Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittajina havaintoja äidinkielen

Transkriptio

1 Yhdeksäsluokkalaiset kirjoittajina havaintoja äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnista 2014 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Erikoissuunnittelija, dosentti Elina Harjunen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

2 Aineisto kerättiin huhtikuussa 2014 Paperiversiona tehty arviointi 99 koulussa: 3345 oppilaan vastaukset (tehtävät sekä kysely) 210 äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan (tai esim. erityisopettajan) vastaukset opettajakyselyyn 98 rehtorin vastaukset rehtorikyselyyn Sähköinen arviointi 50 koulussa: 1799 oppilaan vastaukset (tehtävät sekä kysely) 102 äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan (tai esim. erityisopettajan) vastaukset opettajakyselyyn 30 rehtorin vastaukset rehtorikyselyyn 2

3 Kirjoittamisen viitekehys POPS 2004: vuorovaikutus, konteksti, tekstilaji ja tavoite Painopistealueet: Tekstilajit ja Yleiskielen normit Kolme tehtävää Kesätyöpaikkahakemus (max 12 p.) Vastine (max 21 p.) Kuvaus tai uutinen (vuoden 2001 tehtävä, max 17 p.) Arviointikriteerit: kirjoittajan kompetenssit (Makkonen-Craig 2011) 3

4 Päätulokset: kirjoittaminen Osaamisen yleistaso (keskimääräinen ratkaisuosuus) Arvioinnin paperiversio: 59 % (tytöt 68,2 % ja pojat 50,5 %) Arvioinnin sähköinen versio: 57 % (tytöt 65,0 % ja pojat 47,5 %) Osaamisen ero oli tyttöjen ja poikien välillä suuri ja poikien taitojen vaihtelu hieman tyttöjen taitojen vaihtelua suurempaa. Tyttöjen ja poikien erot olivat suurimmillaan parhaiten osatussa kirjoitustehtävässä eli kesätyöpaikkahakemuksessa. Tekstilajin mukainen kirjoittaminen hallittiin päätulosten tapaan. Tytöt hallitsivat yleiskielen normit poikia paremmin (paperi tytöt 72 % ja pojat 50 %; sähkö tytöt 66 %, pojat 48 %). 4

5 KUVIO 1. Kirjoittamisen ratkaisuosuuksien jakauma sukupuolen mukaan arvioinnin paperiversiossa 5

6 alle 10 % 10 %- alle 20 % 20 %- alle 30 % 30 %- alle 40 % 40 % - alle 50 % 50 %- alle 60 % 60 %- alle 70 % 70 % - alle 80 % 80 %- alle 90 % 90 %tai yli alle 10 % 10 %- alle 20 % 20 %- alle 30 % 30 %- alle 40 % 40 % - alle 50 % 50 %- alle 60 % 60 %- alle 70 % 70 % - alle 80 % 80 %- alle 90 % 90 %tai yli Osuus oppilaista (%) KUVIO 2. Kirjoittamisen ratkaisuosuuksien jakauma sukupuolen mukaan sähköisessä ja paperiversiossa 6

7 Tehtävä 1: Kesätyöpaikkahakemus Haet kesätöitä ja kiinnostut oheisesta lehti-ilmoituksesta. Avustaja vanhusten hoitotiimiin Hoivapalvelu Iltatähti Oy, Helsinki Hoivapalvelu Iltatähti Oy on hoitajien perustama yritys. Olemme välittäneet hoitoalan sijaisia ja aputyöntekijöitä vuodesta Etsimme nuoria kesätyöntekijöitä yksityisiin vanhusten hoitotiimeihin koko maan alueella. Työtehtävissä ei niinkään korostu hoidollinen osaaminen, vaan kyky seurustella vanhusten kanssa. Sinun tulee olla pienten avustusrutiinien lisäksi valmis juttelemaan, pelaamaan lautapelejä, ulkoilemaan, lukemaan lehtiä ja kirjoja yksinkertaisesti tuottamaan hyvää mieltä ja vähentämään vanhuksen yksinäisyyttä. Odotamme, että olet suorittanut peruskouluopinnot kesään mennessä ja että sinulla on kokemusta ja/tai mielenkiintoa vanhusten kanssa työskentelyyn. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden arvokkaaseen ja mielenkiintoiseen työhön, tiimin tuen sekä neuvoteltavat työajat. Palkkaus on hoitoalan työehtosopimuksen mukainen. Hakemus tulee lähettää postitse tai sähköpostin liitetiedostona mennessä: Koordinaattori Salla Mielonen, Syyskatu 7 a, Helsinki Kirjoitusohjeet, tehtävä 1 Kirjoita hakemus Hoivapalvelu Iltatähti Oy:lle. Kerro hakemuksessa, mitä työpaikkaa olet hakemassa. Ota huomioon työnantajan odotukset sekä toiveet ja kuvaa omaa soveltuvuuttasi sekä osaamistasi. Kirjoita hakemus, joka herättää työnantajassa kiinnostusta. Kirjoitustilan ylälaidassa näet hakemuksen alkuun merkittävät olennaiset tiedot (kuten hakijan osoitteen). Sinun ei tarvitse kuitenkaan kirjoittaa kohtiin mitään. Kirjoita vain varsinainen hakemusteksti. Kiinnitä huomiota tekstin aloitukseen ja lopetukseen. Kirjoita teksti joka riville selkeällä käsialalla. Lopullinen hakemus on tarkoitus toimittaa työnantajalle joko postitse tai sähköpostin liitetiedostona. 7

8 Arvioinnin paperiversiossa hakemuksen keskimääräinen ratkaisuosuus oli 65 % enimmäispistemäärästä (12 p.), tyttöjen 75 % ja poikien 56 %. TAULUKKO 1. Hakemuksen kriteerien ratkaisuosuudet sähköisessä ja paperiversiossa Ratkaisuosuus % Kriteeri Paperi Kaikki Sähkö Kaikki A. Hakemuksen tarkoituksen kuvaaminen ja johdonmukaisuus 65,4 65,6 B. Työnantajan näkökulman huomioiminen ja oman osaamisen kuvaus 64,4 66,4 C. Myönteisen vuorovaikutussuhteen synnyttäminen 66,3 66,2 D. Yleiskielen normien hallinta 64,9 61,4 8

9 Olen 16-vuotias tyttö Lampelasta ja haen kesätyöpaikkaa Hoivapalvelu Iltatähti Oy:ltä. Luonteeltani olen positiivinen, tunnollinen, huolellinen ja ystävällinen ja koen tärkeäksi auttaa muita. Tulen toimeen erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Haen Hoivapalvelu Iltatähti Oy:lle kesätyöntekijäksi, koska haluan tehdä työtä, jonka kautta voin olla avuksi ja ilahduttaa yksinäisiä ja seuraa tarvitsevia ihmisiä. Tekisin mielelläni työtä, jossa tarvitaan ja joka vaatii työilmoituksessanne mainitsemia piirteitä, osaamista ja motivaatiota työntekijältä. Koen soveltuvani vanhustenhoitotyöhön, sillä omaan juuri nämä piirteet ja halun levittää hyvää. Olen parhaillani käymässä 9.-luokkaa, ja päätän peruskoulun tänä keväänä (vuonna 2014). Kokemusta hoitotyöstä sekä sosiaalisten vuorovaikutustaitojen harjoittamisesta minulla on jo melko paljon. 8.-luokan viikon pituisen TET-jakson työskentelin Tammivuoren vanhainkodissa Lampelassa, ja 9.-luokan kahden viikon pituisen TET:in suoritin Päiväkoti Pousussa. Molemmista työpaikoista olen saanut tietoja ja taitoja hoitotyöhön ja siihen liittyviin vaatimuksiin. Olisi ilo päästä työskentelemään teille tulevana kesänä. Työjakson pituuden suhteen toivoisin noin 2-3 viikkoa kestävää työsuhdetta heinäkuun aikana. Yhteydenottoanne odotellessa! Ystävällisin terveisin, Malla Rasilainen (12 p.) 9

10 Hei olen Palovuorelainen 16-vuotias poika. Olen sosiaalinen ja iloinen. Haluaisin tänne töihin, koska pidän vanhusten kanssa olemisesta ja tarvitsen rahaa. (3 p.) Juvonen, R Kokeessa vai kesätyötä hakemassa? Kesätyöhakemustehtävän vuorovaikutuksesta. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa. Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 10

11 KUVIO 3. Hakemuksen ratkaisuosuuksien jakauma sukupuolen mukaan (paperiversio) 11

12 Arvioinnin paperiversiossa vastineen keskimääräinen ratkaisuosuus oli 56 % enimmäispistemäärästä (21 p.), tyttöjen 65 % ja poikien 47 % TAULUKKO 2. Vastineen kriteerien ratkaisuosuudet sähköisessä ja paperiversiossa Ratkaisuosuus % Kriteeri Paperi Kaikki Sähkö Kaikki A. mielipiteen 80,2 78,7 esittäminen B. mielipiteen 58,4 61,1 perusteleminen C. poikkeavat 36,8 38,8 näkemykset D. pohjateksti 46,0 44,6 E. tekstin rakenne 54,8 53,0 F. yleiskielen normien hallinta G. ilmaisun monipuolisuus 57,3 56,9 57,5 57,1 12

13 Esimerkkejä tekstilajin avainpiirteiden taitamisesta: keskustelu pohjatekstin kanssa ja omasta näkemyksestä poikkeavien näkemysten esittäminen Olen erimieltä. Minun mielestä kokeet antavat lisää tietoa aineesta - -. (5 p.) Kokeita on paljon enemmän, kun sinä sanoit niitä olevan. Osa kokeista on juuri jotain pähkinäsaari kokeita, mutta osa on hyödyllisiä. - - (13 p.) Kokeita koulussa Olen eri mieltä Kasevan kanssa, koska minun mielestäni on hyvä, että koulussa on kokeita ja pistareita, koska niistä pystyy hyvin arvioimaan oppilaan edistystä ja osaamista, koska niissä on asioita, joita on koulussa opeteltu ja mitkä olisi siksi hyvä osata. Esimerkiksi ruotsin ja englannin sanakokeista nähdään osaatko sanoja. (9 p.) Sääskilahti, M Dialogisuus yhdeksäsluokkalaisten vastineissa. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa. Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 13

14 Sovellettavuus nyt vaan on tulevaisuutta Merkintöjä-kolumnissaan (HS ) Tuomas Kaseva otti kantaa peruskoulun ja lukion kokeiden määrään, tarpeellisuuteen ja tehtävien luonteeseen. Teksti sisälsi summittaisia laskelmia peruskoulun kokeiden määrästä ja niihin kuluvasta ajasta, mutta tuntui lähtevän liikkeelle oudosta, latteasti perustellusta suhtautumisesta kokeisiin. Ikään kuin ne olisivat välttämätön paha, jonka kokoa kukaan ei ole huomannut. Otsikko Entä jos koulussa ei olisi kokeita? antaa olettaa perustellumpaa kritisointia ja etenkin vaihtoehtojen tarjoamista nykyiselle järjestelmälle. Kokeet ovat todella tärkeä osa oppimista. niiden tarkoitus on ensisijaisesti kartoittaa oppilaalle/opiskelijalle hänen omaa osaamistaan käsitellystä aihealueesta, mikä korostuu lukiossa entisestään. Kokeet ovat myös opettajan väline oppilaan tason ymmärtämiseen, pääosin peruskoulussa avun ja erityishuomion tarjoamiseksi. [- - ] (21 p.) 14

15 Peilailua muihin tutkimuksiin ja arviointeihin Tekstin tuottaminen tietokoneella eroaa käsin kirjoittamisesta esim. suunnitteluprosessiltaan. Nordmark (2014, ) osoittaa, että oppilaat eivät suunnittele tietokoneella kirjoitettuja tekstejä tekstikokonaisuuden näkökulmasta vaan asia ja virke kerrallaan. Myös Åkerfeldt (2014, 189) on havainnut, että tietokoneella kirjoitettaessa oppilaat ulkoistavat ajatuksiaan näytölle ja käyttävät näyttöä ja näppäimistöä ajatusten organisoinnin välineenä. Käsin kirjoittavat pitävät taas ajattelutaukoja ennen kirjoittamaan ryhtymistä ja kirjoittamisen aikana eivätkä muokkaa tekstejään edellisten tavoin. 15

16 Käsin ja tietokoneella kirjoitettujen tekstien vertailu osoittaa, että tietokoneella kirjoitettaessa tekstiä syntyy käsin kirjoitettua enemmän ja virkkeet ovat pidempiä (Rakovic 2013,34; Nyström 2000, 173; Tengbom Zetterman 2013, 33; vrt. Makkonen-Craig 2015). Tietokoneella kirjoitettua tekstiä pidetään helposti käsin kirjoitettua tekstiä valmiimpana, joten siltä vaaditaan enemmän, virheet erottuvat siinä käsin kirjoitettua tekstiä selvemmin ja sitä myös arvioidaan ankarammin (Weigle 2011 [2002], ). Sähköinen ympäristö vaatii erilaisia taitoja kuin kynäpaperitekniikka: rullaamista, näppäilyä ja klikkaamista, jotta esim. tehtävänanto tai pohjateksti saadaan näkyviin. Näiden tekijöiden on havaittu kuormittavan testiä tekeviä oppilaita ja olevan yhteydessä myös tuloksiin kynä-paperitekniikalla tehtyihin tehtäviin verrattuna (Clariana & Wallace 2002, 600). 16

17 Norjan kansallisessa äidinkielen päättökokeessa on havaittu, että suurin piirtein kaikki oppilaat hallitsevat kertomuksen tekstistrategiat, mutta argumentoinnin tekstistrategiat ovat vain joidenkin taitavien kirjoittajien hallussa (Hertzberg 2006, 298). Andersson (2014, ) havaitsi kolmasluokkalaisten poikien Ruotsin kansallisen arvioinnin tekstejä tutkiessaan, että pojilla on monenlaisia kirjoitustaitoja, mutta nuo taidot eivät kuitenkaan sisältyneet opetussuunnitelman perusteisiin eivätkä siten kansallisiin arviointeihinkaan. Parmenius Swärd (2008, ) havaitsi ruotsalaisten lukiolaisten kirjoittamiskäytänteitä ja -käsityksiä käsittelevässä tutkimuksessaan, että oppilaat jäävät kirjoittamisen opiskelussa helposti yksin, koska he eivät saa koulussa todellista kirjoittamisen opetusta. Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla vaan opiskelemalla kirjoittamista ja saamalla tukea taitojen kehittymiseen. 17

18 Opetus- ja opiskelukäytänteet Yleisimmät kirjoittamisen opetus- ja opiskelukäytänteet olivat melkoisen perinteisiä: yksin kirjoittaminen ja numeroarviointi sekä opettajan kirjallinen palaute valmiista tekstistä. Tietotekniikkaa käytettiin opetuksessa keskimäärin joskus. Koulujen tietoteknisten välinen varustetaso ja saatavuus vaihtelivat suuresti. Opetuskäytänteiden ja oppimistulosten välillä havaittiin pieniä tai kohtalaisia yhteyksiä. 18

19 TAULUKKO 3. Kirjoittamisen opetuksen ja opiskelun käytänteet opettajien ja oppilaiden käsitysten mukaan Yhdessä kirjoittaminen Vuorovaikutteinen kirjoittaminen Prosessikirjoittaminen Palautteen antaminen ja saaminen Yksin kirjoittaminen ja numeroarviointi Eri tekstilajien kirjoittaminen Tekstien kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla Mahdollisuus ilmaista itseä omalla persoosoonallisella tavalla Opettajat 3,1 3,0 3,1 3,4 4,3 3,8 3,2 4,0 Oppilaat 2,7 2,5 2,7 2,8 4,1 3,3 3,0 3,2 19

20 Tiedonhankintaan Tekstien muokkaamiseen ja viimeistelyyn Kotitehtävien tekoon Visuaalisen materiaalin kanssa työskentelyyn Palautteenantoon ja kommentointiin Viestien kirjoittamiseen 2,3 1,9 1,7 1,6 3,4 3,7 Blogin kirjoittamiseen Blogikommenttien kirjoittamiseen Koevastauksen kirjoittamiseen Some-päivityksien tekoon Verkkolehden tekoon Muuhun, mihin? 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 2,6 Ei lainkaan Hyvin vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon KUVIO 4. Tietokoneen käyttö opetuksessa opettajien mukaan 20

21 Kirjoittamista koskevat asenteet KUVIO 5. Tyttöjen ja poikien kirjoittamista koskevat asenteet äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa 21

22 Pidän kirjoittamis en opiskelusta Haluan kehittyä kirjoittajan a Olen hyvä kirjoittamis essa Minun ei ole vaikeaa parantaa kirjoitustai toani Tarvitsen kirjoitustai toa opinnoissa ni On hyödyllistä osata kirjoittaa yleiskielen normien mukaisesti On hyödyllistä osata kirjoittaa yleiskielen normien mukaisesti Pojat Tytöt Tarvitsen kirjoitustaitoa opinnoissani Pojat Tytöt Minun ei ole vaikeaa parantaa kirjoitustaitoani Pojat Tytöt Olen hyvä kirjoittamisessa Pojat Tytöt Haluan kehittyä kirjoittajana Pojat Tytöt Pidän kirjoittamisen opiskelusta Pojat Tytöt Täysin tai jonkin verran eri mieltä Epävarma tai ei selkeää käsitystä Täysin tai jonkin verran samaa mieltä KUVIO 6. Tyttöjen ja poikien kirjoittamiseen liittyviä asenteita 22

23 KUVIO 7. Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan kirjoittaminen (%): henkilökohtaiset tai henkilökohtaista näkökulmaa painottavat uusmediatekstilajit 23

24 KUVIO 8. Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan kirjoittaminen (%): pidemmät kaunokirjalliset ja asiatekstit sekä päiväkirja 24

25 Alueellinen tasa-arvo Alueelliset erot olivat pieniä. Eri kuntatyypeistä taajaan asuttujen alueiden oppilaat menestyivät arvioinnin sähköisessä versiossa heikoiten. Koulujen välinen vaihtelu oli pientä, kirjoittamisessa hieman suurempaa kuin kielentuntemuksessa, jossa oppimistulosten vaihtelusta 6 % selittyi arvioinnin paperiversiossa (sähkö 5 %) koulujen välisillä eroilla ja kirjoittamisessa 9 % (sähkö 10 %). 25

26 Osaamista selittäviä tekijöitä Sukupuoli (tyttö) Jatko-opintosuunnitelmat (lukio) Vanhempien koulutustausta (ylioppilas) ja kiinnostus lapsen koulutyötä kohtaan Kotitehtävien tekeminen Lukuharrastus (ainakin yhden kirjan lukeminen kuukausittain, ks. esim. Lappalainen 2011, 76; Roe & Taube 2012, 60) Muodollisesti kelpoinen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Oppilaan myönteiset opiskeluasenteet: Oppiaineen opiskelusta on hyötyä! ja Luotan omaan osaamiseeni! Haluan kehittyä kielenkäyttäjänä! ja Pidän kielentuntemuksen opiskelusta! (erityisesti kirjoittamisen tuloksiin) Kirjoittamisen opiskelusta on hyötyä! 26

27 Kehittämisehdotuksia Oppiaineen opiskelua ja oppimateriaalia on kehitettävä siten, että useammat oppilaat kokevat opiskelun hyödylliseksi, merkitykselliseksi ja omaan maailmaansa kuuluvaksi. Oppilaiden luottamusta omaan havaintokykyyn, ajatteluun sekä päättely- ja perustelutaitoon on tuettava. Kielitieto auttaa kielitaitoa. Kirjoitustaitojen suurten erojen perusteella on pohdittava, miten koulu voisi tarjota kullekin oppilaalle sopivan haastavat oppimisen mahdollisuudet ja tukea taidoissa kehittymiseen. Yksin kirjoittamisen lisäksi tarvitaan vuorovaikutteisia kirjoitustilanteita ja yhdessä kirjoittamista. Oppilaille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön eri puolilla maata, eri kuntatyypeissä ja kaikissa kouluissa. Oppilaalla on oikeus saada realistista palautetta ja realistinen kuva omasta osaamisestaan ja taidoistaan sekä erityisesti päättöarvosanat samoin perustein sukupuoleen, opettajaan ja kouluun katsomatta. 27

28 Tekstit puntarissa. Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa 2014 ja Elina Harjunen (toim.) 28

29 Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Harjunen, Elina & Rautopuro, Juhani

30 Lähteitä Andersson, K Pojkar kan ja visst skriva! Skrivkompetensen på nationellt prov I svenska I Sverige. Åbo: Åbo Akademis förlag. Clariana, R. & Wallace, P Paper-based versus computer-based assessment: key factors associated with the test mode effect. British Journal of Educational Technology 33(5), Hertzberg, F Genreskrivning under senare skolar: att berättä räcker inte. I L. Bjar (red.) Det hänger på språket! Lärande och språkutveckling i grundskolan. Malmö: Studentlitteratur, Ivanič, R Discourses of writing and learning to write. Language and Education, 18 (3), Juvonen, R Kokeessa vai kesätyötä hakemassa? Kesätyöhakemustehtävän vuorovaikutuksesta. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa. Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Lappalainen, H.-P Sen edestään löytää. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Koulutuksen seurantaraportit 2011: 2. Helsinki: Opetushallitus. Makkonen-Craig, H Kirjoittajan kompetenssit ja äidinkielellä kirjoittaminen. Teoksessa A. Kauppinen, H. Lehti-Eklund, H., Makkonen-Craig. & R. Juvonen (toim.) Lukiolaisten äidinkieli. Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaailmat ja kirjoitustaitojen arviointi. Helsinki: SKS, Makkonen-Craig, H Lausesujuvuudesta tilanteiseen sujuvuuteen. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa. Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Mikkonen, I Olen sitä mieltä että... Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylä Studies in Humanities 135. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nyström, C Gymnasisters skrivande: en studie av genre, textstruktur och sammanhang. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet 51, Uppsala universitet. 30

31 Nordmark, M Digitalt skrivande i gymnasieskolans svenskundervisning. En ämnesdidaktisk studie av skrivprocessen. Örebro Studies in Education 45. Örebro Studies in Educational Sciences with an Emphasis on Didactics, Örebro universitet. Parmenius Swärd, S Skrivande som handling och möte gymnasieelever om skrivuppgifter, tidsvillkor och bedömning i svenskämnet. Malmö Studies in Educational Sciences No 42, Malmö: Malmö högsko Rakovic, S Va? Ska vi skriva för hand? En kvalitativ studie av datorskrivna och handskrivna elevtexter. Opublicerad uppsats, 15 hp, skriven vid Institutionen för nordiska språk, Uppsala universitet. Roe, A. & Taube K To read or not to read that is the question Reading engagement and reading habits in agender perspective. I: Egelund, N. (Ed.) Northern Lights on PISA 2009 focus on reading. TemaNord 2012:501. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, Sääskilahti, M Dialogisuus yhdeksäsluokkalaisten vastineissa. Teoksessa E. Harjunen (toim.) Tekstit puntarissa: Ajatuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksista perusopetuksen päättöarvioinnissa 2014 ja Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Tengbom Zetterman, E Skrivförmåga i förfall? En undersökning av elevers argumenterande skrivande 2002 och Opublicerad uppsats, 15 hp, skriven vid Institutionen för nordiska språk, Uppsala universitet. Weigle, S. C [2002]. Assessing writing. Cambridge: Cambridge University Press. Åkerfeldt, A Re-shaping of writing in the digital age. A Study of pupils writing with different resources. Nordic Journal of Digital Literacy 9(3),

32