Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto LOPPURAPORTTI Vokke projekti Luokanopettajakoulutuksen jaos LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN JAOKSEN LOPPURAPORTTI Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportti on laadittu jaoksen kokousmuistioiden pohjalta. Loppuraportti jakautuu seitsemään päälukuun. Raportissa mainitaan jaoksen kokoonpano sekä jaoksen työskentelytapoja. Raportissa kuvataan luokanopettajakoulutuksen tavoitteita sekä luokanopettajakoulutuksen ydinainesta koulutuksen kandidaatti ja maisterivaiheissa. Jaoksen työskentelyn puitteissa esille tulleita luokanopettajakoulutuksen vaihtoehtoisia pedagogisia ja rakenteellisia malleja esitellään. Raportin lopussa pohditaan luokanopettajakoulutuksen kehittämisen tulevaisuuden haasteita ja luokanopettajakoulutuksen valintoja. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen loppuraportin ovat laatineet jaoksen puheenjohtaja, professori Matti Meri ja assistentti Auli Toom. Loppuraportin on viimeistellyt tutkija Varpu Tissari Vokke projektista. 1. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen jäsenet Perusjaos Puheenjohtaja, professori Matti Meri, Helsingin yliopisto Julkunen Marja Liisa, professori, Joensuun yliopisto Kalaoja Esko, Oulun yliopisto Korhonen Osmo, jatko opiskelija, Helsingin yliopisto Korpinen Eira, professori, Jyväskylän yliopisto Kyyrönen Liisa, Jyväskylän yliopisto Pöllänen Sinikka, professori, Joensuun yliopisto Soininen Marjaana, professori, Turun yliopisto, Rauman OKL Pösö Anna Kaarina, opiskelijaedustaja, varalla: Karlsson Tuula Toom Auli, assistentti, Helsingin yliopisto Yli Panula Eija, Turun yliopisto Refereejaos Eklund Myrskog Gunilla, Åbo Akademi Hansen Sven Erik, professori, Åbo Akademi Linnansaari Päivi, Lapin yliopisto Syrjäläinen Eija, professori, Tampereen yliopisto Virta Arja, professori, Turun yliopisto 2. Luokanopettajakoulutuksen jaoksen työskentelytavat Vokke projektin Luokanopettajakoulutuksen jaos kokoontui kaiken kaikkiaan 8 kertaa. Kokouksista on laadittu kokousmuistiot, jotka on julkaistu Vokke projektin verkkosivulla (http://www.helsinki.fi/vokke/jaoslope). Lisäksi käsiteltäviä asioita kommentoitiin sähköpostitse sikäli kun jaosten jäsenten kannanottoja käsiteltäviin asioihin tarvittiin. Jaos on ollut yhteydessä muihin jaoksiin sekä kuullut luokanopettajakoulutuksen eri asiantuntijoita. Jaos on käyttänyt työskentelyssään erilaisia luokanopettajakoulutukseen liittyviä kotimaisia ja 1

2 kansainvälisiä tutkimuksia ja selvityksiä sekä perehtynyt opetusministeriön ja Opetushallituksen laatimiin raportteihin ja kannanottoihin. Suosituksia valmistellessaan jaos on pyrkinyt eri opettajankoulutusyksiköiden esittämien näkökohtien huomioon ottamisen. 3. Luokanopettajakoulutuksen tavoitteet Tavoitteiden asettelua edistettiin kolmen teoreettisen tavoitekäsitteen avulla: kuvaileva tavoite, formaalitavoite ja vaatimustasoihin perustuva tavoite. Tavoitteiden asettelussa otettiin esiin mm. seuraavia näkökohtia: Opettajankoulutukselle asetettavat tavoitteet ovat kannanottoja oppimiskäsityksiin. Uuden oppiminen on hidasta erityisesti, kun kyseessä on paradigman muutos. Oppiaineiden sisältöjä tulisi oppia sisältöjen didaktiikka huomioon ottaen. Transferin merkitys korostuu eri oppiaineiden didaktiikkaan perehdyttäessä. Luokanopettaja tarvitsee työssään avointa ja tutkivaa asennetta sekä kriittistä yhteiskuntakuvaa. Kouluelämän keskeisiä teemoja ovat tällä hetkellä oppilaiden erilaisuuden ymmärtäminen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen. Tavoitteiden määrittelyn tulee olla käsi kädessä uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien kanssa. Erityishaaste nousee yhtenäisestä perusopetuksesta sekä perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen saumattomasta niveltämisestä. Tärkeää on pohtia miksi, mitä ja miten opetetaan? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ilmaistut alaluokkien koulukasvatuksen ja opetuksen tavoitteet suuntaavat luokanopettajan koulutuksen tavoitteiden asettelua. Keskeistä luokanopettajan työssä on oppilaantuntemus, tutkiva ote työhön, opettajan pedagoginen ja didaktinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tässä keskeistä on kodin ja koulun välinen saumaton yhteistyö. Tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka ymmärtävät elinikäisen oppimisen merkityksen työssään. Koulutuksessa oleellista on luokanopettajan professioon liittyvien valmiuksien, tietojen ja taitojen kehittäminen. Luokanopettajan koulutus on maisterikoulutusta. Kelpoisuus edellyttää maisterin tutkintoa. Tämän vuoksi koulutuksen kandidaattivaiheen ja maisterivaiheen tavoitteiden erotteleminen on lähinnä teknistä Luokanopettajan koulutuksen tavoite kandidaattivaiheessa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. 2

3 3.2. Luokanopettajan koulutuksen tavoite maisterivaiheessa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 4. Luokanopettajan koulutuksen ydinaines Yliopistojen opettajankoulutusyksiköt sitoutuvat siihen, että kandidaatin tutkinto (pääaine kasvatustiede) hyväksytään sellaisenaan siirryttäessä yliopistosta toiseen. Yhteinen ydin on systemaattisen kasvatustieteen osa alueilta: kasvatuspsykologia, kasvatuksen filosofia, kasvatuksen historia, didaktiikka, kasvatussosiologia, perustiedot tutkimusmenetelmistä, kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset menetelmät ja tieteenfilosofian perusteet. Toisen yhteisen ytimen muodostaa opettajan kelpoisuuden edellyttämä opettajan pedagogiset opinnot, johon kuuluu kasvatustieteen/kasvatuspsykologian opintoja ja praktikumiopintoja. Opettajan pedagogiset opinnot voivat jakaantua sekä kandidaatinvaiheen että maisterivaiheen opintoihin.. Luokanopettajan koulutuksen pedagogiset mallit.1. Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenne Luokanopettajakoulutuksen tutkintorakenteeksi sovittiin liitteen 1 mukainen tutkintorakenne. Koulutuksen tavoitteet ovat yhteiset kaikille opettajankoulutusyksiköille. Sen sijaan opinto ohjelmissa voi olla sisältöjen ja laajuuden suhteen eroja opettajankoulutusyksiköiden välillä..2. Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on kelpoisuusasetuksen määrittelemät opintopistettä. Opintojen tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava kelpoisuusasetus. Pedagogisiin opintoihin voi sisällyttää pääaineen opintoja ja praktikumiopintoja. Koulutusyksiköllä on mahdollisuus painottaa sellaisia pedagogisia sisältöjä, joka ovat yksikön profiloitumisen mukaisia. Luokanopettajakoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen lähentämistä suositellaan..3. Monialaiset opinnot luokanopettajan tutkinnossa.3.1. Tavoitteiden määrittelyä Monialaiset opinnot ovat maailmankuvaopintoja, joiden avulla kunkin tieteenalan omintakeisuus ja tapa lähestyä ilmiöitä tulevat esiin. Tämän vuoksi tavoitteiden määrittelyssä on keskeistä käsitys tiedosta ja ko. tiedonalaa kuvaavan ja selittävän tieteellisen ajattelun näkökulma tietoon. Tavoitteiden asettelussa tulee pohtia monialaisten tärkeyden merkitystä. 3

4 Perusopetuksen alaluokilla ei niinkään tulisi opettaa oppiainetta, vaan keskittyä oppimisprosessiin. Tällöin asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen on oleellista, kun halutaan luoda eheä ja kokonaisvaltainen kuva maailmasta. Taito ja taideaineiden opetuksessa keskeisenä tavoitteena on luoda myönteinen asenne ko. oppiaineita ja niiden opettamista kohtaan. Opiskelijan tulee saada positiivisia oppimiskokemuksia, jotka pitävät yllä opiskelijan luottamusta omiin oppimismahdollisuuksiinsa. Jaos suositteli monialaisten vähimmäislaajuudeksi op, mutta ei suositellut monialaisten ainekohtaista pistejakoa. Monialaisia opintoja on mahdollista laajentaa käyttämällä tähän tarkoitukseen osaa sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen 7 opintopisteestä. Ministeriön suositus on ollut, että ei rakennettaisi pienempiä kuin 3 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia. Opiskelijan HOPS ohjaa mahdollisuutta kasvattaa monialaisten opintojen osuutta. Monialaisia opintoja voi syventää aiheenvalinnalla myös kandidaatin opinnäytetyössä. Erityisenä ongelmana nähtiin taito ja taideaineiden asema monialaisissa opinnoissa. Opiskelijan pitäisi saavuttaa tietty minimitaitotaso kaikissa peruskoulun alaluokilla opetettavissa aineissa. Taito ja taideaineiden aineenhallinnan syventäminen nähtiin myös täydennyskoulutuksen erityistehtävänä Monialaisten opintojen toteutus ideoita ja toteuttamismahdollisuuksia Jaos suosittelee seuraavia toteutusmahdollisuuksia: Tutkimustyöpajan työskentelymalli, jossa tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan ainedidaktiikan opintojen sisältöihin. Moduulirakennetta voi hyödyntää monialaisten toteutuksessa ja näin aikaansaada ainekohtaisia ja myös ainerajoja ylittäviä verkostoja. Eri opettajankoulutusyksiköiden virtuaalitoteutuksena voi olla monialaisten johdantokurssi, jossa valottuu eri oppiaineiden merkitys perusopetuksen opetussuunnitelmassa ja maailmankuvan muodostumisessa. Virtuaalisesti voi toteuttaa orientoivia tukikursseja, joiden avulla voisi varmistaa/diagnosoida opiskelijoiden lähtötasoa. Eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien merkitystä alaluokkien opetuksessa tulee painottaa. Tällöin korostuu tieteellisen ajattelun näkökulma, analysoiva, kriittinen ja ymmärtävä ote tiedon käsittelyyn ja omaksumiseen..4. Praktikumit luokanopettajan tutkinnossa Praktikumeista eri opettajankoulutusyksiköt käyttävät käsitteitä ohjattu harjoittelu, opetusharjoittelu, praktikumi, muu ohjattu harjoittelu. Jaos suosittelee, että luokanopettajakoulutukseen sisältyy praktikumiopintoja vähintään 20 opintopistettä. Praktikumeja ei tulisi pirstoa liian pieniksi kokonaisuuksiksi. Niiden tulee olla kokonaisuuksia, joilla on omat selkeät ja opettajuuden kehittymisen kannalta nousujohteiset tavoitteet. Praktikumeista tulisi olla suurempi osuus maisterivaiheessa kuin kandidaattivaiheessa. Pratikumien toteutuksessa tulee opiskelijoilla olla mahdollisuus riittävään kenttäkoulussa tapahtuvaan praktikumiin. Praktikumien hyvästä ohjauksesta on huolehdittava. 4

5 6. Luokanopettajan koulutuksen ja tutkinnon kehittäminen tulevaisuudessa On tärkeää, että tutkintovaatimukset ja opetusohjelmat tukevat yhtenäisen perusopetuksen tavoitteita. Tämän vuoksi on suotavaa, että luokanopettajalla on mahdollisuus opintopisteen laajuiseen sivuaineeseen, jotta hän voi saada aineenopettajan kelpoisuuden tässä aineessa. Erityispedagogisten opintojen laajuus ja sisältö luokanopettajakoulutuksessa askarrutti paljon. Joensuussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Åbo Akademissa on erityispedagogiikan professuureja ja erityisopettajien koulutusta. Erityispedagogiikan tarjontaa voidaan hyödyntää näissä yliopistoissa myös luokanopettajakoulutuksessa. Joensuussa ja Helsingissä on inklusiivinen kouluopintojakso, jonka laajuus on opintopistettä. Jyväskylästä esitettiin ajatus, että erityispedagogiikan teemoja pitäisi integroida myös muihin kursseihin. Seuraavalla tutkimusvaatimuksia tarkastelevalla kierroksella tulee kaikissa luokanopettajan koulutuksissa pyrkiä lisäämään erityispedagogisia sisältöjä jokaisen opiskelijan pakollisina opintoina. Seuraavalla kierroksella on kiinnitettävä huomio mm. seuraaviin seikkoihin: Opiskelijoiden liikkuvuuden mahdollistaminen Opiskelija aineksen heterogeenisuuden aiheuttama hankaluus kasvatustieteen opintojen mielekkäiksi järjestelyiksi Monialaiset opinnot ja niiden järjestäminen on jatkuvasti koulutuksen haasteellisin kohta, yksi kehittämissuunta voi olla uusien väylien (mm. virtuaaliopintojen) kehittäminen Luokanopettajan ja aineenopettajan pedagogisten opintojen lähentäminen Luokanopettajan jatko opintokelpoisuudesta huolehtiminen järjestämällä riittävän laajuisia menetelmänopintoja Tieto ja viestintätekniikan tarjoamien mahdollisuuksien selvittäminen tutkintovaatimusten toteuttamisessa monimuoto opetuksena 7. Valintojen kehittäminen VAKAVA hanke koordinoi valtakunnallista kasvatusalan yhteisvalintaa. Hankkeessa mukana olleet koulutukset järjestivät yhteisen kirjaan pohjautuvan monivalintakokeen kesällä Valintajärjestelmän on tarkoitus olla yksinkertainen, toimiva ja kustannustehokas. Yhteisen karsivan kokeen lisäksi jokainen koulutusyksikkö toteuttaa oman koulutusalalle soveltuvuutta arvioivan valintakoeosion.

6 Liite 1. Vokke projektin neuvottelukunnassa vuonna 2004 hyväksytty luokanopettajan koulutuksen tutkintorakennesuositus ja tavoitekuvaukset (Viimeistelty Vokkekonttorissa ) LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS Yhteiskuntakonteksti Luokanopettaja on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen monipuolinen asiantuntija, joka hallitsee tehtävänsä, kykenee itsenäiseen toimintaan, tuntee kasvatusvastuunsa ja huolehtii ammattitaidostaan. Hänellä on hyvät valmiudet yhteistyöhön kouluyhteisön kaikkien jäsenten, kotien, opetustoimen hallinnon ja yhteiskunnan kulttuuri ja hyvinvointipalveluista vastaavien tahojen kanssa. Luokanopettaja vastaa perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 opetuksesta. Tavoite kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnossa opiskelija suuntautuu kasvatustieteelliseen ajatteluun, perehtyy kasvatusta, opetus opiskelu oppimisprosessia, ihmisen persoonallisuuden kehitystä, sosialisaatiota ja sivistystä koskevaan tieteelliseen tietoon sekä koulutusjärjestelmään ja sen merkitykseen yhteiskunnassa. Hänellä on edellytykset opettaa kaikkia perusopetuksen 1 6 luokilla opetettavia aineita ja hän on perehtynyt eri oppiaineiden didaktiikkaan. Opiskelija on perehtynyt kasvatuspsykologian, kasvatusfilosofian, kasvatussosiologian ja kasvatuksen historian perusteisiin. Hän hallitsee tieto ja viestintätekniikan monipuolisen käytön ja hänellä on riittävä kielitaito. Opiskelijalla on edellytykset kasvatusalan tieteellisen tutkimuksen kriittiseen tarkasteluun ja hän on tutustunut keskeisiin tutkimusmenetelmiin. Kandidaatin tutkinto luo edellytykset maisterin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tavoite maisterin tutkinnossa Maisterin tutkinnossa opiskelija saa valmiudet perusopetuksen alaluokkien opettajana toimimiseen. Hän harjaantuu opettajan työhön ja pystyy opetuksen, opiskelun ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamisen ja arviointiin. Hän kykenee toimimaan eettisesti ja pystyy yhteistyöhön kouluyhteisön jäsenten, oppilaiden vanhempien ja koulun eri sidosryhmien kanssa. Opiskelija hallitsee monipuolisesti tutkimusmenetelmiä sekä kykenee kriittiseen ajatteluun ja itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen. Hän pystyy arvioimaan omaa työtään, kykenee luovaan ajatteluun ja on valmis kohtaamaan muutoksia työssään. Tutkinnon suorittanut maisteri pystyy toimimaan yhteiskunnallisena vaikuttajana ja monipuolisena kasvatusalan asiantuntijana. 6

7 Luokanopettajakoulutus: Vokke suositus Opintokokonaisuus KK 180 KM Viestintä ja orientoivat opinnot, HOPS 1+ 2 Pääaineopinnot opinnäyte 40 tutkimusmenetelmäopinnot muut pääaineopinnot opettajan pedagogiset opinnot joista ohjattu harjoittelu vähint. 20 op Monialaiset opinnot Sivuaineen opintoja tai vapaasti valittavia opintoja, esim. yliopistokohtaisia sovelluksia teemoista: monikulttuurisuus, erityisopetus, tieto ja viestintätekniikka jne Luokanopettajakoulutus: pääaineen sisältöjen jakautuminen, Vokke suositus Kasvatustiede KK KM Opinnäyte 40 0 Tutkimusmenetelmäopinnot 1 Muut pääaineopinnot 1 1 Opettajan pedagogiset opinnot 2 3 Yhteensä

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA

KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA 1 Ritva Jakku-Sihvonen 30.3. 2004, Vokke-projekti KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Kasvatusalalta valmistuu luokanopettajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia,

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

VOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous

VOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous 1 VOKKE Laajennettu jaosvetäjien kokous MUISTIO Aika: tiistai 31.8.04 klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti 1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003, 2004 ja 2005 Päivitetty 4.3.2005 Ritva Jakku-Sihvonen Vokke-projektin

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari L. Lehtimäki

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari L. Lehtimäki 1 Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE, Keskusteluseminaari MUISTIO/ L. Lehtimäki Osallistujat: Nuutinen Pirjo Hautamäki Jarkko Rajala Raimo Julkunen

Lisätiedot

Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus

Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus koostuu Kasvatustieteen kandidaatin (180op) ja Kasvatustieteen maisterin tutkinnoista (120op).

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit

Lisätiedot

TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI

TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI 1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone

Lisätiedot

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään

Taiteen paikka. koulusta ulos vai sisään Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus

Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus Luokanopettajakoulutus Degree Programme in Class Teacher Education Savonlinnan kampus Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksissa astuivat uudistetut opetussuunnitelmat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Suunnitelmat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA

TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMINEN OPETTAJANKOULUTUKSESSA Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin tavoitteet Tutkintojen uudistamisen lähtökohta Opettajankoulutuksen tutkintorakennetta uudistettaessa

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari

Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari 1 Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari MUISTIO Aika: 17.9. klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone 2

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2

Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 KASVATUSTIETEEN JAOKSEN KOKOUS Aika perjantai 25.2.2005 klo 10 15.20 Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 Läsnä Nuutinen, Pirjo, Joensuun yliopisto, kokouksen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA

LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA 1 KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ TEHTÄVIEN TÄYTTÖSUUNNITELMA 16.1.2015 LEHTORIN TEHTÄVÄT TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULUSSA Toistaiseksi täytettävät tehtävät Yläkoulu ja lukio Äidinkielen ja kirjallisuuden

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA 1 LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA Sisällys: 1. Koulutuksen volyymit s. 2 2. KM- tutkinnon tavoitteet s. 4 3. KM- tutkinnon rakenteet s. 12 4. Harjoittelu s. 15 5. Opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä

Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista. Faculty of Education/Kasvatustieteiden tiedekunta Helena Seppälä Kasvatustieteiden tiedekunta Ennakkotietoja vuoden 2015 valintaperusteista Koulutukset ja aloituspaikat v. 2015 Kasvatustieteiden koulutus 25 Luokanopettajan koulutus 100 (sisältää teknologia- sekä taide-

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämiskeskus. Palmenia

Koulutus- ja kehittämiskeskus. Palmenia Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia 2 3 Sisällys 3 Kolme pääreittiä opettajaksi 4 Keskeisiä opettajuuteen liittyviä käsitteitä 5 Opettajan kelpoisuus 6 Yliopistossa ja avoimessa yliopistossa suoritettujen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Käsityönopettajan koulutus. Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30

Käsityönopettajan koulutus. Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30 Käsityönopettajan koulutus Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30 1 Infon aiheet þ Käsityötieteen professori Leena K. Kaukisen tervehdys þ Ilmoittautuminen þ Käsityönopettajan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Erityispedagogiikan koulutus

Erityispedagogiikan koulutus Erityispedagogiikan koulutus Erityispedagogiikan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa vuorovaikutustaitoisia, monipuolisia, joustavia asiantuntijoita, jotka ymmärtävät erityispedagogiikan olemuksen laajassa

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen 1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013)

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013) ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP) (Opintonsa syksyllä 2012 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2010-2013) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus

Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutuksessa opiskelijan pääaine on käsityötiede, tekstiilityö. Käsityötieteen opinnoissa perehdytään

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT OPINTOSUUNNITELMA Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden ja ettajankoulutuksen yksikkö Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö EDUTOOL-maisteriohjelma lv 2009-2011 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HENKILÖ-

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Opettajan pedagogisten opintojen info matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Keskiviikkona klo 14.15 Athenan Sali 167 Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä

Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan

Lisätiedot

Tänään. * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan

Tänään. * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan Tänään - Vaihto-info, Kaisa Leinonen - Sivuaineista, Minna Sainio * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan SIVUAINEISTA ja niiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot