KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen
|
|
- Kauko Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen
2 Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima on hiipunut hieman viimeisen 2-3 vuoden aikana. Vuoden 2015 Kanta-Hämeen muuttotappio oli määrällisesti suurin vuoden 1970 jälkeen Syynä voidaan erityisesti nähdä: yhtäältä laajemmassa mittakaavassa metropolisaation (eli muuttoliikkeen yliseudullistumisen) hiipuminen, metropolin kehysalueet ovat kauttaaltaan saaneet vähemmän muuttovoittoa kuin aiemmin. toisaalta työpaikkojen määrän väheneminen 2011 alkaen, aivan tuoreimmat tiedot lupaavia - käännekohta jälleen kasvuun? Kansainvälinen muutto tullee vaikuttamaan lukuihin voimakkaasti vuodesta 2016 eteenpäin Kanta-Häme on houkutteleva ja turvallinen asuinpaikka, vetovoimatekijät liittyvät asumiseen. Tällä vuosituhannella Kanta-Hämettä on markkinoitu asumisen paikkana, ja tämä viesti on mennyt läpi.
3 Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Työssäkäyntiä yhä enemmän sekä kunta-, seutu- että maakuntarajojen ylitse. Vahvempi toiminnallis-strateginen alue itsessään sekä osa Suomen kasvukäytävää (HHT). Kaupungistuminen ja maantieteellinen keskittyminen vahvistunut, vetovoimassa Pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupungit (keskuskaupungit) olleet luvulla aiempaa vetovoimaisempia, kilpailu vetovoimasta on kiristynyt. Vetovoimaisten kaupunkikeskustojen merkitys aiempaa suurempi. Hämeenlinna sai määrällistä muuttovoittoa 14. eniten ja Riihimäki 36. eniten kaikkien kuntien (313) joukossa Kanta-Häme toimii muuttoliikkeen pumppuna etelästä pohjoiseen Kanta-Hämeen muuttotappiot painottuivat vuotiaisiin. Kyseisissä ikäluokissa korostuu erityisesti opiskelijamuuttojen merkitys. Kanta-Häme sai merkittävää muuttovoittoa erityisesti vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä.
4 Keskeisiä huomioita Hämeenlinnan seutu sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsingin seudulta ja sen jälkeen Riihimäen, Forssan ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Tampereen seudulle ja sen jälkeen Turun, Jyväskylän, Lahden ja Joensuun seuduille Forssan seutu sai eniten muuttovoittoa Helsingin, Etelä-Pirkanmaan, Porvoon, Raaseporin ja Loimaan seuduilta kärsi eniten muuttotappiota Turun, Tampereen, Hämeenlinnan ja Porin seuduille Riihimäen sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosina kärsi eniten muuttotappiota Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden ja Turun seuduille
5 Keskeisiä huomioita Muuttajien mielikuvissa Kanta-Hämeestä korostuvat erityisesti luonnonläheisyys, Hämeenlinna kaupunkina, positiiviset mielikuvat mukavasta alueesta, kotipaikka, edullinen sijainti suhteessa suurempiin kaupunkeihin, rauhallisuus ja tuttuus. Vastaavasti vetovoimatekijöissä korostuvat luonnonläheisyys ja hyvä sijainti. Maakuntaa pidetään turvallisena alueena. Muuttoliikkeen syyt ovat perinteiset: työ, opiskelu ja perhe- ja sukulaisuussyyt. Kanta-Hämeessä korostuu myös toimivat liikenneyhteydet kasvukäytävän varrella. Tulomuutossa syyt liittyvät erityisesti työhön ja asumiseen. Lähtömuutossa tärkein syy on opiskelemaan lähteminen sekä työ. Tulomuuttajista lähes 3/4 uskoo asuvansa nykyisessä kotikunnassaan viiden vuoden päästä. Asuinkunnastaan poismuuttoa ennakoivasta neljänneksestä yli 2/3 ennakoi muuttoa pois maakunnasta. Lähtijät eivät polta siltoja lähtiessään: lähtömuuttajista 2/3 (opiskelijoista 4/5) voisi harkita muuttoa takaisin Kanta-Hämeeseen myöhemmin uudelleen.
6 Kanta-Hämeen, seutukuntien ja verrokkimaakuntien väestönkehitys (2000=100) Kanta-Hämeen väkiluku on kasvoi vuosina ,7 %. Tämä on suhteellisesti vähemmän kuin useimpien naapurimaakuntien vähemmän (poikkeuksena Päijät-Häme). Koko maassa väestö kasvoi 5,9 %, eli hieman Kanta-Hämeen kasvua enemmän. Erityisen heikkoa väestönkehitys oli Forssan seudulla, jossa väestö väheni 5,4 % Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Riihimäen seutukunta Hämeenlinnan seutukun Varsinais-Suomen maak KOKO MAA Kanta-Hämeen maakunt Päijät-Hämeen maakunt Forssan seutukunta Kymenlaakson maakunt Väestön kehitystä on analysoitu syvemmin osiossa II Lähde: Tilastokeskus
7 Kanta-Hämeen, seutukuntien ja verrokkimaakuntien työpaikkojen määrä (2000=100) Työpaikkojen määrä kasvoi vuosina koko maakunnassa 3,2 % eli lähes samaa vauhtia kuin koko maassa (3,3%). Hämeenlinnan seudulla työpaikkakehitys oli erinomaista, sillä vuosina työpaikkojen määrä kasvoi 10,1 % ,25 102,5 Hämeenlinnan seutukunta Uudenmaan maakunta Pirkanmaan maakunta Riihimäen seutukunta KOKO MAA Kanta-Hämeen maakunta Varsinais-Suomen maakun Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Forssan seutukunta Forssan seudulla työpaikkakehitys kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2008 ja koko ajanjaksona työpaikkojen määrä väheni 13,7 prosenttia 93, Lähde: Tilastokeskus
8 Työttömien osuus työvoimasta helmikuussa 2006 helmikuussa 2016 Kanta-Hämeessä, seutukunnissa ja verrokkimaakunnissa Työttömien osuus työvoimasta oli Kanta-Hämeessä helmikuussa ,2 %, mikä alhaisempi kuin useimmissa naapurimaakunnissa. Ainoastaan Uudellamaalla tilanne oli parempi osuuden ollessa 11,6 %. Seutukunnista Riihimäen tilanne oli helmikuussa 2016 edullisin työttömien osuuden ollessa 11,1 %. Hämeenlinnassa osuus oli sama kuin koko maakunnan 12,2 %. Forssassa tilanne oli helmikuussa 2016 Kanta-Hämeen seuduista heikoin osuuden ollessa 13,7 %. Seudun tilanne koheni viimeisimmän vuoden aika lähelle koko maan lukemaa 13,8%. prosenaa 18 14,5 11 7,5 4 02/ / / / / / / / / / /2016 Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa KOKO MAA Forssan seutukunta Varsinais-Suomi Hämeenlinnan seutuk Kanta-Häme Uusimaa Lähde: TEM, tilastokeskus
9 Työssäkäynti Forssa Forssan työllisistä 73,0 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin Forssan työllisistä 85,6 % työskenteli omassa kunnassa. Muista kunnista forssalaiset käyvät eniten töissä Tammelassa (5,5 %) ja Jokioisilla (5,0 %). Virtaus on voimakkaampi toiseen suuntaa: tammelalaisista työllisistä 38,0 % ja jokioislaisista työllisistä 34,3 % työskentelee Forssassa. Hämeenlinna Hämeenlinnan työllisistä 74,3 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin nykyisen Hämeenlinnan alueen työllisistä 83,8 % kävi nykyisen Hämeenlinnan alueella töissä. Muista kunnista hämeenlinnalaiset käyvät eniten töissä Janakkalassa(3,9 %), Helsingissä (3,7 %) ja Hattulassa (3,5 %). Hattulalaisista työllisistä joka toinen (50,4 %) ja janakkalalaisista työllisistä joka neljäs työllinen pendelöi Hämeenlinnaan (25,3 %). Riihimäki Riihimäen työllisistä 51,3 % kävi vuonna 2013 töissä omassa kunnassa. Osuus on laskenut vuodesta 1995, jolloin Forssan työllisistä 65,7 % työskenteli omassa kunnassa. Muista kunnista riihimäkeläiset käyvät eniten töissä Hyvinkäällä (12,2 %) ja Helsingissä (11,1 %) ja Tilastokeskuksen työssäkäyntialueluokituksessa sekä Riihimäki että Hyvinkää luokittuvat Helsingin työssäkäyntialueeseen. Hausjärvelle ja Lopelle Riihimäki on merkittävä työssäkäynnin kohde, sillä hausjärveläisistä työllisistä joka viides (20,5 %) ja loppelaisista työllisistä 17,3 % käy töissä Riihimäellä.
