Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI
|
|
- Marja-Leena Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin yliopisto LOPPURAPORTTI Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportti on laadittu jaoksen kokousmuistioiden pohjalta. Loppuraportti jakautuu seitsemään päälukuun. Raportissa mainitaan jaoksen kokoonpano sekä jaoksen työskentelytapoja. Raportissa kuvataan luokanopettajakoulutuksen tavoitteita sekä luokanopettajakoulutuksen ydinainesta koulutuksen kandidaatti ja maisterivaiheissa. Jaoksen työskentelyn puitteissa esille tulleita luokanopettajakoulutuksen vaihtoehtoisia pedagogisia ja rakenteellisia malleja esitellään. Raportin lopussa pohditaan luokanopettajakoulutuksen kehittämisen tulevaisuuden haasteita ja luokanopettajakoulutuksen valintoja. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportin ovat laatineet jaoksen puheenjohtaja, professori Matti Meri ja assistentti Auli Toom. Loppuraportin on viimeistellyt tutkija Varpu Tissari Vokke projektista. 1. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen jäsenet Perusjaos Puheenjohtaja, professori Matti Meri, Helsingin yliopisto Julkunen Marja Liisa, professori, Joensuun yliopisto Kalaoja Esko, Oulun yliopisto Korhonen Osmo, jatko opiskelija, Helsingin yliopisto Korpinen Eira, professori, Jyväskylän yliopisto Kyyrönen Liisa, Jyväskylän yliopisto Pöllänen Sinikka, professori, Joensuun yliopisto Soininen Marjaana, professori, Turun yliopisto, Rauman OKL Pösö Anna Kaarina, opiskelijaedustaja, varalla: Karlsson Tuula Toom Auli, assistentti, Helsingin yliopisto Yli Panula Eija, Turun yliopisto Refereejaos Eklund Myrskog Gunilla, Åbo Akademi Hansen Sven Erik, professori, Åbo Akademi Linnansaari Päivi, Lapin yliopisto Syrjäläinen Eija, professori, Tampereen yliopisto Virta Arja, professori, Turun yliopisto 2. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen työskentelytavat Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaos kokoontui kaiken kaikkiaan 8 kertaa. Kokouksista on laadittu kokousmuistiot, jotka on julkaistu Vokke projektin verkkosivulla ( Lisäksi käsiteltäviä asioita kommentoitiin sähköpostitse sikäli kun jaosten jäsenten kannanottoja käsiteltäviin asioihin tarvittiin. Jaos on ollut yhteydessä muihin jaoksiin sekä kuullut luokanopettajakoulutuksen eri asiantuntijoita. Jaos on käyttänyt työskentelyssään erilaisia luokanopettajakoulutukseen liittyviä kotimaisia ja 1
2 kansainvälisiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä perehtynyt opetusministeriön ja Opetushallituksen laatimiin raportteihin ja kannanottoihin. Suosituksia valmistellessaan jaos on pyrkinyt eri opettajankoulutusyksiköiden esittämien näkökohtien huomioon ottamisen. 3. Luokanopettajakoulutuksen tavoitteet Tavoitteiden asettelua edistettiin kolmen teoreettisen tavoitekäsitteen avulla: kuvaileva tavoite, formaalitavoite ja vaatimustasoihin perustuva tavoite. Tavoitteiden asettelussa otettiin esiin mm. seuraavia näkökohtia: Opettajankoulutukselle asetettavat tavoitteet ovat kannanottoja oppimiskäsityksiin. Uuden oppiminen on hidasta erityisesti, kun kyseessä on paradigman muutos. Oppiaineiden sisältöjä tulisi oppia sisältöjen didaktiikka huomioon ottaen. Transferin merkitys korostuu eri oppiaineiden didaktiikkaan perehdyttäessä. Luokanopettaja tarvitsee työssään avointa ja tutkivaa asennetta sekä kriittistä yhteiskuntakuvaa. Kouluelämän keskeisiä teemoja ovat tällä hetkellä oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen. Tavoitteiden määrittelyn tulee olla käsi kädessä uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien kanssa. Erityishaaste nousee yhtenäisestä perusopetuksesta sekä perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen saumattomasta niveltämisestä. Tärkeää on pohtia miksi, mitä ja miten opetetaan? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistut alaluokkien koulukasvatuksen ja opetuksen tavoitteet suuntaavat luokanopettajan koulutuksen tavoitteiden asettelua. Keskeistä luokanopettajan työssä on oppilaantuntemus, tutkiva ote työhön, opettajan pedagoginen ja didaktinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tässä keskeistä on kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö. Tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka ymmärtävät elinikäisen oppimisen merkityksen työssään. Koulutuksessa oleellista on luokanopettajan professioon liittyvien valmiuksien, tietojen ja taitojen kehittäminen. Luokanopettajan koulutus on maisterikoulutusta. Kelpoisuus edellyttää maisterin tutkintoa. Tämän vuoksi koulutuksen kandidaattivaiheen ja maisterivaiheen tavoitteiden erotteleminen on lähinnä teknistä Luokanopettajan koulutuksen tavoite kandidaattivaiheessa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 2
3 3.2. Luokanopettajan koulutuksen tavoite maisterivaiheessa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 4. Luokanopettajan koulutuksen ydinaines Yliopistojen opettajankoulutusyksiköt sitoutuvat siihen, että kandidaatin tutkinto (pääaine kasvatustiede) hyväksytään sellaisenaan siirryttäessä yliopistosta toiseen. Yhteinen ydin on systemaattisen kasvatustieteen osa alueilta: kasvatuspsykologia, kasvatuksen filosofia, kasvatuksen historia, didaktiikka, kasvatussosiologia, perustiedot tutkimusmenetelmistä, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät ja tieteenfilosofian perusteet. Toisen yhteisen ytimen muodostaa opettajan kelpoisuuden edellyttämä opettajan pedagogiset opinnot, johon kuuluu kasvatustieteen/kasvatuspsykologian opintoja ja praktikumiopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voivat jakaantua sekä kandidaatinvaiheen että maisterivaiheen opintoihin.. Luokanopettajan koulutuksen pedagogiset mallit.1. Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenne Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenteeksi sovittiin liitteen 1 mukainen tutkintorakenne. Koulutuksen tavoitteet ovat yhteiset kaikille opettajankoulutusyksiköille. Sen sijaan opinto ohjelmissa voi olla sisältöjen ja laajuuden suhteen eroja opettajankoulutusyksiköiden välillä..2. Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on kelpoisuusasetuksen määrittelemät opintopistettä. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava kelpoisuusasetus. Pedagogisiin opintoihin voi sisällyttää pääaineen opintoja ja praktikumiopintoja. Koulutusyksiköllä on mahdollisuus painottaa sellaisia pedagogisia sisältöjä, joka ovat yksikön profiloitumisen mukaisia. Luokanopettajakoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen lähentämistä suositellaan..3. Monialaiset opinnot luokanopettajan tutkinnossa.3.1. Tavoitteiden määrittelyä Monialaiset opinnot ovat maailmankuvaopintoja, joiden avulla kunkin tieteenalan omintakeisuus ja tapa lähestyä ilmiöitä tulevat esiin. Tämän vuoksi tavoitteiden määrittelyssä on keskeistä käsitys tiedosta ja ko. tiedonalaa kuvaavan ja selittävän tieteellisen ajattelun näkökulma tietoon. Tavoitteiden asettelussa tulee pohtia monialaisten tärkeyden merkitystä. 3
4 Perusopetuksen alaluokilla ei niinkään tulisi opettaa oppiainetta, vaan keskittyä oppimisprosessiin. Tällöin asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen on oleellista, kun halutaan luoda eheä ja kokonaisvaltainen kuva maailmasta. Taito ja taideaineiden opetuksessa keskeisenä tavoitteena on luoda myönteinen asenne ko. oppiaineita ja niiden opettamista kohtaan. Opiskelijan tulee saada positiivisia oppimiskokemuksia, jotka pitävät yllä opiskelijan luottamusta omiin oppimismahdollisuuksiinsa. Jaos suositteli monialaisten vähimmäislaajuudeksi op, mutta ei suositellut monialaisten ainekohtaista pistejakoa. Monialaisia opintoja on mahdollista laajentaa käyttämällä tähän tarkoitukseen osaa sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen 7 opintopisteestä. Ministeriön suositus on ollut, että ei rakennettaisi pienempiä kuin 3 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia. Opiskelijan HOPS ohjaa mahdollisuutta kasvattaa monialaisten opintojen osuutta. Monialaisia opintoja voi syventää aiheenvalinnalla myös kandidaatin opinnäytetyössä. Erityisenä ongelmana nähtiin taito ja taideaineiden asema monialaisissa opinnoissa. Opiskelijan pitäisi saavuttaa tietty minimitaitotaso kaikissa peruskoulun alaluokilla