AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 PALAUTERAPORTTI Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI YLEISTÄ ARVIOINTIRYHMÄ Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät laadunhallintajärjestelmänsä itsearvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön laatutyöryhmässä valmistellun ja keväällä 2014 testatun kriteeristön mukaan. Arviointiasteikko oli neliportainen, minkä lisäksi järjestäjät esittivät sanallisen arvioinnin kustakin arviointikohteesta sekä ko. kohdetta koskevan näytön. Laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi perustuu koulutuksen järjestäjien itsearviointiin. Ulkoisesta arvioinnista vastaa. Ulkoista arviointia koskeva kansallinen raportti toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Itsearvioinnin luotettavuus varmistettiin otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla keväällä Tähän arviointiin valittiin ositetun systemaattisen otannan perusteella 35 koulutuksen järjestäjää. Kunkin järjestäjän laadunhallintajärjestelmän arvioi arviointiryhmä, joka koostui 4-6 arvioijasta. Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja järjestäjän arviointiryhmälle toimittamaan muuhun aineistoon sekä arviointikäyntiin. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä valittiin yhdeksi arviointikohteeksi. Tämä arviointiraportti kuvaa siten Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toimintajärjestelmän/ laadunhallintajärjestelmän tilaa. Jatkossa käytetään tästä käsitettä laadunhallintajärjestelmä. Raportin alussa kuvataan laadunhallinnan kokonaistilaa koulutuksen järjestäjän itsensä arvioimana. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää oman tulkintansa itsearvioinnin luotettavuudesta. Tämän jälkeen arviointiryhmä esittää keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet arviointikohdittain. Opetusneuvos Leena Koski, Opetushallitus, pääarvioija Kehitysjohtaja Jatta Herranen Koulutuspäällikkö Aila Korpi Laatujohtaja Kirsti Nopanen Kehitysjohtaja Ari Orelma Yli-insinööri Arto Pekkala

2 2 (9) YLEISARVIO LAADUNHALLINNAN TASON VASTAAVUUDESTA KRITEERIS- TÖÖN Alla oleva kuvio kuvaa koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin pohjalta laadunhallintajärjestelmän tasoa suhteessa valtakunnallisesti asetettuun tavoitetasoon. k6 4 k1 Pistemäärä ja kriteeri k2 k5 3 k3 k k4.1 kriteeriarvo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä k4.7 k4.2 k4.6 k4.3 k4.5 k4.4 Itsearvioinnin pohjalta Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallinnan taso vaihtelee jonkin verran arviointikriteerien keskiarvojen pohjalta tarkastellen. Itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy 90 %:ssa Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän arvioimista kohdista. Laatutaso ylittyy selvästi arviointikohdissa strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus, parantaminen ja oppisopimuskoulutus. Arviointikohdat laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus ja arviointi-, palaute ja tulostieto on sen sijaan arvioitu alemmalle tasolle kuin valtakunnallisesti asetettu tavoitetaso. Muiden arviointikohtien osalta laatutaso on samalla tai lähes samalla tasolla (ero alle 5 %) kuin valtakunnallisesti asetettu laatutaso. Arviointiryhmän näkemykset Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallinnan laatutasosta vastaavat pääosin itsearviointia, joitakin eroja on vain yksittäisten kriteerien kohdalla. Arviointiryhmän tulkinnan mukaan laatukulttuurissa ja laadunhallinnan kokonaisuudessa sekä seuranta- ja arviointi- ja palautetiedon osalta on saadun materiaalin ja arviointikäynnin perusteella jo monia piirteitä kehittyvästä tasosta. Koulutuksen järjestäjä on arvioinut niiden olevan alkavalla tasolla. Esimerkiksi sisäisten auditointien ja katselmusten vakiinnuttaessa paikkansa ja muiden seurantaan ja arviointiin kohdistuvien kehittämistoimien

3 3 (9) myötä organisaatio voi saavuttaa kehittyvän tason ko. arviointikohdassa. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymällä on hyvät valmiudet arvioida realistisesti laadunhallintansa tilaa ja kehittää sitä edelleen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä täyttää kansallisesti asetetun laatutason arviointiryhmän tulkinnan mukaan. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on toiminta- ja taloussuunnitelmaa laatiessaan asettanut selkeän tavoitetilan laadunhallinnan kehittämiselle ja aloittanut systemaattisen laatutyön vuoden 2012 alussa. Laadunhallintaa on lähdetty vahvasti kehittämään ja kehitetään perustehtävien lähtökohdista käsin. Johto on sitoutunut laadunhallinnan kehittämiseen mm. luomalla sitä edistäviä rakenteita esim. ohjausryhmä ja laaturyhmät. Henkilöstön sitoutumista laadunhallinnan jatkuvaan kehittämiseen edistetään mm. osallistamalla heitä prosessien kuvaamiseen ja integroimalla laadunhallinta osaksi meneillään olevaa opetussuunnitelmaprosessia. Henkilöstöllä on melko yhtenäinen näkemys siitä, mitä laadunhallinta on käytännössä ja mitä etuja esim. selkeät ohjeet, toiminnan yhtenäisyys ja tasalaatuisuus sen edelleen kehittämisellä voidaan saavuttaa. Ydinprosesseja ja keskeisiä tukiprosesseja on kuvattu ja yhtenäistetty POKEn prosesseiksi. Oppilaitosmuotoisena järjestettävän koulutuksen ja näyttöperusteisena järjestettävän koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja muun aikuiskoulutuksen laadunhallinta ja siihen liittyvät prosessit näyttäytyvät tällä hetkellä melko erillisinä. Synergiaetujen saavuttamiseksi ja toimivan koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kehittämiseksi laadunhallintaa tulisi kehittää nykyistä enemmän kokonaisuutena, kunkin koulutusmuodon erityispiirteet huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjän on tärkeää päättää, missä määrin ja missä asioissa on tarkoituksenmukaista olla yhtenäinen menettelytapa koko organisaatiossa esim. eri koulutusaloilla ja missä määrin on järkevää sallia vaihtelua.

4 4 (9) Dokumentointia on tarpeen kehittää edelleen mm. käytettävyyden ja systemaattisuuden kannalta tarkasteltuna ja viedä dokumentteja nykyistä enemmän sähköiseen järjestelmään. Organisaatiossa on kuvattu prosesseja ja päivitetty niihin liittyvää ohjeistusta. Olisi tarpeen tehdä suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla eri toimenpiteitä tullaan jatkossa toteuttamaan laadunhallintajärjestelmän edelleen kehittämiseksi ja sen toimivuuden varmistamiseksi. Laadunhallintajärjestelmästä ja sen sisällöstä voisi nykyistä systemaattisemmin ja aktiivisemmin viestiä opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Toimintaa johdetaan koko henkilöstöä osallistaen strategiaan pohjautuvilla toimintasuunnitelmilla. Tavoitteet ja mittarit on määritelty kuntayhtymä-, koulutusala- ja yksikkötasolle ja niiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Omistajat ja johto ovat sitoutuneita laadunhallinnan kehittämiseen. Johtoryhmä seuraa aktiivisesti laadunhallintajärjestelmän kehittämistä. Johtoryhmä toimii toimintajärjestelmän rakentamisen ohjausryhmänä. Toiminnan ohjauksessa ja koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään alueellisissa yhteistyöverkostoissa ja ammatillisissa neuvottelukunnissa tuotettua ennakointitietoa. Koulutustarjontaa suunnitellaan yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien ja Keski-Suomen liiton kanssa. Koko henkilöstö on sitoutettu strategian käsittelyyn. Henkilöstö osallistui kuntayhtymän arvojen määrittämiseen. Henkilöstö huomioi strategiset tavoitteet opetuksen suunnittelussa. Tiedonhallintaan on syytä kiinnittää huomiota toimintajärjestelmän keskeisenä perustana. Tiedon hankinta, käsittely ja analysointi johtamisen tueksi sekä erilaisten kohderyhmien tarpeisiin vaatii systemaattista suunnittelua ja kehittämistä. Toiminta- ja järjestämisedellytysten arvioimiseksi ei ole kattavasti tietoa käytössä. Henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja koulutussuunnittelu työelämän tarpeiden pohjalta vahvistaisivat järjestämisedellytysten arviointia. Kestävän kehityksen edistäminen ei ole systemaattista kaikissa yksiköissä. Kestävän kehityksen roolia ja sen käytäntöön viemistä voisi vahvistaa oman organisaation luonnonvara-alan osaamisen avulla.

5 5 (9) 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat Organisaatiossa vallitsee vahva koulutusmyönteinen ilmapiiri. Henkilöstö on ammattitaitoista ja heillä on hyvät kontaktit paikalliseen työelämään. Henkilöstö on sitoutunut tekemään työtä organisaation menestymisen eteen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunniteluun ja kehittämiseen mm. kehityskeskusteluiden ja alojen toiminnallisten suunnitelmien työstämisen kautta. Henkilöstö tiedostaa toimintansa tavoitteet ja oman yksikkönsä tehtävät hyvin. Henkilöstö kokee myös voivansa vaikuttaa asioihin. Organisaatiossa huolehditaan hyvin henkilöstön työhyvinvoinnista henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Tyky-toiminta on aktiivista. On paljon yhteisiä tilaisuuksia. Yhdessä tekeminen on mahdollistettu, siihen on kannustettu ja siihen on myös opittu. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tarvittaessa saada myös tukea ja apua mm. lähimmiltä esimieheltään. Organisaatiossa on tunnistettu osaamisen varmistamisen merkitys sekä työhyvinvoinnin että organisaation menestymisen suhteen. Jatkossa olisi hyvä systematisoida koko henkilöstön osaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytapaa siten, että osaamisen kehittämistä ohjaisi nykyistä vahvemmin tulevaisuuden tarpeet ja organisaatiolla olisi kokonaisnäkemys tarvittavasta osaamisesta ja sen varmistamisen mekanismeista. Henkilöstön työelämäjaksot ja niiden seuranta on tärkeää ottaa käyttöön strategiassa määritellyllä tavalla. Koulutuksen järjestäjän olisi tarpeen systematisoida työpaikkaohjaajien perehdyttämistä ja koulutusta luomalla yhtenäiset menettelytavat. Nyt on käytössä monenlaisia tapoja eri koulutusaloilla ja eri koulutusmuodoissa eivätkä toteuttamistavat vastaa kaikilta osin asiakkaiden tarpeita. Perehdytyksen ja koulutuksen toteutumista on myös tarpeen seurata nykyistä systemaattisemmin ja kattavammin. 4. Kokonaisarvio perustehtävien laadunhallinnasta Strategiset tavoitteet ohjaavat perustehtävien suunnittelua ja toteutusta. Aikuiskoulutukseen on lisäksi luotu oma toimintasuunnitelma tavoitteineen. Koulutuksen järjestämisessä huomioidaan hyvin alueelliset tarpeet, toimintaympäristön muutokset ja muiden koulutuksen järjestäjien tarjonta. Koulutusta markkinoidaan aktiivisesti työelämän suuntaan.

6 6 (9) Opetussuunnitelmatyötä ja -uudistusta on viety tavoitteellisesti läpi mm. oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä tietojärjestelmän sisällöllisen kehittämisen kautta (Wilma). Kehittämistyötä on tehty mm. eri toimipaikkojen, nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyönä. Työelämän yhteistyökumppaneilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelmiin neuvottelukunnissa. Toiminnan yhtenäistämiseksi on laadittu prosessikuvauksia. Oppisopimuskoulutuksessa prosessien kehittämistä on tehty myös valtakunnallisella tasolla muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Näyttötutkintoprosessi on kuvattu yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja prosessin käyttöönotto on parhaillaan menossa. Henkilökohtaistaminen toteutuu kolmivaiheisesti ja opiskelijalähtöisesti. Opiskelijoille laaditaan HOPSit ja heidän aiempi osaamisensa ja kokemuksensa tunnistetaan ja tunnustetaan osana henkilökohtaistamisprosessia. Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa opetussuunnitelmiin/tutkinnon perusteisiin ja heille tiedotetaan pääosin ennakkoon siitä, miten tietopuolinen koulutus ja työssäoppiminen ajoittuvat koulutusajalle. Työssäoppimisen toteutus perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja työssäoppimisen prosessi toimii käytännössä tarkoituksenmukaisesti. Työssäoppimisen toteutuksessa on käytössä innovatiivisia menetelmiä. Oppisopimuskoulutuksessa koulutusprosessin laatua varmistetaan mm. kolme kertaa vuodessa tehtävän seurannan ja siihen liittyvän palautteen, työpaikkakäyntien sekä hankintasopimusten toteutuman sekä läsnäoloseurannan avulla. Seurannan ja palautteen pohjalta on tehty kehittämistoimia esim. opetusmenetelmien kehittäminen. Prosessin parantamisessa hyödynnetään myös verkostoyhteistyötä ja vertaisarviointia kuuden muun oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Näytöt toteutetaan aidoissa työelämän tilanteissa työpaikoilla ja niiden arviointi toteutuu pääosin kolmikantaperiaatteella. Opiskelijahuoltopalvelujen kehittämisessä on otettu huomioon uuden opiskelijahuoltolain vaatimukset ja oppilaitoksella on tarjota opiskelijoilleen monipuoliset opiskelijahuoltopalvelut. Nuoret työuralle -koulutuksen avulla on voitu estää nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuoria selkiyttämään uravalintojaan. Oppilaitoksen imago ja vetovoima on hyvä, mikä on mahdollistanut mm. ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin opintoaloille.

7 7 (9) Opiskelijoiden näkemyksiä hyödynnetään vielä vähän opetussuunnitelmien laadinnassa ja niiden kehittämisessä. Heidän vaikutusmahdollisuutensa rajoittuvat lähinnä palautteen antamiseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä on vaihtelua siinä, miten tietopuolista koulutuksesta vastuussa olevat kouluttajat ovat mukana opintojen suunnittelussa ja miten he tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa oppimisprosessin laadun varmistamiseksi. Henkilökohtaistamisprosessi toimii käytännössä, mutta sen toteuttamisessa on yksikköja koulutusmuotokohtaisia eroja. Kaikki opiskelijat eivät ole selvillä siitä, mitä HOPS:lla tarkoitetaan eikä valinnaisuus toteudu kaikkien opiskelijoiden osalta opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Oppisopimuskoulutuksen asiakkailla on tarpeita saada lisää perehdytystä ja tietoa eri toimijoiden roolista ja tehtävistä koulutuksen aikana. Näyttötutkintoprosessiin liittyvien alaprosessien kuvaaminen on kesken ja näyttöprosessin käytännön toteuttamisessa on yksikkökohtaista vaihtelua. Kehittämistyö on ollut voimakasta viime vuosien aikana ja parhaillaan on menossa jalkauttamisvaihe. Toiminta ei ole kaikissa yksiköissä vielä näyttötutkintoprosessin mukaista. Opiskelijahuoltopalvelujen saatavuudessa on vaihtelua toimipisteittäin eivätkä opiskelijat ole aina selvillä siitä, mitä palveluja heille on tarjolla. Palvelujen laatua ja saatavuutta ei myöskään seurata ja arvioida systemaattisesti. Tarpeita on myös opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön välisen yhteistyön tiivistämiseen. Työssäoppimisjakson kesto on osin liian lyhyt, jotta se houkuttelisi työnantajia työssäoppimispaikkojen tarjoamiseen. Vaikka koulutuksen järjestäjä kehittää uusia innovatiivisia koulutustuotteita ja henkilöstö on aktiivisesti yhteydessä työelämään ja kumppaneihin, on edelleen tarpeita markkinoinnin ja oppilaitoksen näkyvyyden lisäämiseen. 5. Arviointi-, palaute- ja tulostieto Palautejärjestelmä kattaa opiskelija- ja henkilöstöpalautteen keräämisen ja työelämältä saatavan lähinnä suullisen palautteen esim. ammatillisten neuvottelukuntien kautta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Laajempi sidosryhmäkysely on toteutettu kaksi kertaa. Sekä työelämä että opiskelijat voivat antaa suullista palautetta helposti, palautteisiin reagoidaan herkästi ja niiden pohjalta kehitetään toimintaa.

8 8 (9) Koulutuksen järjestäjä on syksyllä toteuttanut laadunhallinnan vaikuttavuuskyselyn ja saanut sen avulla tietoa laadunhallintajärjestelmänsä tilasta. Sisäiset auditoinnit on myös aloitettu ja katselmusten käyttöönotosta on päätetty. Nämä tuottavat jatkossa lisää tietoa kehittämisen pohjaksi. Koulutuksen järjestäjän on tarpeen luoda osana laadunhallintajärjestelmäänsä kokonaisvaltainen arviointijärjestelmä, joka kattaisi itsearvioinnin lisäksi menettelytavan mm. ulkoisten arviointien tulosten hyödyntämiseen ja erilaisten arviointien aikataulutukseen. Kokonaisvaltaisen arviointijärjestelmän määrittäminen varmistaisi osaltaan arviointien systemaattisuutta ja arviointitietojen käyttöä kokonaisvaltaisesti laadunhallinnan kehittämisessä. Palautejärjestelmän kattavuutta ja palautteiden keräämisen systemaattisuutta voitaisiin edelleen parantaa. Palautteiden analysointi ja hyödyntäminen ei ole systemaattista eikä palautteita käydä systemaattisesti läpi esim. opiskelijoiden kanssa. Palautteisiin reagointinopeus myös vaihtelee. Palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimista tiedottamista voisi lisätä sekä organisaation sisällä että ulkoisille sidosryhmille. 6. Parantaminen Toinen toisiltaan oppimista edistetään organisaatiossa rakenteellisilla ratkaisuilla esim. sisäiset auditoinnit, laaturyhmät ja vertaisarviointi oppisopimuskoulutuksessa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja sen avulla kehitetään toimintaa. Koulutuksen järjestäjä osallistuu aktiivisesti mm. laadunhallinnan kehittämisverkostoihin. Maakuntayhteistyö on vakiintunutta. Koulutuksen järjestäjällä on näyttöä innovatiivisuudesta ja uudistumiskyvystä esim. 3D ja biotalous ja niihin liittyvä verkostoissa tapahtuva kehittäminen. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään systemaattisesti edelleen ISO- standardiin perustuen palautteiden ja tulostiedon pohjalta.

9 9 (9) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän on tarpeen kehittää menettelytapa, jolla varmistettaisiin kokonaiskäsityksen muodostaminen kehittämistarpeista, niiden valinnasta ja priorisoinnista eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta. Organisaatiossa voitaisiin edelleen lisätä toinen toisiltaan oppimista ja yhteistyötä esim. resurssien yhteissuunnittelua eri koulutusalojen ja yksikköjen välillä. Hanketoiminta ei jakaudu tasaisesti eri koulutusalojen kannalta tarkasteltuna. Hanketoiminnan tuotosten käsittelyä, uusien toimintamallien jalkauttamista ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä voitaisiin myös edelleen tehostaa.

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38

Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmien arviointi Sivu 1 / 38 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia

Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen Johdanto iltapäivän työskentelyyn Työskentelyn taustamateriaalia Opetusneuvos Leena Koski Työseminaariin osallistuvat organisaatiot ABB Oy Ammatillinen erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmän itsearviointi

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmän itsearviointi 2015 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmän itsearviointi Riittamaija Pulli Kanneljärven Opisto 13/05/2015 13 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...2 2. KANNELJÄRVEN OPISTON LAADUNHALLINJÄRJESTELMÄN KUVAUS...2

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä

Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin rooli ammatillisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä Laatustrategian toteuttaminen: Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi vuonna 2015 Opetusneuvos

Lisätiedot

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu

Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Näyttötutkintojen ja oppisopimistoiminnan laatu Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Laatuverkoston tapaamispäivä 31.10.2013 Laatutyön integrointi arkeen Laatu osa jokapäiväistä arjen toimintaa, joka edellyttää:

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen Työssäoppimisen ohjausprosessin koulutuspalvelujen tilaajan ja kehittäminen koulutuspalvelujen palveluiden tuottajan tilaajan ja palveluiden tuottajan näkökulmista

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Opas ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin

Opas ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin Opas ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointiin 2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Lähtökohdat ja tavoitteet... 4 2.1 Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kehittäminen... 4 2.2

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI PALAUTERAPORTTI 30.6.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristö Arviointialue 2

Toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristö Arviointialue 2 Toimivan laadunhallinnan ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteeristö Arviointialue 2 Jaakko Tuomi Helsinki Business College Oy 7.4.2014 Arvioinnin taustaa Pilotointi toteutettiin hyödyntämällä

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Opetushallituksen laadunhallintajärjestelmän kriteerien pilotointi Hyriassa keväällä 2014

Opetushallituksen laadunhallintajärjestelmän kriteerien pilotointi Hyriassa keväällä 2014 Opetushallituksen laadunhallintajärjestelmän kriteerien pilotointi Hyriassa keväällä 2014 Perehdytystilaisuus lokakuu 2014 Juulia Juslin E N E M M Ä N O S A A M I S T A 1 LARK3 Laatua ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä

Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä Toiminnanohjaukseen liittyvän liiketoimintatiedon hyödyntäminen Helsinki Business College Oy:ssä 30.10.2012 LARK-hanke Laatupäällikkö, Jaakko Tuomi Laadunhallinnan tukiprosessin (16) yleiset tavoitteet

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot