AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 PALAUTERAPORTTI Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI YLEISTÄ ARVIOINTIRYHMÄ Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät laadunhallintajärjestelmänsä itsearvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön laatutyöryhmässä valmistellun ja keväällä 2014 testatun kriteeristön mukaan. Arviointiasteikko oli neliportainen, minkä lisäksi järjestäjät esittivät sanallisen arvioinnin kustakin arviointikohteesta sekä ko. kohdetta koskevan näytön. Laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi perustuu koulutuksen järjestäjien itsearviointiin. Ulkoisesta arvioinnista vastaa. Ulkoista arviointia koskeva kansallinen raportti toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle Itsearvioinnin luotettavuus varmistettiin otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla keväällä Tähän arviointiin valittiin ositetun systemaattisen otannan perusteella 35 koulutuksen järjestäjää. Kunkin järjestäjän laadunhallintajärjestelmän arvioi arviointiryhmä, joka koostui 4-6 arvioijasta. Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja järjestäjän arviointiryhmälle toimittamaan muuhun aineistoon sekä arviointikäyntiin. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä valittiin yhdeksi arviointikohteeksi. Tämä arviointiraportti kuvaa siten Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toimintajärjestelmän/ laadunhallintajärjestelmän tilaa. Jatkossa käytetään tästä käsitettä laadunhallintajärjestelmä. Raportin alussa kuvataan laadunhallinnan kokonaistilaa koulutuksen järjestäjän itsensä arvioimana. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää oman tulkintansa itsearvioinnin luotettavuudesta. Tämän jälkeen arviointiryhmä esittää keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet arviointikohdittain. Opetusneuvos Leena Koski, Opetushallitus, pääarvioija Kehitysjohtaja Jatta Herranen Koulutuspäällikkö Aila Korpi Laatujohtaja Kirsti Nopanen Kehitysjohtaja Ari Orelma Yli-insinööri Arto Pekkala

2 2 (9) YLEISARVIO LAADUNHALLINNAN TASON VASTAAVUUDESTA KRITEERIS- TÖÖN Alla oleva kuvio kuvaa koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin pohjalta laadunhallintajärjestelmän tasoa suhteessa valtakunnallisesti asetettuun tavoitetasoon. k6 4 k1 Pistemäärä ja kriteeri k2 k5 3 k3 k k4.1 kriteeriarvo Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä k4.7 k4.2 k4.6 k4.3 k4.5 k4.4 Itsearvioinnin pohjalta Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallinnan taso vaihtelee jonkin verran arviointikriteerien keskiarvojen pohjalta tarkastellen. Itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy 90 %:ssa Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän arvioimista kohdista. Laatutaso ylittyy selvästi arviointikohdissa strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus, parantaminen ja oppisopimuskoulutus. Arviointikohdat laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus ja arviointi-, palaute ja tulostieto on sen sijaan arvioitu alemmalle tasolle kuin valtakunnallisesti asetettu tavoitetaso. Muiden arviointikohtien osalta laatutaso on samalla tai lähes samalla tasolla (ero alle 5 %) kuin valtakunnallisesti asetettu laatutaso. Arviointiryhmän näkemykset Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallinnan laatutasosta vastaavat pääosin itsearviointia, joitakin eroja on vain yksittäisten kriteerien kohdalla. Arviointiryhmän tulkinnan mukaan laatukulttuurissa ja laadunhallinnan kokonaisuudessa sekä seuranta- ja arviointi- ja palautetiedon osalta on saadun materiaalin ja arviointikäynnin perusteella jo monia piirteitä kehittyvästä tasosta. Koulutuksen järjestäjä on arvioinut niiden olevan alkavalla tasolla. Esimerkiksi sisäisten auditointien ja katselmusten vakiinnuttaessa paikkansa ja muiden seurantaan ja arviointiin kohdistuvien kehittämistoimien

3 3 (9) myötä organisaatio voi saavuttaa kehittyvän tason ko. arviointikohdassa. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymällä on hyvät valmiudet arvioida realistisesti laadunhallintansa tilaa ja kehittää sitä edelleen. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän laadunhallintajärjestelmä täyttää kansallisesti asetetun laatutason arviointiryhmän tulkinnan mukaan. LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä on toiminta- ja taloussuunnitelmaa laatiessaan asettanut selkeän tavoitetilan laadunhallinnan kehittämiselle ja aloittanut systemaattisen laatutyön vuoden 2012 alussa. Laadunhallintaa on lähdetty vahvasti kehittämään ja kehitetään perustehtävien lähtökohdista käsin. Johto on sitoutunut laadunhallinnan kehittämiseen mm. luomalla sitä edistäviä rakenteita esim. ohjausryhmä ja laaturyhmät. Henkilöstön sitoutumista laadunhallinnan jatkuvaan kehittämiseen edistetään mm. osallistamalla heitä prosessien kuvaamiseen ja integroimalla laadunhallinta osaksi meneillään olevaa opetussuunnitelmaprosessia. Henkilöstöllä on melko yhtenäinen näkemys siitä, mitä laadunhallinta on käytännössä ja mitä etuja esim. selkeät ohjeet, toiminnan yhtenäisyys ja tasalaatuisuus sen edelleen kehittämisellä voidaan saavuttaa. Ydinprosesseja ja keskeisiä tukiprosesseja on kuvattu ja yhtenäistetty POKEn prosesseiksi. Oppilaitosmuotoisena järjestettävän koulutuksen ja näyttöperusteisena järjestettävän koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja muun aikuiskoulutuksen laadunhallinta ja siihen liittyvät prosessit näyttäytyvät tällä hetkellä melko erillisinä. Synergiaetujen saavuttamiseksi ja toimivan koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kehittämiseksi laadunhallintaa tulisi kehittää nykyistä enemmän kokonaisuutena, kunkin koulutusmuodon erityispiirteet huomioon ottaen. Koulutuksen järjestäjän on tärkeää päättää, missä määrin ja missä asioissa on tarkoituksenmukaista olla yhtenäinen menettelytapa koko organisaatiossa esim. eri koulutusaloilla ja missä määrin on järkevää sallia vaihtelua.

4 4 (9) Dokumentointia on tarpeen kehittää edelleen mm. käytettävyyden ja systemaattisuuden kannalta tarkasteltuna ja viedä dokumentteja nykyistä enemmän sähköiseen järjestelmään. Organisaatiossa on kuvattu prosesseja ja päivitetty niihin liittyvää ohjeistusta. Olisi tarpeen tehdä suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla eri toimenpiteitä tullaan jatkossa toteuttamaan laadunhallintajärjestelmän edelleen kehittämiseksi ja sen toimivuuden varmistamiseksi. Laadunhallintajärjestelmästä ja sen sisällöstä voisi nykyistä systemaattisemmin ja aktiivisemmin viestiä opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Toimintaa johdetaan koko henkilöstöä osallistaen strategiaan pohjautuvilla toimintasuunnitelmilla. Tavoitteet ja mittarit on määritelty kuntayhtymä-, koulutusala- ja yksikkötasolle ja niiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Omistajat ja johto ovat sitoutuneita laadunhallinnan kehittämiseen. Johtoryhmä seuraa aktiivisesti laadunhallintajärjestelmän kehittämistä. Johtoryhmä toimii toimintajärjestelmän rakentamisen ohjausryhmänä. Toiminnan ohjauksessa ja koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään alueellisissa yhteistyöverkostoissa ja ammatillisissa neuvottelukunnissa tuotettua ennakointitietoa. Koulutustarjontaa suunnitellaan yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien ja Keski-Suomen liiton kanssa. Koko henkilöstö on sitoutettu strategian käsittelyyn. Henkilöstö osallistui kuntayhtymän arvojen määrittämiseen. Henkilöstö huomioi strategiset tavoitteet opetuksen suunnittelussa. Tiedonhallintaan on syytä kiinnittää huomiota toimintajärjestelmän keskeisenä perustana. Tiedon hankinta, käsittely ja analysointi johtamisen tueksi sekä erilaisten kohderyhmien tarpeisiin vaatii systemaattista suunnittelua ja kehittämistä. Toiminta- ja järjestämisedellytysten arvioimiseksi ei ole kattavasti tietoa käytössä. Henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja koulutussuunnittelu työelämän tarpeiden pohjalta vahvistaisivat järjestämisedellytysten arviointia. Kestävän kehityksen edistäminen ei ole systemaattista kaikissa yksiköissä. Kestävän kehityksen roolia ja sen käytäntöön viemistä voisi vahvistaa oman organisaation luonnonvara-alan osaamisen avulla.

5 5 (9) 3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat Organisaatiossa vallitsee vahva koulutusmyönteinen ilmapiiri. Henkilöstö on ammattitaitoista ja heillä on hyvät kontaktit paikalliseen työelämään. Henkilöstö on sitoutunut tekemään työtä organisaation menestymisen eteen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua toiminnan suunniteluun ja kehittämiseen mm. kehityskeskusteluiden ja alojen toiminnallisten suunnitelmien työstämisen kautta. Henkilöstö tiedostaa toimintansa tavoitteet ja oman yksikkönsä tehtävät hyvin. Henkilöstö kokee myös voivansa vaikuttaa asioihin. Organisaatiossa huolehditaan hyvin henkilöstön työhyvinvoinnista henkilöstöstrategian linjausten mukaisesti. Tyky-toiminta on aktiivista. On paljon yhteisiä tilaisuuksia. Yhdessä tekeminen on mahdollistettu, siihen on kannustettu ja siihen on myös opittu. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja tarvittaessa saada myös tukea ja apua mm. lähimmiltä esimieheltään. Organisaatiossa on tunnistettu osaamisen varmistamisen merkitys sekä työhyvinvoinnin että organisaation menestymisen suhteen. Jatkossa olisi hyvä systematisoida koko henkilöstön osaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytapaa siten, että osaamisen kehittämistä ohjaisi nykyistä vahvemmin tulevaisuuden tarpeet ja organisaatiolla olisi kokonaisnäkemys tarvittavasta osaamisesta ja sen varmistamisen mekanismeista. Henkilöstön työelämäjaksot ja niiden seuranta on tärkeää ottaa käyttöön strategiassa määritellyllä tavalla. Koulutuksen järjestäjän olisi tarpeen systematisoida työpaikkaohjaajien perehdyttämistä ja koulutusta luomalla yhtenäiset menettelytavat. Nyt on käytössä monenlaisia tapoja eri koulutusaloilla ja eri koulutusmuodoissa eivätkä toteuttamistavat vastaa kaikilta osin asiakkaiden tarpeita. Perehdytyksen ja koulutuksen toteutumista on myös tarpeen seurata nykyistä systemaattisemmin ja kattavammin. 4. Kokonaisarvio perustehtävien laadunhallinnasta Strategiset tavoitteet ohjaavat perustehtävien suunnittelua ja toteutusta. Aikuiskoulutukseen on lisäksi luotu oma toimintasuunnitelma tavoitteineen. Koulutuksen järjestämisessä huomioidaan hyvin alueelliset tarpeet, toimintaympäristön muutokset ja muiden koulutuksen järjestäjien tarjonta. Koulutusta markkinoidaan aktiivisesti työelämän suuntaan.

6 6 (9) Opetussuunnitelmatyötä ja -uudistusta on viety tavoitteellisesti läpi mm. oppimisen ja osaamisen arvioinnin sekä tietojärjestelmän sisällöllisen kehittämisen kautta (Wilma). Kehittämistyötä on tehty mm. eri toimipaikkojen, nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyönä. Työelämän yhteistyökumppaneilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelmiin neuvottelukunnissa. Toiminnan yhtenäistämiseksi on laadittu prosessikuvauksia. Oppisopimuskoulutuksessa prosessien kehittämistä on tehty myös valtakunnallisella tasolla muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Näyttötutkintoprosessi on kuvattu yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja prosessin käyttöönotto on parhaillaan menossa. Henkilökohtaistaminen toteutuu kolmivaiheisesti ja opiskelijalähtöisesti. Opiskelijoille laaditaan HOPSit ja heidän aiempi osaamisensa ja kokemuksensa tunnistetaan ja tunnustetaan osana henkilökohtaistamisprosessia. Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa opetussuunnitelmiin/tutkinnon perusteisiin ja heille tiedotetaan pääosin ennakkoon siitä, miten tietopuolinen koulutus ja työssäoppiminen ajoittuvat koulutusajalle. Työssäoppimisen toteutus perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja työssäoppimisen prosessi toimii käytännössä tarkoituksenmukaisesti. Työssäoppimisen toteutuksessa on käytössä innovatiivisia menetelmiä. Oppisopimuskoulutuksessa koulutusprosessin laatua varmistetaan mm. kolme kertaa vuodessa tehtävän seurannan ja siihen liittyvän palautteen, työpaikkakäyntien sekä hankintasopimusten toteutuman sekä läsnäoloseurannan avulla. Seurannan ja palautteen pohjalta on tehty kehittämistoimia esim. opetusmenetelmien kehittäminen. Prosessin parantamisessa hyödynnetään myös verkostoyhteistyötä ja vertaisarviointia kuuden muun oppisopimuskoulutuksen järjestäjän kanssa. Näytöt toteutetaan aidoissa työelämän tilanteissa työpaikoilla ja niiden arviointi toteutuu pääosin kolmikantaperiaatteella. Opiskelijahuoltopalvelujen kehittämisessä on otettu huomioon uuden opiskelijahuoltolain vaatimukset ja oppilaitoksella on tarjota opiskelijoilleen monipuoliset opiskelijahuoltopalvelut. Nuoret työuralle -koulutuksen avulla on voitu estää nuorten syrjäytymistä ja auttaa nuoria selkiyttämään uravalintojaan. Oppilaitoksen imago ja vetovoima on hyvä, mikä on mahdollistanut mm. ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnin opintoaloille.

7 7 (9) Opiskelijoiden näkemyksiä hyödynnetään vielä vähän opetussuunnitelmien laadinnassa ja niiden kehittämisessä. Heidän vaikutusmahdollisuutensa rajoittuvat lähinnä palautteen antamiseen. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä on vaihtelua siinä, miten tietopuolista koulutuksesta vastuussa olevat kouluttajat ovat mukana opintojen suunnittelussa ja miten he tekevät yhteistyötä työpaikkojen kanssa oppimisprosessin laadun varmistamiseksi. Henkilökohtaistamisprosessi toimii käytännössä, mutta sen toteuttamisessa on yksikköja koulutusmuotokohtaisia eroja. Kaikki opiskelijat eivät ole selvillä siitä, mitä HOPS:lla tarkoitetaan eikä valinnaisuus toteudu kaikkien opiskelijoiden osalta opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Oppisopimuskoulutuksen asiakkailla on tarpeita saada lisää perehdytystä ja tietoa eri toimijoiden roolista ja tehtävistä koulutuksen aikana. Näyttötutkintoprosessiin liittyvien alaprosessien kuvaaminen on kesken ja näyttöprosessin käytännön toteuttamisessa on yksikkökohtaista vaihtelua. Kehittämistyö on ollut voimakasta viime vuosien aikana ja parhaillaan on menossa jalkauttamisvaihe. Toiminta ei ole kaikissa yksiköissä vielä näyttötutkintoprosessin mukaista. Opiskelijahuoltopalvelujen saatavuudessa on vaihtelua toimipisteittäin eivätkä opiskelijat ole aina selvillä siitä, mitä palveluja heille on tarjolla. Palvelujen laatua ja saatavuutta ei myöskään seurata ja arvioida systemaattisesti. Tarpeita on myös opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön välisen yhteistyön tiivistämiseen. Työssäoppimisjakson kesto on osin liian lyhyt, jotta se houkuttelisi työnantajia työssäoppimispaikkojen tarjoamiseen. Vaikka koulutuksen järjestäjä kehittää uusia innovatiivisia koulutustuotteita ja henkilöstö on aktiivisesti yhteydessä työelämään ja kumppaneihin, on edelleen tarpeita markkinoinnin ja oppilaitoksen näkyvyyden lisäämiseen. 5. Arviointi-, palaute- ja tulostieto Palautejärjestelmä kattaa opiskelija- ja henkilöstöpalautteen keräämisen ja työelämältä saatavan lähinnä suullisen palautteen esim. ammatillisten neuvottelukuntien kautta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Laajempi sidosryhmäkysely on toteutettu kaksi kertaa. Sekä työelämä että opiskelijat voivat antaa suullista palautetta helposti, palautteisiin reagoidaan herkästi ja niiden pohjalta kehitetään toimintaa.

8 8 (9) Koulutuksen järjestäjä on syksyllä toteuttanut laadunhallinnan vaikuttavuuskyselyn ja saanut sen avulla tietoa laadunhallintajärjestelmänsä tilasta. Sisäiset auditoinnit on myös aloitettu ja katselmusten käyttöönotosta on päätetty. Nämä tuottavat jatkossa lisää tietoa kehittämisen pohjaksi. Koulutuksen järjestäjän on tarpeen luoda osana laadunhallintajärjestelmäänsä kokonaisvaltainen arviointijärjestelmä, joka kattaisi itsearvioinnin lisäksi menettelytavan mm. ulkoisten arviointien tulosten hyödyntämiseen ja erilaisten arviointien aikataulutukseen. Kokonaisvaltaisen arviointijärjestelmän määrittäminen varmistaisi osaltaan arviointien systemaattisuutta ja arviointitietojen käyttöä kokonaisvaltaisesti laadunhallinnan kehittämisessä. Palautejärjestelmän kattavuutta ja palautteiden keräämisen systemaattisuutta voitaisiin edelleen parantaa. Palautteiden analysointi ja hyödyntäminen ei ole systemaattista eikä palautteita käydä systemaattisesti läpi esim. opiskelijoiden kanssa. Palautteisiin reagointinopeus myös vaihtelee. Palautteen pohjalta tehdyistä kehittämistoimista tiedottamista voisi lisätä sekä organisaation sisällä että ulkoisille sidosryhmille. 6. Parantaminen Toinen toisiltaan oppimista edistetään organisaatiossa rakenteellisilla ratkaisuilla esim. sisäiset auditoinnit, laaturyhmät ja vertaisarviointi oppisopimuskoulutuksessa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja sen avulla kehitetään toimintaa. Koulutuksen järjestäjä osallistuu aktiivisesti mm. laadunhallinnan kehittämisverkostoihin. Maakuntayhteistyö on vakiintunutta. Koulutuksen järjestäjällä on näyttöä innovatiivisuudesta ja uudistumiskyvystä esim. 3D ja biotalous ja niihin liittyvä verkostoissa tapahtuva kehittäminen. Laadunhallintajärjestelmää kehitetään systemaattisesti edelleen ISO- standardiin perustuen palautteiden ja tulostiedon pohjalta.

9 9 (9) Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän on tarpeen kehittää menettelytapa, jolla varmistettaisiin kokonaiskäsityksen muodostaminen kehittämistarpeista, niiden valinnasta ja priorisoinnista eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta. Organisaatiossa voitaisiin edelleen lisätä toinen toisiltaan oppimista ja yhteistyötä esim. resurssien yhteissuunnittelua eri koulutusalojen ja yksikköjen välillä. Hanketoiminta ei jakaudu tasaisesti eri koulutusalojen kannalta tarkasteltuna. Hanketoiminnan tuotosten käsittelyä, uusien toimintamallien jalkauttamista ja hyvien käytäntöjen hyödyntämistä voitaisiin myös edelleen tehostaa.