Teknologiateollisuuden tilanne ja Teollisen Internetin mahdollisuudet. Salo Teppo Virta

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja Teollisen Internetin mahdollisuudet Salo Teppo Virta

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 50 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto yli jäsenyritystä

4 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2014 Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa* Pohjois-Amerikka 2,6 mrd. 9,8 % Länsi-Eurooppa 13,1 mrd. 50,1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,5 mrd. 17,1 % Afrikka 0,5 mrd. 1,8 % Lähi- ja Keski-Itä 0,5 mrd. 2,1 % Aasia 4,1 mrd. 15,8 % Etelä- ja Väli-Amerikka 0,9 mrd. 3,3 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

5 Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti

6 Teollisuustuotanto Suomessa on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Lähde: Macrobond

7 Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten Lähde: Macrobond

8 Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle % e *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli

9 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,0 % Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus

10 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

11 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljardia euroa vuonna 2014 Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

12 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on pudonnut 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008 *) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli 66 miljardia euroa vuonna 2014 ja 86 miljardia euroa vuonna Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

14 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa ovat vähentyneet uudelleen Muutos: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin: -12 % -19 % Kotimaahan: -5 % +2 % Yhteensä: -9 % -14 % Yhteensä Vientiin Kotimaaha n *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.

15 Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä Liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2014 noin 2 %. Vuonna 2013 liikevaihto supistui 5 %. Liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti toimialojen välillä. Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 9 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 14 % vähemmän kuin lokajoulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014, mutta hieman pienempi kuin joulukuun lopussa. Liikevaihto on keväällä 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan :lla vuoden 2008 jälkeen. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut. Alan yritykset rekrytoivat tammi-maaliskuussa uutta henkilöstöä noin 7 000, kun viime vuonna niitä oli kaikkiaan

16 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta % Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso- Ranska Tanska Itävalta Italia Viro Britannia *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics Henkilöstöä

17 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

18 Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa Filippiinit Bulgaria Romania Meksiko Liettua Latvia Taiwan Puola Unkari Viro Slovakia Brasilia Portugali Tšekin tasavalta Malta Slovenia Argentiina Cypros Israel Kreikka Etelä-Korea Singapore Uusi Seelanti Espanja Iso-Britannia Japani Italia USA Kanada Irlanti Luxemburg Itävalta Alankomaat Suomi Saksa Ranska Australia Tanska Belgia Ruotsi Sveitsi Norja Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) Euroa/tunti, vuonna 2012 Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

19 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** = 100 **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina Teollisuus Teknologiateollisuus Kansantalous *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

20 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa = Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

21 Teollinen internet Suomen suuri mahdollisuus Jukka Viitasaari

22 Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3

23 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan oloissa 4

24 Elintaso (bkt/asukas) on viimeksi kasvanut yhtä hitaasti 1800-luvulla 5

25 Digitalisaatio (ICT) pelastaa?

26 Yritykset Kansalaiset Julkinen Ruotsi Lähde: Digibarometri 2014

27 Digitalisaatio on suuri mahdollisuus Digitaalisia palveluja hyödyntävät pk-yritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, vievät kaksi kertaa muita enemmän ja luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja. Euroopan komission ex. varapresidentti Neelie Kroes

28 Digitalisaation kolmikanta Yhteiskunta Tietoyhteiskunta 2.0 Kitkaton Suomi Integroidut digitaaliset palvelut Kansallinen ICTpalveluarkkitehtuuri Teollinen internet Yritys Datapohjaiset liiketoimintamallit Datasta arvoa asiakkaalle Verkottuneet palvelut ja tuotteet Verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut Esineiden ja asioiden internet (IoT) Kuluttaja Uusi elämäntapa Tietoa luovuttamalla ilmaiset palvelut Useita palvelutarjoajia Lähde: VTT

29 Digitaalinen liiketoiminta: Menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden luomiseen Reporting and controlling history Collecting and analyzing real time data = understanding Creating the future Lähde: Kaija Pöysti 9

30 Digitaalinen liiketoiminta käytännössä Dokumenttien sähköistäminen Liiketoimintaprosessien automatisointi Analogisen / fyysisen tekemisen siirtäminen virtuaaliseksi ERP / CRM / PDM / MES / jne. - hankkeet Nykyisten prosessien jatkuva tehostaminen EI tarkoita (pelkästään) Uusi liiketoiminta, joka ei olisi mahdollista ilman teknologiaa Teollisen tuotteen tai palvelun transformaatio joksikin toiseksi Tuotteen toimittaminen suoritteena Globaalin markkinapotentiaalin hyödyntäminen Sulautetut järjestelmät ja sensorit Robotiikka ja arvoverkot Tarkoittaa Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014

31 Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Yleinen talouden murros pakottaa uudistumaan ICT-teknologia on riittävän halpaa ja kevyttä sisällytettäväksi teollisesti valmistettaviin tuotteisiin Maailmanlaajuinen markkina voitettavana: lähes kaksi biljoonaa dollaria jaossa Kuluttajistuminen ja diginatiivit tuovat uusia työtapoja ja osaamisvaateita kaikkialle työelämään Uudet toimijat muuttavat markkinaa väkisin pala kerrallaan: Google, Amazon, Alibaba, Baidu, Weibo, Tencent... Tuottavuutta on parannettava työvoiman huvetessa ja julkisten palvelujen rahoittamiseksi Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014

32 On kysymys valinnasta Yritykset ja Suomi pitäytyvät vanheneviin toimintatapoihin Kilpailukyky heikkenee, investointeja ei tule, työpaikat vähenevät Jalostusarvo Suomessa pienenee edelleen Verotulot vähenevät Muuttotappio ja yhteiskunnallista turhautumista Yritykset ja Suomi hyödyntävät teollisen internetin mahdollisuudet Kilpailukyky paranee ja Suomi on houkutteleva paikka sijoittaa uutta tutkimus- ja liiketoimintaa Työllisyys kohenee, jalostusarvo Suomessa kohentuu Verotulot kasvavat Muuttovoitto ja yhteiskunnallista innostusta

33 Suomi nousuun teollisella internetillä?

34 Pelkkää hypeäkö? Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässä on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan! - Pekka Lundmark, Konecranes Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko - Pertti Korhonen, Outotec After Microsoft deal, what s left of Nokia? Will bet on internet of things - Henry Tirri, Nokia

35 Teollisella internetillä on laaja ekosysteemi Operointi ja hallinta, järjestelmäintegraatio Yritykset - liiketoiminta IT-alustat ja palvelut Data-analytiikka Pilvipalvelut, alustat Tiedonsiirron ja verkkoyhteyden mahdollistavat palvelut Tietoliikennelaitteiden valmistajat Teollisuuden automaatiojärjestelmät Toimilaitteiden, mittareiden ja antureiden valmistajat Tietoturvatoimijat Reaaliaikainen tilannekuva läpi arvoverkon. Älykkäät verkkoon kytketyt laitteet Lähde: VTT

36 Teollinen internet - pois siiloista 2000 Toimialakohtaisia siiloja 2010 Siiloja toimialan sisällä 2020 Siiloton teollinen internet Sovellus/palvelu X1 X2 Y Z Toimiala A Toimiala B Toimiala C Kiinteä tai langaton yhteys Toimiala D: Kiinteistöt Siilo 1 Ilmastointi Siilo 2 Valaisu Siilo 3 Lämmitys Siilo 4 Kulunvalvonta Verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet, koneet ja laitteet Yhteensopivuus, avoimet rajapinnat, tietoturva Internet Lähde: VTT

37 Tutkimus: Teollinen internet Suomessa 2014

38 Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37. Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot: Aalto yliopisto Halton Outokumpu Andritz Klinkmann Outotec Cargotec Konecranes Remion Cybercube Metso Tekes GE Suomi Murata There Corporation EK Novotek Vacon Ericsson NSN VTT FISC, IoT työryhmä Okmetic Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014

39 Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa: Tuotteissa, tuotannossa, palveluissa, uudessa liiketoiminnassa... Siiloutuminen vaivaa sekä prosessien että liiketoimintojen välillä. Tukifunktioiden kuten tietohallinto, markkinointi tai HR osaamista ei osata hyödyntää. Mittaristoja mietitään Uudet palvelumallit? Laite vai ohjelmisto? Sensoridatan hyödyntäminen? Ennakoiva huolto? Robotiikka? Tuotteen elinkaari? Tuotekehitys Huolto ja ylläpito Etävalvonta/yhdistetty valvonta? Health & Safety? 3D-tulostus? Tuotanto? Osto ja logistiikka Myynti Projektit Läpimenoaika? Datan oikeellisuus? Automatisointikehitys? Ansaintalogiikka? Myynnin osaaminen? Asiakaskokemus? Läpimenoaika? Time-to-Customer? Datan liikkuvuus? Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37

