TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Varautuminen tulevaisuuden ammattiopistostrategian haasteisiin Investoinnit; Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan, strategia Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna Strategiatyön tavoitteet talousarviovuodelle TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Vammalan ammattikoulu Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Mäntän seudun koulutuskeskus Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 50

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Varautuminen tulevaisuuden ammattiopistostrategian haasteisiin Sastamalan koulutuskuntayhtymä on vahvasti vaikuttanut sekä toiminta-alueensa että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Olemme onnistuneet tavoitteissamme ja kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat yli 100 % täynnä. Kuntayhtymässämme on positiivinen ongelma, painotettuna keskiarvona ammatillisella nuorisoasteella ylitämme järjestämisluvassamme olevan 1935 opiskelijaa noin opiskelijalla. Tavoitteeksemme asetimme jo vuonna 2011 olla haluttu yhteistyökumppani ja ottaa yhä enemmän vastuuta seutukuntiemme koko aluekehitystyöstä, näissä onnistuttiin yli odotusten. Kuntayhtymän kehittämishankkeiden taloudellinen kokonaisuus on merkittävä, noin 7,5 milj. euroa. Vuoden 2012 aikana pystyimme viemään suunnitelmien mukaisesti kehittämishankkeita eteenpäin. Voimarinteellä toimiva kokonaisuus on valmiina syksyyn 2012 mennessä ja komposiitti-hankkeen paperikone on muutettu märkärainauskoneeksi kevääseen 2013 mennessä. Hanketyön tuloksena on syntynyt yhteistyökumppaneidemme kanssa ajatus tulevaisuuden osaamistarpeet huomioon ottavasta koulutuksesta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on hakenut koulutuksen järjestämislupaa uudelle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutukselle. Rahoittajat Pirkanmaan liitto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tietävät, että Saskyssä kehitetyillä hankkeilla parannetaan opiskelijoiden opintomahdollisuuksia ja luodaan yritys- ja elinkeinotoiminnalle kasvupotentiaalia. Kuntayhtymämme menestyy hyvin, vuoden 2012 aikana tavoitteemme on toimia hallitusohjelman koulutuksen kehittämis- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Haluamme yhä edelleen vahvistaa rakenteellista pohjaamme ja saada kaikilla toiminta-alueillamme yhteistyökumppanimme ja sidosryhmät kehittämään ammatillista koulutusta. Uudessa hallitusohjelmassa kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet, siksi vuoden 2013 aikana meidän on syytä tarkastella taloudellista menestymistämme uudelta pohjalta huomioiden vahvat investointimme. Koulutuskuntayhtymän on toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa olla valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Uskomme, että yhdessä olemme vahvempia ja pystymme vastaamaan mahdollisiin opiskelijapaikkojen vähentämistoimenpiteisiin. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko ammatillisen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. 1.2 Investoinnit; Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto Vuoden 2011 aikana otimme tavoitteeksi toteuttaa mittavia peruskorjauksia eri kuntayhtymän omistamissa oppilaitoksissa. Erityisesti peruskorjausparannuksia on viety eteenpäin vahvasti Mäntän seudun koulutuskeskuksessa. Yhteistyössä Sastamalan kaupungin, OKM:n liikuntaneuvoston avustuksen ja yritysten kanssa Vammalan ammattikoulun tontille valmistui syyskuussa 2012 monipuolinen, budjetiltaan 9,97 miljoonan euron Oppimiskeskus/liikuntahalli. Avajaiset pidettiin ja tilan vihki käyttöön pääministeri Jyrki Katainen. ~ 1 ~

4 Laajentuva ja voimistuva kuntayhtymä tarvitsee ajanhengenmukaiset ja opetukseen soveltuvat tilat. Kuntayhtymän oppimisympäristöjen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2012 aikana saimme kaikki isot rakentamishankkeemme loppuun saatetuiksi. Vetovoimainen ammatillinen koulutus tarvitsee opiskelijoiden opetuksen turvaamiseksi asianmukaiset oppimisympäristöt. Tämä on tärkeä osatekijä laadukkaan opetuksen lisäksi, jonka avulla pystymme toteuttamaan työelämän meille asettamat tavoitteet: antaa nuorille ja aikuiselle opiskelijoille vahva ammattitaito sekä valmiudet yrittäjyyteen valmistuessaan meiltä työelämän osaajiksi. Sastamalan koulutuskuntayhtymän slogan on Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan. Kohti tätä tavoitetta pyrimme myös oppimisympäristöjen osalta henkilökuntamme opiskelijoille antaman laadukkaan ammattiopetuksen lisäksi. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja/rehtori ~ 2 ~

