Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Transkriptio

1

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Laajentumisen aikaa Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 55

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuusi toiminnan vuotta ovat olleet menestyksekkäät. Olemme monipuolinen ja laaja-alainen oppimista edistävä toimija, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen alkaen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutusta kehitetään siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakouluissa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Osaamisen kehittämisen palvelurakenne tarjoaa myös jo työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ja uralla etenemiseen. Toisen asteen koulutus, etenkin ammatillinen koulutus, kehittää työelämää ja parantaa yritysten ja julkisyhteisöjen valmiuksia toimintansa kehittämiseen. Tähän hallituksen tavoitteeseen me olemme vastanneet täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa ovat kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Olemme selvinneet ensimmäisistä askelista hyvin ja voimme jatkaa innostuneesti yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Isot kiitokset Teille koko Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö sekä luottamushenkilöt, me olemme tehneet sen yhdessä. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella entistä kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallituksen tekemien linjausten mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja ~ 1 ~

4 tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmän uudistamisluonnoksen mukaisesti nykyisenkaltaisesta yksikköhintarahoituksesta luovutaan ja tilalle tulee järjestelmä, joka jakaantuu kolmeen eri rahoituselementtiin: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus sekä perusrahoitus. Uudessa hallitusohjelmassa on syytä edistää ja syventää yhteisesti tavoitetta luoda Suomesta maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Talousarviomme keskeisin tavoite myös vuonna 2015 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien aikana. Talousarviossa 2015 emme ole ottaneet huomioon mahdollista tuloksellisuusrahoitusosuutta osana rahoitusta. Vuonna 2014 kuntayhtymämme sai tuloksellisuusrahoitusta n euroa. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko ammatillisen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Tulevalla kaudella jatkamme vahvasti kuntayhtymän laatutyön eteenpäin viemistä. Tavoitteenamme on kehittää vuoteen 2015 mennessä toimiva ja käytännön läheinen toimintajärjestelmä perustoimintojemme tueksi ja kehityksen varmistamiseksi OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Toisena panostuksen kohteena on kuntayhtymän kansainvälisyysstrategian luominen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille visiossamme todetaan tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Yritys- ja elinkeinoelämän edustajilta olemme saaneet positiivisen kannanoton valmistelussa olevalle 3D-tulostuksen EAKR-hankkeelle. Hankkeessa nähdään merkittävää potentiaalia mallivalmistukseen nopeuttaen tuotekehitysprosessia valmistuksessa. Hankkeen avulla vahvistamme teknologiateollisuuden toimialalla mahdollisuuksia tehdä rohkeasti uusia innovaatioita. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa. Tarjontaa lisätään myös ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Valtiovarainministeriön hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaisesti toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtionrahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Suomen Ilmailuopiston sekä erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta. Koulutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan ja lisäksi vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun ~ 3 ~

6 yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä saada koulutuksen vähentyvät voimavarat entistä vaikuttavampana ja tuottavampaan käyttöön. Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehyksessä huomioitu 8 milj. euroa vuosina ja 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia sekä lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat lakiluonnokset on lähetetty lausuntokierrokselle. Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Suuntaviivojen pohjalta valmisteltu järjestäjäverkkoa koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Samoin lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tuli osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Syksyllä 2014 on käynnistetty Pirkanmaan liiton toteuttamana selvitystyö toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja selvittää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä ~ 4 ~

7 vapaan sivistystyön yhteistyömahdollisuuksia. Mukana selvityksessä ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat 2014 k.m. Peruspääoma Omistus-% Huittinen ,35 3,96 Hämeenkyrö ,29 7,38 Ikaalinen ,69 16,42 Juupajoki ,14 1,05 Keuruu ,66 3,12 Kihniö ,16 1,86 Multia ,08 0,44 Mänttä-Vilppula ,36 10,03 Nokia ,30 1,67 Parkano ,66 7,99 Punkalaidun ,61 1,75 Ruovesi ,44 1,38 Sastamala ,94 42,94 Kokemäki ,68 100,00 ~ 5 ~

8 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 ~ 6 ~

9 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstöstrategia pohjautuu koulutuskuntayhtymän strategiaan ja sitä ohjaavat koulutuskuntayhtymän strategian mukaiset arvot. Henkilöstöstrategian mukaan koulutuskuntayhtymän henkilöstöpolitiikan tulee olla niin avointa ja läpinäkyvää, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Ammatillisuus ja vastuullisuus henkilöstöpolitiikassa näkyvät siinä, että toiminnassa korostuvat tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, yhdessä tekeminen sekä toisten tekemän työn arvostus. Keskeiset toimenpiteet henkilöstöstrategian eri osa-alueilla vuonna 2015 ovat: 1. Johtaminen osana onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa - aloitetaan säännölliset esimiestapaamiset - esimiesten koulutus - vuosittaiset kehityskeskustelut 2. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - kuntayhtymän perehdytysoppaan laadinta - kuntayhtymän henkilöstöoppaan laadinta 3. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - tulosaluekohtaiset koulutussuunnitelmat - omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen periaatteiden hyväksyminen 4. Kannustava ja motivoiva palkkaus ja palkitseminen - palkkojen harmonisoinnin täytäntöönpanon ensimmäinen vuosi - TVA-järjestelmien yhtenäistäminen (OVTES) 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys - varhaisen puuttumisen mallien aktiivinen soveltaminen 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 7 ~

10 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden sekä sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tehty yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme, jotka perustuvat kriittisiin menestystekijöihin. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 8 ~

11 Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2015 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: ~ 9 ~

12 Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. ~ 10 ~

13 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2015 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,25 prosentilla vuoden 2014 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2016 ja 2017 yksikköhinnan on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Rahoituslain muutoksen vaikutuksia valtionrahoitukseen vuonna 2017 on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 151 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 250 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 273. Palkkamenoissa talousarviossa on varauduttu Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,29 prosentin, Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,3 prosentin ja Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,4 prosentin korotukseen vuonna Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~

14 Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~

15 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakateprosentti 6,5 % 1,9 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % Vuosikateprosentti 19,8 % 10,9 % 9,0 % 4,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 13 ~

16 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 11 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Rahoituslaskelman tunnusluvut TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanhoitokate 0,6 0,5 0,3 Kassan riittävyys, pv 34,2 30,7 24,3 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 4.5 Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2015 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2015 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3055 opiskelijan mukaan. Tämä on yhtä suuri kuin OKM:n vahvistaman järjestämisluvan mukainen opiskelijaresurssi. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 15 ~

18 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2014 TA2015 Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 8,4 8,8 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 75,1 70,1 Suoritettujen Tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 88,7 88,7 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,4 0,4 Työelämäyhteydet opettajien lkm 28 0 työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 16 ~

19 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~

20 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~

21 5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien tulosalue koostuu vuonna 2014 Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneen entisen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalisten kauppaoppilaitos sekä yleissivistävä yksikkö. Tämän lisäksi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyy aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto, Petäjä-opisto ja aluekehitystoiminto ovat kuntayhtymässä mukana ns. nollabudjetilla eli näillä ei ole vaikutusta tulosalueen katteisiin. Musiikkiopiston ja Petäjä-opiston kustannuksiin osallistuvien kuntien kanssa käydään vuosittain tuloskeskustelut, joissa sovitaan kunkin vuoden toiminnan tavoitteista ja volyymista. Luoteis-Pirkanmaan yksikköä johtaa rehtori yhdessä apulaisrehtorin kanssa. Tulosalueen suurimmat taloudelliset haasteet johtuvat tulopohjan heikkenemistä. Suurimpana tulojen määrään negatiivisesti vaikuttavana tekijänä on ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitukseen tehtävä leikkaus. Yksikköhintarahoitusleikkauksen lisäksi tulopohjaa kaventaa Ikaalisten kauppaoppilaitoksen vuokratuottojen merkittävä supistuminen Tampereen ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen siirryttyä kauppaoppilaitoksen tiloista Tampereelle. Kaikkien oppilaitosten tilojen tehokkaaseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Ammatti-instituutti Iisakki (IISAKKI) Ammatti-instituutti Iisakin koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Pääoppilaitos on Hämeenkyrössä, jonka lisäksi oppilaitoksella on opetusyksikkö Parkanossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikkö Hämeenkyrössä. Oppilaitos hallinnoi lisäksi perusopetuksen lisäopetusta eli 10-luokkaa Hämeenkyrön yksikössä. Ammatti-instituutti Iisakin toimintaympäristöä ja oppilaitosviihtyisyyttä kehitetään parantamalla sekä ajanmukaistamalla oppimisympäristöjä. Yhteisten oppimisympäristöjen, kuten robottien käyttöä tehostetaan koulutuksessa. Uutena oppimisympäristönä otetaan käyttöön FMS-soluoppimisympäristö. Automaatio-osaamisen kehittäminen jatkuu tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Iisakin Hämeenkyrön yksikön peruskorjaus valmistuu alkuvuodesta Peruskorjauksen avulla saadaan ajanmukaiset tilat ja olosuhteet vuonna 1956 rakennettuun päärakennukseen. Peruskorjauksessa uudistetaan suurkeittiön, ruokalan, liikuntasalin, opiskelijahyvinvoinnin tilat sekä luokkatiloja ja toimistoja. Oppimisprosessien tuloksellisuuteen panostamme kehittämällä edelleen opiskelijahuoltoa. Iisakissa on pilotoitu tutoropettaja-mallia läpäisyn tehostamisessa sekä opiskelijahyvinvoinnin lisäämisessä. Vuonna 2015 tämä malli laajennetaan useammalle ammattialalle. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi panostetaan tiiviiseen yhteistyöhön sekä verkostojen kehittämiseen perusopetuksen kanssa. Ammatti-instituutti Iisakki kouluttaa osaavaa työvoimaa toiminta-alueellaan toimiville yrityksille. Iisakin vetovoimaisuus maineikkaana kouluttajana säilytetään tiiviillä yhteistyöllä alueen eri toimijoiden kanssa. Koulutusta kehitetään omien visioiden, asiakkailta saatujen palautteiden sekä ammatillisten neuvottelukuntien toiminnan pohjalta. Ammatti-instituutti Iisakin opiskelijoiden hyvä työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen turvataan tarjoamalla opiskelijoille laadukasta koulutusta. Henkilökunnan kehittymistä aktivoidaan mm. erilaisilla koulutuksilla. Tekniikan- ja liikenteen alalla koulutusta on kehitetty työelämälähtöisemmäksi ja opiskelijoiden oppimisympäristöjä monipuolistetaan tiiviin yritysyhteistyön kautta. Opetuksen tavoitteena on tarjota ~ 19 ~