10 TOP 20 kuntien välinen muuttoliike määrällisesti ja suhteellisesti KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA Helsinki Tampere 5441 Oulu 3607 Turku 3599 Kuopio 2653 Espoo 2584 Lahti 1684 Seinäjoki 1627 Pirkkala 1250 Jyväskylä 1245 Lempäälä 1086 Ylöjärvi 856 Joensuu 814 Hämeenlinna 717 Lieto 716 Kauniainen 634 Nokia 623 Sipoo 580 Pori 547 Kaarina 503 KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI ( ) Kauniainen 14,1 Jomala 13,9 Pirkkala 13,9 Lempäälä 10,2 Kustavi 10,0 Kittilä 8,8 Lieto 8,5 Lemland 8,5 Uurainen 6,9 Marttila 6,2 Sipoo 6,2 Toivakka 6,2 Ylivieska 6,1 Seinäjoki 5,5 Ylöjärvi 5,5 Kontiolahti 5,1 Kuopio 5,0 Tampere 5,0 Ilmajoki 4,8 Lemi, Helsinki, Muurame 4,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015
11 Kanta-Hämeen väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina Kanta-Hämeen maakunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä henkilöä vuosina Kanta-Hämeen muuttovoitto on ollut syklistä ja heijastanut talouden suhdannevaihteluita koko ajanjakson välisen ajan Kanta-Hämeen muuttovoitot olivat määrällisesti suurimmat 1990-luvun vaihteessa ja vuosina ennen vakavia suhdannetaantumia: muuttoennätykset vuosilta 2008 (+1209) sekä 1988 ja 2006 (+1080) Kanta-Häme kärsi muuttotappiota vuosina yhteensä -860 henkilöä ja ennakkotietojen perusteella peräti -615 henkilöä vuonna Vuoden 2015 muuttotappio oli määrällisesti suurin vuoden 1970 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset alueittain
12 Kanta-Hämeen seutujen nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Kanta-Hämeen seudut saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä voittoa yhteensä noin henkilöä vuosina : Hämeenlinnan seutu (+5151), Riihimäen seutu (+2718) ja Forssan seutu (-1559) Forssan Hämeenlinnan Riihimäen Kanta-Hämeen seutujen voitot olivat suurimmillaan vuosina (noin 1200 hlöä, vuosi) Kanta-Hämeen seutujen voitot kasvoivat yhtäjaksoisesti vuosina Finanssikriisin jälkeen muuttotase on heikentynyt vuosi vuodelta ja kääntynyt tappioiksi vuodesta 2012 alkaen Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset alueittain
13 Kanta-Hämeen seutukuntien tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan Kaikki Kanta-Hämeen seutukunnat saivat muuttovoittoa 45 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista ikäryhmistä vuosien välisenä aikana 600 Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut saivat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä paitsi vuotiaista. Forssan seutu sai muuttotappiota alle 35- vuotiaista ja vuotiaiden osalta seudun muuttotase oli tasapainoinen Forssan ja Hämeenlinnan seudut saivat eniten muuttovoittoa vuotiaista ja Riihimäen seutu vuotiaista. Hämeenlinnan seutu sai merkittävää muuttovoittoa myös kaikista muista ikäryhmistä vuotiaita lukuun ottamatta. Riihimäen seudun toiseksi suurin muuttovoitto ikäryhmittäin kohdistui lapsiin Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
14 Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto koulutusasteen mukaan Kaikki Kanta-Hämeen seutukunnat saivat muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista vuosina ! 1400 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Kanta-Hämeen maakunnan seudut saivat muuttovoittoa myös perusasteen suorittaneista, mutta muuttotappiota keskiasteen koulutuksen käyneistä. Suurin muuttovoitto jokaiselle seudulle tuli korkea-asteen suorittaneista Eniten muuttotappiota keskiasteen suorittaneista koki Forssan seutu ja vähiten Hämeenlinnan seutu. Hämeenlinnan seudun muita monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet vähentävät keskiasteen suorittaneiden opiskelijoiden muuttotappiota Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
15 Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut, tuntemattomat Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot (noin 29000, vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000, v.) muuttajien. Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut saivat merkittävää muuttovoittoa työllisistä. Forssan seutu kärsi työllisistä tappiota Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Kaikki seudut saivat muuttovoittoa eläkeläisistä ja muuttotappiota opiskelijoista Työllinen Lapsi (0-14 v.) Varusmies Muu työvoimaan kuuluma Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
16 Kanta-Hämeen seutukuntien nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Graafissa on tarkasteltu Kanta-Hämeen seutujen nettomuuttoa muuttajien tulorakenteen mukaan ryhmiteltynä: kaikki seudut saivat samanaikaisesti muuttovoittoa sekä tulottomista että keski- ja hyvätuloisista muuttajista! Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Hämeenlinnan seutu sai tasaisesti muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä vuosina : tulottomista, pieni-, keski- ja hyvätuloisista muuttajista 600 Riihimäen seutu sai muuttovoittoa kaikista muista tuloryhmistä kuin pienituloisista ( euroa per vuosi): tulottomista, keski- ja hyvätuloisista muuttajista Forssan seutu sai pientä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista sekä tulottomista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista muuttajista Ei tuloja Yli Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot
17 Spontaanit mielikuvat Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Kanta-Hämeestä? Nimetkää kaksi asiaa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ MUKAVA PAIKKA MUUT RAUHA IMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA PALVELUT HÄMEEN LINNA/ LINNA HÄMÄLÄISET EOS ANKEA PAIKKA KOULU FORSSA, FORSSA ALUE KUIVUUS URHEILU HEIKOT PALVELUT HAUSJÄRVI, PAIKKA HAUSJÄRVELLÄ LOPPI HATTULA, PAIKKA HATTULASSA HEIKKO TYÖLLISYYS Kanta-Häme: tulo- ja lähtömuugajien mielikuvat TULO: yhteensä LÄHTÖ: yhteensä maininnat
18 Spontaanit mielikuvat seuduittain Mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen Kanta-Hämeestä? Nimetkää kaksi asiaa. Hämeenlinnan Forssan seutu seutu MUUT LUONTO JA YMPÄRISTÖ RAUHA MUKAVA PAIKKA KOTI ENTINEN KOTI, LAPSUUS LÄHEISET MAASEUTU PALVELUT PIENI JA TUTTU FORSSA, FORSSA ALUE SIJAINTI TYÖ/ ENTINEN TYÖ PERHE ANKEA PAIKKA HEVOSET JA YPÄJÄ HEIKOT PALVELUT TURVALLISUUS IKÄVÄT IHMISET EOS HEIKKO TYÖLLISYYS KOULU HÄMÄLÄISET NNA, PAIKKA HÄMEENLINNASSA RIIHIMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA KESÄ JA VAPAA-AIKA HITAUS HÄMEEN LINNA/ LINNA TULO: Forssan seutu0 LÄHTÖ: 8 Forssan 15 seutu maininnat LUONTO JA YMPÄRISTÖ LUONTO JA YMPÄRISTÖ RIIHIMÄKI, PAIKKA RIIHIMÄELLÄ, RIIHIMÄEN VARUSKUNTA, RIIHIMÄEN VANKILA MUKAVA PAIKKA MUUT HÄMEENLINNA, PAIKKA HÄMEENLINNASSA SIJAINTI KOTI MUKAVA PAIKKA PIENI JA TUTTU SIJAINTI RAUHA HÄMEEN LINNA/ LINNA PALVELUT ENTINEN KOTI, LAPSUUS PALVELUT HITAUS MAASEUTU MAASEUTU PIENI JA TUTTU HÄMÄLÄISET HÄMÄLÄISET KUIVUUS TYÖ/ ENTINEN TYÖ HAUSJÄRVI, PAIKKA HAUSJÄRVELLÄ LOPPI PERHE ANKEA PAIKKA TYÖ/ ENTINEN TYÖ LÄHEISET EOS IKÄVÄT IHMISET HITAUS URHEILU TURVALLISUUS URHEILU FORSSA, FORSSA ALUE PERHE IKÄVÄT IHMISET LÄHEISET KESÄ JA VAPAA-AIKA HEIKOT PALVELUT HEIKOT PALVELUT JANAKKALA, JANAKKALAN ALUE KOULU FORSSA, FORSSA ALUE HÄMEEN LINNA/ LINNA ILVES HEVOSET JA YPÄJÄ HEIKKO TYÖLLISYYS HISTORIA TULO: Hämeenlinnan seutu maininnat LÄHTÖ: Hämeenlinnan seutu TULO: Riihimäen seutu Riihimäen seutu maininnat LÄHTÖ: Riihimäen seutu
19 Vetovoimaisuus Miten hyvin seuraavat väittämät mielestänne kuvaavat Kanta-Hämettä? Alue on luonnonläheinen Turvallinen Alueen hyvä sijaini Hyvät perhe-elämän mahdollisuudet Houkugeleva asuinalue Hyvät vapaa-ajan mahdollisuudet LÄHTÖ: Kaikki yhteensä TULO: Kaikki yhteensä LÄHTÖ: Forssan seutu TULO: Forssan seutu LÄHTÖ: Hämeenlinnan seutu TULO: Hämeenlinnan seutu LÄHTÖ: Riihimäen seutu TULO: Riihimäen seutu Monipuoliset kaupalliset palvelut Hyvät koulugautumismahdollisuudet Toimivat ja kagavat julkiset palvelut Alueen sisäinen ideniteea on vahva Hyvin tunnegu, alueella vahva imago Alue on vetovoimainen Uudistumishakuinen Hyvät työelämän mahdollisuudet Yrigäjäystävällinen keskiarvo
20 Muuttopäätöksen syyt: Päätökseen vaikuttivat Kunnan ominaisuuksien merkitys työ-/opiskelupaikka suinpaikan läheisyys a elämisen hintataso ivat liikenneyhteydet llisuus ja rauhallisuus LO: keskeinen sijaini t tai tulevaisuudessa) to- tai tonatarjonta - ja kulguuritarjonta skelumahdollisuudet untamahdollisuudet a (kaupat ja palvelut) hyvä imago ja maine elämän eri vaiheissa at kuntaa lämpimäsi syys ja uudistuminen O: perheystävällisyys : opiskelijavetoisuus o- ja järjestötoiminta TULO: muu syy 30 % 34 % 19 % 28 % 25 % 34 % 19 % 23 % 27 % 16 % 29 % 20 % 24 % 17 % 25 % 13 % 27 % % % % 19 % 19 % 17 % 17 % 18 % 21 % 13 % 17 % 16 % 21 % 11 % 10 % 11 % 12 % 20 % 22 % 46 % 20 % 54 % 64 % 42 % 40 % 29 % 45 % 48 % 21 % 46 % 36 % 50 % 43 % 38 % 52 % 82 % 49 % 51 % 55 % 39 % 51 % 49 % 44 % 51 % 53 % 49 % 56 % 57 % 55 % 60 % 93 % 39 % 44 % 50 % 52 % 51 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 44 % 48 % 13 % 29 % 6 % 67 % 68 % 52 % 51 % 34 % 31 % 24 % 31 % 21 % 30 % 28 % 25 % 18 % 26 % % % 44 % 32 % % % 37 % 31 % 43 % 40 % 37 % 32 % 41 % 47 % 44 % 40 % 33 % 30 % 26 % 32 % 25 % % % 23 % 7 % 11 % 7 % Merkigäväsi Jonkin Verran Ei lainkaan
21 Tärkeimmät syyt muuttoon TULOMUUTTAJAT: Mikä on tärkein syy, miksi muuige Kanta-Hämeeseen? (avoin) LÄHTÖMUUTTAJAT: Mikä on tärkein syy, miksi muuige pois Kanta-Hämeestä? (avoin) työ/puolison työ opiskelu asuminen, hintataso työ/puolison työ sukulaiset/perhe/ystävät sukulaiset/perhe/ystävät juuret tai asunut aiemmin rakkaus opiskelu asuminen, hintataso rakkaus viihtyvyystekijät muut Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Kaikki yhteensä henkilökohtaiset syyt juuret muualla viihtyvyystekijät uudet tuulet, vaihtelu Forssan seutu Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Kaikki yhteensä eläköityminen eläköityminen yhteydet muut EOS EOS 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 % vastauksista mainiain syy 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 % vastauksista mainiain syy