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Vaikka ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja saatavuutta parannetaan koko maassa, kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan ikäluokan pienenemisen ja työvoimatarpeen kehityksen myötä 2300 aloittajan vähennystarve. Tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen nyt käynnistettävät toimet. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtiontalouden kehykset vuosille Kehyspäätöksen mukaan oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen määräraha kasvaa vuonna 2013 noin 6 milj. euroa vuoden 2012 talousarvion tasoon verrattuna, mutta vähenee tämän jälkeen 2012 talousarvion tasosta noin 19 milj. euroa vuonna 2014, 49 milj. euroa vuonna 2015 ja 57 milj. euroa vuonna Kehyspäätös sisältää hallitusohjelmassa ja kehysriihessä sovittuja säästöjä vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 49 milj. euroa, aikaisemman hallituksen päättämiä määrärahatason alennuksia noin 25 milj. euroa sekä vuoden 2013 valtionosuusindeksin jäädyttämisellä toteuttavaa säästöä noin 19 milj. euroa. Säästötoimenpiteet ovat näin ollen vuoden 2016 tasossa yhteensä noin 93 milj. euroa. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta säästötavoitteet toteutetaan ensisijaisesti vähentämällä opiskelijamääriä kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti siten, että yhteiskuntatakuun toteutuminen turvataan. Tämän lisäksi osa säästöistä tullaan toteuttamaan leikkaamalla yksikköhintaa vuosina vuonna 2013 toteutettavan indeksin jäädytyksen ~ 3 ~

6 lisäksi. Säästöjen toteuttamisessa otetaan huomioon se, että vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä vähennetään asteittain vuosina Alustavan valmistelun perusteella opiskelijamäärää tultaisiin vähentämään noin 3000 opiskelijalla vuosina 2014 ja 2015 ja edelleen noin 1500 opiskelijalla vuonna Kehyskaudella opiskelijamäärä vähenisi näin ollen noin 7500 opiskelijalla vuoden 2012 järjestämislupien tasoon verrattuna. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää voidaan kuitenkin lisätä vuonna 2013 yhteiskuntatakuun toteutukseen varatulla määrärahalla arviolta 1700 opiskelijalla. Tämä huomioon ottaen opiskelijamäärä vähenisi kehyskaudella noin 5800 opiskelijalla vuoden 2012 järjestämislupien tasoon verrattuna, jolloin tarjonta vähenee huomattavasti vähemmän kuin nuorten ikäluokkien pienenemisen vastaavana ajanjaksona. Kokonaisvähennyksen lisäksi opiskelijamäärävolyymia tullaan myös suuntaamaan uudelleen alueiden välillä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Esimerkkinä toimii kulttuurialan koulutuspaikkojen vähentäminen vuosina ennakoiden tulevaisuuden työllistymisnäkymiä ja siirtämällä vähennetyt aloituspaikat hyvin työllistäville aloille kuten sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Tämän lisäksi on Sastamalan koulutuskuntayhtymässä päätetty koulutuksen tarjonnan mitoittamiseksi työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti keskittää Sastamalassa annettava matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä leipomoalan koulutus Vammalan ammattikoulun uuteen Oppimiskeskukseen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta on kuntayhtymässä myös vähennetty. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. Tämän seurauksena Sastamalan koulutuskuntayhtymän tarjonta sisältää kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut ja on vuoden 2013 alusta Pirkanmaan toiseksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. ~ 4 ~

7 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymään kuuluu 10 jäsenkuntaa, jotka ovat Kiikoinen (yhdistyy Sastamalaan), Nokia, Punkalaidun, Huittinen, Sastamala, Juupajoki, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula sekä Ruovesi. Taulukossa lisäksi mukana Kokemäki, jossa kuntayhtymällä on toimipiste. Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 12/ k.m Kiikoinen ,95 1,18 Nokia ,00 3,21 Punkalaidun ,56 3,26 Huittinen ,66 7,45 Sastamala ,73 54,25 Juupajoki ,76 2,00 Keuruu ,15 5,97 Multia ,25 0,83 Mänttä-Vilppula ,41 19,21 Ruovesi ,16 2,63 Kokemäki ,63 100,00 ~ 5 ~

8 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä. Taloudellisen kasvun on kuitenkin yleisesti ennustettu hidastuvan viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Talouden ajautuminen taantumaan näyttääkin todennäköiseltä. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Alla olevat kokonaistaloudellista kehitystä koskevat luvut perustuvat valtiovarainministeriön syyskuussa julkiasemaan taloudelliseen katsaukseen. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2012 ~ 6 ~

9 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstöstrategiassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet, henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne alkaen. ~ 7 ~

10 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan, strategia 2012 Sastamalan koulutuskuntayhtymä yhteistyössä omistajakuntien, yritys- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa on valmistellut vuoden 2010 aikana uuden laajentuneen koulutuskuntayhtymän strategian. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiassa kerromme toimintamme perusteet, strategiset tavoitteemme sekä toimintatapamme tavoitteeseemme pyrkimiseen. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toimintaajatukseemme ja visioomme. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Strategiset tavoitteet toiminnan keihäänkärkinä kirkastavat täsmällisesti ja konkreettisesti toimintamme päämäärät. Strategiaprosessimme on oppimisprosessi, jossa jokaisen henkilöstöön kuuluvan sekä luottamushenkilöiden työn merkitys nousee esiin. Omistajakuntiemme johto sekä työ- ja elinkeinoelämä antoivat oman näkemyksensä toimintamme suuntaviivoille ja keskittymisen kohteille. Opiskelijakunta osallistui työhön antamalla oman lausuntonsa ja sitoutumisensa strategiaan. Työhön osallistuivat kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän kiinteät sidosryhmät. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyön yhtenä pohjana pidetään valtakunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa (KESU). 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kehittyvä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Toiminta-ajatus Koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Toiminnan lähtökohtana on perustehtävämme. Visio 2012 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava oppimisen edistäjä, haluttu yhteistyökumppani sekä aktiivinen aluekehittäjä. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 8 ~

11 Arvot Asiakaslähtöisyys Kunnioitamme opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemyksiä. Ammatillisuus Toimintamme on laadukasta ja luovaa. Vastuullisuus Olemme sitoutuneet koulutustehtäväämme. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Päästäksemme tavoitteeseemme olemme valinneet strategisiksi päämääriksi, keihäänkärjiksi, yhteistyön, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän sekä seudullisen päätöksenteon kehittämisen. Toimenpiteitä keihäänkärkien kehittämiseksi ovat verkostoituminen, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä ennakointikyky. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2013 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi koulutuksen järjestäjien suositellaan asettavan toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia ja omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toiminnallisten tavoitteiden lisäksi määrällisiä tavoitteita tulosalueittain. Mittarit on johdettu toiminnan pääprosesseista; mitattavalla tiedolla on merkitystä strategian toteutumisen seurannassa. ~ 9 ~

12 Oppilaitokset ovat asettaneet toiminnallisten tavoitteiden lisäksi määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Mittareiden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3.5 Strategiatyön tavoitteet talousarviovuodelle 2013 Sastamalan koulutuskuntayhtymälle valmistellaan uusi valtuustokauden mittainen strategia vuoden 2013 aikana. Samassa yhteydessä päivitetään nyt käytössä oleva tasapainotettu tuloskortti (kuvio). Jokaiselle toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdetulle kriittiselle menestystekijälle asetetaan mittari/arvioinnin kriteeri, tavoite, seuranta sekä vastuutaho. Strategian toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa johtoryhmän toimesta. Suunnittelukauden aikana tullaan kiinnittämään erityistä huomiota toiminnan laatuun. Yhtenäistämällä käytäntöjä Sastamalan koulutuskuntayhtymän sisällä, kuvaamalla keskeiset prosessit ja dokumentoimalla toimintaa ohjaavat periaatteet tehostetaan toimintaa ja lisätään sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. ~ 10 ~

13 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2013 yksikköhinnat on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä jäädytetty vuoden 2012 tasoon. Talousarvio on laadittu 1890 opiskelijan mukaisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 95 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 270 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 300. Palkkamenojen osalta talousarviossa on varauduttu 2,06 prosentin korotukseen vuonna Tehtävien ja palkkauksen harmonisointityötä jatketaan vuonna Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymävaltuustoon nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Vammalan ammattikoulu, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Mäntän seudun koulutuskeskus, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymävaltuusto hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. Investointimenojen osalta valtuusto vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen ja kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 11 ~

14 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut 0 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatuotot/kulut, % 107,4 % 104,5 % 103,4 % 103,4 % 103,4 % Vuosikate/poistonalaiset investoinnit % 45,4 % 25,3 % 25,0 % 53,8 % 49,7 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 12 ~

15 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 1,5 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja invest. nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat * Rahavarat 1.1. * Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei vuonna 2015 tule riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Koulutuskuntayhtymän investoinnit on vuoteen 2010 asti kyetty rahoittamaan ilman lainanottoa. Vuonna 2011 investointien rahoittamiseen on otettu 4 miljoonaa lainaa ja vuonna 2012 lainaa otettiin 2,5 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä Lainanhoitokate 53,8 2,1 1,5 1,5 1,4 Kassan riittävyys, pv Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 13 ~

16 4.5 Talousarviovuoden 2013 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2013 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2013 on laadittu perusopetuksen osalta 1999 opiskelijan mukaan, joka ylittää 64 opiskelijalla OKM:n vahvistaman järjestämisluvan 1935 opiskelijaa. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 1890 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 14 ~

17 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET Opiskelijoita 1999,5 Näistä erityisopiskelijoita 271 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1966,5 eronnut 168 keskeyttämisaste 8,5 Läpäisyaste aloittaneet 832 valmistuneet 609 läpäisyaste 73,2 Suoritettujen Tyky-passien lkm 228 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 128 kelpoisia 111 kelpoisuusaste 86,7 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,5 Työelämäyhteydet opettajien lkm 20 työpäivien lkm 399 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 15 ~

18 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymävaltuusto yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 16 ~

19 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 17 ~

20 5.3 Vammalan ammattikoulu Vammalan ammattikoulussa opiskelee vuonna 2013 noin 590 opiskelijaa. Oppilaitoksen yksikköhintarahoitus jää alle tämän opiskelijamäärän. Tarjoamalla nuorille opiskelupaikan olemme pyrkineet vastaamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Talouden näkökulmasta tehtävä on haasteellinen. Seutukunnallisesti ja valtakunnallisesti asiaa tarkasteltuna on tärkeää, että pystymme tähän haasteeseen vastaamaan. Vammalan ammattikoulu pyrkii tarjoamaan riittävän laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan lähellä nuoren kotia ja tukiverkostoa. Pidämme tärkeänä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Teemme sitä nuoren tukemisen lähtökohdista käsin. Yhteistyö alueen asiantuntijaverkoston kanssa on tärkeä osa oppilaitoksen arkea ja nuorten tukemista. Opiskelijoista n.10 % on erityisopiskelijoita. Oppilaitoksen toiminnan tavoitteena on jatkossakin antaa laadukasta ammatillista perusopetusta ja tuottaa osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Lisäksi koko henkilöstön yhteinen tahtotila on tukea opiskelijaa opiskelun aikana mm. asiantuntevalla opiskelijahuoltotyöllä. Ammattilukion suorittamismahdollisuus edistää erityisesti opiskelijoiden opintojen valinnaisuutta. Vammalan ammattikoulussa opiskelee noin 50 yhdistelmätutkinnon suorittajaa. Ammattikoulu tukee kaikkien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa tutkinto sekä sijoittua työelämään. Valtion mahdolliset ammatillisen koulutuksen leikkaukset yksikköhintarahoitukseen ja koulutuksen järjestäjän opiskelijamääriin saattavat vaikuttaa Vammalan ammattikoulun mahdollisuuteen järjestää opetusta nykyisessä koulutusalojen määrässä ja opetuksen laajuudessa. Oppilaitoksen rakennusinvestoinnit ovat tulleet todelliseen tarpeeseen rakennuskannan ja oppimisympäristöjen vanhetessa. Investointien poistot tulevat kuormittamaan yksikön taloutta tulevina talousarviovuosina. Poistoaikojen lyhentyminen aiheuttaa suuria rakennusinvestointeja tehneelle yksikölle todellisen haasteen, joka vaikuttaa merkittävästi yksikön tulokseen. Uusien oppimiskeskus/liikuntahallin ja automaatiotekniikan oppimisympäristöjen käyttöön ottaminen sekä toimintojen kehittäminen osaksi laadukasta opetusta tulevat olemaan merkittävä osa oppilaitoksen tulevaa toimintaa. Talousarviosuunnittelukauden investointien osalta akuuteimpia ovat turvallisuuteen liittyvä kuulutusjärjestelmän hankinta sekä kestävää kehitystä tukeva jätekatoksen rakentaminen. Päärakennuksen vanha osa vuodelta 1957 (sähköosaston pääty) kaipaa saneerausta ja sen suunnittelutyö olisi hyvä saada käyntiin heti, kun se taloudellisesti on mahdollista. Työelämän kanssa tehtävä opetuksen kehittämistyö on tärkeää. Oppilaitos saa elinkeinoelämältä asiantuntemusta ajanmukaisen, työelämän osaamisvaatimusten mukaisen opetuksen toteuttamiseen. Koulutusaloille on perustettu uudet ammatilliset jaostot, joissa on edustus työelämästä. Jaostot aloittavat toimintansa huhtikuussa Opiskelun ohella opiskelijoita motivoidaan erilaisten harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen pariin. Oppilaitos aktivoi opiskelijoita pitämään huolta itsestään ja kiinnittämään huomiota ammatissa jaksamiseen jo opintojen aikana. Opintojen ohella opiskelijoilla on mm. mahdollisuus suorittaa ammattiosaajan työkykypassi -opintokokonaisuus. Talousarviovuonna 2013 kehitämme edelleen työkykypassitoimintaamme. Kilpailutoimintaan, Saku ry:n toimintaan ja kansainväliseen toimintaan oppilaitos osallistuu aktiivisesti resurssien puitteissa. Opetuksen kehittämisen kärkiasioina tulee tulevana vuonna olemaan turvallisuuteen liittyvien toimintojen kehittäminen ja entistä laajempi tietotekniikan hyväksikäyttö opetuksessa. Talousarviovuosi 2013 tulee olemaan Vammalan ammattikoulussa kehitettyjen toimintatapojen vakiinnuttamisen aikaa, mutta myös taloudellisesti haasteellista aikaa. Anna-Leena Kivipuro, apulaisrehtori ~ 18 ~

21 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteensä ja liikenne ja talousala ja liikunta-ala Opiskelijoita ,0 Näistä erityisopiskelijoita ,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita ,0 eronnut ,0 keskeyttämisaste 8,3 9,8 6,2 8,2 Läpäisyaste aloittaneet ,0 valmistuneet ,0 läpäisyaste 75,8 65,4 76,5 74,6 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,0 kelpoisia ,0 kelpoisuusaste 81,8 100,0 60,0 81,3 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,66 0,83 1,06 0,75 Työelämäyhteydet opettajien lkm ,0 työpäivien lkm ,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 19 ~

22 Vammalan ammattikoulun tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tukipalvelutoiminnot Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä ~ 20 ~

23 Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 21 ~

24 5.4 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa järjestetään sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinnon (kodinhuoltaja ja toimitilahuoltaja) opetusta. Aikuiskoulutuksen kanssa yhteistyössä järjestetään lähihoitajien perustutkinnon, laitoshuoltajien ja kotityöpalvelujen ammattitutkintojen valmistavaa koulutusta sekä otetaan vastaan tutkintotilaisuuksia. Perustutkintoihin on mahdollista yhdistää myös lukio-opinnot. Oppilaitoksen molempien koulutusalojen tutkinnoilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Työelämäyhteistyö on aktiivista ja panostamme siihen jatkossakin. Alojen vetovoimaisuuteen ja oppilaitoksen markkinointiin on erityisesti panostettava tästä huolimatta. Koti-hankkeen kanssa suunnitellaan yhdessä uusia oppimisympäristöjä ja tällä toivotaan lisättävän oppilaitoksen vetovoimaisuutta. Opetuksessa käytettäviä välineitä ja opetustiloja pyritään pitämään ajantasaisina ja työturvallisina. Opetusta pyritään tarjoamaan erilaisin vaihtoehdoin ilta/-monimuotokoulutuksena sekä verkko-opetuksena. Opiskelijahuoltoon ja läpäisyasteen tehostamiseen panostetaan lisäämällä koulutusohjaajan työpanosta. Oppilaitoksen koko mahdollistaa myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeiden ja nuorten yhteiskuntatakuun tuomien velvoitteiden huomioimisen. Toiminnalliset tavoitteet: Opetustoiminta - verkko-opetuksen kehittäminen - arvioinnissa ammattiosaamisen näyttöjen vakiinnuttaminen keskeiseksi osaamisen varmistajiksi ja koulussa opitun varmistamisen kytkeminen niihin - oppilaitoksen omien sekä muiden ky:n Karkussa toimivien koulutusalojen yhteistyön lisääminen (sisällöt, opettajavaihdot yms.) - Koti-hankkeen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen opetuksessa - Voimarinteen toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen - Primus, Vilma ja Pegasos -ohjelmien käyttöönoton vakiinnuttaminen osaksi oppilaitoksen arkea - yhteistyön kehittäminen AIKON kanssa Työssäoppiminen ja näytöt - TPO-koulutuksen kehittäminen verkko-opetuksella; Näyttöjen arvioitsijakoulutuksen jatkaminen verkkoa hyödyntäen, jotta jatkossa työpaikkaohjaajien koulutus olisi kustannustehokasta ja oppilaitoksen mahdollista suorittaa - TO-kustannusten laskeminen; TO-ohjauksen kehittäminen kustannustehokkaaksi - yhteistyön jatkaminen TO-asioissa Pirkanmaan muiden oppilaitosten kanssa Kansainvälisyys - alan työssäoppimispaikkojen hankinta EU:n alueella, myös LIIKE-hanketta hyödyntäen - ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen erilaisia viestintämahdollisuuksia hyödyntäen - arvioinnin kehittäminen kansainvälisessä työssäoppimisessa ~ 22 ~

25 Toimenpiteet oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi - uuden nykyaikaisen ilmeen luominen markkinointiin (video koulutusaloista nettisivuille, työelämäyhteistyön hyödyntäminen) - yhteistyön lisääminen alueen peruskoulujen kanssa; vierailupäivien ajoituksen ja sisältöjen kehittäminen - yhteisöllisyyden periaatteen kehittäminen opiskelijoiden ja henkilöstön välillä; erilaiset yhteistapahtumat - yhteistyön kehittäminen koulujen ja kotien kanssa; turvallinen paikka nuorelle harjoitella itsenäistymistä - yhteistyön lisääminen työelämän kanssa opinnäytetöiden, tapahtumien yms. välityksellä - opetustilojen ajanmukaistaminen (kalusteet, laitteistot) - Koti- hankkeen hyödyntäminen osana opetusta Kirsi Nikali-Rauva apulaisrehtori ~ 23 ~

26 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteensä ja talousala ja liikunta-ala Opiskelijoita ,0 Näistä erityisopiskelijoita ,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita ,0 eronnut ,0 keskeyttämisaste 10,0 7,4 7,8 Läpäisyaste aloittaneet ,0 valmistuneet ,0 läpäisyaste 76,9 71,1 71,9 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,0 kelpoisia ,0 kelpoisuusaste 100,0 88,9 91,7 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,40 0,06 0,15 Työelämäyhteydet opettajien lkm 1 4 5,0 työpäivien lkm ,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 24 ~

27 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2012 TA 2013 TS 2014 t TS 2015 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tukipalvelutoiminnat Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä ~ 25 ~

28 Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymävaltuustoon nähden ~ 26 ~

29 5.5 Mäntän seudun koulutuskeskus Mskk:n toiminnan ja kehittämisen keskeinen painopiste vuonna 2013 tulee olemaan opetuksen pedagoginen kehittäminen. Tähän liittyy opetussuunnitelmatyö, jonka tavoitteena on kehittää opetusta työelämälähtöiseksi ja käytännönläheiseksi. Tavoitteena on kokeilla atto-opetuksen integrointia ammatillisiin opintoihin osaksi ammatillisia kursseja. Kehitämme työssäoppimisen laadunvalvontaa ja luomme oppilaitoksessa toteutettavalle työssäoppimiselle työelämälähtöisempiä toimintamalleja. Tehostamme sosiaalisen median käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Opetuksen pedagoginen kehittäminen pitää sisällään myös ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen työelämälähtöisemmiksi, joustaviksi ja yksilöllisemmiksi toimintakokonaisuuksiksi. Pedagogisen kehittämisen tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille yksilöllisempiä ja joustavampia opintopolkuja. Joustavuudella pyritään vaikuttamaan parempaan opintojen läpäisyasteeseen sekä vähentämään opintonsa keskeyttäneiden määrää. Erilaisia oppimisympäristöjä (työelämän tarjoamat oppimisympäristöt, verkkoympäristöt, kansainvälisyys, oppilaitoksen luokka/työtilat) tullaan hyödyntämään tehokkaammin huomioiden nykyiset oppimiskäsitykset. Opetuksen pedagoginen kehittäminen edellyttää opettajilta ammatillisen osaamisen sekä ohjauksellisten taitojen vahvaa hallintaa. Opettajien ammatillisten taitojen kehittämiseksi kannustetaan opettajia tiiviimpään yhteistyöhön työelämän kanssa sekä osallistumaan työelämäjaksoille. Voimakkaampi sosiaalisen median käyttö opetuksessa tulee edellyttämään myös opetushenkilöstön sosiaalisen median käyttötaitojen nostamista koulutuksen sekä vertaistuen avulla. Mäntän seudun koulutuskeskus on mukana edelleen verkko-opetuksen kehittämisessä. Kehittämistyöllä palvellaan koko kuntayhtymää verkko-opetustaitojen vahvistamisella ja parannetaan myös aikuiskoulutuksen valmiuksia verkko-opetustarjontaan. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen laadukkaasti edellyttää myös taloudellisia panostuksia oppimisympäristöihin. Vuoden 2013 aikana on tavoitteena käynnistää lentokonealan koulutuksen oppimisympäristön suunnittelu ja saneeraus, jolla saatetaan Mäntän seudun koulutuskeskuksen lentokonealan koulutuksen oppimisympäristö ilmailuviranomaisen Part-147 organisaatiolta edellyttämälle tasolle. Arto Pylvänäinen, apulaisrehtori ~ 27 ~

30 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Yhteiskuntat. Luonnon- Yhteensä liikenne liikenne/leko ja talousala ja liikunta-ala liiket. ja hallinto tieteet Opiskelijoita , ,5 Näistä erityisopiskelijoita ,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita , ,5 eronnut ,0 keskeyttämisaste 7,3 2,8 9,5 8,8 14,7 19,2 9,9 Läpäisyaste aloittaneet ,0 234,0 valmistuneet ,0 175,0 läpäisyaste 76,9 83,3 78,1 65,7 76,5 69,7 74,8 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,0 kelpoisia ,0 kelpoisuusaste 100,0 100,0 71,4 100,0 66,7 66,7 88,6 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,43 1,24 0,64 0,38 0,44 0,94 0,55 Työelämäyhteydet opettajien lkm ,0 työpäivien lkm ,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 28 ~