Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) sähköposti:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) Dnro KSU-2003-Y -243/121 Telefaksi (014) ASIA YMPÄRISTÖLUPA LUVAN HAKIJA Mustankorkea Oy Ronsuntaipaleentie 204, PL Jyväskylä Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) sähköposti:

2 2/83

3 3/83 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 6 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 ASIAN VIREILLETULO... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 YMPÄRISTÖLUVAT JA SOPIMUKSET... 6 PERUSTILASELVITYS... 7 SULKEMISSUUNNITELMA... 7 YVA-LAIN MUKAINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS... 7 MAANOMISTUS... 8 KAAVOITUSTILANNE... 8 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU... 8 ALUE JA KOHTEET, JOIHIN TOIMINNALLA ON VAIKUTUKSIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAITOKSEN TOIMINTA YLEISKUVAUS TOIMINNASTA ALUEEN VARUSTUS ENERGIAN JA VEDEN HANKINTA KAATOPAIKKAKAASUN KERÄYS JA KÄSITTELY KÄSITELTÄVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄ JA LAATU JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELYPROSESSIT KOMPOSTOINTILAITOS KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (MT-LAITOS) PAHVIN, PAPERIN SEKÄ KARTONKI- JA ENERGIAJAKEEN TERMINAALITOIMINNOT RAKENNUSJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY MUUN HYÖTYJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY, HYÖTYJÄTTEEN VARASTOKENTTÄ ÖLJYVAHINKOJÄTTEIDEN KÄSITTELYHALLI NESTEMÄISEN LIETTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY PILAANTUNEEN MAAN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS YLIJÄÄMÄMAIDEN VARASTOINTI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOELAITOS POLTTOAINEET JÄTEVESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN JÄTEVEDET JA PÄÄSTÖT VESIIN JA VIEMÄRIIN PÄÄSTÖT ILMAAN JA HAJU MELU JA TÄRINÄ TOIMINNASSA MUODOSTUVAT JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN PÄÄSTÖT PINTAVESIIN TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 32

4 4/83 YVA-LAIN MUKAISESTI ARVIOIDUT VAIKUTUKSET LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU SEKÄ RAPORTOINTI LAADUNVARMISTUS POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAKUUS LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN TARKASTUKSET, NEUVOTTELUT JA KATSELMUKSET LAUSUNNOT MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET HAKIJAN KUULEMINEN JA VASTINE VIRANOMAISEN RATKAISU RATKAISU VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTAA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET KAATOPAIKKATOIMINTA BIOJÄTTEIDEN JA PUHDISTAMOLIETTEIDEN KOMPOSTOINTI KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY PILAANTUNEIDEN MAIDEN KÄSITTELY MUU JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEEN VESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY HÄIRIÖTILANTEET JA MUUT POIKKEUKSELLISET TILANTEET VAKUUS TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI RATKAISUN PERUSTELUT LUPAHARKINNAN PERUSTEET LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT LUPAMÄÄRÄYSTEN YKSILÖIDYT PERUSTELUT JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTAA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET KAATOPAIKKATOIMINTA BIOJÄTTEIDEN JA PUHDISTAMOLIETTEIDEN KOMPOSTOINTI KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY PILAANTUNEIDEN MAIDEN KÄSITTELY MUU JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEEN VESIEN JOHTAMINEN JA KÄSITTELY HÄIRIÖTILANTEET JA MUUT POIKKEUKSELLISET TILANTEET VAKUUS TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET MAININTA LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMISESTA... 79

5 5/83 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU JAKELU LIITTEET... 82

6 6/83 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Lupaa haetaan jätteen laitosmaiselle käsittelylle, varastoinnille ja hyödyntämiselle sekä pilaantuneiden maiden varastoinnille, käsittelylle ja hyötykäytölle rakenteissa. Hakemuksen kohteena oleva toiminta sijoittuu Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee noin 5 km Jyväskylän kaupungin keskustasta lounaaseen. Liikenne alueelle kulkee Tikkala-Keljo paikallistieltä (Ronsuntaipaleentie). Jätteenkäsittelykeskus käsittää yhteensä noin 48 hehtaarin suuruisen alueen Simonniityn RN:o 6:22, Tervalan RN:o 8:150 sekä Korkialan RN:o 15:7 tiloista. Simonniitty ja Tervala sijaitsevat Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä ja Korkiala sijaitsee Jyväskylän kaupungin Keljon kylässä. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että jätteenkäsittelykeskuksella voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan aloittaa uudet toiminnot ja jatkaa nykyisiä toimintoja muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 mom. 4) kohta ja 3 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 mom. ja 43 1 mom. 20) kohta. Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin 12 a), b), c) ja d) kohdat. Toimintaa koskeva hakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöluvat ja sopimukset Sopimus Jyväskylän kaupungin Vesilaitoksen kanssa jätevesien johtamisesta viemäriin Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa jätteenkäsittelykeskuksen nykyisille toiminnoille (jätteiden vastaanotto, varastointi, loppusijoitus, kompostointilaitos, betoni- ja tiilijätteiden murskaus) ja , Dno 0996Y0366/121. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston ympäristöteknologian koelaitoksessa harjoitettavasta koeluonteisesta toiminnasta , Dno 1900Y0309/121. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteisiin sekä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneiden maa-ainesten kompostoinnille , Dno 0901Y0051/121.

7 Perustilaselvitys Sulkemissuunnitelma 7/83 Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa kompostointilaitoksen laajentamiselle ja toiminnan tehostamiselle , Dno KSU Y-25/111. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös poikkeuksellisesta tilanteesta koskien biojätteen ja puhdistamolietteen kompostointilaitoksen seisokkia laajennus- ja saneeraustöiden vuoksi , Dnro KSU-2002-Y-60/114. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätös koeluonteisesta toiminnasta koskien kaatopaikan pintarakenteen tekemistä valimohiekkaseoksella , Dnro KSU-2002-Y-381/113. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen stabiloimiselle kenttärakenteeksi , Dno KSU-2002-Y-187/121. Laukaan kunnan ympäristö- ja maaseutulautakunnan päätös Mustankorkea Oy:n väliaikaisesta biojätteen ja jätevesilietteen aumakompostoinnista kompostointilaitoksen toimintaseisokkien aikana Mörkökorven suljetulla kaatopaikka-alueella , Dno KSU-2003-Y-118. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätökset (3 kpl) pilaantuneiden maiden termiseen käsittelyyn liittyvästä koeluonteisesta toiminnasta: , Dno KSU-2003-Y-263/ , Dno KSU-2003-Y-274/ , Dno KSU-2004-Y-92/ , Dno KSU-2005-Y-174/11 Keski-Suomen ympäristökeskuksen antama päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta ilmoituksesta, koskien pilaantuneiden maiden 5000 tonnin vuotuisen kapasiteetin mahdollista ylittymistä, Dno KSU-2004-Y-312/18. Mustankorkea Oy ja Viatek Oy ovat laatineet jätteenkäsittelykeskuksesta päivätyn perustilaselvityksen, johon myöhemmän tarkkailun tuloksia voidaan verrata. Mustankorkea Oy ja Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy ovat laatineet päivätyn Mustankorkean jätetäyttöjen sulkemisen rakennussuunnitelman. Suunnitelman mukaan jätetäyttöjen sulkeminen jakaantuu kuuteen eri lohkoon, jotka ajoittuvat vuosille Tällä hetkellä kolmen ensimmäisen lohkon sulkemistyöt on tehty. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus Mustankorkean jätteen käsittelykeskuksesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus Yhteysviranomaisen lausunto on annettu

