AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI

Transkriptio

1 PALAUTERAPORTTI Rovaniemen koulutuskuntayhtymä AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät laadunhallintajärjestelmänsä itsearvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön laatutyöryhmässä valmistellun ja keväällä 2014 testatun kriteeristön mukaan. Arviointiasteikko oli neliportainen, minkä lisäksi järjestäjät esittivät sanallisen arvioinnin kustakin arviointikohteesta sekä osoittivat ko. kohdetta koskevan näytön. Laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi perustuu koulutuksen järjestäjien itsearviointiin. Ulkoisesta arvioinnista vastaa. Ulkoista arviointia koskeva kansallinen raportti toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Itsearvioinnin luotettavuus varmistettiin otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla keväällä Tähän arviointiin valittiin ositetun systemaattisen otannan perusteella 35 koulutuksen järjestäjää. Kunkin järjestäjän laadunhallintajärjestelmän arvioi arviointiryhmä, joka koostui 4-6 arvioijasta. Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja järjestäjän arviointiryhmälle tuottamaan muuhun aineistoon sekä arviointikäyntiin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä valittiin yhdeksi arviointikohteeksi. Tämä arviointiraportti kuvaa siten Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmän tilaa. Raportin alussa kuvataan laadunhallinnan kokonaistilaa koulutuksen järjestäjän itsensä arvioimana. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää oman tulkintansa itsearvioinnin luotettavuudesta. Tämän jälkeen arviointiryhmä esittää keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet arviointikohdittain. ARVIOINTIRYHMÄ Laatupäällikkö Marjut Huttunen, pääarvioija Laatukoordinaattori Sauli Alaruikka Koulutusjohtaja Satu Hautanen Vararehtori Heli Huotari Erikoissuunnittelija Kati Isoaho Koulutusjohtaja Helmi Sirkiä

2 2 YLEISKUVA LAADUNHALLINNAN TASON VASTAAVUUDESTA KRITEERISTÖÖN Alla olevassa kaaviossa on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän itsearvioinnin tulos (pistemäärä) ja myös kansallinen tavoitetaso (kriteeriarvo) arviointikohdittain. Itsearvioinnin mukaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadunhallinnan taso vaihtelee arviointikohdittain jonkin verran. Laadunhallinnan taso ylittyy arviointikohdissa laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus, strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus, perustehtävien kokonaisuus, näyttötutkintojen järjestäminen, oppisopimuskoulutus, arviointi-, palaute ja tulostieto sekä parantaminen ja alittuu jonkin verran arviointikohdassa henkilöstö ja muut toimijat, oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, muu koulutus, maksullinen palvelutoiminta ja opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut. Itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy 81 %:ssa kuntayhtymän arvioimista kohdista (arviointikohdat/-kriteerit). Arviointiryhmän arvio on, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän itsearviointi ja arviointiryhmän tekemä ulkoinen arviointi vastaavat toisiaan kaikkien muiden arviointikohtien paitsi arviointikohdassa muu koulutus, jossa kuntayhtymä on arvioinut mm. ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset ja erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä koulutukset. Tämän arviointikohdan laadunhallinnan taso on vielä alkava, joskin lähellä kehittyvää. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laadunhallintaa täyttää kansallisesti asetetun laatutason arviointiryhmän tulkinnan mukaan.

