EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005

Transkriptio

1 EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu lyhyesti vuoden 2005 tärkeimmistä ympäristöasioista ja ympäristötavoitteiden toteutumisesta sekä vuodelle 2006 asetetuista ympäristötavoitteista. Uusi ympäristölupapäätös sai lainvoiman Vuosi 2005 oli Mustankorkea Oy:n kahdeksas toimintavuosi. Vuoden merkittävin asia oli uuden, kaikkia toimintoja koskevan ympäristöluvan saaminen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle. Siihen saakka toimittiin vuonna 1998 myönnetyn ympäristöluvan mukaan, jonka hakijana oli aiempi toimija Jyväskylän kaupunki. Uusi lupa ohjaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Jätteiden loppusijoitus päättyy nykyisellä täyttöalueella , minkä jälkeen toimintaa jatketaan nykyisen alueen vieressä olevaan kalliolouhokseen rakennettavalla loppusijoitusalueella. Täyttötilavuutta uudella alueella riittää pariksi kymmeneksi vuodeksi. Myös nykyisen täyttöalueen maisemointia jatketaan edelleen. Uusi ympäristölupa mahdollistaa myös entistä tehokkaamman jätteiden hyötykäytön. Hyötykäyttöaste jatkaa nousuaan Mustankorkea Oy:n vastaanottamat jätemäärät tonneina Loppusijoittettava jäte kuivajäte rakennusjäte teollisuusjäte erityis- ja muu jäte Hyödynnettävät jätteet biojäte puhdistamoliete betoni-ja tiilijäte valimohiekka puujäte risujäte puutarhajäte metalli lasijäte sähkö- ja elektroniikkaromu paperi ja pahvi Erotuskaivo lietteet hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet öljynerotuskaivolietteet Edelleen toimitettavat ongelmajätteet tavanomaiset ongelmajätteet kyllästetty puu Pilaantuneet maat öljyiset maat raskasmetallimaat muut orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneet maat Puhtaat maa-ainekset puhtaat hoitomaat puhtaat rakennemaat puhtaat ylijäämämaat asfalttimurske Yhteensä Vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia 46 % 44 % 41 % 40 % 36 %

2 Vuonna 2005 jätteenkäsittelykeskukseen toimitettiin jätteitä yhteensä noin tonnia. Vastaanotetun jätteen määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes tonnia. Mustankorkea vastaanotti lisäksi käsiteltäviä pilaantuneita maamassoja lähes tonnia, joka on noin 10 % vähemmän kuin vuonna Ongelmajätteisiin sisältyy myös kyllästetty puu. Edellisvuosien tapaan jätteen hyötykäyttöaste on noussut. Hyötykäyttöön ohjattiin tonnia, joka on 46 % vastaanotetusta jätteen määrästä. Biojätteen määrä on jatkanut lievää kasvuaan, puhdistamolietteen määrän pysyessä lähes ennallaan. Hyödynnettävien jätteiden osuutta on nostanut voimakkaasti kasvanut vastaanotetun rakennusjätteen määrä. Hyötykäyttöön ohjatut jätteet Hyötykäyttöön ohjatut jätteet määrä [tonnia] Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Sähkö- ja elektroniikkaromun maksuton vastaanotto alkoi Vastuu kodintekniikan jätehuollosta siirtyi kunnilta tuottajille Tuottajat voivat hoitaa jätehuoltovelvoitteensa liittymällä yhteen tuottajayhteisöksi. Tuottajayhteisöt ovat luoneet keräyspistejärjestelmän, jonne sähkö- ja elektroniikkaromut voi toimittaa maksutta. Tuottajayhteisöt noutavat Mustankorkean vastaanottamat sähkö- ja elektroniikkaromut edelleen jatkokäsittelyyn. Vuoden loppuun mennessä on vastaanotettu yhteensä 362 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua. Vastaanotettu romu jakautui seuraavasti: 89 tonnia kylmälaitteita, 71 tonnia kuvaputkilaitteita, 105 tonnia kodin sähkölaitteita sekä 53 tonnia ICT-laitteita. Ennen maksuttoman keräyksen aloittamista Mustankorkealle vastaanotetut 44 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua toimitettiin Väentupa ry:lle käsiteltäväksi. Uudet lietteiden käsittelyaltaat otettiin käyttöön Mustankorkealle rakennettiin kesällä kaksi lietteiden vastaanottoallasta. Altaisiin toimitetaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Altaisiin ei oteta vastaan öljynerotuskaivojen tai -altaiden lietteitä. Elokuussa käyttöönotettuihin altaisiin otettiin vastaan 1739 tonnia lietteitä. Uudet käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön. Käsittelyaltaissa kiintoaines erotetaan nesteestä suodattamalla ja neste johdetaan viemäriin. Kiintoaine poistetaan altaasta ja kompostoidaan. Kompostoitu massa hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. Kompostointilaitokselle uusi jälkikypsytyskenttä Uuden ympäristöluvan tultua voimaan otettiin käyttöön kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus. Kentän laajennuksen yhteydessä rakennettiin myös vesitiivis tasausallas, johon kerätään jälkikypsytyskentän valumavedet. Uusi päällystetty alue on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Laajennuksen jälkeen käytettävissä olevan jälkikypsytyskentän kokonaispinta-ala on noin 4 ha. Laajennus mahdollistaa entistä tehokkaamman jälkikypsytyksen.

3 Kompostia eroosionestoon Valtatie 4:n Jyväskylän ja Kirrin välinen moottoritie otettiin käyttöön marraskuussa Kesän ja syksyn 2005 aikana moottoritien tieluiskiin levitettiin Mustankorkean bio- ja lietekompostia lähes tonnia. Tieluiskissa komposti torjuu tehokkaasti sadevesieroosiota ja toimii ravinteikkaana kasvualustana. Ympäristön tilan seuranta on osa normaalia toimintaa Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin. Jätteenkäsittelykeskuksen normaalin käyttötarkkailun suorittaa Mustankorkean oma organisaatio, ympäristötutkimukset teetetään kansallisilla asiantuntijoilla. Vuoden 2005 ympäristönseurantaan kuuluivat muun muassa: viemäröitävien vesien laadun tarkkailu pinta- ja pohjavesien tarkkailu loppusijoitusalueen vesien tarkkailu kaasunkeräysjärjestelmän kautta imetyn kaatopaikkakaasun laadun tarkkailu kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin laadun tarkkailu kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston toimintatehokkuuden mittaukset öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan veden laadun tarkkailu pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen vesienkäsittely järjestetään edelleen siten, että puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset vedet pidetään erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä. Jätetäyttöalueen suotovedet johdetaan Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Nenäinniemeen. Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase m Jätevesi [m3] Haihdunta ja maastoon johdettu puhdas vesi [m3] Sadanta [m3]

4 Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristön tilaa tarkkailee myös lähialueen asukkaista koostuva ympäristöpaneeli. Ryhmä raportoi ympäristössä esiintyvästä hajuhaitasta, melusta, roskaantumisesta, pölyhaitasta sekä muista jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvista vaikutuksista. Maaliskuusta 2004 lähtien asukkaiden lisäksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen opiskelijoista koottu ryhmä on tehnyt kenttähavaintoja. Lisäksi Mustankorkean eteläpuolella olevalla ulkoilualueella sijaitsevalla Ladun Majalla on lomake, johon kävijät voivat halutessaan kirjata havaintonsa. Asukaspanelistit raportoivat vuonna 2005 keskimäärin 2 havainnosta kuukaudessa. Tämä on 4 havaintoa vähemmän kuin vuonna Kaatopaikkakaasulla lämmitetään jo 700 omakotitaloa Kaatopaikkakaasua toimitettiin Jyväskylän Energia Oy:lle yhteensä 2,84 milj.m 3. Toimitetun kaasun energiamäärä oli 15 GWh ja kaasunpumppausaseman käyttöaste oli 98 %. Kaasu hyödynnettiin kaukolämmöntuotannossa Keltinmäen lämpökeskuksessa. Kaasun energiamäärä vastasi noin 700 omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrän kasvu on seurausta keräysjärjestelmän laajentamisesta sekä käyttöasteen parantumisesta Kerätyn kaatopaikkakaasun 15,3 GWh 11,4 GWh 7,7 GWh energiamäärä Sähkönkulutus 2,51 GWh 2,63 GWh 2,94 GWh Jätteenkäsittelykeskuksen sähkönkulutus pienentyi edellisvuodesta lähes 5 %. Säästöä syntyi edellisen vuoden tapaan kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla. Ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä käytössä jo kolme vuotta Mustankorkealla on ollut käytössään ympäristöjärjestelmä vuodesta 2002 lähtien. Vuosien välisenä aikana panostettiin ympäristöasioissa toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseen, hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistamiseen, henkilöstön osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen sekä ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten noudattamiseen. Merkittävimpiä saavutuksia ovat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen hyötykäyttöasteen nousu ja vanhojen loppusijoitusalueiden sulkemisien ja kaatopaikkakaasun talteenoton myötä vähentyneet päästöt. Vuoden 2005 loppupuolella toteutettiin ympäristöasioiden seurantakatselmus, jonka tavoitteena oli tarkastella kolme vuotta käytössä olleen toimintajärjestelmän vaikutuksia toimintoihin ja ympäristönäkökohtiin. Seurantakatselmuksen tuloksena laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille Uuden ympäristöohjelman kehityskohteita ovat; 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 3. Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen Liikevaihto ja ympäristöinvestoinnit Liikevaihto, Me 7,5 6,8 6,8 Investoinnit, Me 0,6 1,1 0,9 Ympäristövelvoitteet, Me 0,6 0,7 0,8 Kulunut vuosi oli taloudellisesti varsin tyydyttävä. Mustankorkean talous on pysynyt pitkään vakaana, minkä ansiosta vanhojen jätetäyttöalueiden sulkemisia ja muita ympäristönhoitotöitä on pystytty toteuttamaan ripeässä aikataulussa. Investointeihin ja ympäristövelvoitteiden hoitoon sijoitettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristövelvoitteisiin sisältyy vanhojen kaatopaikkaalueiden sulkemistyöt.

5 Uusia ideoita jätteenkeräilyyn ja -käsittelyyn Vuonna 2005 Mustankorkea osallistui yhdessä VTT Prosessien ja Keski-Suomen liiton (Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kautta) kanssa hankkeeseen, jonka päätavoitteena oli synnyttää uusia jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita. Hankkeen tuloksena syntyi kolme taustaselvitystä. Ensimmäisessä osaselvityksessä kartoitettiin tuote- ja menetelmäkehitysideoita nykyisen jätteenkeräyksen toimivuuden pohjalta. Toisessa osaselvityksessä selvitettiin erilaisia muutospaineita, jotka vaikuttavat jätehuollon kehittämiseen. Kolmas oli esiselvitysluontoinen tilanne- ja kustannuskatsaus jätteiden paalaamisesta ja varastoimisesta paalattuna. Jatkohankkeena on näillä näkymin toteutumassa jätteiden älykkääseen lajitteluun sekä pienien biojätemäärien joustavaan käsittelyyn liittyvä osaselvitys. Mapa-projektilla vauhtia yhdyskunta- ja teollisuusj ätteiden hyödyntämiselle Mustankorkea osallistui vuoden aikana Mapa-projektiin (materiaalipankki), jossa tarkasteltiin yhdyskuntien ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä niihin pohjaavan materiaalipankin liiketoiminnallisia edellytyksiä alueellisesti Keski-Suomen maakunnan alueella. Mustankorkealla teollisuuden sivutuotevirtoja on hyödynnetty ympäristörakentamisessa. Muun muassa paperiteollisuudessa syntyvä kuitusavi hyödynnetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa ja murskattu betonijäte tie- ja kenttärakenteissa. Jätteen tuojan on osoitettava jätteen kaatopaikkakelpoisuus EU:n Neuvoston päätös kaatopaikkadirektiivin mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille astui voimaan vuonna Tämä päätös täsmentää kaatopaikkadirektiivissä ja kaatopaikkapäätöksessä mainittuja yleisiä puitteita. Päätöksen mukaan jätteiden tuojalla on velvollisuus antaa riittävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Päätöstä on sovellettava jäsenvaltioissa viimeistään Kansalliset soveltamisohjeet ovat vielä tekeillä ja yhtenäinen käytäntö vielä sopimatta. Mustankorkea on tilannut konsulttityönä selvityksen kaatopaikkakelpoisuuden tuomista muutoksista toimintaan. Selvityksessä kuvataan lyhyesti uudet menettelyt ja arviointitavat sekä laaditaan suunnitelma niiden käyttöönotosta Mustankorkea Oy:n eri toimintoihin. Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja vuoden 2003 EMAS-selontekoon liittyvät päivitystiedot Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset. Yhteystiedot: Mustankorkea Oy Ronsuntaipaleentie 204 PL 22, Jyväskylä puh. (014) fax. (014) Piia Aho, palvelupäällikkö