40 Teollinen internet vaatii ketterää johtamista Viime vuosituhannen johtamismallit on aika päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle. Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys muuttaa kilpailuasetelmaa. Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti, miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä? Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa investoinneilleen. On ehdottoman tärkeää saada koko organisaatio mukaan murrokseen. On pystyttävä tunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin kumppaniyrityksissäkin. Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37

41 Toimi näin! Nyt pitäisi miettiä miten koko toimiala tekee enemmän rahaa. Kun koko ketjulla menee hyvin, myös itsellä menee hyvin. Päätä miten teollisen internetin hankkeita johdetaan omassa yrityksessä. Käynnistä hankkeita joilla on tuotto-odotuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Seuraa ja arvioi kriittisesti mitä muut tekevät toimialasta riippumatta. Muista että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Teollisen murroksen edessä kaikki oman verkoston toimijat hakevat omaa paikkaansa. Huolehdi yrityksesi vetovoimasta osaajamarkkinoilla teollisen ICT:n osaajista on jo nyt pulaa. Hyväksy että teollinen internet on tullut jäädäkseen ja että se muuttaa kilpailuasetelmaa pysyvästi. n = 37 Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry, Teollinen internet Suomessa 2014

42 Digitalisaation hyödyntäminen: Suomen vahvuus ja suuri mahdollisuus Matti Pohjola, 2008 Matti Pohjola, 2014

43 Kuinka käy Suomen? Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia luvuilla! Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014)

44 Teollinen internet yhden prosentin lupaus Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012

45 Kuka johtaa teollisen internetin hankkeita?

46 Teollisen internetin vauhdittajina toimivat erilaiset yritys- ja henkilökohtaiset verkostot Huoltoja ylläpito Tietohallinto Osto Tutkimuslaitokset Huolintayhtiöt T&K Tuotanto Logistiikka Myynti Markkinointi Projektit Käyttö- ja kunnossapitopalvelut Ostokonsultit Johdon konsultointi Asiakkaat Rahoitus Kilpailijat Start-upit Liiketoimintayksiköt ICTtoimijat Teleoperaattorit ICTkonsultit KILPAILUKYKY ANSAINTAMALLIT Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 Jne Oikeiden kumppanien tunnistaminen on vaikeaa on helpompaa mennä tuttujen toimijoiden kanssa

47 Finnish Industrial Internet Forum - Technology growth paths for Finnish companies

48 Finnish Industrial Internet Forum Finnish Industrial Internet Forum is a company driven activity that catalyzes starting, testing, planning, breeding or failing fast activities which concretize the Industrial Internet visions into new business opportunities for Finnish companies.

49 How does it work in a bigger picture? EU activities Company R&D / development SHOK activities New markets New products and services Business renewal New business Startup s Development projects Pilots Research and development projects Finnish Industrial Internet Forum activities Development programmes Training programmes Student innovation camps New products and services Business renewal New business Start-up s New markets Tekes funded activities Global networks & benchmarks Policy makers Training and education Education plans New capabilities

50 Forum activities JAM SESSIONS, 3-4/year Thematic workshops Pitching ideas Sharing experiences Creating new connections Outcome: Understanding of Markets and regulations Customer needs Enabling technology Target group: Experts and managers HOT SPOTS, ~10/year Rapid tests and path finding Based on a company champion s need Learn fast - fail fast For invited + interested companies/other partners Low resource use, 3-4 meetings, max 2 moths calendar time Outcome: Problem solution Roadmap to follow Seeds for R&D projects Target group: hands on experts and managers FUTURE AVENUES ENVISIONING Future markets, business opportunities and technologies from bird-eye perspective Identification of must-winbattles; Outcome: White papers Info for policy makers Long term perspectives Target group: Company CxOs, top-researchers and professors

51 Forum organization Mikael Haag, VTT Facilitators

52 Registered Forum members (situation 5.2.) Startup SME Large company University/Association 133 registered organizations

53 Forum member domains (situation 5.2.)

54 Forum member organizations 3 Step IT Group Oy Aalto University Aalto Ventures Program Accentiure Oy Adminotech Oy Affecto Finland Oy A-Insinöörit Oy Ajat Oy Ltd., Ambientia Group Oy Analytics Cloud Oy Avoin.Systems BaseN Bero Innovations Bookndo Cap Data Solutions Cargotec Oyj CLEEN Oy CleWorks Oy CLS-Engineering Oy Collapick Company Oy ComIQ Oy ControlThings Oy Ab CyberLightning Oy Data Rangers Oy Descom Oy DIGILE Digitalent Oy Easy LED Oy Eficode El-Brix Oy Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Elisa OyJ entrepreneur Epec Oy Exertus Oy EY (formerly Ernst&Young) Fastems Oy Ab FiCom ry FIMECC Finn Electric Oy Finnsea Oy Fortum Oyj Fujitsu Finland oy Gateway Technolabs Finland Oy GlobalSign Ubisecure Good Sign Oy Gordionpro Oy HAAGA-HELIA HEC Oy, Ceccom IoT Helsingin Radiopalvelu Tmi Hermia Group Huurre Group Oy Hydroline Oy Ibisense Oy Idean Enterprises Oy IGL-Technologies Oy Innofactor Oyj Innopinion Ltd Invest in Finland IoE Finland Oy ionsign Oy Ixonos Oyj John Deere Forestry Kajaani University of Applied Sciences Kaltio Technologies Oy Klinkmann Oy K-Patents Oy Lahden 4G-Service Oy Lapioworks Oy Laurea University of Applied Sciences Lewel Group Oy M-Components Oy Metropolia Microsoft Oy Miradore Oy Montoma Oy Moonsoft Oy Murata Electronics Oy Neste Oil Oyj Nixu Oyj Normet Oy Nortal Oy Oy Delta-Enterprise Ltd Oy Halton Group Ltd. Padio Oy Pesmel Oy Plaza Consulting Oy Ponsse Quva Oy Ramentor Oy Raute Oyj Rejlers Oy Santa Monica Networks Oy SC-Research, Vaasan yliopisto Siemens Osakeyhtiö Solita Oy Tamlink Oy Tampere University of Technology Technion Oy Tekes TeliaSonera Finland Oyj The Nordic Frugal Innovation Society ry THTH ry Tieto Industrial Internet TIVIA - Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tosibox Oy TTY, Kone- ja tuotanotekniikan laitos University of Oulu University of Tampere University of Vaasa/SC-Research UPM Valopaa Oy Wapice Oy Vilike Wirepas Oy VTT YIT OYj Youredi Ltd About 400 persons from the member organizations are on the mailing list

55 Forum steering group Chairman: Pekka Lundmark, CEO Konecranes Oyj Members: Hannu Hallila, Director, development and HR, Halton Oy Janne Lehto, VP Equipment Development & Offering, Normet Oy Juho Nummela, CEO, Ponsse Oyj Jukka Kanerva, Vice President, Dental Care Units and CAD/CAM Solutions, Planmeca Oy Tapani Kiiski, CEO, Raute Oyj Tomas Hedenborg, CEO Fastems Oy Tommi Tuovila, CIO, Neste Oil Oyj Turkka Keskinen, CIO, UPM Oyj Jukka Viitasaari / Ilkka Niemelä, The Federation of Finnish Technology Industries Steering group secretary, Iiro Salkari, Vice President, Business Development, VTT 41

56 Membership fees Start-Up* SME** Large company Non-commercial organisations (no fee); (500 / year); (2000 / year); (free-of charge) VAT will be added to the prices. Tekes is co-funding the Forum *= strong growth emphasis, strong business development emphasis; ** = max. 250 employees and turnover max 50 M. 42

57 We are still expecting more organizations to join the network Companies interested in Industrial Internet Manufacturing industry Process industry (petro-chemical, forest) Energy systems Industrial Internet technology providers Relevant non-profit organisations, examples of already existing members: The Federation of Finnish Technology Industries DIGILE, FIMECC Aalto University, Tampere University of Technology, VTT

58 Industrial Internet Cases

59 Kemppi: Improving Customers Business Through Integration of Data and Analysis Welding Equipment manufacturer Kemppi is in the forefront of utilizing digitalization in all its business operations. With Kemppi ARC System, Kemppi has integrated the data flow of welding: all data from welding can be monitored and documented on-line. Through a cloud-service, e.g. possible welding deviations can be observed even on the other side of the world. Kemppi uses data and analytics also in its own operations. Information is shared seamlessly over all functions and departments, and dealers and customers are an inherent part of the Innovation process. Play video BENEFITS: Improved quality and productivity, automated data collection, faster lead times, cost savings Increased customer satisfaction Faster product development Potential to eventually change business model to selling weld seam instead of equipment + service

60 57