Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Transkriptio

1 Luontoselvitysten tilaaminen Luonnonsuojeluyksikkö Ylitarkastaja Iiro Ikonen (+ luontokartoitusseminaari Hki Nironen, Kallio, Jutila, Yrjölä)

2 ELY-keskuksen rooli Ohjaa ja konsultoi kuntia ja muita tahoja luontoselvitysten tekemisessä Lausunnot, laillisuusvalvonta (kaavoituksen lausunnot eri vaiheissa, natura-esiarvioinnit, natura-arvioinnit, ympäristölupiin liittyvät luontoselvitykset) Valitukset Voi neuvoa/keskustella kaikista tarvittavista selvityksistä ennen varsinaista luvanhakua tai kaavaehdotusta Tilaa itse luontoselvityksiä (myös projektien mm. LIFE osana)

3 Lupiin ja kaavoitukseen liittyvät selvitykset Erilaiset lupamenettelyt edellyttävät luonto- ja ympäristövaikutusten selvittämistä: Luonnonsuojelulaki, Ympäristönsuojelulaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Maa-aineslaki, Vesilaki, YVA, Metsälaki Selvitykset otetaan huomioon esim. erilaisten lupien myöntämisedellytysten harkinnassa Maankäytön suunnittelussa, etenkin kaavoitus (aluevaraukset ja kaavamääräykset) Kaksi eri tasoa: erikseen laissa määritellyt/suojellut luontoarvot ja yleiset luontoarvot

4 Tilaaminen Mietitään tarkkaan toimenpidalue/selvitysalue, aikataulu ja mitä luontoselvitykseen tulee sisällyttää (keskustelu asiantuntijoiden/konsultin/viranomaisten kanssa tarvittaessa). Tarjouspyyntö (tarjouksen ja tarjoajien kriteerit) Tarjousten käsittely ja vertailu (vertailumuistio) Hankintapäätös Sopimus Työn hyväksyminen ja maksu

5 Mitä hyvä selvitys sisältää? Selvityksen tekijät mainittu sekä maastossa että raportoinnissa. Raportti päivättävä (voi muuttua). Maastotyön aika ja ajankohta, maastopäivien lukumäärä, säätila, missä maastotöitä on tehty ja miten inventointi on tehty. Toistettavuus. Perustelut menetelmistä ja inventointiajankohdasta /myös jos poiketaan suosituksista. Selvitetyt lajiryhmät on esitetty todellisuutta vastaavasti Kaikki suunnittelualueelta saatavilla oleva luontotieto on kerätty (mm. ELYkeskus, kunta, aiemmat raportit ja selvitykset, alueen luonnonoloja tuntevat henkilöt). Tiedot uhanalaisista ja luontodirektiivin lajeista raportoitu helposti Hertta eliölajit järjestelmään siirrettävässä muodossa

6 Mitä hyvä selvitys sisältää? Luonnonolojen yleiskuvaus tulisi tehdä vähintäänkin muutos- ja vaikutusalueilta (esim. yleiskaava). Luonnonolojen kuvauksen tulee olla niin kattava, että tekstin, valokuvien, karttojen ja ilmavalokuvien avulla saa selkeän tiedonsuunnitelma-alueen eri osien luonnonoloista (muutosalueiden luonnonolojen tunteminen on tärkeää vaikutusten arvioinnin vuoksi). Lähtötiedoista saadut kohteet ja suojeltavien lajien esiintymät on tarkistettu maastossa. Jos lajeja ei ole löydetty tai luonnonolot ovat muuttuneet niin perustelu ja kuvaus tilanteesta. Kiireellisesti suojeltavien lajien turvaamistoimet huomioitu Raportoinnin huolellisuus, luonnonsuojeluun ja kaavoitukseen liittyvän lainsäädännön tuntemus

7 Mitä hyvä selvitys sisältää? Luonnoltaan arvokkaiden alueiden ja lajiesiintymien kuvaus, arvotus ja karttarajaukset riittävällä tarkkuudella Käytetyt alueiden arvottamisen kriteerit eli tieto siitä, onko esim. metsäalueilla tarkasteltu luontotyyppien osalta vain metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luonnonsuojelulain suojaamia luontotyyppejä sekä vesilain suojaamia vesistöjä ja noroja. Mahdolliset lisäselvitystarpeet ja puutteet rohkeammin esille, myös mitä ei ole osattu/voitu määrittää esim. heikkojen sääolosuhteiden vuoksi Ehdotukset kaavarajauksiksi ja -määräyksiksi

8 Ongelmia ja esiin tulleita kysymyksiä Luontoselvitykset ovat heikkolaatuisia, ylimalkaisesti tai väärään aikaan toteutettuja tai niitä ei ole. Luontoselvityksiin ei ole riittävästi resursseja, myös: miksi ostaa mersu jos lada riittää. Yksi henkilö ei voi hallita kaikkia asioita. Omasta osaamisesta annetaan helposti liian hyvä kuva. Hyväkin selvitys voi olla riittämätön. Voidaan selvittää väärillä painotuksilla vääriä asioita Tilaajia vedetään höplästä: moni kakku päältä kaunis (laadukkaan näköinen ei aina ole laadukas, leikkaa-liimaa työtä, yleistä lajitietoa kopioitu lintuatlaksesta yms). Aiemmin selvitettyä laskutetaan uudelleen. Laadunvalvonta ulkoistetaan viranomaisille ( jos lupa tulee selvitys on riittävän laadukas, jos ei, niin tilataan uusi selvitys toisilta) Kannattaako esiintymistä kertoa? luontoselvitykseen on varattu liian pienet resurssit. Säästän tietämäni tärkeät esiintymät oikeusprosessiin, jolloin voin osoittaa selvityksen riittämättömyyden Arvio toiminnan vaikutuksista on esitetty liian ruusuisesti

9 Sahaako toimija omaa oksaansa (mm. Yrjölä, Jutila Hki) Hyvin tehty selvitys vähentää rakentamisalaa tai lisää kustannuksia, ennakoiva keskustelu viranomaisten kanssa, vuoropuhelu konsultin ja tilaajan välillä tärkeää. Suurissa hankkeissa voi olla hyötyä jos selvitykset tehdään mahdollisimman hyvin alusta lähtien (hankkeesta ei valiteta) Ongelmallisia tilanteet joissa ei ole vaihtoehtoa. Silloin saatetaan tilata useita selvityksiä jotta saataisiin haluttu lopputulos. Selvitys voidaan myös pimittää jos esim. oma kaava. Hyväkin luontoselvittäjä pyrkii miellyttämään maksajaa, jotta töitä riittää tulisiko toiminnanharjoittajan maksaa luontoselvityksen summa viranomaiselle, joka hankkisi laadukkaan esim. sertifioidun luontoselvittäjän; Mahdollistaisi tilaajaosaamisen kehittämisen ja nostaisi laatua. Henkilöresursseja viranomaiselle?

10 Sahaako toimija omaa oksaansa (mm. Yrjölä, Jutila Hki) Uhanalaiset luontotyypit ja lajit sekä paikallinen luonnon monimuotoisuus huomioidaan, jos muita käyttöpaineita ei ole; vastaavasti tässä vielä paljon parannettavaa? Miten tilanne voisi muuttua Kaavamerkintöihin ei uskalleta tai haluta laittaa suojeluvarauksia, koska pelätään muutoksia maan arvoon, alueen kehittämisen vaikeutumista yms. Luontoarvoja kuvataan kaavaselostuksessa, mutta kaavakartalla merkintöinä ja määräyksinä paljon vähemmän Esim. liito-orava paperilla huomioon kaavassa, mutta alue hakataan kaavaprosessin jälkeen kunnan metsähoidon toimesta (esim. MY alue eikä maisematyölupaa haeta) Viranomaisilla ei ole aikaa tai kykyä perehtyä asiaan, silmät suljetaan selvitysten määrän ja laadun suhteen, annetaan kehnon mennä läpi

11 Kehitysehdotuksia kootusti Neuvonnan kehittäminen, nettisivut, toiminnan yhdenmukaistaminen ja pelisäännöt. Tilaaja keskustelee tarvittaessa viranomaisten kanssa (alkuvaiheessa) ja sisällyttää tarjouspyyntöihinsä/sopimuksiinsa olennaiset asiat (ml. tiedon siirto) Asennepuolen muokkausta: vastuu luonnon monimuotoisuudesta on kaikilla Luontoselvityksiin liittyvää koulutusta myös kaavoittajille, hankkeistajille, rahoittajille, tuomioistuimille Lainsäädännön kehittämisen tulee tukea luontoselvitysten laadun parantamista Luontokartoittajien sertifiointi

12 Luontokartoittajien sertifiointi on pohdinnassa (luontotyypit ja lajit, SYKEn työryhmä) Sertifiointi tilaajien käytössä ja otetaan osaksi tarjouskilpailuja > parempi laatu. Eliöryhmille omat sertifikaattinsa + luontotyypit Henkilökohtainen: yrityksen sertifikaatti ei saa piilottaa kokemattomia maastotyöntekijöitä Sertifioinnin saavalla henkilöllä tulisi olla kahden vuoden maastokokemus, eliöryhmäkohtainen tentti > sertifikaatti kahdeksaksi vuodeksi. Kerran vuodessa koulutusvelvoite. Sertifioinnin tulisi olla vakavasti otettava kriteeri myös tilaajien mielestä, muuten homma ei toimi Pitäisikö olla luontokartoittajien vertaisarviointia (kuten tieteellisessä tutkimuksessa) niin että siitä saisi maksun.