3 3 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä oli itsearvioinut myös arviointikohdan ammatillisen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja palvelutehtävät, joka oli tarkoitettu erityisopetuksen kehittämistehtävän omaaville koulutuksen järjestäjille. Tämä arviointikohta ei ole mukana yllä olevassa itsearvioinnin tuloksia kuvaavassa kaaviossa eikä sitä arvioitu ulkoisessa arvioinnissa, koska kuntayhtymällä ei ole tätä tehtävää. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä oli itsearvioinnissaan tunnistanut ja tuonut hyvin esiin keskeisiä parantamisalueitaan. Myös laadunhallinnan vahvuuksia olisi voinut tuoda laajemm LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Arviointikohta 1: Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Laadunhallinta on selvästi osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja kattaa melko hyvin kaikki kuntayhtymän perustehtävät ja toiminnan laajan kokonaisuuden. Laadunhallinta ja varmistus sekä laatuympyrän mukainen toiminta nähdään keskeisinä toiminnan laatuun ja laadun jatkuvaan parantumiseen vaikuttavina asioina. Toimintajärjestelmään ja sen kehittämiseen liittyvät vastuut on määritetty. Kehittämisessä otetaan huomioon sidosryhmien, erityisesti opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien näkemykset, kun on esimerkiksi luotu toimivat menettelytavat kyselyjen tulosten käsittelyyn ja palautevastaavat toimipisteissä varmistavat omalta osaltaan, että laatuympyrä toimii käytännössä. Toimintajärjestelmään ja sen kehittämiseen liittyvä viestintä on avointa ja ajantasaista. Viestinnässä on otettu huomioon henkilöstön lisäksi opiskelijat, työelämä ja muut yhteistyökumppanit. Heitä varten on esimerkiksi laadittu omat kuvaukset toimintajärjestelmään ja kuvaukset ovat saatavilla Rovaniemen koulutuskuntayhtymän www-sivuilla. Järjestelmään liittyvää dokumentaatiota on kuntayhtymän www-sivujen lisäksi ROKKIintrassa. Toimintakäsikirja kuvaa myös järjestelmän sisällön. Toimintatapojen yhtenäisyydessä on vielä toimipisteiden välistä vaihtelua. Entiset rakenteet vaikuttavat osin taustalla, joskin toimintatavat ovat yhtenäistyneet ja yhdessä tekemisestä on hyviä esimerkkejä, kuten meneillään oleva opetussuunnitelmatyö (TUTKE2). Toimintatapojen yhtenäisyyden kohdalla voisi pohtia toiminnan vaihteluvälin määrittämistä, ts. miten yhtenäistä toiminnan tulee olla. Toimintajärjestelmän dokumentaation selkeyttä voi vielä lisätä ja varmistaa dokumentaation ajantasaisuus. Esimerkiksi ROKKI-intrassa on runsaasti materiaalia ja materiaalia

4 4 on lisäksi myös verkko-asemilla. Henkilöstöllä on osin vaikeuksia kokonaisuuden hahmottamisessa ja myös ajan tasalla olevan tiedon löytämisessä. Toimintajärjestelmässä on runsaasti toiminnan suunnitteluun liittyvää dokumentaatiota. Jatkossa voisi pohtia, onko toimintaa ohjaavia ohjeita ja dokumentaatiota riittävästi. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten henkilöstö ymmärtää toimintajärjestelmän tarkoituksen ja mitä laadunhallinta ja toimintajärjestelmä kunkin työntekijän kohdalla käytännössä ja omassa työssä tarkoittaa. Tähän liittyy myös toimintakäsikirjassa määritetyn laatulupaukseen sisältyvien asioiden konkretisointi. Kumppanuudet ja kumppanuuksien hallinta kuntayhtymätasolla sekä kumppanuuksiin liittyvät menettelytavat ja tavoitteet laadunhallinnan näkökulmasta ei kovin hyvin näy toimintajärjestelmässä. Näiden määrittäminen edistäisi yhtenäisen näkemyksen muodostumista ja yhdenmukaisten menettelytapojen toteutumista. Arviointikohta 2: Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Rovaniemen koulutuskuntayhtymän johto on sitoutunut laadunhallintaan ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Sitoutuminen näkyy muun muassa strategiatyön suunnitelmallisuutena, suunnittelutyön kattavana dokumentointina ja järjestämisedellytysten varmistamiseen liittyvinä ennakoivina toimenpiteinä, kuten uusi hallinto- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstömäärän sopeuttaminen, pedagogiset kehittämishankkeet ja kiinteistöstrategian laatiminen. Toiminnan keskeiset tavoitteet on kytketty strategiaan ja niiden toteutumista seurataan tilinpäätösten yhteydessä hallitus- ja valtuustotasolla. Seurantaa on kehitetty kuukausitasolle ja mittarit antavat tietoa päätösten tekemiseen. Strategiaa on uudistettu osallistavalla strategiaprosessilla siten, että eri henkilöstöryhmät ja kaikki toimipisteet ovat voineet osallistua strategiatyöhön. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että kuntayhtymällä on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Koulutustarjonnan suunnittelu perustuu alueelliseen ennakointiin, toimintaympäristön analysointiin ja oman toiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Suunnittelussa käytetään palaute- ja tulostietoja. Kestävä kehitys ja turvallisuus on nostettu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän laatulupaukseen, joskin kestävän kehityksen kokonaisuuden esiin tuominen ja mitä se tarkoittaa kuntayhtymässä on hyvä avata.

5 5 Uusi osallistava strategiaprosessi on vasta käyttöönottovaiheessa ja sen viemisessä tiimija yksilötasolle ei ole vielä systemaattista menettelytapaa. Henkilöstöjohtamisen organisointi ei tällä hetkellä vielä tue riittävästi ja varmista strategiaan kirjattujen tavoitteiden viemistä tiimi- ja yksilötasolle. Organisointi heijastuu myös kehityskeskusteluihin, joita ei muutosvaiheessa ole kattavasti pidetty. Tasapainoisen ja moniulotteisen BSC viitekehikon yhteys ohjaus- ja johtamisjärjestelmään sekä perustaksi yhteisesti sovituille toimintatavoille ei vielä näyttäydy kovin hyvin. Arviointikohta 3: Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstö pääosin tuntee hyvin kuntayhtymän perustehtävät ja myös tilanteen. Henkilöstö on sitoutunut tekemään työnsä laadukkaasti ja toimimaan opiskelija- ja asiakaslähtöisesti. Henkilöstöä koskevat suunnitelmat, esimerkiksi henkilöstösuunnitelma sekä osaamis- ja kehittämissuunnitelma on laadittu pääsääntöisesti koko koulutuskuntayhtymän tasolla. Henkilöstön osaaminen kehittämistä on integroitu myös osaksi opetussuunnitelmien uudistamista (TUTKE2). Työpaikkaohjaajien ja kouluttajien perehdyttämiseen ja koulutukseen on määritetty menettelytavat. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän haasteena on kehittää edelleen menettelyitä strategian tunnettuuden lisäämiseksi henkilöstön parissa. Organisaatiomuutosten edellyttämässä kehittämisessä olisi hyvä ottaa huomioon henkilöstöjohtaminen, esimerkiksi esimiehinä toimivien tehtävänkuvaukset ja menettelytavat siten, että lähijohtamiselle on riittävät edellytykset kaikilla tulosalueilla ja kaikissa toimipisteissä. Kehityskeskustelujen käymisessä ja niihin palaamisessa henkilöstön kanssa on vielä vaihtelua. Työpaikkaohjaajien perehdytyksessä ja koulutuksessa on vaihtelua koulutusalojen välillä, vaikka kuntayhtymätason linjauksia ja menettelytapoja on määritetty ja käytössä.

6 6 Arviointikohta 4: Perustehtävien ja niitä tukevien toimintojen laadunhallinta Rovaniemen kuntayhtymällä on näyttöä opiskelija- ja asiakaslähtöisyyden toteutumisesta perustehtäviensä mukaisessa toiminnassaan. Opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden tarpeita ja odotuksia kuullaan ja toimintaa on kehitetty joustavasti tarpeiden pohjalta. Opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien yksilölliset lähtökohdat otetaan huomioon koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijoiden, tutkinnon suorittajien ja henkilökunnan mielestä kuntayhtymän koulutuspalvelut ja opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut myös pääasiassa vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän strategia ja siihen kirjatut arvot, kuntayhtymätasoinen pedagoginen ohjelma sekä yhteinen opetussuunnitelman osa ja alakohtaiset opetussuunnitelmat luovat hyvän pohjan koulutusten suunnittelulle ja toteutukselle sekä yhdensuuntaistavat toimintaa. Toiminta on hyvin ohjeistettu ja Rokki-intrassa on henkilöstön saatavilla toimintajärjestelmään liittyvät ajantasaiset menettelyohjeet, kuten eri perustehtävin liittyvät prosessikuvaukset ja näitä täydentävät ohjeet. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on kohtuullisen selkeä prosessikartta ja prosessit on kuvattu kuntayhtymän yhteisten palveluiden koordinoimana pääosin kattavasti, myös yhteisten palveluiden osalta. Prosessikartta ja prosessikuvauksia omalta osaltaan yhtenäistävät ja edistävät eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ydinprosessit, ammattikoulutuspalvelut ja aluevaikuttavuus -prosessit ovat opiskelija-, työelämä- ja yhteiskuntalähtöisiä sekä niille on asetettu mitattavissa olevat tavoitteet. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on näyttöä henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien osallistumisesta perustehtäviä koskevien toimintojen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja toiminnan parantamiseen ja edelleen kehittämiseen. Kehittäminen toteutuu jatkuvan parantamisen periaatteella. Keskeisten kumppaneiden kanssa on käytössä toimivia yhteistyökäytänteitä. Kumppanuus-, muu sidosryhmä- ja verkostoyhteistyö on pääosin tavoitteellista ja siinä otetaan huomioon eri perustehtävät ja lisäksi esimerkiksi aluekehitystyö ja toimintaympäristön muutosten ennakointi. Käytänteitä ylläpidetään, parannetaan ja kehitetään yhteistyössä eri osapuolia hyödyttäen. Hanketoiminta ja projektit perustuvat koulutuksen järjestäjän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. Hanketoiminta on tavoitteellisesta myös muiden koulutuksen järjestäjien kanssa eri verkostoissa. Projektien avulla on edistetty tavoitteiden saavuttamista. Perustehtävien laadunvarmistus on pääsääntöisesti jalkautunut vastuullisille esimiehille. Seurannasta saatu tieto on toiminnan tukena, prosessien arviointiin on käytössä systemaattiset alku- väli- ja päättökyselyt, mittarit ovat vakiintuneet ja niitä on päivitetty, tietoja myös verrataan kumppanuusverkostossa. Tulosten käsittelyyn on toimintamalli, ja

7 7 sen mukaisesti on pääosin toimittu. Arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Tutkintojen ja myös muiden koulutusten opetussuunnitelmatyössä on käytössä suunnitelmien laatua varmistavat tarkastuslomakkeet ja ristiintarkastusmenetelmät. Tarkastuslomakkeiden käyttö on vakiintumassa, koska niitä käytettiin jo TUTKE1 -uudistuksen mukaisessa opetussuunnitelmatyössä. Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut myös kuntayhtymätasoinen painopiste. Oppimisympäristöjä, tiloja ja opetukseen liittyviä koneita ja laitteita on ajanmukaistettu vastamaan uusien tutkintojen perusteiden tarpeita. Näyttötutkintojen järjestäminen ja niihin valmistava koulutus on asiakaslähtöistä ja näissä on joustavuutta lisääviä menettelytapoja. Hakeutumisvaiheessa tehdään kaikille alkukartoitukset ja lukitestit. Opetushenkilöstön osaaminen on hyvällä tasolla ja osaamista päivitetään aktiivisesti esimerkiksi täydennyskoulutuksella ja hyvällä yhteistyöllä tutkintotoimikuntien kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa on vakiintunut toiminta ja toimintamallit. Koulutus järjestetään viranomaistehtävien osalta asianmukaisesti ja oppisopimuskeskuksella on menettelytavat, joilla valvotaan koulutuksen toteutumista suunnitelman mukaisesti (Sopimus- Pro). Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa. Työelämä on tyytyväinen oppisopimuskeskuksen toimintaan ja menettelytapoihin. Koulutus viedään sinne, missä on tarvetta. Kuntayhtymän sisällä on tehty linjauksia, mm. koulutus ostetaan pääosin Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä, jos käytettävissä on tarvittavaa asiantuntemusta ja resursseja. Maksullinen palvelutoiminta on asiakaslähtöistä ja joustavaa toimintaa. Toimintaa tukevat hyvät työelämäsuhteet. Maksullisen palvelutoiminnan tarjousten laatimisen prosessien onnistumista kuvaa se, että tarjoukset tulevat usein hyväksytyksi. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä tarjoaa opiskelijoilleen ja tutkinnon suorittajille opintojen ohjaukseen ja tukemiseen liittyviä palveluita tarkoituksenmukaisella tavalla. Palveluista kerätään palautetta osana laajempia opiskelijoille suunnattuja kyselyitä. Perustehtäviin liittyvien innovatiivisten ratkaisujen ja käytänteiden levittäminen niin omassa organisaatiossa kuin kansallisestikin voisi olla laajempaa ja systemaattisempaa. ROKKI-intran käyttöä voisi tehostaa tukemaan perustehtävien laadunhallintaa ja yhdenmukaista toimintaa. Sidosryhmien, kumppaneiden ja työelämäasiakkaiden näkemykset muodostuvat pääasiassa erilaisista vapaamuotoisista palautteista ja mielikuvista, eikä niitä dokumentoida sys-

8 8 temaattisesti. Sidosryhmien ja verkostojen kanssa tehtävän yhteistyön arviointi sekä tulosten ja mittarien hyödyntäminen ja analysointi siten, että niistä saadaan tietoa alakohtaisesti enemmän (mittariston kattavuus eri koulutusmuotojen osalta mm. näyttötutkinnot ja valmentava koulutus). Perustutkintokoulutukseen liittyvät prosessit on kuvattu ja niihin liittyvät vastuut on määritelty osana Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmää. Koska toimintajärjestelmän jalkauttaminen on vasta aluillaan, kovin kattavaa näyttöä ei vielä ole toimintaperiaatteiden ja strategian toteuttamisesta keskeisten prosessien avulla. Prosessikuvausten auki purkaminen yhdessä henkilöstön kanssa varmistaisi yhdensuuntaisuutta toimintatavoissa. Prosessiajattelu ei ole vielä vakiintunut käytännön toiminnan tasolle. Prosesseille on määritelty suorituskykymittarit ja tulostavoitteet, mutta palautteita saadaan systemaattisesti ainoastaan opiskelijoilta. Opiskelijaraadin toiminta on innovatiivista, mutta sen toimintaa tulee jatkossa tehostaa, sillä opiskelijaraadin tunnettuus on osittain melko vähäinen tai sitä ei tunneta lainkaan. Opetuksessa on käytössä myös jaksopalautteita ja yksittäisiä palautetietoja ja yksittäisiin palautetietoihin reagointia. Näiden palautteiden käyttö toiminnan parantamisessa ja kehittämisessä jää usein toimipaikkatasolle tai tiimille. Palautteiden saantia eri asiakasryhmiltä on tärkeää tehostaa. Palautteen kytkeytyminen kehittämiseen ei siten toteudu systemaattisesti. Myös palautteiden analysointia voidaan tehostaa siten, että siinä otetaan huomioon eri koulutusalat ja muodot, esimerkiksi myös valmentava ja valmistava koulutus. Näyttötutkintojen järjestämisen ja niihin valmistavan koulutuksen esiin nostaminen omana perustehtävänä ja koulutuskokonaisuutena on kehittämisen kohde. Tämä on tunnistettu ja lähdetty toteuttamaan kehittämistoimia. Myös kuntayhtymän pedagogisessa ohjelmassa tulisi ottaa huomioon ammatillinen aikuiskoulutus nykyistä näkyvämmin. Näyttötutkintojen järjestämisessä ja niihin valmistavassa koulutuksessa on hyvä varmistaa prosessikuvausten ajantasaisuus ja niiden käyttö työtä ohjaavina ohjeina sekä sisäisten auditointien perustana. Myös työelämäpalautteen vakiinnuttamisessa osaksi jatkuvaa parantamista on tehostamista. Oppisopimuskoulutuksessa on kehitettävää sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa työelämän suuntaan oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, etenkin opetushenkilöstö ei tiedä riittävästi oppisopimuskoulutuksen koulutus- ja tukimalleista. Tietopuolisen opetuksen resursoinnissa sekä näyttöpaikkojen laadunvarmistuksessa on koulutusaloilla erilaisia käytänteitä.

9 9 Muun koulutuksen asemointi osana Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutuksia, esimerkiksi valmentavat koulutukset, tulisi määrittää nykyistä selkeämmin. Tämä edistäisi muun koulutuksen näkymistä myös ammattikoulutuspalvelut prosessissa ja selkiyttäisi johtajuutta ja päävastuuta koulutusten toteutuksesta ja edelleen kehittämisestä. Myös maksullisen palvelutoiminnan nostaminen vahvemmin esille koulutuskuntayhtymän toiminnassa on hyvä ottaa huomioon. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän haasteena on kehittää opiskelijapalveluita edelleen siten, kuin uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa ja SORA-laissa edellytetään. Arviointikohta 5: Arviointi-, palaute- ja tulostieto Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on toimiva palautejärjestelmä, esimerkiksi vakiintuneet opiskelijakyselyt, yhteisten palveluiden kyselyt sekä palaute-, aloite- ja reklamaatiokäytännöt. Koulutustoimintaan liittyvien tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan erilaisten palautteiden avulla, mikä kattaa osin myös tukipalvelut. Palaute- ja arviointitietoa käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa erilaisissa kokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuuksien hyödyntäminen tukevat oppimisprosessin toteuttamista. Kuntayhtymällä on käytettävissä trenditietoa ja myös vertailutietoa useamman vuoden ajalta. Myös arviointitietoa on käytettävissä sekä itsearvioinneista että kansallisista arvioinneista. Opiskelijakyselyjen tulokset käsitellään pääsääntöisesti opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien kanssa ja tulokset ovat saatavilla ROKKi-intrassa opiskelijasivuilla. Palaute- ja tulostietojen segmentaation lisääminen opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia koskevien tietoja osalta lisäisi tietojen hyödynnettävyyttä ja edistäisi tietojen kohdennettavuutta parantamisessa ja kehittämisessä. Vertailutiedon (kuntayhtymän sisäiset vertailut ja vertailut muihin) käyttöä ja näkyvyyttä voisi tehostaa. Opiskelijaraadin roolia arviointi-, palaute- ja tulostiedon käsittelyssä ja myös tietojen viestimisessä opiskelijoille voisi tehostaa.

10 10 Arviointikohta 6: Parantaminen Arviointi-, palaute ja tulostietoa käytetään toiminnan parantamisessa sekä kuntayhtymätasoisesti että tiimeissä ja toimipisteissä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on määrittänyt toimintamallin parantamistoimenpiteiden toteutukselle. Kuntayhtymässä on vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri ja yhdistymisten jälkeen tämä toiminta on jatkunut ja on kehittymässä hyvään suuntaan. Toimintajärjestelmän kehittämiseen panostetaan ja sen kehittäminen on suunnitelmallista, esimerkiksi vuonna 2014 tehdyn toimintajärjestelmän pika-itsearvioinnin perusteella päätettyjen kehittämistoimien toteutus. Kuntayhtymän kehittämistoiminnan kokonaisuutta ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden arviointia (esimerkiksi menettelytavat tässä) ja myös vaikuttavuutta voisi tuoda enemmän esiin. Tämä edistäisi täsmällisemmän tiedon saatavuutta kehittämistoiminnasta ja sen vaikutuksista. Toisilta oppimisen ja hyvien käytänteiden jakamisen toimintamallin kuvaaminen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tapana toimia edistäisi toisilta oppimista ja hyvien käytänteiden käyttöönottoa. Toteutuneista kehittämis- ja parantamistoimenpiteistä ja siitä, miten näissä on otettu huomion käytettävissä oleva arviointi-, palaute- ja tulostieto voisi viestiä enemmän, jotta kehittämistoimenpiteiden yhteys tiedon käyttöön olisi laajasti tiedossa ja paremmin ymmärrettävissä. Myös sen viestinnässä, että jotain asiaa ei oteta kehittämisen kohteeksi, viestinnässä on kehitettävää. Muutoksista, esimerkiksi muutosten aikataulujen ja muutosten kohdentumisen tiedottaminen koko henkilöstölle tarkoituksenmukaisilla tavoilla on hyvä varmistaa. Toimintajärjestelmän edelleen kehittämisessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kokonaisuus pysyy hallittavana ja riittävän selkeänä. Toimintajärjestelmää voisi vielä tehdä näkyvämmäksi henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille eri menettelytavoin ja varmistaa toimintajärjestelmän kehittämissuunnitelman ( ) toimenpiteiden toteuttaminen.