22 Tulomuuttajien muuttoaikeet TULOMUUTTAJAT: Uskogeko viiden vuoden kulugua asuvanne nykyisessä asuinkunnassanne? TULOMUUTTAJAT: Uskogeko viiden vuoden kulugua asuvanne muualla Kanta-Hämeessä? koiäii/-isä (n=8) 87,5 % 12,5 % yrigäjä (n=22) 54,5 % 45,5 % eläkeläinen (n=62) 87,1 % 12,9 % eläkeläinen (n=62) 53,2 % 46,8 % ityinen sektori) (n=99) 81,8 % 18,2 % työtön (n=21) 42,9 % 57,1 % ulkinen sektori) (n=46) 76,1 % 23,9 % Kaikki yhteensä (n=298) 40,9 % 59,1 % aikki yhteensä (n=300) 74,3 % 25,7 työntekijä % (yksityinen sektori) (n=98) 37,8 % 62,2 % yrigäjä (n=22) 72,7 % 27,3 % opiskelija (n=35) 37,1 % 62,9 % työtön (n=22) 63,6 % 36,4 % työntekijä (julkinen sektori) (n=46) 32,6 % 67,4 % in muu/ ei ietoa (n=7) 57,1 % 42,9 % jokin muu/ ei ietoa (n=7) 28,6 % 71,4 % opiskelija (n=34) 35,3 % 64,7 % koiäii/-isä (n=7) 14,3 % 85,7 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % Kyllä En Kyllä En Huom! Vastaajat saattoivat vastata molempiin kohtiin kyllä. 29 % vastaajista, jotka eivät usko asuvansa nykyisessä asuinkunnassaan, uskoo asuvansa muualla Kanta-Hämeessä.
23 Lähtömuuttajien muuttoaikeet Voisitteko harkita muuttavanne myöhemmin uudelleen Kanta-Hämeeseen? Ehdogomasi kyllä Luultavasi kyllä Luultavasi ei Ehdogomasi ei vastaajat
24 Lähtömuuttajien muuttoaikeet LÄHTÖMUUTTAJAT: Voisigeko harkita muugavanne myöhemmin uudelleen Kanta- Hämeeseen? opiskelija (n=79) 20 % 67 % 10 % 3 % ntekijä (julkinen sektori) (n=26) 15 % 54 % 27 % 4 % jokin muu/ ei ietoa (n=6) 17 % 50 % 33 % Kaikki yhteensä (n=298) 12 % 49 % 28 % 11 % ekijä (yksityinen sektori) (n=92) 5 % 54 % 25 % 15 % koiäii/-isä (n=8) 50 % 25 % 25 % yrigäjä (n=9) 22 % 22 % 33 % 22 % työtön (n=22) 9 % 27 % 55 % 9 % eläkeläinen (n=56) 13 % 23 % 46 % 18 % 0,0 % 25,0 % 50,0 % 75,0 % 100,0 % Ehdogomasi kyllä Luultavasi kyllä Luultavasi ei Ehdogomasi ei
25 Lähtömuuttajien muuttoaikeiden perustelut Lähtömuuttajien, jotka sanoivat voivansa muuttaa takaisin Kanta-Hämeeseen perusteluita (mainintojen määrä suluissa): Viihtyvyysseikat (37). Aiempi viihtyminen, alueen miellyttävyys, rauhallisuus, luonto Ehkä, mahdollista, voisin muuttaa, aion muuttaa (29) Läheiset (28). Perhe, sukulaiset ystävät Työt (21). Takaisin muutto edellyttäisi työn saamista Kanta-Hämeestä Elämänvaihe-/tilanne (15). Mahdollisesti elämäntilanteen muuttuessa Juuret, tunneside (11) Sijainti, etäisyydet (7). Alueella on hyvä sijainti Asuminen (6) Ihmiset/ilmapiiri (3), opiskelu (3), perheystävällisyys (3) Lähtömuuttajien, jotka eivät uskoneet muuttavansa takaisin Kanta-Hämeeseen perusteluita (mainintojen määrä suluissa): Työt toisaalla (16) Elämänvaihe/-tilanne, korkea ikä (14) Muu mieluisampi paikka (13) Läheiset toisaalla (10) Asuminen toisaalla (5) Juuret toisaalla (4) Ihmiset ja ikävä ilmapiiri (3) Heikot palvelut (3)
26 Mitä lähtömuuttajat jäivät kaipaamaan Lähtömuuttajien, jotka sanoivat voivansa muuttaa takaisin Kanta-Hämeeseen kaipaamat seikat (yleisimmät, mainintojen määrä suluissa): Läheiset, tutut, perhe, kaverit (70) Luonto, ympäristö (44) Ei mitään, en osaa sanoa (35) Kulkuyhteydet ja sijainti (16). Lähellä suuria kaupunkeja, lyhyet etäisyydet Rauha, maaseudun rauha, hiljaisuus (16) Pienuus, yhteisöllisyys, ihmiset (13) Tutut paikat (11) Palvelut, kulttuuri (5) En mitään, koska asun lähellä/käyn siellä (4) Lähtömuuttajien, jotka eivät uskoneet muuttavansa takaisin Kanta-Hämeeseen kaipaamat seikat (yleisimmät, mainintojen määrä suluissa): En mitään, en osaa sanoa (50) Läheiset, tutut, perhe, kaverit (28) Luonto, ympäristö (14) Rauha (8) Kulkuyhteydet, Helsingin läheisyys (6) Asuinpaikka, asumisen helppous, koti (4)
Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012
Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä
Miten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013
30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research
TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden
TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden
Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
Muuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä?
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi V Vetovoimasta elinvoimaa: houkutteleeko Keski-Suomi työntekijöitä ja yrityksiä? MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Ari Kurlin Innolink Research Oy M E N E S T Y S Vetovoimasta elinvoimaa:
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 178 Muutos 4 kk -186 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 274 Muutos 2 kk -162 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 176 Muutos 8 kk -188 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 677 Muutos 1 kk -75 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019
VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 258 Muutos 7 kk -106 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 576 Muutos 2 kk -144 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima
Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa
Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla
Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 677 Muutos 10 kk -1 043 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018
VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 305 Muutos 5 kk -415 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 728 Muutos 9 kk -992 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018
VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 436 Muutos 12 kk -1 284 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 359 Muutos 4 kk -361 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 595 Muutos 11 kk -1 125 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Elokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-elokuussa 1 343 hengellä Elävänä syntyneet 1 060 Kuolleet 1 198 Luonnollinen
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
Väestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS
VARSINAIS-SUOMEN ALUEKEHITYS 1. Aluekehitys maakuntatasolla Varsinais-Suomen työllisyysaste Kartassa 1. on kuvattu Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien työllisyysastetta vuonna 2017 sekä kuviossa 1. Varsinais-Suomen
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-3/2019 20 18 16 14 12 10 11,0 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 1 830 hengellä Elävänä syntyneet 1 302 Kuolleet 1 406 Syntyneiden enemmyys
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-7/2019 20 18 16 14 12 13,0 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen
Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013
Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen
T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä
Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 336 Muutos 1 kk -100 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ
TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447
Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki
MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%
KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen