneet Kaikki hakijat Mies lkm % 19,9 % 27,2 % Nainen lkm % 80,1 % 72,8 % Yhteensä lkm Taulukko 2. Sukupuoli % 100,0 % 100,0 % Vastaajien kansalaisuus Kyselyyn vastanneet Kaikki hakijat suomi lkm % 35,5 % 31,8 % muu EU/ETA lkm % 22,7 % 19,9 % muu kuin EU/ETA lkm % 41,1 % 48,1 % ei kansalaisuutta lkm 1 3 % 0,7 % 0,2 % Yhteensä lkm % 100,0 % 100,0 % Taulukko 3. Kansalaisuus Kyselyyn vastanneista henkilöistä neljä viidesosaa on naisia ja yksi viidesosa miehiä (taulukko 2). Runsas kolmasosa vastaajista on Suomen kansalaisia ja runsas viidesosa muiden EU- tai ETA-maiden kansalaisia (taulukko 3). 41 % kyselyyn vastanneista on EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia henkilöitä. Näistä selkeä enemmistö on entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjältä Suomeen muuttaneita henkilöitä. Miesten osuus kyselyyn vastanneista on jonkin verran pienempi kuin heidän osuutensa kaikista hakijoista. Kansalaisuuden suhteen kyselyyn vastaajat edustavat melko hyvin kaikki hakijoita. Suomen ja muun EU/ETA-valtion kansalaisia on vastaajissa hieman enemmän kuin EU/ETA-alueen ulkopuolisia hakijoita. Kansalaisuus tarkoittaa asiakkaan kansalaisuutta kyselyyn vastattaessa, joten Suomen kansalaisissa on mukana myös muualla kuin Suomessa syntyneitä henkilöitä. Kaikista kyselyyn vastanneista henkilöistä 12,8 %:lla (20 % v. 2005) on kaksoiskansalaisuus. Kaksoiskansalaisuus on useimmin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus. 37 % (47 % v. 2005) vastaajista ilmoitti äidinkielekseen venäjän. Suomea äidinkielenään puhuvia oli 19 % (18 % v. 2005), englanninkielisiä oli 10 % ja vironkielisiä 8 %. Edelliseen kyselyyn verrattuna suomenkielisiä on suunnilleen yhtä paljon, mutta englannin tai viron kieltä äidinkielenään puhuvien osuus on suurempi ja venäjän kieltä puhuvien osuus pienempi. Äidinkielenä mainittiin yhteensä 23 eri kieltä. Opetushallitukselta päätöstä hakeneilta henkilöiltä tiedusteltiin myös Suomeen muuttovuotta. Tätä kysyttiin sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia hakuhetkellä. 16 % (34 % v. 2005) vastaajista oli ollut Suomessa yli kymmenen vuotta, 50 % (46 % v. 2005) enemmän kuin viisi vuotta, mutta alle kymmenen vuotta ja 34 % (20 % v. 2005) vähemmän kuin viisi vuotta. 13

14 Taulukossa 4 on esitetty aika, joka on kulunut vastaajan Suomeen muuttamisesta tunnustamispäätöksen hakemiseen. Aika Sukupuoli kaikki miehet naiset enintään yksi vuosi lkm % 39,8 % 47,0 % 38,0 % 2 5 vuotta lkm % 35,5 % 23,6 % 37,8 % 6 10 vuotta lkm % 13,5 % 0,0 % 16,5 % yli 10 vuotta lkm % 11,2 % 29,4 % 7,7 % Yhteensä lkm % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Taulukko 4. Aika Suomeen muutosta tunnustamispäätöksen hakemiseen Noin 40 % (24 % v. 2005) vastaajista on hakenut päätöstä vuoden kuluessa Suomeen muutosta. Viiden vuoden kuluessa on hakenut jo yhteensä 75 % (70 % v. 2005) vastaajista. Keskimääräinen aika Suomeen muutosta päätöksen hakemiseen on noin 4,0 vuotta (4,5 v v. 2005). Naiset hakevat päätöstä miehiä nopeammin (keskiarvo: naiset 3,7 v, miehet 5,8 v). Päätöstä haetaan keskimäärin aikaisempaa nopeammin maahanmuuton jälkeen. Erityisesti enintään vuoden kuluessa maahanmuutosta päätöstä hakeneiden osuus on selvästi kasvanut. Opetushallitus onkin neuvonnassaan korostanut nopean päätöksen hakemisen tärkeyttä. Toisaalta yli kymmenen vuotta maassa olleiden hakijoiden osuus on nyt hieman suurempi (11,2 %) kuin edellisessä kyselyssä (8,3 %). 14

15 3. Tutkintojen tunnustaminen ja hakuprosessi 3.1. Ulkomaiset tutkinnot ja niiden tuottama kelpoisuus Suomessa Maita, joissa kyselyyn vastaajat olivat suorittaneet tutkinnon, oli yhteensä 34. Opetushallitukselta on tähän mennessä haettu tunnustamispäätöstä 126 eri maassa suoritetusta tutkinnosta. Hyvin monesta maasta on ollut vain muutama hakija. 43 % (53 % v. 2005) kyselyyn vastanneista henkilöistä oli suorittanut tutkintonsa Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa (taulukko 5). Lähes 10 %:lla vastaajista oli Yhdysvalloissa suoritettu tutkinto. Saksassa oli suoritettu noin 6 % kaikista tutkinnoista. Taulukossa on eriteltynä kaikki sellaiset maat, joissa kyselyyn vastanneista vähintään viisi vastaajaa oli suorittanut tutkintonsa. Tutkinnon suoritusmaa lkm % Venäjä/Neuvostoliitto 61 43,3 Yhdysvallat 14 9,9 muut EU/ETA-alueen ulkopuoliset maat 18 12,8 Saksa 9 6,4 Iso-Britannia 5 3,5 Ruotsi 5 3,5 muut EU/ETA-maat 29 20,6 Yhteensä ,0 Taulukko 5. Tutkinnon suoritusmaa Tutkinnon suoritusmaan suhteen vastaajat edustavat melko hyvin perusjoukkoa eli kaikkia tunnustamispäätöstä hakeneita v Ainoastaan Yhdysvallat on yliedustettuna siksi, että riittävien opintojen päätöstä hakeneet, joista pääosalla on Yhdysvalloissa suoritettu tutkinto, ovat kaikki mukana. Vastaajien saamat päätökset perustuvat tutkinnon suoritusmaasta ja hakijan kansalaisuudesta riippuen joko EU-lakiin (1597/1992) tai UO-lakiin (531/1986). EUlaissa säädetään EU/ETA -valtion kansalaisen EU/ETA-alueella suorittaman tutkinnon ja UO-laissa muun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta. Ulkomaisen tutkinnon suorittanut henkilö voi hakea Opetushallitukselta päätöstä joko vain tutkinnon tasosta tai myös kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan tietty tutkinto (esim. oikeustieteen maisteri) tai tietyt opinnot (esim. opettajan pedagogiset opinnot). Taulukossa 6 esitetään kyselyyn vastanneiden henkilöiden saamien päätösten jakaantuminen päätöstä määrittävän lain ja päätöstyypin mukaan. 15

16 Päätöstyyppi Tunnustamislaki EU/ETA tasopäätös lkm UO % 47,7 % 71,2 % tietty tutkinto/kelpoisuus lkm % 52,3 % 28,8 % Yhteensä lkm Taulukko 6. Päätöstyyppi ja tunnustamislaki % 100,0 % 100,0 % Vastaajien saamien päätösten jakautuminen tasopäätöksiin ja tietyn kelpoisuuden tuottaviin päätöksiin vastaa melko hyvin jakaumaa perusjoukossa. Yhdeksän vastaajaa oli saanut päätöksen riittävistä opinnoista opettajakelpoisuuteen. Noin 10 % vastaajista oli sellaisia, joille ei syystä tai toisesta ollut annettu mitään päätöstä. Taulukosta 7 selviää kyselyyn vastanneiden henkilöiden suorittaman ulkomaisen tutkinnon tunnustettu taso Suomessa. 79 % tutkinnoista on rinnastettu tasoltaan suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon ja hieman vajaa viidennes alempaan korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon rinnastettiin kolme tutkintoa. Tutkinnon taso lkm % ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto 22 18,5 ylempi korkeakoulututkinto 94 79,0 lisensiaatin tutkinto 1 0,8 tohtorin tutkinto 2 1,7 Yhteensä ,0 Taulukko 7. Tutkinnon tunnustettu suomalainen taso Taulukosta 8 näkyy tietyn kelpoisuuden tuottavien päätösten jakautuminen ammattialoittain. Valtaosa päätöksistä tuottaa kelpoisuuden opetusalalle. Muun alan kelpoisuudet koskevat sosiaalialaa, oikeustieteellistä alaa tai pelastusalaa. 16

17 Tutkinto tai kelpoisuus lkm % luokanopetus 9 17,0 aineenopetus 26 49,1 muu opetusala (a) 13 24,5 muu ala 5 9,4 Yhteensä ,0 a) sis. erityisopetus, esiopetus ja opinto-ohjaus, osa opettajakelpoisuudesta Taulukko 8. Tietyn kelpoisuuden tuottavat päätökset 3.2 Lisävaatimukset ja niiden suorittaminen Opetushallitus voi päätöksessään asettaa kelpoisuuden ehdoksi lisävaatimuksia. EU-lain mukaisissa päätöksissä lisävaatimuksena voi olla joko työkokemus tai valinnaisesti joko kelpoisuuskoe tai sopeutumisaika. UO-lain mukaan voidaan lisävaatimuksena edellyttää Suomessa suoritettavia opintoja. Onko asetettu lisävaatimuksia? lkm % ei 89 71,2 kyllä 36 28,8 Yhteensä ,0 Taulukko 9. Lisävaatimukset Runsaassa kahdessa kolmasosassa tapauksista päätöksen saaneille ei ole asetettu lisävaatimuksia. Nämä ovat enimmäkseen tasopäätöksiä, joissa lisävaatimuksia ei voida asettaa. Vajaalle kolmasosalle hakijoista asetettiin Opetushallituksen päätöksellä lisävaatimuksia. Luokanopettajakelpoisuuden saaneista puolelle ja aineenopettajan kelpoisuuden saaneista kolmelle neljäsosalle asetettiin lisävaatimus. EU/ETA-lain nojalla päätöksen saaneiden opettajien lisävaatimus on työkokemus tai valinnaisesti kelpoisuuskoe tai sopeutumisaika. Oikeustieteellisen alan tutkinnon suorittaneille henkilöille lisävaatimus on kelpoisuuskoe. UO-lain nojalla päätöksen saaneiden opettajien lisävaatimus on yliopistossa suoritettavat täydentävät opinnot. Lisävaatimuksia saaneita pyydettiin kertomaan, olivatko he suorittaneet määrätyt lisävaatimukset. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan, kuinka pian päätöksen saamisen jälkeen he olivat suorittaneet mahdolliset lisävaatimukset. Niistä, joille lisävaatimuksia oli asetettu, 42 % oli suorittanut lisävaatimukset, 8 % suoritti niitä parhaillaan ja 36 % ilmoitti, että ei ole suorittanut päätöksessä asetettuja lisävaatimuksia. 14 % lisävaatimuksen saaneista vastaajista ei ollut vastannut kysymykseen. Vastaajan sukupuolen mukaan ei ollut eroja lisävaatimuksen 17

18 suorittamisessa. Sen sijaan hieman suurempi osuus UO-lain nojalla päätöksen saaneista (56 %) kuin EU/ETA-lain nojalla päätöksen saaneista (40 %) ei ollut suorittanut lisävaatimuksia. Perhesyyt, esimerkiksi lapsen syntymä, (26 %) mainittiin useimmin syynä sille, miksi päätöksen edellyttämiä lisävaatimuksia ei ollut suoritettu. Toinen usein mainittu syy oli puuttuva kielitaito (16 %). Muutamilla ei ollut tarvetta suorittaa lisävaatimusta, koska on saanut työtä muutenkin (16 %). Muina syinä mainittiin alan vaihto, pitkä välimatka suorituspaikkakunnalle ja se, ettei vielä ollut muuttanut Suomeen. Seuraavassa on muutamia poimintoja kyselyssä annetuista avoimista vastauksista kysymykseen miksi päätöksen edellyttämiä lisävaatimuksia ei ollut suoritettu: Olen saanut lapsen, mutta aion suorittaa heti kun on mahdollista. Melkein heti sain koulutustani vastaavan työpaikan, lisävaatimuksena esitettyjä täydentäviä opintoja on tarkoitus suorittaa muutaman vuoden aikana. Myös perhesyistä ei ole vielä mahdollisuutta suorittaa. Lähin yliopisto on yli 100 kilometrin päässä ja perhetilanne ei ollut sopiva. Päätöksen saamisen jälkeen päätin oppia tarpeeksi hyvin suomea, koska se auttaisi saamaan työtä tulevaisuudessa. Lyhyemmässä ajassa kuin vuodessa lisävaatimuksen oli suorittanut 23 % vastaajista. Yhdestä kahteen vuoteen aikaa oli käyttänyt 54 % ja yli kaksi vuotta 23 % vastaajista. 3.3 Päätöksen hakemisen syyt Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan pääasiallinen syy, jonka vuoksi he olivat hakeneet päätöstä tutkintonsa tunnustamisesta (kuvio 1). Yleisin syy, miksi päätöstä haettiin, oli työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Toiseksi yleisin syy oli kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan. Nämä kaksi syytä mainittiin yhtä usein edellisessäkin kyselyssä v Nyt sen sijaan aiempaa useammat mainitsivat opintojen jatkamisen Suomessa syyksi hakemiselle, 13,1 % (5,8 % v. 2005). Palkkauksen parantamisen päätöksen hakemisen syyksi taas ilmoittivat aikaisempaa harvemmat, 4,4 % (10,2 % v. 2005). 18

19 Kuvio1 Kuvio 1. Päätöksen hakemisen pääasiallinen syy Päätöksen hakemisen pääasialliset syyt jakautuivat miesten ja naisten vastauksissa melko samalla tavalla. Miehet mainitsivat syyksi palkkauksen parantamisen hieman useammin kuin naiset (miehet: 7,4 %, naiset: 3,6 %). Naiset taas miehiä useammin mainitsivat syyksi arvostuksen kohottamisen (miehet: 3,7 %, naiset: 8,2 %). Suurempia eroja sen sijaan on sen mukaan, kumman tunnustamislain mukaisesta päätöksestä on kysymys (taulukko 10). Pääasiallinen syy Tunnustamislaki EU/ETA UO kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan lkm 9 7 % 50,0 % 13,8 % työllistymismahdollisuuksien parantaminen lkm 3 28 % 16,6 % 54,9 % palkkauksen parantaminen lkm 1 0 % 5,6 % 0,0 % opintojen jatkaminen Suomessa lkm 4 9 % 22,2 % 17,6 % arvostuksen kohottaminen lkm 1 7 % 5,6 % 13,7 % Yhteensä lkm % 100,0 % 100,0 % Taulukko 10. Päätöksen hakemisen pääasiallinen syy tunnustamislain mukaan EU-lain mukaista päätöstä hakeneista 50 %, mutta UO-lain mukaista päätöstä hakeneista vain 14 % ilmoittaa pääasialliseksi syyksi kelpoisuuden saamisen julkiseen virkaan. Toisaalta työllistymismahdollisuuksien parantaminen on pääasiallisena syynä vain 17 %:lla EU-lain mukaista päätöstä hakeneista, mutta 55 %:lla UO-lain mukaista päätöstä hakeneista. Nämä kaksi väittämää ovat osittain samaa tarkoittavia, sillä kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan parantaa myös työllistymismahdollisuuksia. Väittämillä haettiin kuitenkin sitä eroa hakeeko vastaaja nimenomaan kelpoisuutta johonkin säänneltyyn ammattiin (esim. opettaja, sosi- 19

20 aalityöntekijä) vai työllistymismahdollisuuksiensa parantamista yleensä. Tunnustamispäätöksestä voi olla hyötyä myös yksityissektorin tehtäviin hakeuduttaessa. Erot pääasiallisen syyn jakautumisessa johtuvat ainakin osittain siitä, että UO-lain mukaisista päätöksistä suhteellisesti suurempi osa on pelkkiä tasopäätöksiä. Päätöksen hakemisen pääasiallisten syiden jakauma oli hyvin samanlainen v kyselyssä. Arvostuksen kohottaminen on nyt hakemisen pääasiallisena syynä EU-lain mukaisissa päätöksissä suhteellisesti harvemmin (5,6 %) kuin UO-lain mukaisissa päätöksissä (13,7 %). Edellisessä kyselyssä ei eroa tunnustamislain mukaan ollut. Riittävien opintojen päätöksiä saaneista vastaajista kaikki ilmoittivat syyksi päätöksen hakemiselle virkakelpoisuuden saamisen, mikä onkin päätöksen tarkoitus. 3.5 Hakijan käyttämät tietolähteet Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää mitä tietolähteitä hakijat käyttävät etsiessään tietoa tutkintojen tunnustamiseen ja päätöksen hakemiseen liittyvistä asioista. Tieto päätöksen hakemisesta Hakijoilta kysyttiin mistä he olivat saaneet tiedon siitä, että päätöstä voi hakea Opetushallitukselta (kuvio 2.) Kuvio2 Kuvio 2. Mistä sai tiedon hakumahdollisuudesta? Tavallisimmin tieto oli saatu tuttavalta tai ystävältä (30,1 % vastaajista, v ,4 %)). Muina tiedonlähteinä mainittiin työvoimatoimisto (13,2 %), oppilaitokset (14,7 %) ja työnantaja (14,0 %). Internetistä tiedon löysi 13,2 % vastaajista (8,5 % v. 2005). Maahanmuuttajaprojektista tiedon sai 7,4 % vastaajista. Merkittävin muutos edelliseen kyselyyn verrattuna on se, että tieto löydetään nyt entistä useammin Internetistä ja harvemmin tuttavalta tai ystävältä. Muiden tietolähteiden suhteen ei eroja ollut havaittavissa. Naiset mainitsivat miehiä use- 20

21 ammin tietolähteenään tuttavan tai ystävän (naiset 32,1 %, miehet 22,2 %), miehet taas naisia useammin oppilaitoksen (miehet 22,2 %, naiset 12,8 %). Suomen kansalaiset löysivät tiedon Internetistä (17,0 %) muita useammin (muut EU/ETAkansalaiset 12,9 %, muut kuin EU/ETA-kansalaiset 10,5 %). Ulkomaan kansalaiset saivat tiedon hakumahdollisuudesta useammin tuttavalta tai ystävältä (36,1 %) kuin Suomen kansalaiset (19,1 %). Hakemiseen liittyvä tieto ja neuvonta Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja kyselyssä mainituista tietolähteistä. Eniten käytetty tietolähde oli Opetushallituksen verkkosivut, jota ilmoitti käyttäneensä 56,0 % vastaajista. Seuraavaksi eniten käytettiin hakulomakkeen täyttöohjetta (41,8 % vastaajista) ja puhelinta (28,4 %). Edellisiä harvemmin tietoa haettiin Opetushallituksen oppaan tai esitteen (15,6 %) ja sähköpostin (13,5 %) avulla. Kuviossa 3 verrataan tämän kyselyn ja edellisen kyselyn tuloksia. Kuvio3 Kuvio 3. Vastaajien käyttämät tietolähteet vuosina 2009 ja 2005 Verkkosivujen ja sähköpostin käyttö on lisääntynyt huomattavasti samalla kun puhelimen ja täyttöohjeen käyttö on vähentynyt. Myös painetun materiaalin käyttö on hieman lisääntynyt. 21

22 4. Asiakastyytyväisyys ja päätöksen vaikutukset 4.1 Kokemukset hakuprosessista Kyselyn avulla haluttiin selvittää myös hakijoiden tyytyväisyyttä Opetushallituksen palveluun tutkintojen tunnustamisessa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin erilaisten palveluprosessiin liittyvien väittämien avulla. Yleisesti kyselyn vastausten perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että Opetushallituksen palveluun oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. 71 % vastaajista oli joko täysin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä saamaansa palveluun hakuprosessin eri vaiheissa (keskiarvo 3,9 asteikolla 1-5, jossa 5 = täysin tyytyväinen). 74 % vastaajista oli sitä mieltä, että hakemus oli käsitelty kohtuullisessa ajassa (keskiarvo 3,9). Edellisiä vähemmän tyytyväisiä sen sijaan vastaajat olivat päätöksen hintaan. Noin 48 % vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että päätöksen hinta oli kohtuullinen (keskiarvo 3,3). Avoimissa vastauksissa tuotiin ilmi mm. seuraavaa: Olen ollut hyvin tyytyväinen saamaani palveluun sekä puhelimessa että asiani käsittelyssä. Myös hakemuslomake oli kaikkiaan kohtuullisen helppo täyttää. Hakuprosessi meni tosi nopeasti olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Hinta on tietysti aivan liian korkea, lähellä 200 euroa mutta kun sen ansiosta on töitä riittänyt, joten se on maksanut itsensä takaisin monen kerran! Simplify the process; speed up the process! (Yksinkertaistakaa prosessia; nopeuttakaa prosessia!) Asiakirjojen tarkastelu kestää liian kauan. Vastaajista 76 % oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että tieto päätöksen hakemisesta Opetushallitukselta löytyi helposti (keskiarvo 3,9). 70 % vastaajista oli myös jokseenkin tai täysin tyytyväinen Opetushallituksen tiedotusmateriaaliin (keskiarvo 3,9). Kuviossa 4 esitetään kaikkien väittämien suorat jakaumat. 22

23 HLöysin helposti tiedon siitä, että päätöstä haetaan Opetushallitukselta Olen tyytyväinen Opetushallituksen tiedotusmateriaaliin TOlen tyytyväinen Opetushallitukselta saamaani palveluun hakuprosessin eri vaiheissa Mielestäni hakemukseni käsiteltiin kohtuullisessa ajassa ,Päätöksen hinta oli mielestäni kohtuullinen Päätöksen sisältö on mielestäni selkeä ja ymmärrettävä % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuvio 4. Tyytyväisyyttä kuvaavien väittämien jakaumat Vertailu edelliseen kyselyyn osoittaa, että tyytyväisyys Opetushallituksen palveluun on pysynyt suunnilleen samana (keskiarvo 3,9, v ,0). Tiedon löytyminen on vastaajien mielestä nyt hieman helpompaa ja tyytyväisyys Opetushallituksen materiaaliin on parantunut. Myös tyytymättömyys päätöksen hintaan on vähentynyt. Sen sijaan tyytyväisyys käsittelyaikaan oli vähentynyt (keskiarvo 3,9, v ,1). 4.2 Päätöksen selkeys ja ymmärrettävyys Vastaajista 71,5 % oli jokseenkin samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että päätöksen sisältö oli selkeä ja ymmärrettävä. Vastaajat, jotka olivat jokseenkin tai täysin tyytymättömiä päätöksen sisältöön, kaipasivat useimmin käännösapua ymmärtääkseen suomen- tai ruotsinkielisen päätöksen sisällön. Useat vastaajat kertoivat oman suomen kielen taitonsa olleen päätöksen saamisen aikaan liian heikko päätöksen ymmärtämiseen. Jotkut toivoivat sisällön selkiyttämistä ja neuvontaa siihen miten edetä päätöksen saamisen jälkeen. Jotkut vastaajat kaipasivat neuvontaa siitä millaisia työpaikkoja voisivat hakea. Osa vastaajista arvosteli päätöksen hallinnollista virkakieltä vaikeaselkoiseksi. Vastaajia askarrutti lisäksi se, miten ja missä he voisivat täydentää ulkomaisia opintojaan ja saavuttaa täyden kelpoisuuden Suomessa. Useissa vastauksissa kaivattiin lisätietoja siitä, miten omia opintoja pitäisi täydentää. Apua päätöksen ymmärtämiseen vastaajat olivat saaneet useimmiten perheenjäseneltä, tuttavalta tai ystävältä. Jotkut vastaajat olivat kysyneet neuvoa kielenkääntäjältä tai maahanmuuttajaprojektista. Muutamat olivat saaneet lisäselvitystä Opetushallituksesta tai oppilaitoksesta. 23

24 Avoimissa vastauksissa vastaajat kommentoivat päätösten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä mm. näin: Päätöksen sisältö pitäisi muotoilla selkeämmin, ymmärrettävämmin. Juridinen suomen kieli voi olla kovin vaikeaa ulkomaalaiselle. Päätös oli yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä. It would have been easier to get the results in English as I had to get someone to translate it. (Olisi helpompaa, jos päätös olisi englanniksi. Minun piti etsiä joku kääntämään päätös.) Se voisi parantaa jos Opetushallitus antaisi selkeät ohjeet tekemiseen päätöksen saamisen jälkeen. 4.3 Asiakastyytyväisyyteen yhteydessä olevat tekijät Naiset ja miehet olivat suunnilleen yhtä tyytyväisiä Opetushallituksen materiaaliin, saamaansa palveluun yleensä ja päätösten sisällön selkeyteen. Miehet olivat tyytyväisempiä kuin naiset tiedon löytymiseen (naiset 3,9, miehet 4,2), käsittelyaikaan (naiset 3,8, miehet 4,2) ja päätöksen hintaan (naiset 3,2, miehet 3,5). Äidinkielellä ei ole selvityksen mukaan sanottavaa yhteyttä vastaajan tyytyväisyyteen Opetushallituksen palvelua kohtaan. Myöskään vastaajan äidinkielellä ei näyttäisi olevan yhteyttä siihen, kuinka ymmärrettävänä ja selkeänä he päätöstä pitivät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkintojen tunnustamisyksikön kyky palvella hakijoita näiden ymmärtämällä kielellä on hyvä. Suomen kansalaiset olivat tyytymättömimpiä ja muiden EU/ETA-maiden kansalaiset tyytyväisimpiä Opetushallituksen palveluihin (taulukko 11). Tämä koskee kaikkia tyytyväisyysmittarin väittämiä. Väittämät Kansalaisuus (asteikko 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Suomen muu EU/ ETA muu kuin EU/ ETA Löysin helposti tiedon siitä, että päätöstä haetaan Opetushallitukselta. 3,8 4,1 4,0 Olen tyytyväinen Opetushallituksen tiedotusmateriaaliin. 3,8 4,0 3,9 Olen tyytyväinen saamaani palveluun hakuprosessin eri vaiheissa. 3,5 4,1 4,0 Mielestäni hakemukseni käsiteltiin kohtuullisessa ajassa. 3,6 4,2 4,0 Päätöksen hinta oli mielestäni kohtuullinen. 3,0 3,5 3,4 Päätöksen sisältö on mielestäni selkeä ja ymmärrettävä. 3,7 4,0 3,9 Taulukko 11. Asiakastyytyväisyys kansalaisuuden mukaan, väittämien keskiarvot 24

25 Hieman yllättävä tulos on se, että sekä muiden EU/ETA-maiden kansalaiset että muut kuin EU/ETA-kansalaiset, mikä tässä kyselyssä tarkoittaa enimmäkseen venäläisiä, ovat tyytyväisempiä kuin suomalaiset Opetushallituksen päätösten selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Vertailu vuoden 2005 kyselyn tuloksiin osoittaa, että vastaajat olivat nyt tyytyväisempiä Opetushallituksen materiaaleihin ja päätöksen hintaan, mutta tyytymättömämpiä käsittelyaikaan. Erityisesti muiden EU/ETA-maiden kansalaisten tyytyväisyys saamaansa palveluun oli parantunut (keskiarvo v ,5; v ,1). Riittävien opintojen päätöstä hakeneet olivat selvästi tyytymättömämpiä kuin tunnustamispäätöstä hakeneet asiakkaat. Erityisesti he olivat tyytymättömiä saamaansa palveluun (keskiarvo 2,9, tunnustamisasiakkaat 3,9), hakemuksen käsittelyaikaan (keskiarvo 2,6, tunnustamisasiakkaat 4,0) ja saamansa päätöksen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen (keskiarvo 2,9, tunnustamisasiakkaat 4,0). 4.4 Päätöksen merkitys ja vaikutukset Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Opetushallituksen tekemien päätösten vaikuttavuutta vastaajien kokemana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla päätöksen vaikutuksia eri asioihin (kuvio 5). Keskiarvoja tarkasteltaessa päätöksellä näyttää olevan eniten yhteyttä itseluottamuksen paranemiseen ja vähiten opiskelupaikan saamiseen Suomessa. Kuvio 5. Opetushallituksen antaman päätöksen vaikutusta koskevien väittämien jakaumat Vastaajista 55,0 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että päätös oli vaikuttanut työllistymismahdollisuuksien paranemiseen (keskiarvo 3,5). 60,1 % vastaajista katsoi myös itseluottamuksensa parantuneen (keskiarvo 3,6) ja 39,0 % vastanneista arvostuksensa lisääntyneen (keskiarvo 3,1) päätöksen saamisen jälkeen. 38,2 % vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että päätös oli vaikuttanut työuralla etenemiseen (keskiarvo 3,0). 25

26 Runsas kolmasosa vastanneista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että päätös olisi vaikuttanut opiskelupaikan saamiseen Suomessa (keskiarvo 2,8). Se, ettei päätöksellä ollut useampien vastaajien mielestä merkitystä opiskelupaikan saamisessa, on täysin ymmärrettävää. Opetushallituksen päätökset tehdään virkakelpoisuuden tuottamiseksi, kun taas suomalaiset korkeakoulut ja muut oppilaitokset voivat päättää ulkomaisen koulutuksen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta ilman Opetushallituksen päätöstä. Aikaisempaan kyselyyn verrattuna vastaajat kokevat nyt useammin Opetushallituksen päätöksen auttaneen työllistymismahdollisuuksiensa paranemisessa (3,5; v ,3), työuralla etenemisessä (3,0; v ,8) ja opiskelupaikan saamisessa (2,8; v ,6). Avovastauksissa kaksi tyytyväistä vastaajaa kuvasivat omaa tilannettaan näin: Minun kohdallani työelämäni koheni! Vaikka olin jo ennenkin vakituisessa työssä, entinen työtehtavä ei vastannut koulutustani siten, että tein paljon alempaa työtä. Alussa se oli jopa haastavaa, mutta sitten tuli turhautuminen ja kadotin identiteettini! Nykyisin asiat ovat hyvin ja viihdyn työssäni. Omaa arkkitehtitoimistoa pyörittäessä, minulla on nyt selkeä näyttö rakennusvalvontaviranomaisille siitä mitä ulkomailla saamani koulutus vastaa Suomessa. Opetushallituksen päätös on painava paperi kun arvioidaan pätevyyttäni eri rakennussuunnitteluhankkeissa. Kiitos siitä!!! Päinvastaisesta tapauksesta esimerkkinä on seuraava avovastaus: Tuntuu, että Suomessa työnantajat katsovat pitkin nenänvartta ulkomailla opiskelleiden opintoja (rinnastuspäätös ei siis takaa samanarvoisuutta työhön pyrittäessä). Hakijan kansalaisuudella näyttää olevan jonkin verran yhteyttä vastaajien mielipiteisiin päätöksen vaikutuksista. Muut kuin Suomen kansalaiset kokivat useammin päätöksen vaikuttaneen työllistymismahdollisuuksien paranemiseen (muut kansalaiset 3,6, suomalaiset 3,2). Miehet naisia useammin kokivat arvostuksensa parantuneen (miehet 3,3, naiset 3,0), kun taas naiset puolestaan useammin kuin miehet katsoivat itseluottamuksensa parantuneen päätöksen vaikutuksesta (naiset 3,7, miehet 3,3). Aina tunnustamispäätöksen saaja ei työllisty vaikka kielitaitoakin olisi. Tilannetta kuvaa erään vastaajan kommentti: Suureksi harmikseni en ole löytänyt oman alani töitä, vaikka ammattini on kysytty Suomessa, mutta tästä syytän vain itseäni. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että rinnastamispäätöksen hakeminen oli hukkaan heitettyä rahaa. 26

27 4.5 Palvelun kehittämiskohteet Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, miten Opetushallituksen toimintaa tutkintojen tunnustamisessa tulisi heidän mielestään parantaa. Vastaajat antoivat yhteensä 56 ehdotusta. Runsas neljäsosa niistä koski asioita, joissa Opetushallituksella ei ole toimivaltaa (esimerkiksi korkeakoulujen tai muiden oppilaitosten opiskelijavalinta) tai ne eivät olleet varsinaisia ehdotuksia, vaan yleisiä toteamuksia. Kehittämisehdotukset voidaan ryhmitellä seuraaviin aihealueisiin: neuvonta päätösten sisältö ja kieli prosessin käytännöt ja käsittelyaika palvelusta tiedottaminen päätöksen hinta. Neuvonta Monet vastaajat toivoivat Opetushallitukselta selvempiä ohjeita siitä, kuinka tulisi menetellä sen jälkeen, kun tunnustamispäätös on annettu. Vastaajat kaipasivat neuvoja esimerkiksi siitä, mitä päätös käytännössä merkitsee esimerkiksi virkakelpoisuuden saamisessa tai mitä vaihtoehtoja on tutkintojen täydentämiselle tai jatko-opinnoille Suomessa. Tätä näkökulmaa toivat esille keskimääräistä useammin nimenomaan venäjänkieliset vastaajat. Myös itse hakuprosessiin toivottiin selkeämpiä ohjeita. Vastauksista heijastui turhautuminen siihen, etteivät vastaajat tutkinnon tunnustamisesta huolimatta olleet saaneet koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Monet vastaajat toivoivat, että Opetushallituksella olisi resursseja auttaa heitä myös Suomeen työllistymisessä. Vastaajat esittivät sellaisia työllistymiseen liittyviä toiveita, jotka eivät kuulu Opetushallituksen toimivaltaan. Päätösten sisältö ja kieli Tutkintojen tunnustamispäätösten sisällöltä vastaajat toivoivat entistä selkeämpää ja ymmärrettävämpää muotoilua. Muutamissa vastauksissa toivottiin myönteistä suhtautumista ulkomailla suoritettuja tutkintoja kohtaan, arvostusta ja tasa-arvoista kohtelua EU-maiden kansalaisille tutkintojen tunnustamisessa. Jotkut vastaajat kokivat päätöksensä olleen epäoikeudenmukainen joko tutkinnon tason suhteen tai siksi, että heiltä oli edellytetty lisävaatimus. Muut kuin suomea äidinkielenään puhuvat henkilöt tekivät ehdotuksia päätöksen saamiseksi myös muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi, esimerkiksi englanniksi. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä virkakelpoisuuspäätökset voidaan antaa vain suomen tai ruotsin kielellä. Prosessin käytännöt ja käsittelyaika Vastaajat ehdottivat mahdollisuutta hakea päätöstä elektronisesti, tiedon antamista odotetusta päätöksen valmistumisajasta, päätöksen lähettämistä myös ulkomaille 27

28 ja ulkomailla tehtyjen todistusten käännösten ja jäljennösten hyväksymistä. Useat vastaajat pitivät käsittelyaikaa liian pitkänä ja ehdottivat käsittelyn nopeuttamista. Muutamat ehdottivat listojen laatimista kaikista mahdollisista tutkinnoista, jolloin päätösten tekeminen olisi nopeampaa. Palvelusta tiedottaminen Monissa avoimissa vastauksissa ehdotettiin tiedottamisen lisäämistä eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Kanavina mainittiin koulut, työnantajat, työvoimatoimistot, sanomalehdet, Internet ja opetusministeriö. Eräs vastaaja kertoo tilanteestaan näin: When I applied for the decision, my employer was completely ignorant of the process and how to interpret the decision. (Kun hain päätöstä työnantajani oli täysin tietämätön asiasta eikä tiennyt kuinka tulkita päätöstä.) Päätöksen hinta Muutamat vastaajat ehdottivat päätöksen hinnan alentamista, esimerkiksi näin: Priset skulle kunna sänkas till samma nivå som i övriga nordiska länderna. (Maksu pitäisi voida alentaa samalle tasolle kuin muissa pohjoismaissa.) Ehdotettiin myös nopeampaa käsittelyä tietyissä tapauksissa: Nopeutettua palvelua erikoistilanteessa, perustellun syyn vuoksi. 28

29 5. Tutkintojen tunnustamisen kehittäminen Kyselyn tulosten perusteella asiakkaat löytävät tietoa tutkintojen tunnustamisesta entistä helpommin. Internetin käyttö näyttää edellisestä kyselystä selkeästi lisääntyneen. Pyrimmekin varmistamaan, että Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen verkkosivut tulevat näyttöön ensimmäisten joukossa, kun valitaan tutkintojen tunnustamiseen liittyvä hakusana. Se, että asiakkaat vain löytävät meidät ei kuitenkaan riitä. Olemme kehittäneet verkkosivujemme rakennetta sellaiseksi, että asiakkaat löytävät entistä paremmin tarvitsemansa tiedot, sekä tuottaneet sivuille uutta sisältöä. Verkkosivulle on kerätty mm. yleisimmät asiakkaiden kysymykset. Toki annamme edelleen opastusta myös puhelimitse ja sähköpostilla, mutta tiedotuksessa verkkosivujen edelleen kehittäminen on työn painopiste. Osa tässä kyselyssä esille tulleista toiveista on jo toteutettu. Mm. hakulomakkeita ja -ohjeita kehitetään koko ajan asiakkailta tulevan palautteen perusteella. Vuonna 2010 olemme myös julkaisseet uutta painettua materiaalia: oppaat tutkintojen tunnustamisesta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä esitteet tutkintojen tunnustamisesta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi, ranskaksi, persiaksi ja arabiaksi. Olemme myös erikseen huomioineet suurimman kanssamme asioivan erillisen ammattiryhmän ja laatineet oppaat opettajien tutkintojen tunnustamisesta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Suuri osa maahanmuuttajista asioi työviranomaisten kanssa. Tiedotusyhteistyötä työviranomaisten kanssa on tehty jo pitkään, mutta kyselyn tulokset osoittavat, että sitä on syytä edelleen tehostaa. Työllistymisessä emme kuitenkaan hakijoita pysty auttamaan, vaan se jää työviranomaisten ja hakijoiden itsensä tehtäväksi. Vastauksissa korostuu päätöksen saamisen jälkeen annettavan erityisesti työllistymiseen liittyvän, mutta myös opintojen täydentämiseen liittyvän ohjauksen merkitys. Opetushallituksen päätösten hinta ei ole Opetushallituksen päätettävissä, vaan hinta määräytyy voimassa olevien säädösten mukaisesti. Tunnustamispäätösten hinta määritellään opetus- ja kulttuuriministeriön antamassa asetuksessa. Toivomusta, että päätöksiä annettaisiin englannin kielellä, ei myöskään voida toteuttaa. Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi ja hallintopäätökset annetaan näillä kielillä. Viime aikoina olemme kuitenkin kiinnittäneet erityisesti huomiota päätösten liitteenä lähetettävään, mm. täydentävää koulutusta ja siihen hakeutumista koskevaan lisäinformaatioon ja ohjeisiin, joita on tarjolla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja joiltain osin venäjäksi. 29

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa 21.3.2013 Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa

KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa KÄYTÄNNÖSSÄ PARAS. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ulkomailla suoritettu tutkinto Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaus näihin kysymyksiin

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI?

TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI? TUNNUSTETAANKO TUTKINNOT TEHOKKAASTI? - kysely ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustamista hakeneille Moniste 12/2006 OPETUSHALLITUS Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 952-13-2936-X (nid.) ISBN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1

Ammattipätevyyden. Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 2.2.2012 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1. Taustaa Tunnustamislainsäädäntö Tunnustamispäätöksen edellytykset... 3

SISÄLTÖ. 1. Taustaa Tunnustamislainsäädäntö Tunnustamispäätöksen edellytykset... 3 SISÄLTÖ 1. Taustaa... 2 1.1 Tunnustamislainsäädäntö... 2 1.2 Tunnustamispäätöksen edellytykset... 3 1.3 Tilastotietoa tähänastisista kelpoisuuspäätöksistä... 3 2. Opettajien kelpoisuuskoetyöryhmän tehtävät...

Lisätiedot

HE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 248/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 248/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virlmkelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:3 ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:3 Oppaat ja käsikirjat 2010:3 ISBN 978-952-13-4474-9

Lisätiedot

ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:2 ULKOMAILLA HANKITUN OPETTAJAKELPOISUUDEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Oppaat ja käsikirjat 2010:2 Opetushallitus Oppaat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy perustuslain 80 :n 1 momentin, valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen 9.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen 9.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Neuvotteleva virkamies Eila Mustonen 9.2.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖISTÄ 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 18.05.2016 Sivu 1 / 1 5576/2015 01.01.01 85 Oikaisuvaatimus peruskoulun historian ja uskonnon lehtorin viran vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1414-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta? Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta? Liisa Tiittula 18.8.2017 Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen infotilaisuus Näkökulmia Yhteiskunnallinen tilanne tulkkauksen kasvanut tarve

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen.

hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2007 vp Hallituksen esitys laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ammattipätevyyden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...

Lisätiedot

https://virkailija.opintopolku.fi/aipal/

https://virkailija.opintopolku.fi/aipal/ Page 1 of 7 Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 26.01.2018 15:03 Vastaajien anonymiteetin suojaamiseksi vastaukset raportoidaan vain, jos kohderyhmään kuuluvia vastaajia on vähintään viisi henkilöä. Lukumäärä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto

+ + Syntymäpaikkakunta. Siviilisääty Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Avoliitto OLE_TY3 1 *1159901* OLESKELULUPAHAKEMUS TYÖHARJOITTELUN PERUSTEELLA Tämä oleskelulupahakemuslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet tulossa Suomeen työtä tai työharjoittelua varten, joka sisältyy valtioiden

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 17.05.2017 Sivu 1 / 1 5435/2016 01.01.01 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1256-16) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus oman äidinkielen opettajan (espanja) valinnasta (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus oman äidinkielen opettajan (espanja) valinnasta (työavain ) 18.05.2016 Sivu 1 / 1 381/2016 01.01.01 84 Oikaisuvaatimus oman äidinkielen opettajan (espanja) valinnasta (työavain 3-1403-15) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Virpi Leino,

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010 Uudet opiskelijat Vuonna 2010 uusia opiskelijoita otetaan näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmiin, teatteriopettajan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.

WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

direktiivi on tarkoitus sisällyttää ETA-sopimukseen.

direktiivi on tarkoitus sisällyttää ETA-sopimukseen. 1994 vp - HE 70 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisten tutkintotodistusten tunnustamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset

TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta

Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus. Oxford Research, maaliskuu 2014

Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus. Oxford Research, maaliskuu 2014 Pohjoismaisen kulttuurirahaston käyttäjätutkimus Oxford Research, maaliskuu 2014 Käyttäjätutkimus 1. Tiivistelmä Pohjoismainen kulttuurirahasto edistää taide- ja kulttuurielämää tukemalla lahjakkaita ammatti-

Lisätiedot