opetettavissa aineissa. Taito ja taideaineiden aineenhallinnan syventäminen nähtiin myös täydennyskoulutuksen erityistehtävänä Monialaisten opintojen toteutus ideoita ja toteuttamismahdollisuuksia Jaos suosittelee seuraavia toteutusmahdollisuuksia: Tutkimustyöpajan työskentelymalli, jossa tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan ainedidaktiikan opintojen sisältöihin. Moduulirakennetta voi hyödyntää monialaisten toteutuksessa ja näin aikaansaada ainekohtaisia ja myös ainerajoja ylittäviä verkostoja. Eri opettajankoulutusyksiköiden virtuaalitoteutuksena voi olla monialaisten johdantokurssi, jossa valottuu eri oppiaineiden merkitys perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja maailmankuvan muodostumisessa. Virtuaalisesti voi toteuttaa orientoivia tukikursseja, joiden avulla voisi varmistaa/diagnosoida opiskelijoiden lähtötasoa. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien merkitystä alaluokkien opetuksessa tulee painottaa. Tällöin korostuu tieteellisen ajattelun näkökulma, analysoiva, kriittinen ja ymmärtävä ote tiedon käsittelyyn ja omaksumiseen..4. Praktikumit luokanopettajan tutkinnossa Praktikumeista eri opettajankoulutusyksiköt käyttävät käsitteitä ohjattu harjoittelu, opetusharjoittelu, praktikumi, muu ohjattu harjoittelu. Jaos suosittelee, että luokanopettajakoulutukseen sisältyy praktikumiopintoja vähintään 20 opintopistettä. Praktikumeja ei tulisi pirstoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi. Niiden tulee olla kokonaisuuksia, joilla on omat selkeät ja opettajuuden kehittymisen kannalta nousujohteiset tavoitteet. Praktikumeista tulisi olla suurempi osuus maisterivaiheessa kuin kandidaattivaiheessa. Pratikumien toteutuksessa tulee opiskelijoilla olla mahdollisuus riittävään kenttäkoulussa tapahtuvaan praktikumiin. Praktikumien hyvästä ohjauksesta on huolehdittava. 4
5 6. Luokanopettajan koulutuksen ja tutkinnon kehittäminen tulevaisuudessa On tärkeää, että tutkintovaatimukset ja opetusohjelmat tukevat yhtenäisen perusopetuksen tavoitteita. Tämän vuoksi on suotavaa, että luokanopettajalla on mahdollisuus opintopisteen laajuiseen sivuaineeseen, jotta hän voi saada aineenopettajan kelpoisuuden tässä aineessa. Erityispedagogisten opintojen laajuus ja sisältö luokanopettajakoulutuksessa askarrutti paljon. Joensuussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Åbo Akademissa on erityispedagogiikan professuureja ja erityisopettajien koulutusta. Erityispedagogiikan tarjontaa voidaan hyödyntää näissä yliopistoissa myös luokanopettajakoulutuksessa. Joensuussa ja Helsingissä on inklusiivinen kouluopintojakso, jonka laajuus on opintopistettä. Jyväskylästä esitettiin ajatus, että erityispedagogiikan teemoja pitäisi integroida myös muihin kursseihin. Seuraavalla tutkimusvaatimuksia tarkastelevalla kierroksella tulee kaikissa luokanopettajan koulutuksissa pyrkiä lisäämään erityispedagogisia sisältöjä jokaisen opiskelijan pakollisina opintoina. Seuraavalla kierroksella on kiinnitettävä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: Opiskelijoiden liikkuvuuden mahdollistaminen Opiskelija aineksen heterogeenisuuden aiheuttama hankaluus kasvatustieteen opintojen mielekkäiksi järjestelyiksi Monialaiset opinnot ja niiden järjestäminen on jatkuvasti koulutuksen haasteellisin kohta, yksi kehittämissuunta voi olla uusien väylien (mm. virtuaaliopintojen) kehittäminen Luokanopettajan ja aineenopettajan pedagogisten opintojen lähentäminen Luokanopettajan jatko opintokelpoisuudesta huolehtiminen järjestämällä riittävän laajuisia menetelmänopintoja Tieto ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien selvittäminen tutkintovaatimusten toteuttamisessa monimuoto opetuksena 7. Valintojen kehittäminen VAKAVA hanke koordinoi valtakunnallista kasvatusalan yhteisvalintaa. Hankkeessa mukana olleet koulutukset järjestivät yhteisen kirjaan pohjautuvan monivalintakokeen kesällä Valintajärjestelmän on tarkoitus olla yksinkertainen, toimiva ja kustannustehokas. Yhteisen karsivan kokeen lisäksi jokainen koulutusyksikkö toteuttaa oman koulutusalalle soveltuvuutta arvioivan valintakoeosion.
6 Liite 1. Vokke projektin neuvottelukunnassa vuonna 2004 hyväksytty luokanopettajan koulutuksen tutkintorakennesuositus ja tavoitekuvaukset (Viimeistelty Vokkekonttorissa ) LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS Yhteiskuntakonteksti Luokanopettaja on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolinen asiantuntija, joka hallitsee tehtävänsä, kykenee itsenäiseen toimintaan, tuntee kasvatusvastuunsa ja huolehtii ammattitaidostaan. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, kotien, opetustoimen hallinnon ja yhteiskunnan kulttuuri ja hyvinvointipalveluista vastaavien tahojen kanssa. Luokanopettaja vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetuksesta. Tavoite kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoite maisterin tutkinnossa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 6
7 Luokanopettajakoulutus: Vokke suositus Opintokokonaisuus KK 180 KM Viestintä ja orientoivat opinnot, HOPS 1+ 2 Pääaineopinnot opinnäyte 40 tutkimusmenetelmäopinnot muut pääaineopinnot opettajan pedagogiset opinnot joista ohjattu harjoittelu vähint. 20 op Monialaiset opinnot Sivuaineen opintoja tai vapaasti valittavia opintoja, esim. yliopistokohtaisia sovelluksia teemoista: monikulttuurisuus, erityisopetus, tieto ja viestintätekniikka jne Luokanopettajakoulutus: pääaineen sisältöjen jakautuminen, Vokke suositus Kasvatustiede KK KM Opinnäyte 40 0 Tutkimusmenetelmäopinnot 1 Muut pääaineopinnot 1 1 Opettajan pedagogiset opinnot 2 3 Yhteensä
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotLeena Lehtimäki Julkaistu vt Helsingin yliopisto VOKKE projekti KOKOUSMUISTIO
Leena Lehtimäki 4.7.2005 Julkaistu 29.1.2007vt Helsingin yliopisto VOKKE projekti leena.lehtimaki@helsinki.fi KOKOUSMUISTIO LUOKANOPETTAJAJAOKSEN VOKKE KOKOUS AIKA: tiistai 5.4.2005 klo 12 16 PAIKKA: LÄSNÄ:
LisätiedotKASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA
1 Ritva Jakku-Sihvonen 30.3. 2004, Vokke-projekti KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Kasvatusalalta valmistuu luokanopettajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia,
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotAsia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen
Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatustiede Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9. 22.10.
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatuspsykologia Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9.
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotMatematiikka. Orientoivat opinnot /
Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotPOM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913
POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)
LisätiedotOpinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti
1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotVOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous
1 VOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous MUISTIO Aika: tiistai 31.8.04 klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotValtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)
Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003, 2004 ja 2005 Päivitetty 4.3.2005 Ritva Jakku-Sihvonen Vokke-projektin
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotValtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Kaisa Mustonen
Valtakunnallisen opettajankoulutuksen MUISTIO ja kasvatustieteiden tutkintojen 29.4.2004 kehittämisprojekti (VOKKE) Kaisa Mustonen Neuvottelukunnan 8. kokous torstaina 22.4.2004 klo 13.00-17.00 Helsingin
LisätiedotOPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna
OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna 2019-2020 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO (Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTärkeää tietoa aineenopettajan koulutuksen uusille opiskelijoille 2018
Tärkeää tietoa aineenopettajan koulutuksen uusille opiskelijoille 2018 Huom! Lue lisäksi huolella läpi Opettajan pedagogiset opinnot -sivu https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/opettajan-pedagogiset-opinnot
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotLuokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus
Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa astuivat uudistetut opetussuunnitelmat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Suunnitelmat
LisätiedotValtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari L. Lehtimäki
1 Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari MUISTIO/ L. Lehtimäki Osallistujat: Nuutinen Pirjo Hautamäki Jarkko Rajala Raimo Julkunen
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto (Lastentarhanopettajan opintosuunta) Opetussuunnitelma OPETUSPERIODIT, lukuvuosi
OPINTOPOLKU Tutkintovaatimusten 2017-2020 (1.8.2017 aloittaneet) mukaan meneville (3.vsk viimeinen sivu ennen 1.8.2015 aloittaneille eli tutkintovaatimusten 2012-2016 mukaan eteneville) Opintojen jakautuminen
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotKäsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus
Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus koostuu Kasvatustieteen kandidaatin (180op) ja Kasvatustieteen maisterin tutkinnoista (120op).
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotVALINNAISTEN OPINTOJEN INFO
VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
Lisätiedot1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille
LisätiedotSnellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi
LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOPINTO-OPAS 2010 2011
OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotLuokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus
Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa astuivat uudistetut opetussuunnitelmat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Suunnitelmat
LisätiedotTAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI
1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone
LisätiedotVarhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari
1 Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari MUISTIO Aika: 17.9. klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone 2
LisätiedotPROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA. Kainulainen 2017
PROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA Kainulainen 2017 TARPEITA JA HAASTEITA OPETTAJANKOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMASSAMME ON ASETETTU KOULUTUKSELLE 6 YDINOSAAMISALUETTA,
LisätiedotHOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.
HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotSiirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten
LisätiedotLUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen
LisätiedotKasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto
Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014
KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma
LisätiedotTUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA
TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin tavoitteet Tutkintojen uudistamisen lähtökohta Opettajankoulutuksen tutkintorakennetta uudistettaessa
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.4.2019 Kasvatustieteellisen alan dekaanikokous 20.5.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotLEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA
1 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA 16.1.2015 LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Äidinkielen ja kirjallisuuden
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä
Äidinkielen ja kirjallisuuden työryhmä Ideapaperi työryhmän työskentelystä Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylän
LisätiedotKasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä
Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista Koulutukset ja aloituspaikat v. 2015 Kasvatustieteiden koulutus 25 Luokanopettajan koulutus 100 (sisältää teknologia- sekä taide-
LisätiedotLUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA
1 LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA Sisällys: 1. Koulutuksen volyymit s. 2 2. KM- tutkinnon tavoitteet s. 4 3. KM- tutkinnon rakenteet s. 12 4. Harjoittelu s. 15 5. Opettajan pedagogiset
LisätiedotOpettajan pedagogisten opintojen info
Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten
LisätiedotPaikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2
KASVATUSTIETEEN JAOKSEN KOKOUS Aika perjantai 25.2.2005 klo 10 15.20 Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 Läsnä Nuutinen, Pirjo, Joensuun yliopisto, kokouksen
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Erityispedagogiikan intosuunta Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I etusperiodi 4.9. 22.10. Tentti- ja lukuviikko
LisätiedotKäsityönopettajan koulutus. Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30
Käsityönopettajan koulutus Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30 1 Infon aiheet þ Käsityötieteen professori Leena K. Kaukisen tervehdys þ Ilmoittautuminen þ Käsityönopettajan
LisätiedotKÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotKäsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus
Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutuksessa opiskelijan pääaine on käsityötiede, tekstiilityö. Käsityötieteen opinnoissa perehdytään
LisätiedotMissä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan
Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Lisätiedot