22 opiskelijalle opintojen joka osa-alueella ajanmukainen oppimisympäristö ja tähän päästään työvaltaisen oppimisen toimintamallin kautta. Osaran maaseutuopetusyksikölle on myönnetty Kestävän kehityksen sertifikaatti ja sen edellyttämä kehitystyö jatkuu. Oppimisympäristön kehittämistä toteutetaan kahden teeman avulla: Turvallisuus oppilaitoksessa sekä jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys. Tavoitteena on myös vahva yhdessä tekeminen. Opiskelijoiden jätteenkierrätyskoulutusta tehostetaan ja jätehuoltosuunnitelma päivitetään. Osaran maaseutuopetusyksikön haasteita tulevana vuonna ovat maatilatalouden kannattavuuden lasku, maataloustuotteiden hinnanmuodostuksen epävarmuus ja maataloustukien laskeminen. Luonnonvara-alan yksikön toiminta-ajatuksena on kouluttaa maaseutuyrittäjiä ja luonnonvaratuottajia sekä neuvojia, jotka osaavat puhtaiden, kotimaisten elintarvikkeiden tuottamisen ja viljelemisen sekä aidon luonnon varjelemisen taidon. Osaran maaseutuopetusyksikön vahvuutena on tulevaisuudessakin luonnonmukainen tuotanto, sijainti ja pitkät perinteet. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA) Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on vetovoimainen, valtakunnallinen kulttuurialan kouluttaja ja kehittäjä. Kulttuurialan koulutusta järjestetään Ikaalisissa 17 eri ammattialalla. Opiskelijoita oppilaitoksessa on yli sadasta eri kunnasta, noin puolet opiskelijoista tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Valtakunnalliset, kulttuurialaa koskeneet vuoden 2014 aloituspaikkaleikkaukset tulevat edelleen keskittämään alan koulutusta ja vahvistavat IKATAn roolia käsi- ja taideteollisuusalan laajaalaisimpana oppilaitoksena Suomessa. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina sekä valtakunnallisen kehittäjän aseman ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Hakijamääriä ja täyttöastetta voidaan parantaa mm. tehostamalla valtakunnallista markkinointia niille ammatillisen tutkinnon suorittaneille hakijoille, jotka jäävät opintopolku-hakuväylän ulkopuolelle. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee edelleen kehittää ja tiivistää sekä jatkaa panostamista myös oppilaitoksen ulkopuolisten oppimisympäristöjen kehittämiseen esim. yrittäjyysopinnoissa. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa ovat myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. IKATA on mukana Pirkanmaan 3D-pikavalmistuksen kehittämishankkeessa. IKATAn osalta tavoitteena on liittyminen kehittyvän osaamisverkoston pysyväksi jäseneksi ja oman roolin rakentuminen ko. verkostossa. Hankkeen kautta saatava rahoitus tulee mahdollistamaan 3Dpikavalmistuksen laitehankintoja sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen päivittämisen. Tavoitteena on lisäksi tarjota uutta teknologiaa hyväksi käyttäviä maksullisia mallinnuspalveluita sekä prototyypin valmistuspalveluita yrityksille ja julkisille organisaatioille. Oppilaitoksessa on olemassa nykyaikaista CAD CAM -laitteistoa sekä mm. laserleikkuri, jotka tukevat mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Lasialan koulutuksen siirtyminen Kihniöstä Ikaalisiin syksyllä 2014 parantaa lasialan koulutuksen saavutettavuutta, alentaa kustannuksia sekä luo uusia mahdollisuuksia lasialan osaamiskeskittymän muodostamiselle ja koulutuksen vetovoiman lisäämiselle. Ikaalisten kauppaoppilaitos (IKOL) Kauppaoppilaitoksen koulutustehtävänä on tarjota liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoja. Koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala. ~ 20 ~

23 Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Ikaalisten kauppaoppilaitos on toiminut kiinteässä yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikön kanssa vuoden 2014 heinäkuun loppuun saakka, jolloin nuorten tutkintoon johtava ammattikorkeakouluopetus siirtyi Tampereelle. Yhteistyö jatkuu kuitenkin edelleen aikuiskoulutuksen ja maakuntakorkeakoulun puitteissa. Kauppaoppilaitoksen tiloissa järjestetään myös Tampereen ammattiopisto Tredun lähihoitajakoulutusta sekä Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen Ikatan graafisen suunnittelun koulutusta. Kauppaoppilaitoksen osalta tulevaisuuden haasteena on löytää tilat, jotka ovat toiminnan laajuuteen nähden toimivat ja tehokkaat. Koulutustarjonnan osalta on jatkettava erilaisten vaihtoehtojen hakemista. Yleissivistävä yksikkö (YLSI) Luoteis-Pirkanmaan yleissivistävän yksikköön kuuluvat Petäjä-opisto, Pirkanmaan aikuislukio ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto, joissa järjestetään kansalaisopistotoimintaa, aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta, taiteen perusopetusta musiikissa, teatteritaiteessa ja käsitöissä laajan oppimäärän sekä kansantanssissa, käsitöissä ja kuvataiteissa yleisen oppimäärän mukaan. Petäjä-opiston toiminta-alueena ovat Parkanon ja Kankaanpään kaupungit sekä Kihniön, Pomarkun ja Honkajoen kunnat. Lisäksi kuvataiteen perusopetusta toteutetaan erillisellä sopimuksella Lavian ja Karvian kunnissa. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston toimialueena ovat Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Kihniön kunta. Musiikkiopisto antaa taiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaisesti. Opetusta annetaan kaikissa yleisimmissä instrumenteissa ja musiikin perusteissa. Lisäksi opistossa toimii musiikkileikkikoulu sekä vauvamuskari. Opistojen määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat pääosin ennallaan. Petäjä-opiston opetustuntimäärä vuodessa on noin tuntia ja musiikkiopiston tuntia. Järjestämisluvan perusteella Pirkanmaan aikuislukio voi järjestää ja kehittää tutkintotavoitteista aikuislukio-opetusta koko kuntayhtymän alueen kunnissa ja Virroilla. Erillissopimusten perusteella toteutamme lukio-opetusta yhteistyössä päivälukioiden ja muiden toimijoiden kanssa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa. Painopisteenä lukuvuonna on verkko-opetuksen toteuttaminen siten, että aikuiset tutkinnonsuorittajat ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat voivat osallistua samoille kursseille. Yleissivistävän oppilaitoksien toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 22 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 90 tuntiopettajaa ja musiikkiopistossa 8 yhteistä päätoimista opettajaa. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja osa muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. Joni Liukkonen rehtori ~ 21 ~

24 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Ammatillinen peruskoulutus MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Kulttuuri Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Yhteensä liikenne ja talousala liiket. ja hallinto tieteet vara-ala Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 7,4 8,9 9,6 9,4 14,0 11,2 9,4 Läpäisyaste aloittaneet ,0 90,0 427 valmistuneet , läpäisyaste 79,8 86,7 65,2 82,9 69,2 55,6 68,6 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 85,7 100,0 88,6 100,0 100,0 73,3 86,8 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,10 0,00 0,18 0,67 0,48 0,05 0,18 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 22 ~