Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

Transkriptio

1 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Liikuntakasvatuksen jaoksen loppuraportti Liikuntakasvatuksen jaokseen kuuluvat seuraavat henkilöt Jyväskylän yliopistosta: Heikinaro Johansson, Pilvikki (liik.tiet.laitos) Herva Heikki (liik.tiet.laitos) Kalaja Teppo (liik.tiet.laitos) Kannas Lasse (terv.tiet. laitos) Koponen Jouni (normaalikoulu) Laakso Lauri (liik.tiet.laitos) Lumiaho Päivi (normaalikoulu) Paakkari Olli (terv.tiet. laitos) Parkatti Heikki (normaalikoulu) Penttinen Seppo (OKL) Tiitinen Seppo (OKL) Lisäksi liikuntakasvatukseen on nimetty ns. refereejaos, jonka jäsenistä osa on osallistunut liikuntakasvatuksen jaoksen työskentelyyn VOKKE projektiin liittyvien valtakunnallisten seminaarien yhteydessä: Asanti Riitta, Turun yliopisto, OKL Hovinheimo Eljas, Joensuun yliopisto Eklund Marita, Åbo Akademi Marila Antti, Joensuun yliopisto Pönkkö Anneli, Kajaanin OKL Romar Jan Erik, Åbo Akademi Valtonen Juha, Helsingin yliopisto, SOKLA Liikunnan aineenopettajakoulutuksen tavoitteet ja ydinsisällöt Koulutusväylät Liikuntatieteiden kandidaatin (LitK 180 op) ja Liikuntatieteiden maisterin (LitM 120 op) tutkinnot, pääaineena liikuntapedagogiikka. Opinnot tähtäävät maisterin tutkintoon ja opiskelijat valitaan suoraan maisterin tutkintoa suorittamaan. Liikunnan sivuainekokonaisuus (60 op), jossa Jyväskylän yliopisto koordinoi neljän eri koulutusyksikön (Jyväskylä, Kajaani, Turku/Rauma ja Vaasa) tutkintovaatimuksia ja järjestää valtakunnallisen opiskelijavalinnan vuosittain. Opinnot tähtäävät liikunnan aineenopettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa (vuosiluokat 1 9). Valtakunnallisen opettajankoulutuksen laajennushankkeen yhteydessä on kehitetty kaksi uutta koulutusväylää, joiden rahoitus jatkuu toistaiseksi vuoden 2009 loppuun: o Liikunnanohjaajien väylä, jossa opiskelijat (sisäänotto 15/vuosi) valitaan maisteriohjelmaan, pääaineena liikuntapedagogiikka. Opintoihin sisältyvät maisteriopintojen lisäksi 48 opintopisteen kandidaatin tutkintoa täydentävät opinnot. o Liikuntaa opettavien opettajien pätevöittämiskoulutus (60 op), joka tähtää pääosin liikunnan aineenopettajan kelpoisuuteen perusopetuksessa (vuosiluokat 1 9) eikä ole tutkintoon 1 (5)

2 johtavaa koulutusta. Työn ohessa toteutettavaan ja monimuotokoulutuksena tapahtuviin opintoihin valitaan vuosittain 20 opiskelijaa. Vähintään yksi ryhmä tulee kuitenkin olemaan tutkintoon johtavaa koulutusta liikunnanohjaaja koulutuksen saaneille opettajille. Koulutuksen tavoitteet Liikunnanopettajan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa oman alansa hyvin hallitsevia, pedagogisesti taitavia, kasvatusvastuunsa tuntevia, yhteistyöhön kykeneviä ja omasta ammattitaidostaan huolehtivia yhteiskunnallisesti valveutuneita opettajia. Tavoitteena on antaa valmiudet toimia liikunnanopettajana perusopetuksesta korkea asteeseen sekä muissa liikunta alan asiantuntemusta edellyttävissä koulutus ja opetustehtävissä. Uuden tutkintorakenteen mukaisessa opintosuunnitelmassa vuodesta 2005 alkaen liikunnan aineenopettajakoulutuksen tavoitteet on määritelty vaatimustasoperusteisesti. Kandidaatintutkinnossa (pääaineena liikuntapedagogiikka) tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut: osaa liikunnan aineenhallinnan sekä pedagogiikan perustiedot ja taidot ymmärtää ja osaa käyttää liikuntakasvatusta keinona tukea yksilön kasvua, kokonaiskehitystä ja hyvinvointia sekä mieltää oman kasvatusvastuunsa on perehtynyt koulujärjestelmän eri tasojen liikuntakasvatuksen ominaispiirteisiin teoriassa ja käytännössä sekä kykenee havainnoimaan niitä yhteiskunnallisia kehityssuuntia, joihin koulujärjestelmän eri tasojen liikuntakasvatuksella on perusteltua ja mahdollista vaikuttaa (laaja alainen opettajuus) on perehtynyt liikuntapedagogiikkaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti siten, että kykenee perustelemaan liikuntakasvatuksen yksilö ja yhteiskunnallisia merkityksiä eri tahoille on yhteistyökykyinen, hallitsee riittävät kieli ja viestintätaidot sekä osaa vuorovaikutteisesti toimia eri ikäisten oppilaiden ja kollegoiden kanssa (työyhteisöllisyys) kykenee kohtaamaan käytännön liikuntakasvatustilanteissa heterogeenisiä sekä erityistarpeita omaavia oppilasryhmiä (monikulttuurisuus, soveltava liikunta) pystyy liikuntapedagogiikan tutkimustiedon kriittiseen lukemiseen ja analysoimiseen, itsenäiseen tiedonhankintaan sekä tutkielman laadintaan. Kandidaattitutkinto luo perustan maisteriopinnoille. Maisteritutkinnon (pääaineena liikuntapedagogiikka) tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut: osaa monipuolisesti liikunnan aineenhallinnan sekä pedagogiikan tietoja ja taitoja kykenee vastaamaan laaja alaisesti liikunnanopettajan ammatin asettamiin haasteisiin pystyy kokonaisvaltaiseen oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen on omaksunut hyvät kieli ja viestintätaidot sekä osaa vuorovaikutteisesti toimia eri ikäisten oppilaiden, kollegoitten, vanhempien ja koulun erilaisten sidosryhmien kanssa on kiinnostunut opettajan työstä ja pystyy kehittämään omaa opettajuuttaan sekä sen pohjalta osallistumaan koulun kasvatus ja opetuskäytäntöjen kehittämiseen on omaksunut tutkivan otteen oman alansa ja itsensä ammatilliseen kehittämiseen kykenee tutkimustiedon tuottamiseen ja tieteelliseen viestintään osaa toimia liikunnanopettajan sekä sivuainevalintojensa mukaisesti myös muiden oppiaineiden tai niihin rinnastettavien aihekokonaisuuksien opetustehtävissä. 2 (5)

3 Maisteritutkinto luo perustan tieteellisille jatko opinnoille. Koulutuksen ydinsisällöt Liikuntatieteiden laitoksen koulutusta on kehitetty koko olemassaolonsa ajan siten, että se antaisi mahdollisimman hyvät teoreettiset ja käytännölliset valmiudet liikunta alan opetus ja koulutustehtäviin. Erityistä huomiota on kiinnitetty teorian ja käytännön yhteen liittämiseen ja valmiuteen kohdata muuttuva opetusympäristö ja liikuntakulttuuri. Yhteiskunnallisen kehityksen myötä oppiainekseen eli liikuntaan liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Liikunnan opettaja ei ole ainoastaan liikuntataitojen ja tietojen jakaja, vaan ennen kaikkea laaja alainen hyvinvointiasiantuntija. Liikuntakulttuurissa tapahtuvien nopeiden muutosten takia opettajaan kohdistuu myös alan kehitys ja innovointityöhön sekä uuden tiedon välittämiseen liittyviä odotuksia. Koulutuksessa otetaan huomioon ihmisen elämänkulku varhaislapsuudesta vanhuuteen, joten laitokselta valmistuvat saavat valmiudet kaikenikäisten kansalaisten liikuttamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Opettajuuteen liittyy tiedollista ja taidollista asiantuntijuutta, joka ei rajoitu ainoastaan oppiaineksen hallintaan, vaan myös oppilaan tuntemukseen, didaktiseen osaamiseen, ihmissuhdetaitoihin sekä yleisiin yhteiskunnallisiin ja työelämätaitoihin. Asiantuntijuuden lisäksi tulevan opettajan on syytä pohtia ihmis ja kasvatuskäsitystänsä sekä ammatillista moraalia, tiedostaa vastuunsa opettajana ja kasvattajana sekä muodostaa niiden pohjalta henkilökohtainen opetusfilosofiansa. Opetussuunnitelman sisällöstä ja pedagogisesta toteutuksesta Liikunnanopettajakoulutuksessa koetaan tarpeelliseksi tehostaa opiskelijoiden orientoitumista opettajan asiantuntijuuteen eli opettajuuteen. Liikunnanopettajakoulutus on poikennut perinteisestä suomalaisesta aineenopettajakoulutusmallista, sillä opiskelijat on valittu suoraan opettajankoulutukseen. Tämä on antanut mahdollisuuden kehittää opetussuunnitelmaa siten, että opettajuuteen kehittyminen on voitu aloittaa ainelaitoksella heti opintojen alusta lähtien. Opettajan ammattiin suuntautuminen näkyy jo liikunnanopettajien valintakokeissa, missä soveltuvuutta alalle on arvioitu hakijoiden tietojen ja motoristen taitojen sekä opetus käyttäytymisen avulla 1970 luvulta lähtien. Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kasvua liikunnanopettajuuteen lähdetään tukemaan heti valintakokeiden jälkeen ennakkositouttamisella. Opiskelijoille lähetetään hyväksymiskirjeessä tehtävä, jossa opiskelijaa pyydetään pohtimaan omia motiivejaan hakeutua liikunnanopettajan ammattiin. Opiskelija kuvaa myös asioita, joita hän pitää tärkeinä liikunnanopetuksessa omien kokemustensa pohjalta sekä tulevaan koulutukseen kohdistuvia toiveitaan ja odotuksiaan. Koulutuksessa opetettavan aineen opinnot ja pedagogiset opinnot järjestetään rinnakkaisina. Koulutuksen keskeiset teemat, kuten opetussuunnitteluun, vuorovaikutustaitoihin, opettajan etiikkaan ja itsetuntemukseen, opetuksen soveltamiseen, motoriseen oppimiseen ja oppimisen laaja alaiseen tuntemiseen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen liittyviä asioita käsitellään sekä liikunta että pedagogisissa opinnoissa. Orientaatio koulussa työskentelyyn ja oppilaan kohtaamiseen alkaa ainelaitoksen opinnoissa heti ensimmäisenä syksynä. Opettajatuutorointi eli ryhmäohjaus on olennainen osa liikunnan aineenopettajan opintoja. Opettajatuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista suuntautumista ja kasvua 3 (5)

4 opettajuuteen. Lisäksi tuutoroinnin avulla pyritään yhdessä opiskelijan kanssa kehittämään opiskelun suunnitelmallisuutta ja integroimaan eri opintojaksojen sisältöjä toisiinsa. Toiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa koulutuskokonaisuuden hahmottamisessa sekä tukea opintojen etenemistä henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla. Ryhmäohjaus on ollut käytössä nykyisessä muodossaan syksystä 2000 alkaen. Liikuntatieteiden laitoksen henkilökunnan joukosta valitaan vuosittain neljä tai viisi ryhmäohjaajaa, jotka toimivat oman opiskelijaryhmänsä tuutoreina läpi viisivuotisen koulutuksen. Ryhmäohjaus on sijoitettu sekä opiskelijan että opettajan työvelvollisuuteen ja opinnot kuvataan opinto oppaassa. Ohjauksen muotoina käytetään ohjauskeskusteluita ryhmäohjaajan kanssa sekä pienryhmä ja arviointikeskusteluita. Ryhmät kommunikoivat myös sähköpostitse. Lisäksi opiskelijat tekevät henkilökohtaista pedafoliota, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa pohtimaan omaa opetusfilosofiaansa. Opettajan pedagogiset opinnot liikunnan aineenopettajakoulutuksessa Opettajan pedagogiset opinnot on perinteisesti toteutettu liikunnanopettajakoulutuksessa nk. integraatiomallina. Tässä mallissa opiskelija suorittaa osan pedagogisista perus ja aineopinnoista ainelaitoksella kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja osan opettajankoulutuslaitoksella, Normaalikoululla ja muilla harjoittelukouluilla neljäntenä tai viidentenä opiskeluvuotena. Liikunnanopettajakoulutuksen opettajan pedagogisten opintojen laaja alainen malli on luotu jo lähes neljännesvuosisata sitten ja siihen sisältyvää opetusharjoittelua on toteutettu Normaalikoulun lisäksi muissa oppilaitoksissa. Haasteen pedagogisten opintojen kehittämiselle loi aikoinaan tietoisuus siitä, että Jyväskylä on maan ainoa liikunnan aineenopettajakoulutusta järjestävä koulutusyksikkö ja Jyväskylän on selvittävä suurista harjoittelijamääristä. Vuosittain valitaan 51 opiskelijaa normaalikiintiöön. Lisäksi valtakunnalliseen liikunnan aineenopettajien laajennushankkeeseen valitaan vuosittain 15 opiskelijaa kokopäivä opiskelijoiksi (AMK väylä liikunnanohjaajatutkinnon suorittaneille) sekä 20 opiskelijaa työn ohessa tapahtuvaan monimuotoiseen pätevöittämiskoulutukseen. Laadukkaiden pedagogisten opintojen tarjoaminen on edellyttänyt Normaalikoulun rinnalla myös muiden harjoitteluvaihtoehtojen olemassaoloa. Liikunnanopettajakoulutukseen valittujen opiskelijoiden pedagogiset opinnot alkavat ainelaitoksella ensimmäisenä syksynä ulottuen läpi koulutuksen opettajankoulutuslaitoksen puolelle. Valtakunnallisen laajennushankkeen opiskelijoiden opettajan pedagogiset opinnot toteutetaan erikseen suunnitellulla tavalla, missä pedagogisiin aineopintoihin sisältyvät harjoittelut on hajautettu muihin valtakunnan Normaalikouluihin. Vuonna 1999 perustettiin liikunta ja terveystieteiden tiedekunnan ja kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen, erityisesti pedagogisten opintojen, koordinointia varten yhteistyöryhmä. Toimielin virallistettiin molempien tiedekuntien tiedekuntaneuvostoissa vuonna 2002 ja vakinaistettiin vuonna Liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutusta koordinoivassa työryhmässä ovat edustettuina: liikuntatieteiden laitos, opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän Normaalikoulu, terveystieteiden laitos sekä Jyväskylän seudun ammatilliset oppilaitokset. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään liikunnan aineenopettajakoulutukseen liittyviä asioita. Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti oli luontevaa toteuttaa liikunnan aineenopettajakoulutuksen osalta ko. työryhmässä. 4 (5)

5 Uuden tutkintojärjestelmän pohjalle on rakennettu yhteistyössä uudenlainen integraatiomalli, joka otettiin käyttöön syksyllä Tässä mallissa opiskelija suorittaa 19 op opettajan pedagogisista opinnoista ainelaitoksella ja 41 op opettajankoulutuslaitoksessa, Norsseissa ja muissa harjoittelukouluissa. Opinnot toteutetaan opettajankoulutuslaitoksen, liikuntatieteiden laitoksen, normaalikoulun ja kenttäkoulujen välisenä yhteistyönä. Liikunnan opiskelijoiden kasvatustieteen yhteiset perusopinnot toteutetaan ensimmäisenä opiskeluvuotena. Liikuntapedagogiikan pääaineopiskelijoiden toisen opiskeluvuoden syys ja kevätlukukauden opiskeluohjelmaan sisältyy Jyväskylän alueen alakouluissa toteutettava kummikoulujärjestelmä, jonka ohjauksesta vastaavat liikuntatieteiden laitoksen opettajat. Kasvatustieteen laitoskohtaisiin perusopintoihin sisältyvän ohjatun orientoivan harjoittelun opiskelijat suorittavat normaalikoulussa toisen opintovuoden keväällä. Opinnoista vastaavat opettajankoulutuslaitoksen liikunnan didaktiikan lehtorit ja Jyväskylän Normaalikoulun opettajat. Normaalikoulun harjoittelu on suunniteltu liikunnalla toteutetun kummiluokkajärjestelmän jatkoksi ja tukemaan pitkäkestoista opettajuuden kehittymisen mallia. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen kehittämishaasteet Opettajuuden kehittyminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka muodostuu ennakoivasta vaiheesta, varsinaisesta opiskeluajasta sekä työelämässä tapahtuvasta kehittymisestä täydennyskoulutuksineen. Yliopistollinen täydennyskoulutus on osa elinikäisen oppimisen strategiaa Suomessa. Liikunnanopettajien täydennyskoulutus liittyy läheisesti opettajakoulutukseen ja opettajuuteen. Liikuntatieteen laitos tarjoaa vuosittain yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen kanssa täydennyskoulutusta liikuntaa ohjaaville opettajille. Kehittämishaasteena on täydennyskoulutuksen ulottaminen valtakunnallisesti koko maahan. Lisäksi täydennyskoulutus, jossa vastavalmistuneiden opettajien työyhteisöön integroitumista edistetään ns. mentoroinnin avulla, kuuluu tulevaisuuden haasteisiin. Liikunnan alueella pyritään kehittämään myös yhtenäistä perusopetusta. Opettajankoulutusyksiköiden yhteistyöverkosto on nimeltään LiikuntaKasVi. Siinä ovat mukana Suomen kaikki opettajankoulutusyksiköt sekä liikuntatieteiden laitos. Verkoston tavoitteena on käydä yksiköiden välistä vuoropuhelua luokanopettajakoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen välillä, muun muassa monialaisten ja sivuaineopintojen kehittämiseksi. LiikuntaKasVin toimintaan sisältyy paitsi kouluttajien että opiskelijoiden verkostotyöskentelyä, myös liikunnan opettajankouluttajien täydennyskoulutusta ja oppimateriaalin tuotantoa. Nykyään terveystieto on oma oppiaine perusopetuksen yläluokilla, lukiossa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulujen terveystiedon opetuksesta ovat aikaisemmin vastanneet pääasiassa liikunnanopettajat. Keskeinen kehittämishaaste on saada liikunnan ja terveystiedonopettajakoulutus niveltymään yhteen siten, että liikunnanopettajilla on jatkossakin mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa terveystieto toisena koulussa opetettavana aineena. Jaoksen työskentelyn tulevaisuus Liikunnan ja terveystiedon aineenopettajakoulutusta koordinoiva työryhmä on pysyvä ja jatkaa työskentelyään myös tulevaisuudessa. 5 (5)