8 Maanomistus 8/83 Kaavoitustilanne Jätteenkäsittelykeskuksen alueen omistaa Jyväskylän kaupunki, joka on vuokrannut alueen (47,6 ha) Mustankorkea Oy:lle. Vuokrasopimus on voimassa saakka. Osa haettavan ympäristöluvan kohteena olevista toiminnoista sijoittuu vuokra-alueen ulkopuolelle Jyväskylän kaupungin omistamalle alueelle. Mustankorkea Oy hallinnoi vuokraamaansa maa-aluetta ja sillä olevia laitoksia. Öljyvahinkojätteiden vastaanottorakennus ja siihen liittyvä öljynerotuslaitteisto on 12 kunnan yhteisesti omistama, öljyvahinkojen torjuntaa varten tarkoitettu kokonaisuus, jonka hoidosta vastaa Mustankorkea Oy. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella omalla vuokra-alueellaan toimii myös ympäristöteknologian koelaitos, joka on Vapo Oy:n omistuksessa. Rakennusta käyttävät Vapo Oy ja Jyväskylän yliopisto ympäristöteknologiaan liittyviin tutkimuksiin. Keski-Suomen maakuntavaltuuston v hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavan viidennessä vaihekaavassa Jyväskylän seudun jätteidenkäsittely on varauduttu keskittämään Mustankorkean alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijoittuu alueille EK1 (kaatopaikka- ja maankamaran ainesten ottoalue) ja ET/E (erityisalue). Kaavaa ei ole vahvistettu. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijoitu asemakaavoitetulle alueelle. Keski-Suomeen ollaan parhaillaan laatimassa maakuntakaavaa. Maakuntakaavaan tullaan osoittamaan jätteenkäsittelytoimintoja varten uusi Mustankorkean korvaava alue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on vuosina tehty useita maaperää ja pohjavesiolosuhteita selvittäviä tutkimuksia, joihin jätteenkäsittelykeskuksen alueen maa- ja kallioperän sekä pohjavesiolosuhteiden nykytilatiedot pohjaavat. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee moreeni- ja kalliomäkien muodostamalla alueella, jossa maaston korkeuserot ovat suuria. Mäkien laet kohoavat tasolle m, kun taas turvepeitteiset, osin ojitetut laaksopainanteet ovat tasolla m. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskusta ympäröivät metsät ovat pääosin mustikkatyypin kangasmetsää, joka muuttuu mäkien rinteillä käenkaalityypin kangasmetsäksi. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella sijaitsevat Soidenlampi ja Soidensuo. Soidensuo on ojitettu ja kasvaa tällä hetkellä mäntyä. Jätteenkäsittelykes-

9 kuksen ja Ronsuntaipaleentien väliltä puusto on osittain hakattu. Alueelle on istutettu kuusentaimia. 9/83 Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita tai kohteita eikä Natura 2000 verkostoon tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Sallaajärven aarnialue noin 2,5 km jätteenkäsittelykeskuksesta länteen ja Härkösuo noin 2 km alueesta etelään. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Jätteenkäsittelykeskus sijoittuu Kymijoen vesistöalueella (14) Suur-Päijänteen Ristiselän osa-alueelle (14.23) ja siinä Köhniönjärven valuma-alueelle (14.232). Alueen alarajana on Jyväsjärvi, jonne vedet lopulta laskevat. Jätteenkäsittelykeskus sijaitsee vedenjakaja-alueella siten, että osa kaatopaikkavesistä valuu länteen Soidensuolle ja siitä edelleen Soidenlammen kautta pohjoiseen Köhniönjärveen. Köhniönjärven laskujoki virtaa kaupungin eteläpuolitse Jyväsjärveen. Toinen osa kaatopaikkavesistä ja pääosa lumenkaatopaikan vesistä virtaa itään Ronsutaipaleentien alitse Mustalammesta lähtevään laskuojaan. Pieni osa lumenkaatopaikan vesistä voi valua Mustalampeen, joka laskee edelleen Köhniönjärven laskujokeen. Jätteenkäsittelykeskuksen lähellä sijaitsevat lammet ja niiden laskuojat ovat humuspitoisia ja reheviä vesialueita, joissa veden puskurikyky happamoittaville yhdisteille on hyvä. Kaatopaikkavesien vaikutus veden laatuun on ollut suhteellisen vähäistä. Vaikutus näkyy lähinnä veden ravinnetasossa ja rehevyyden seurauksena lammissa esiintyvänä selvänä hapen kulumisena. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuu ajoittain hajupäästöjä. Mustankorkean ympäristön asukkaita häiritsevät hajuhaitat pahenivat huomattavasti vuonna 2001, kun vastaanotettu biojätemäärä ylitti kompostointilaitoksen kapasiteetin. Tällöin kompostointiprosessi ei ehtinyt laitoksen tunneleissa riittävän pitkälle ennen massojen siirtoa ulos aumoihin ja kompostiaumoista levisi hajukaasupäästöjä ympäristöön. Hajuhaittojen vähentämiseksi kompostointilaitosta laajennettiin vuonna 2002, minkä seurauksena hajuhaitoista tehdyt ilmoitukset vähenivät. Hajuhaitat olivat vuonna 2002 pahimmillaan, kun laitosta laajennettiin ja jätteet kompostoitiin aumoissa. Vuoden 2003 aikana hajuhavainnot vähenivät. Vuonna 2004 tilanne hajujen osalta on ollut aiempaa parempi. Vuonna 2001 käyttöönotettu kaatopaikkakaasun keräilyjärjestelmä on vähentänyt merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Maaperän tila Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kivennäismaaperä on pääosin huonosti vettä läpäisevää keskitiivistä ja tiivistä silttistä hiekkamoreenia. Paikoitellen moreenikerroksen välissä esiintyy savilinssejä. Laaksopainanteissa moreenikerroksen päällä esiintyy turvekerroksia, joista paksummat ovat olleet noin 2 m. Laaksopainanteissa irtomaakerrokset ovat myös paksummat oheten moreenirinteitä ylöspäin mentäessä. Kairaukset ovat yleensä päättyneet 1,5-4 m:n syvyyteen päätyen kiveen tai kallioon. Alueen moreenimaasta tehtyjen tutkimusten mukaan moreenin vedenläpäisevyys on luokkaa m/s.

10 10/83 Geologian tutkimuskeskus on selvittänyt Mustankorkean alueen ja sen ympäristön kallioperän ruhjeisuutta vuonna Tutkimusten mukaan alueen kallioperässä esiintyy useita heikkousvyöhykkeitä, joista osa kulkee jätteenkäsittelykeskuksen kautta. Ruhjevyöhykkeet sijoittuvat laaksopainanteisiin. Pohjaveden tila Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjavesialueella. Jätteenkäsittelykeskuksen luontainen maaperä on heikosti vettä läpäisevää, minkä lisäksi asfaltoidut kentät ja jätetäytön suotovesijärjestelyt vähentävät pohjaveden muodostumista entisestään. Alueella muodostuva pohjavesi virtaa noudattaen pääosin maaperän luontaisia muotoja purkautuen pintavedeksi laaksopainanteissa oleviin ojiin. Osa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu jo jätetäyttöä kiertävään ympärysojaan, osa virtaa ojan alitse purkautuen pintavedeksi kauempana jätteenkäsittelykeskuksesta. Kaatopaikan vaikutukset pohjaveden laatuun alueen ulkopuolella ovat nähtävissä alueen itä- ja pohjoispuolisissa painanteissa. Vesi on joko erittäin vähähappista tai hapetonta, veden sähkönjohtavuusarvot, kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat koholla. Pohjavedestä on havaittu myös pieniä määriä bakteereita. Samoin kohonneet orgaanisten halogeeniyhdisteiden pitoisuudet ovat eräs osoitus kaatopaikkavesien vaikutuksesta. Kaatopaikkavettä voi kulkeutua ympäristöön myös jätteenkäsittelykeskuksen kautta kulkevien kallioperän heikkousvyöhykkeiden välityksellä. GTK:n tutkimusten yhteydessä kaatopaikkavesien leviämistä kallioperän rakosysteemien kautta ei kuitenkaan havaittu. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Jätteenkäsittelykeskuksen nykyiset ja suunnitellut toiminnot sijoittuvat pääosin keskuksen nykyiselle alueelle, jolla on harjoitettu kaatopaikkatoimintaa vuodesta 1963 lähtien. Keskuksen luoteispuolella Soidinmäen kallioalueella sijaitsee noin 16 ha:n suuruinen maa-ainesten ottoalue, jota on kaavailtu jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueeksi. Muilta osin jätteenkäsittelykeskuksen välitön lähiympäristö on metsää. Osa metsästä keskuksen ja Ronsuntaipaleentien välillä on hakattu pois vuosina 1999 ja Jätteenkäsittelykeskuksen ja Ronsuntaipaleentien välillä sijaitsee Jyväskylän kaupungin lumenkaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolitse kulkee 2*110 kv:n suurjännitelinja ja Ronsuntaipaleentien eteläpuolella sijaitsee Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen etäisyys Ronsuntaipaleentiestä on noin 300 metriä. Ronsuntaipaleentien eteläpuolella oleva Kolmisoppinen -lampi ympäristöineen muodostaa laajan ulkoilu- ja virkistysalueen. Kolmisoppisen rannalla noin 600 m:n päässä jätteenkäsittelykeskuksesta on uimaranta ja hiihtomaja, jonka kautta kulkee useita ulkoilu- ja hiihtoreittejä. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää alueen Laajavuoren ulkoilualueeseen. Ylämyllyjärven asuinalue sijaitsee noin 600 m jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Myllyjärven, Mäyrämäen ja Keltinmäen asuinalueet sijaitsevat noin kilometrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta itään ja pohjoiseen. Mustankorkealta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon osayleiskaava-alue.

11 11/83 Jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen on suunniteltu kaavoitettavan uusia asuntoalueita. Valkeamäen alue jätteenkäsittelykeskuksesta luoteeseen sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km:n etäisyydellä Mustankorkealta. Valkeamäelle on arvioitu mahtuvan asukasta. Täydennysrakentamisen osayleiskaavassa on varattu pientaloasumiseen alue Kammarinmäestä, joka on noin 1 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Kammarinmäen kaavoitus on toistaiseksi keskeytetty. Ylämäyrämäen alueelle noin 1 km:n etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta luoteeseen on tarkoitus kaavoittaa alueita pientaloille. Ympäristövaikutusten arviointi LAITOKSEN TOIMINTA Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on laatinut jätteenkäsittelykeskuksesta päivätyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Yhteysviranomaisena toiminut Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut päivätyn lausunnon arviointiselostuksesta. Lausunnossaan ympäristökeskus on katsonut, että arviointiselostus täyttää ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Vaihtoehtojen puute kuitenkin häiritsee YVA:a, koska toiminnanharjoittajalla ei ole ollut käytössään muita kaavallisia sijoitusratkaisuja. Tästä syystä erityisen tärkeäksi osaksi arviointiselostusta nousevat toimet jätteenkäsittelyn haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Laadittu arviointiselostus antaa riittävät tiedot kaavoituksen pohjaksi. Maankäyttöasioihin liittyvät lähinnä hajuhaitat ja liikennekysymykset. Suojavyöhykkeeseen ja sen leveyteen ei ole otettu kantaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan Mustankorkean lähellä vireillä olevien asuntoalueiden kuten Kammarinmäen kaavoitus tulisi keskeyttää toistaiseksi kunnes on saatu varmuus haittojen saamisesta hallintaan ja alueiden soveltuvuudesta asumiseen. Kompostoinnissa on esiintynyt odotettua enemmän poikkeus- ja häiriötilanteita. Toiminnanharjoittajan tulisikin parantaa omavalvontaa ja valvontaautomatiikkaa. Kompostointilaitoksen toimintaa on tehostettu YVA-menettelyn aikana. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kompostoinnin hajuhaitat voidaan ympäristöluvan ehtoja noudattamalla saada kuriin. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointia tulee tarkentaa laitossuunnittelun edetessä. Pilaantuneen maan termisen käsittelyn päästöjä tulee selvittää koetoiminnan yhteydessä. Meluhaittojen vähentämisessä kannattaa kuulla Mäyrämäen ja Keltinmäen asukkaita. Suunniteltu uusi jätteen loppusijoitusalue on soveltuvuudeltaan hyvä. Jätteen käsittely Mustankorkealla on kansallisen jätestrategian ja jätepolitiikan linjausten mukaista toimintaa. Pitkällä tähtäyksellä tulisi varautua uuden jätteenkäsittelyalueen etsimiseen Jyväskylän seudulta. Mustankorkean hajuhaittojen poistamisen tulee kuitenkin olla ensisijainen tavoite. Yleiskuvaus toiminnasta Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan ja käsitellään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä ja muulla tavalla pilaantuneita maita sekä hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia

12 Alueen varustus 12/83 ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ongelmajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn luvan saaneelle laitokselle. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Mustankorkealla jatkojalostetaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete kompostoidaan mullaksi. Kuivasta yhdyskuntajätteestä tuotetaan kuivajätteenkäsittelylaitoksessa kierrätyspolttoainetta, kierrätysmetalleja ja biohajoavaa alitetta. Pilaantuneet maat käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen rakenteissa ja esipeittomaina. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta, loppusijoitetaan nykyisin jätetäyttöön, joka luokitellaan tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueeksi. Jatkossa loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan uudet paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen kaatopaikalle sekä ongelmajätteen kaatopaikalle. Alueella käsiteltävä jätemäärä on nykyisin noin t/a ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2007 mennessä noin :een t/a. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ylläpidosta vastaa Mustankorkea Oy. Yhtiön palveluksessa oleva käyttöpäällikkö toimii käsittelykeskuksen vastaavana hoitajana ja käyttöinsinööri kompostointilaitoksen vastaavana hoitajana. Alueen käytännön hoidosta vastaa lisäksi aseman henkilökunta. Jätteenkäsittelykeskus on avoinna arkisin klo ja lauantaisin välisenä aikana klo Arkipyhäaattoina keskus on auki klo ja juhannus- ja jouluaattona suljettu. Keskuksessa työskennellään kahdessa vuorossa ja työntekijöitä on 13. Kuivajätteenkäsittelylaitos tulee työllistämään arviolta lisähenkilöä. Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottokentän yhteydessä on vuonna 2002 valmistunut rakennus, jossa sijaitsevat henkilökunnan toimistoja sosiaalitilat. Työkoneille on konesuoja- ja huoltotiloja keskuksen alueella. Jätteenkäsittelyrakennuksissa on omat varasto- ja huoltotilansa rakennusten kunnossapitotoimenpiteitä ja työkaluja varten. Liikennöinti jätteenkäsittelykeskukseen tapahtuu Ronsuntaipaleentieltä. Jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Mustankorkealle huolehtii jätteen tuottaja tai haltija. Energian ja veden hankinta Jätteenkäsittelykeskus on liitetty sähköverkkoon ja Jyväskylän kaupungin vesijohtoverkostoon. Keskuksen vuotuinen sähköenergian kulutus jakautuu seuraavasti: kompostointilaitos n. 2,3 GWh suunniteltu kuivajätteen käsittelylaitos n. 6,0 GWh valaistus ja pumppaamot n. 0,4 GWh ympäristöteknologian koelaitos n. 0,1 GWh Keskuksen vedenkulutus jakautuu seuraavasti: kompostointilaitos n m 3 /a toimisto ja vaaka-asema n. 200 m 3 /a ympäristöteknologian koelaitos n. 150 m 3 /a

13 konehalli n. 50 m 3 /a 13/83 Pilaantuneiden maiden kiinteytys saattaa nostaa vedenkulutusta useilla tuhansilla kuutioilla riippuen käsiteltävästä massamäärästä ja sen laadusta. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vuonna 2001 käyttöön kaasunkeräysjärjestelmä, jonka avulla jätetäytössä muodostuva kaasu kerätään talteen. Vuodesta 2004 lähtien kaasu on hyötykäytetty. Kaasun hyötykäytöstä on tehty sopimus Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Kaasu johdetaan Keltinmäen varalämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikkakaasusta saatava polttoaineteho on nykyään 1,5 MW ja tulevaisuudessa noin 2,0 MW. Kaasunkeräysverkosto kattaa osia nykyisestä ja suljetuista täyttöalueista. Käsiteltävän jätteen määrä ja laatu Ympäristölupaa haetaan seuraavan luettelon mukaisten jätemäärien vastaanottoa ja käsittelyä varten. Jätemäärä vastaa vuoden 2007 arvioitua tilannetta. erilliskerätty biojäte t/a puhdistamoliete t/a lajittelematon kuivajäte t/a rakennusjäte (betoni ja tiili) t/a muu rakennusjäte (tavanomainen) t/a kyllästetty puu 500 t/a teollisuusjäte (valimohiekka) t/a teollisuusjäte (hyödynnettävä REF) t/a muu teollisuusjäte (tavanomainen) t/a erityisjäte (asbesti) 300 t/a erityisjäte (tuhka) t/a muu erityisjäte t/a hyötyjäte t/a pahvi, paperi sekä kartonki- ja energiajae t/a lietteet (nestemäiset) t/a ongelmajäte 200 t/a muu jäte 800 t/a pilaantuneet maat t/a ylijäämämaat t/a Yhteensä noin t/a Kompostointilaitoksen kapasiteetti on t/a ja tuotetun kompostimullan määrä on noin t/a. Kuivajätteen käsittelylaitoksen mitoituskapasiteetti on t/a. Laitoksen tuotteita ovat kierrätyspolttoaine (REF), metallit sekä biohajoava alite. Paperin, pahvin, kartongin sekä energiajakeen terminaalitoimintojen kapasiteetti on t/a. Pilaantuneista maamassoista t/a kompostoidaan tai käsitellään huokosilmatekniikalla ja t/a käsitellään muilla käsittelytekniikoilla. Jätetäyttöön loppusijoitettavan jätteen määrä on t/a riippuen jätteen hyötykäyttöasteesta.

14 Jätteiden vastaanotto ja käsittelyprosessit 14/83 Kompostointilaitos Jätteiden vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen sisääntuloportin yhteyteen rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen pienerien ja ongelmajätteen vastaanottopisteisiin kompostoitavan jätteen vastaanottopisteeseen kuivajätteen vastaanottopisteeseen hyötyjätekentille kuivattavien lietteiden vastaanottopisteeseen (lietealtaisiin) pilaantuneen maan vastaanottopisteeseen tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle erityisjätteen loppusijoitusalueelle tai ylijäämämaiden sijoitusalueelle Vastaanottokentällä on vaaka-asema, jossa kuormat punnitaan. Alueella on kameravalvonta. Jätteitä otetaan vastaan jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina arkisin klo Mustankorkealla otetaan vastaan kotitalouksista tulevia ongelmajätteitä, jotka lajitellaan, varastoidaan, pakataan ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jätteiden määrä on noin 200 t/a, josta akkujen ja paristojen osuus on noin 40 %, liuottimien ja maalien noin 25 %, jäteöljyn 20 % sekä öljynsuodattimien, loisteputkien ja lääkkeiden, kunkin osuus noin 5 %. Mustankorkealla on myös osittain ongelmajätteiksi luokitellun sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiste, josta romu toimitetaan noin viikoittain laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä laitteita. Kyllästetty puu otetaan vastaan erilliselle käsittelykentälle. Puu murskataan tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäsittelyyn luvan saaneelle laitokselle. Puun määrä on noin 500 t/a. Ongelmajätteeksi luokiteltavaa asbestijätettä tullaan ottamaan vastaan noin 300 t/a. Tuhkaa otetaan vastaan noin t/a, josta tulevista jätteenpolttoratkaisuista riippuen noin t/a voi olla ongelmajätteeksi luokiteltavaa. Uuden loppusijoitusalueen käyttöönoton jälkeen asbesti ja ongelmajätteeksi luokiteltava tuhka sijoitetaan alueelle varattavaan ongelmajätteiden loppusijoituspaikkaan. Myös muita ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä tai maa-aineksia voidaan sijoittaa ongelmajätekenttään noin 5000 t/a. Biojätteen ja lietteen vastaanotto ja esikäsittely Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä biojätettä t/a ja puhdistamolietettä t/a. Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään kompostoimalla ne erillään toisistaan kompostointilaitoksessa. Biojäte- ja lietekuormat tyhjennetään kompostointilaitoksen vastaanottosiiloihin nk. tuulikaapeissa, mikä vähentää ulos pääsevien hajukaasujen määrää. Esikäsittelyssä kompostoitavaan materiaaliin lisätään tukiainetta. Biojätteen tukiaineena käytetään karkeaa haketta sekä kierrätyskompostia kumpaakin noin 1 m 3 jätetonnia kohti ja puhdistamolietteen tukiaineena käytetään haketta sekä turvetta kumpaakin noin 0,5 m 3 jätetonnia kohti. Tukiaine varastoidaan katoksessa tai laitoksen viereisellä asfaltoidulla pi-

15 15/83 ha-alueella. Tukiaineen sekoituksen yhteydessä seos murskataan. Ennen sekoitusta massaan lisätään tarvittaessa kierrätyskompostia eli tunnelivaiheen läpikäynyttä kompostia. Homogenisoitu kompostimassa kuormataan suoraan sekoituksesta tunneliin. Tunnelikompostointi Esikäsittelyn jälkeen kompostoitava massa siirretään pyöräkuormaajalla kompostoitumaan tunneleihin. Tunneli täytetään 2,5-3,0 m:n korkuiseksi patjaksi. Panoksen massa on noin 170 t, josta jätettä on noin 110 t. Tunnelin täyttövaiheessa hajuhaittojen leviäminen estetään tunneliin muodostettavalla alipaineella. Tunnelikompostoinnin aikana massaan puhalletaan ilmaa tunnelin pohjassa sijaitsevien jakokanavien kautta. Poistoilma johdetaan kaasunkäsittelyjärjestelmään. Tunnelikompostoinnin aikana biojäteseos käännetään kerran ja lieteseos käännetään tarvittaessa. Kääntö tehdään siirtämällä seos toiseen tunneliin. Biojätteen kompostoinnissa tunnelivaiheen pituus on noin kaksi viikkoa ja lietteen kompostoinnissa noin viikko. Kompostoitumisprosessia seurataan jatkuvasti automaattisin mittauksin. Mittaustulosten perusteella kompostoitumisprosessi säätyy automaattisesti. Prosessin säädöllä optimoidaan jätteen tehokas ja hygieeninen kompostoituminen sekä estetään panoksen joutuminen hapettomaan tilaan. Kompostin kypsytys kypsytyshallissa Tunnelivaiheen jälkeen kompostimassa siirretään kypsytyshalliin ilmastuslattialle noin 2,0-2,5 m:n korkuiseksi patjaksi. Patjan läpi imetään ilmaa lattiassa olevien reikien kautta. Imetty ilma johdetaan tunneleiden tuloilmaksi. Biojätekompostin kypsytysvaiheen pituus on noin kaksi viikkoa ja lietekompostin noin viikko. Kompostin seulonta ja jälkikypsytys ulkokentällä sekä kompostimullan valmistus ja varastointi Hallissa tapahtuneen kypsytyksen jälkeen komposti seulotaan ja siitä erotetaan suurirakeinen tukiaine takaisin kiertoon. Kompostimassa aumataan ulos kompostointikentälle jälkikypsytykseen. Jälkikypsytys kestää noin 4-6 kk vuodenajasta riippuen. Jälkikypsytyksen aikana aumoja käännetään tarpeen mukaan. Kypsytysvaiheen jälkeen komposti voidaan viedä myös seulomattomana ulos jälkikypsytettäväksi ja seuloa myöhemmässä vaiheessa. Jälkikypsytyskentän koko on noin 3,9 ha, joka sisältää 600 m 3 suuruisen tasausaltaan kentän pintavesille. Kypsästä kompostista valmistetaan kompostimultaa lisäämällä siihen kivennäismaata ja turvetta. Valmistus tehdään seulontalaitteistolla. Seulonnassa vielä mahdollisesti talteen saatava tukiaine käytetään uudelleen kompostoinnissa. Valmis kompostimulta varastoidaan tarvittaessa kompostointikentälle. Kompostimulta käytetään kuntien, kaupunkien ja teollisuuden viherrakentamisessa sekä alueen multamarkkinoilla. Suurin osa valmiista lietekompostista käytetään kaatopaikan pintarakenteen kasvukerrokseen.

16 16/83 Poistokaasujen puhdistus Kompostointilaitoksen poistoilma johdetaan ensin pesuriin, jossa siitä poistetaan prosessiveden avulla ammoniakki biosuodattimen vaatimalle tasolle. Prosessiveden ph säädetään rikkihapolla tasolle noin 4. Pesurin jälkeen poistoilma johdetaan biosuodattimeen, jonka toiminta perustuu hajukaasujen biologiseen hajottamiseen suodattimen biomassan mikrobien avulla. Biosuodatin sijaitsee ulkona kompostointilaitoksen vieressä. Suodatinmassana käytetään turvepohjaista erikoissuodatinmassaa ja seulottua kompostimassaa. Suodattimeen mahtuvan suodatinmateriaalin tilavuus on noin 360 m 3. Suodatinmassa käsitellään tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. Käsittelyssä suodatinmassaa pöyhitään ja siihen lisätään karkeaa puuhaketta. Vanha huonosti toimiva biosuodattimen materiaali vaihdetaan kokonaan uuteen 1-3 vuoden välein. Kerrallaan vaihdettavan suodatinmassan määrä on noin 100 m 3. Vaihdettu suodatinmassa kompostoidaan. Suodatinmassan käsittely ja vaihto tehdään pyöräkuormaajalla suodatinaltaan päällä ja massan vaihto tehdään yhden päivän aikana. Sivutuoteasetuksen vaatimukset Kompostointilaitoksen toiminnalle on haettu laitoshyväksyntää ns. sivutuoteasetuksen mukaisesti, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Laitoksen toiminnassa ja seurannassa noudatetaan asetuksen vaatimuksia. Kuivajätteen käsittelylaitos (MT-laitos) Kuivajätteen käsittelylaitos toteutetaan vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2009 toteutetaan ainoastaan mekaaninen prosessi. Kuidun talteenottoprosessi ei ole nykyisellä hintatasolla ja verrattain pienillä jätemäärillä taloudellisesti kannattavaa. Biologinen prosessi toteutetaan siinä vaiheessa, kun biohajoavan jätteen loppusijoitusta on vähennettävä uuden biojätestrategian vaatimusten mukaisesti. Tässä lupapäätöksessä ratkaistaan ainoastaan mekaaninen prosessi. Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte, lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan sekajätteenä täyttöalueelle. Uuden kuivajätteen käsittelylaitoksen tuotteina saadaan kierrätyspolttoainetta energiahyötykäyttöön, alitekompostia (kompostoitu seula-alite). Lisäksi prosessissa erottuu metalleja kierrätykseen. Näin kierrätys- ja energiahyötykäyttöaste saadaan nousemaan lähelle 90 % ja loppusijoitukseen menevän materiaalin määrä minimoitua. Tämä osaltaan vähentää uuden loppusijoitusalueen rakentamisalaa. Laitoksen mitoituskapasiteetti on noin t/a ja laitokseen otetaan vastaan seuraavia jätejakeita: - kuivajäte noin t - tavanomainen rakennusjäte noin t - energiajäte (puu + risu + epäkurantti paperi ja pahvi) t - teollisuusjäte (pakkausmuovit ja kartongit, puu tms.) noin t - muovijäte noin t

17 17/83 Mekaanista prosessia käytetään kahdessa vuorossa klo välisenä aikana. Laitoksen prosessiin syötettävän kuivajätteen vaihtelusta johtuen mekaaninen prosessi on mitoitettu käsittelemään 120 % yli keskimääräisen tuntikapasiteetin eli 20 tonnia tunnissa, joka vastaa n. 280 tonnia jätettä päivässä. Mekaaninen prosessi Mekaanisessa käsittelyprosessissa kuivajäte murskataan ja siitä erotellaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. MT-prosessilla tuotetaan kuivajätteestä kierrätyspolttoainetta (REF), kierrätysmetalleja ja biohajoavaa alitetta. Laitteisto koostuu murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessia voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten ja tarpeen mukaan. Kierrätyspolttoaine, joka sisältää pääasiassa muovia ja puuta, käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Meluntorjunta, pölyn ja poistokaasujen käsittely Kuivajätteen vastaanottotilassa jätettä käsitellään ja lajitellaan koneellisesti pyöräkoneilla ja kahmarilla. Tilassa syntyvä dieselmoottorien pakokaasu johdetaan poistoilmapuhaltimien kautta ulos. Kuivajätteen mekaanisessa käsittelyprosessissa syntyy pölyä. Jokaisella päälaitteella ja osalla kuljettimista on pölynkeräysjärjestelmä, jonka avulla muodostuva pöly kerätään ja johdetaan suodattimeen. Suodattimessa pöly kerätään astioihin tai johdetaan myöhemmässä vaiheessa biologiseen prosessiin yhdessä biojakeen kanssa. Laitteiston ulkopuolelle mahdollisesti pääsevä pöly jää laitoksen sisätiloihin. Kuivajätteen käsittelylaitoksessa syntyy melua mm. ilmapuhaltimista, seuloista ja murskaimesta. Toiminnot tapahtuvat kuitenkin suljetussa tilassa, joten ulos ei kantaudu häiritsevää melua. Pahvin, paperin sekä kartonki- ja energiajakeen terminaalitoiminnot Ennen kuivajätteen käsittelylaitoksen toteuttamista vuonna 2009 on tarkoituksenmukaista tehostaa jätejakeiden hyötykäyttöä muilla keinoin. Jyväskylän seudulla on lisäksi ilmennyt tarvetta pahvin, paperin sekä kartonki- ja energiajakeen terminaalitoiminnoille. Kuivajätteen käsittelylaitoksen REF-varastoksi tarkoitettu noin 6500 m 2 :n suuruinen asfaltoitu kenttä rakennetaan jo vuonna Kenttäalaa on myöhemmin mahdollista saada saman verran lisää nykyiseltä betonin ja tiilen vastaanottokentältä siirtämällä kyseiset toiminnot uuteen paikkaan. Kentälle tehdään m 2 :n suuruinen kevythalli hyödynnettävien jakeiden vastaanottoa ja käsittelyä varten. Käsittelyterminaalissa tulisi olemaan seuraavat toiminnot: - kotikeräyspaperin siirtokuormaus - toimistopaperin, pahvin, pakkauskartongin sekä kirjapaino- ja teollisuushylsyn paalaus - erilliskerätyn energiajakeen vastaanotto, käsittely ja varastointi. Energiajae on pääasiassa erilliskerättyä puutavaraa ja puistorisua, mutta myös kaupan, teollisuuden ja palvelutoimintojen yhteydessä syntyvää epäkuranttia paperi- ja pahvijätettä, joka ei sovellu materiaalikierrätykseen. Paalauslaitosta käytetään myöhemmin kuivajätteen käsittelylaitoksessa syntyvän REF:n paalaukseen mahdollisten voimalaitosseisokkien aikana.

18 18/83 Energiajae murskataan joko nykykäytännön mukaisesti siirrettävillä murskaimilla tai vaihtoehtoisesti hankitaan kiinteä murskain. Toiminta-aika terminaalissa voi olla ma-pe klo Käsiteltävät materiaalimäärät ovat arviolta seuraavat: - paperi t/a - pahvi ja pakkauskartonki t/a - energiajae t/a (sisältyy kuivajätteen käsittelylaitoksen määriin). Vastaanotetusta paperista, pahvista ja pakkauskartongista valmistetaan pääasiallisesti raaka-aineita teollisuuden käyttöön ja energiajakeesta energiaa yhteiskunnan tai teollisuuden käyttöön. Paalattu materiaali varastoidaan tarvittaessa hallissa tai kentällä. Kuormalavat varastoidaan kentällä. Korjauskelvottomat lavat siirretään purkupuutavaran varastokentälle, josta se aika-ajoin murskataan energiahakkeeksi. Myöhemmin energiajae tullaan käsittelemään kuivajätteen käsittelylaitoksessa sen valmistuttua. Rakennusjätteen vastaanotto ja käsittely Syntypaikkalajiteltu, hyödynnettävä rakennusjäte vastaanotetaan omille varastokentilleen. Tiilet, betoni ja rakennuspuu murskataan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta suuremmissa erissä. Kiviainesmateriaali hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tie- ja kenttärakenteissa tai markkinoidaan yleiseen maanrakentamiseen. Puuaines toimitetaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa. Lajittelematon rakennusjäte ohjataan tarkastuksen jälkeen laadusta riippuen joko kuivajätteen käsittelylaitokseen tai jätteen loppusijoituspaikalle. Muun hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely, hyötyjätteen varastokenttä Jätteen pienerien vastaanottopisteen yhteyteen on järjestetty lajitellun hyötyjätteen keräysastiat ja lavat. Vastaanotettavia hyötyjätteitä ovat nykyisin metalli, puu, lasi, paperi ja pahvi. Jätteet varastoidaan hyötyjätteen varastokentälle ja toimitetaan suuremmissa erissä asianomaista jätettä hyödyntäville tahoille. Uusi hyötyjätteen varastokenttä on suunniteltu rakennettavaksi kompostointilaitoksen eteläpuolella olevalle alueelle, joka on aiemmin toiminut kaupungin varastokenttänä. Rakentamisaikataulu on vielä avoin. Rakennettavan kentän pinta-ala on noin 1,75 ha. Puisto- ja puutarharisut varastoidaan hyötyjätekentälle. Jäte murskataan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta suuremmissa erissä ja saatu hake toimitetaan energiantuotantoon. Haravointijäte kompostoidaan lietekompostissa jälkikypsytyskentällä. Öljyvahinkojätteiden käsittelyhalli Jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on Jyvässeudun 12 kuntaa rakentanut öljyvahinkojätteiden käsittelyhallin ja öljynerotuslaitteiston. Järjestelmä käsittää kaksi betonirakenteista vastaanottoallasta, öljyvesiseosten erotuslaitteiston ja jäteöljyn varastointisäiliöt. Altaisiin otetaan vastaan öljyonnettomuuksissa pilaantuneita, öljyä valuvia maamassoja sekä öljynerotuskaivojen lietteitä. Altaissa lietteen kiintoaines laskeutuu pohjalle ja vesiöljyseos ohjataan vastaanottosäiliöön. Vastaanottosäiliö on lämmitetty, mikä nopeuttaa öljyn ja veden erottumista. Vas-

19 19/83 taanottosäiliöstä pinnalle erottunut öljy pumpataan varastosäiliöön ja pohjalla oleva vesi öljynerotuslaitteistoon. Öljynerotuslaitteistosta puhdistunut vesi johdetaan viemäriin ja erotuslaitteeseen kertyvä öljyinen vesi pumpataan takaisin vastaanottosäiliöön. Altaisiin kertyvä kiintoaines kompostoidaan pilaantuneiden maamassojen kompostikentällä. Nestemäisen lietteen vastaanotto ja käsittely Jälkikypsytyskentän vieressä on noin 20 m * 40 m kokoinen lieteallas sellaisille nestemäiselle lietteille, joita ei ominaisuuksiensa vuosi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia jätejakeita ovat mm. teurastamoliete, rasvanerotuskaivojen liete, hiekanerotuskaivojen liete ja teollisuuden lietteet. Altaassa lietteen kiinteä osa laskeutuu altaan pohjalle, josta se ruopataan määräajoin pois ja loppusijoitetaan jätetäyttöön. Pintaan jäävä vesi johdetaan viemäriin. Allas poistetaan käytöstä ja nykyinen lieteallas on varauduttu korvaamaan kahdella uudella altaalla. Uudet altaat rakennetaan jälkikypsytyskentän pohjoispuolelle ja vanha allas täytetään ja sen paikalle laajennetaan jälkikypsytyskenttää. Uusien lietealtaiden toimintaperiaate on vastaava kuin nykyisellä altaalla. Altaiden täytyttyä niihin kertyvään kiintoainekseen sekoitetaan haketta ja vanhaa kompostia. Seos toimitetaan jälkikypsytyskentälle kompostoitumaan. Kompostoitunut massa hyödynnetään jätetäyttöalueen peitemaana. Uusien lietealtaiden koko on noin 10 m * 15 m, ja niiden tilavuus on noin 300 m 3 /allas. Pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Pilaantuneita maita otetaan vastaan ja käsitellään keskimäärin t/a. Käsiteltävä maa-ainesmäärä jakaantuu käsittelytekniikan suhteen siten, että maita käsitellään kompostoimalla ja huokosilmamenetelmällä keskimäärin t/a ja muilla käsittelytekniikoilla keskimäärin t/a. Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan. Käsittelytapoja ovat kiinteytys, kompostointi, huokosilmakäsittely ja terminen käsittely sekä näiden yhdistelmät. Näistä kolme ensin mainittua edustavat alueella jo nykyisin harjoitettua toimintaa, termistä käsittelyä on harjoitettu koetoimintana. Esikäsittelynä voidaan tarvita pesuseulontaa, jossa hienorakeiset ja yleensä pilaantuneimmat maat erotetaan erikseen käsiteltäväksi puhtaammista karkearakeisista maista. Puhtaaksi käsitellyt, raja-arvopitoisuuden alittavat maat käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella rakenteissa ja jätetäytön esipeitossa. Kiinteytys Kiinteytyksessä käsiteltävän maamassan joukkoon sekoitetaan sideaineita, esim. sementtiä, kalkkia, bentoniittia, silikaatteja tai orgaanisia polymeerejä, joiden avulla maa-aineksessa oleva haitta-aine saadaan niukkaliukoiseen muotoon. Stabiloitu massa levitetään ja tiivistetään sopivan paksuisina kerroksina kenttä- tai tierakenteisiin. Kiinteytettyjä maita käytetään hyödyksi mahdollisuuksien mukaan myös pilaantuneiden maiden käsittelykentän rakenteissa sekä muissa kenttärakenteissa. Kiinteytys soveltuu käsittelymenetelmäksi pääasiassa epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneille maille.

20 20/83 Kompostointi Kompostoitavat maat otetaan vastaan pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Kentän ala on noin 1,0 ha. Kentän kulutuskerroksena toimii 50 mm paksuinen asfalttibetoni ja sen alapuolella tiivisrakenteena on 60 mm paksuinen tiivisasfalttibetoni. Kentän laajennusosan rakenteissa on käytetty kiinteytettyjä metalleilla pilaantuneita maita. Kentältä tulevat vedet kerätään yhteen ja johdetaan öljynerottimen kautta kaupungin viemäriin muiden kaatopaikkavesien kanssa. Alueella kompostoidaan mineraaliöljyillä pilaantuneita maita aumakomposteissa. Vesiliukoisia haitta-aineita sisältävät kompostiaumat suojataan pressuilla siten, että sade- ja hulevedet eivät pääse huuhtomaan aumoja. Kompostoitumisen nopeuttamiseksi aumoja tarvittaessa käännetään tai maa-aineksen joukkoon sekoitetaan tukiainetta. Tukiaineena käytetään haketta, puunkuorta, turvetta tai puhdistamolietekompostia. Tukiaineen määrä vaihtelee maa-aineksen laadun mukaan, mutta keskimäärin sitä käytetään tilavuusosina yksi osa noin 3-4 osaan käsiteltävää maa-ainesta. Kompostointia jatketaan, kunnes haitta-ainepitoisuus alittaa ympäristöluvassa määritellyn raja-arvon. Kompostoinnin jälkeen massat hyödynnetään jätetäytön peitossa tai muissa rakenteissa. Kompostoitumisaika on 1-3 vuoteen riippuen haitta-aineen lähtöpitoisuudesta. Öljy-yhdisteiden hajoamista seurataan ottamalla maanäytteitä aumoista. Öljynerottimen toimintaa tarkkaillaan ottamalla vesinäytteitä erottimesta viemäriin johdettavasta vedestä. Huokosilmakäsittely Huokosilmakäsittelyllä puhdistetaan haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) pilaantuneita maita. Käsittely tehdään pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Maat siirretään peitettyyn aumaan, jonka sisään asennetaan imu- ja kaasunjakoputkisto maa-aineksen huuhtelemiseksi ilmavirralla. Aumasta poistuva ilma johdetaan aktiivihiilisuotimen tai muun suodattimen kautta ulkoilmaan. Ilman mukana kulkeutuvat haitta-aineet pidättyvät suotimeen. Termodesorptiokäsittely Pilaantuneiden maiden terminen käsittely tapahtuu tätä tarkoitusta varten suunnitellussa ja rakennetussa laitoksessa. Laitos on rakennettu liikuteltavaksi ja sitä voidaan käyttää ympäri vuoden. Laitteiston käyttöä rajoittaa kuitenkin käsiteltävien maamassojen jäätyminen talvisaikaan, joten terminen käsittelylaitos on toiminnassa noin puolet vuodesta, lähinnä kesäaikaan. Laitteiston käsittelykapasiteetti on keskimäärin 10 t/h. Termiseen käsittelyyn soveltuvat kaikki sellaiset aineet ja yhdisteet, jotka pystytään haihduttamaan maasta. Näitä ovat mm. PAH- ja PCB-yhdisteet, dioksiinit (PCDD), furaanit (PCDF), klooratut liuottimet, öljy ja syanidit. Menetelmän periaatteena on kuumentaa maamassaa pyörivässä rumpuuunissa niin, että haihtuvat haitta-aineet saadaan kaasuuntumaan, jonka jälkeen ne hajotetaan korkeassa lämpötilassa jälkipolttokammiossa. Rummun lämpötilaa voidaan nostaa aina +800 C:een asti riippuen haitta-aineiden haihtumisominaisuuksista ja maa-ainesten laadusta. Myös maa-aineksen viipymää rummussa voidaan säädellä. Rumpu-uunin tilavuus noin 30 m 3. Ennen maiden syöttämistä rumpu-uuniin, ne esikäsitellään siten, että yli 50 mm kappaleet poistetaan seulomalla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus

Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus LIITTEET LIITE 1 1/6 Ekokem-Palvelu Oy Peräkorven teollisuusjätteen käsittelykeskus Jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu niiden

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 14.10.2015/JKos MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET Sisällys 1. Tausta... 2 2. Maakuntakaavan tarkistuksen yleisiä perusteita... 2 3. Keski-Suomen kuntien jätehuollon

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Äänekosken tehdasintegraatin käytössä olevan jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 PÄÄTÖS Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.1.2012 ASIA HAKIJA Kivilammen maankaatopaikan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 8.8.2006

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Koskenheimo Ky, Louhijantie 10, 48220 KOTKA

Koskenheimo Ky, Louhijantie 10, 48220 KOTKA 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro KAS-2005-Y-305-111 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Koskenheimo Ky,

Lisätiedot

Nro 142/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/232/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012

Nro 142/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/232/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 142/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/232/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muuttaminen, Jyväskylä

Lisätiedot

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.01.2015 Sivu 1 / 1 13/11.01.00/2015 4 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.10.2014 antamaa ympäristölupaa Espoon Ämmässuon

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi

Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi 1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d ja f.

Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d ja f. Etelä-Suomi Päätös Nro 164/2014/1 Dnro ESAVI/336/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2014 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen aluejätekeskuksen

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki

14, 11, 2014 5.11.2014. Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki 5.11.2014 Etelä-Suomen NH 14, 11, 2014 Jaakko Heinolainen Etelä -Suomen aluehallintovirasto Ympäristövastuualue PL 110 00521 Helsinki DNRO ESAVII Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie 127 30420 Forssa

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/VEIKKO LEHTI OY Veikko Lehti Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee paperin/pahvin siirtokuormausaseman toimintaa ja hiekanerotuskaivojätteiden

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 213 Eristevillat 100,00 124,00

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 213 Eristevillat 100,00 124,00 JÄTTEENKÄSITTELYMAKSUJEN TAKSATAULUKKO HINTA 2015 Hinta 2015 LIITE 7 koodi KAATOPAIKALLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET (sis. jäteveroa 55,00 /t) / tonni alv 0% /tonni alv 24 % 211 Kaatopaikkajäte 120,00 148,80

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 141/11.01.00/2014 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 707 Loppujäte kaatopaikalle 78,00 96,72

212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta * 80,00-130,00 99,20-161,20. 707 Loppujäte kaatopaikalle 78,00 96,72 JÄTTEENKÄSITTELYMAKSUJEN TAKSATAULUKKO HINTA 2014 koodi KAATOPAIKALLE SIJOITETTAVAT JÄTTEET (sis. jäteveroa 50 /t) tonni alv 0 % tonni alv 24% 211 Kaatopaikkajäte 100,00 124,00 212 Kaatopaikkajäte, sopimushinta

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 17.2.2003 Kokouspvm 13. 2.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 32/10/1 Dnro ISAVI/154/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.4.2010 HAKIJA ASIA Metsäsairila Oy Porrassalmenkatu 1A 50100 Mikkeli Ympäristönsuojelulain 61

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 10 vuotta 10 vuotta Kymmenen vuotta puhtaamman tulevaisuuden asialla Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101

Lisätiedot

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelin (05) 75441 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(44) Nro A 1118 Dnro 0401Y0868-121 Annettu julkipanon jälkeen

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys

Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2011/2 Dnro ESAVI/628/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Paperinkeräys Oy:n Lahden laitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Kaupunginhallitus Ryj/1 1.10.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 34/2012 1 (7) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 18.09.2012 275 HEL 2011-006220 T 11 01 00 00 ESAVI/173/04.08/2012, ESAVI/174/04.08/2012 Päätös Laitosten sijainti Aikaisemmat

Lisätiedot

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi!

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi! SITAN KYYDISSÄ jätteen matka jatkuu......laskulomakkeesta lehtipaperiksi s....kuplamuovista kammaksi s....mehupullosta moottoritieksi s....kertakäyttömukista keskuslämmöksi s. BIOJÄTE METALLIPAKKAUKSET

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 49/06/2 Dnro Psy-2005-y-4 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2006

ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 49/06/2 Dnro Psy-2005-y-4 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2006 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 49/06/2 Dnro Psy-2005-y-4 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Majasaarenkankaan jätekeskuksen ympäristölupa, Kajaani Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Eko-Kymppi

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 3.9.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 3.9.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2009 Dnro PPO 2008 Y 306 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee nestemäisten jätteiden käsittelylaitosta, biojätteen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08)

Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08) Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 13.02.2013 Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08) RYL 25 Asiakirjat

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2014

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2014 KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN Jätetaksa 2014 Maksaminen ja maksuvälineet Laskutus Keltakankaan jätekeskuksessa maksun voi suorittaa käteisellä, pankkikortilla tai jätteet laskutetaan. Käsittelymaksu peritään

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu)

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Ennakkoratkaisut 2015 Välivarastointiin käytettävän alueen erottaminen kaatopaikasta Jätettä välivarastoidaan alueella, joka sijaitsee

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy Mustankorkea Oy EMAS Ympäristöselonteko 2003 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy SISÄLLYS ESIPUHE...3 1 MUSTANKORKEA OY...4 2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA...6 Loppusijoitus...6 Kompostointi...6

Lisätiedot

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2015

KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN. Jätetaksa 2015 KELTAKANKAAN JÄTEKESKUKSEN Jätetaksa 2015 Maksaminen ja maksuvälineet Laskutus Käsittelymaksu peritään joko jätteen toimittajalta tai erikseen ilmoitettaessa suoraan jätteen tuottajalta/haltijalta. Käsittelymaksut

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 7 KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 5.11.2012 Voimaantulopäivä 1.1.2013 1 Kankaanpään kaupungin jätehuolto on järjestetty

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot