TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kannen kuva Jari Ollonberg Ikaalisten käsi ja taideteollisuusoppilaitos

2 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Laajentumisen aikaa Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna Laadunhallinnan kehittäminen vuosina TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 57

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa Olemme onnistuneet tavoitteissamme viimeisen viiden vuoden aikana erinomaisesti. Tavoitteemme olla monipuolinen oppimiskeskus, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia, ovat toteutuneet. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2006 opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välisen vuorovaikutteisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Tavoitteena on muodostaa alueellisia tai muita ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjien kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt. Tämän ammattiopistostrategian tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntaisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa. Tähän opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteeseen me vastaamme täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa tulevat olemaan kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana ammattiopistostrategian toimeenpanosuunnitelmaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liitetään omistajakuntien valtuustojen päätöksillä osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen. Näin kuntayhtymämme opiskelijamäärä nousee vuoden 2014 alusta noin 4500 opiskelijaan ja henkilöstömäärä yli 600 henkilöön. Toivotamme Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän opiskelijat ja henkilöstön tervetulleeksi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallitusohjelmassa kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet, siksi vuoden 2014 aikana meidän on syytä tarkastella taloudellista menestymistämme uudelta pohjalta huomioiden vahvat investointimme. Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2014 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Vuoden 2014 aikana teemme yhteisesti suunnitelman siitä, mitä koulutamme ja missä koulutamme. Tämä tarkoittaa kuntayhtymän opetuksen ja kiinteistöjen kokonaisvaltaista tarkastelua. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien aikana. ~ 1 ~

4 Tulevalla kaudella panostamme myös kuntayhtymän strategia- ja laatutyön eteenpäin viemiseen. Olemme yhdessä jo valmistelleet Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistä strategia- ja laatujärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva toimintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Valmistelussa oleva Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Jatkossa syvennämme entisestään tuloksellisia yritys- ja elinkeinoelämäsuhteitamme. Olemme olleet valtakunnallisestikin malliesimerkki koulutuksen järjestäjästä, joka onnistuneesti toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Koulutuskuntayhtymä on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä myötämielisen vastaanoton hyvinvointiteknologia-alan koulutuskokeilulupahakemukseen. Koulutuskokeilu on mahdollista aloittaa syksyllä 2014 Voimarinteen Innovaatiokeskuksessa Pirkanmaan liiton rahoittaman KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) -hankkeen uudessa oppimisympäristössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Olemme esimerkillinen toimija ja olemme onnistuneet tavoitteissamme. Keskittymisen kohteina tulevalla kaudella tulee olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Erityisesti vahvistetaan toimia yksiköissä, joiden läpäisyaste on heikko. Vastuullisuudessa tulee jatkossa yhä enemmän näkyä kannustuksesta syntyy innostus -mentaliteetti. Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen nyt käynnistettävät toimet. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtiontalouden kehykset vuosille Kehyspäätöksen mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen opiskelijamäärien sopeuttamisen ja yksikköhinnan leikkaamisen vaikutus valtiolta saatavaan rahoitukseen on -25,3 milj. euroa vuonna 2014, vuonna 2015 vähennys on 48,6 milj. euroa ja 59,4 milj. euroa vuonna Kehyspäätöksessä on samanaikaisesti päätetty lisätä määrärahoja nuorisotakuun toteuttamiseksi vuosina 2014 ja milj. euroa ja vuosina 2016 ja 14 milj. euroa vuonna 2017 sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen kehysvuosina vuosittain 8 milj. euroa. Lisäksi vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksien jäädytykset ~ 3 ~

6 heikentävät koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen tasoa valtionosuuden osalta yhteensä 35 milj. euroa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että nämä rahoituspäätökset koskevat valtionosuuksia ja näiden lisäksi vastaavasti kuntien rahoitusosuus vähenee samassa suhteessa eli kokonaisvaikutus on huomattavasti suurempi, koska kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on n. 52 %. Hallitus on hyväksynyt rakennepoliittisen ohjelman, joka sisältää myös kannanottoja, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Ko. päätöksen mukaan tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Lisäksi hallitus linjasi mm., että kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeytysten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. Rakennepoliittisen ohjelman kannanottoja täsmennetään hallituksen päätöksellä marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista, valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi, selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi ja laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta. Työryhmän toimikausi päättyy Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on linjannut kesäkuussa 2013, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, vaan se maksetaan vastaisuudessakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyy osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tulee osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä ~ 4 ~

7 mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä fuusioituu Sastamalan koulutuskuntayhtymään alkaen. Fuusion jälkeen kuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien peruspääomaosuudet voidaan laskea lopullisesti vasta tilinpäätösten 2013 valmistumisen jälkeen. Suuntaa antavat peruspääomaosuudet on laskettu lukujen perusteella. Jäsenkunta Asukasmäärä 12/2012 Opiskelijat 2013 k.m. Peruspääoma Arvio Omistus-% Arvio Huittinen ,63 4,06 Hämeenkyrö ,24 7,29 Ikaalinen ,27 16,21 Juupajoki ,19 1,07 Keuruu ,23 3,19 Kihniö ,60 1,83 Multia ,42 0,45 Mänttä-Vilppula ,43 10,28 Nokia ,00 1,72 Parkano ,64 7,88 Punkalaidun ,28 1,79 Ruovesi ,55 1,41 Sastamala ,20 42,80 Kokemäki ,70 100,00 Sastamalan asukasmäärään sisältyy myös Kiikoinen. 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo vuonna 2012 käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui vuoden 2013 tammi- ~ 5 ~

8 maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan vuonna 2013 noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä 2013 laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Vuonna 2014 valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan vuonna 2013 keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan vuoden 2013 notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti, jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia vuonna 2013 ja Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Lähde: Kuntataloustiedote 2/ Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstöstrategiassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan ~ 6 ~

9 henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne alkaen. ~ 7 ~

10 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on yhteistyössä asiakkaidensa (jäsenkuntiensa, opiskelijoiden ja yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstönsä sekä muiden sidosryhmien kanssa valmistellut vuoden 2013 aikana uuden laajentuvan koulutuskuntayhtymän strategian. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. ~ 8 ~

11 Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2014 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät ~ 9 ~

12 toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosyksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3.5 Laadunhallinnan kehittäminen vuosina Koulutuksen laadun ja laadunhallinnan parantaminen edellyttää toimintajärjestelmän käyttöönottoa, mikä tukee myös OKM:n valmisteleman toimenpideohjelman yhtä keskeistä tavoitetta. Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioituessa Sastamalan koulutuskuntayhtymään toimintoja tulee yhtenäistää tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettu toiminnan kuvaukset ja toimintajärjestelmän rakentaminen. Toimintajärjestelmän viitekehykseksi ja laadunhallinnan työkaluksi on valittu EFQM (European Organisation for Quality Management) -malli. Tällä johtamismallilla ja ISO 9001:2008 mukaisilla prosessien kuvauksilla organisaatio pyrkii kohti yhteistä toimintatapaa. Strategiakauden aikana prosessien kuvaus ja jatkuvan parantamisen malli on tarkoitus saada valmiiksi ja otetuksi käyttöön. ~ 10 ~

13 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2014 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,5 prosentilla vuoden 2013 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2015 ja 2016 yksikköhinnan on ennakoitu pienenevän 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 162 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 240 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 290. Palkkamenojen osalta talousarviossa on varauduttu 1,1 prosentin korotukseen vuonna Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätös 2012 ja talousarvio Tulosalueiden laskelmissa kyseisiä tietoja ei ole johtuen muuttuneesta organisaatiorakenteesta, jonka vuoksi toimintoja on siirtynyt tulosalueiden välillä eri yksiköihin. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~

14 Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen ja kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~

15 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakateprosentti 8,1 % 3,6 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % Vuosikateprosentti 74,1 % 25,1 % 14,6 % 14,2 % 10,2 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 13 ~

16 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 9,8 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Koulutuskuntayhtymän investoinnit on vuoteen 2010 asti kyetty rahoittamaan ilman lainanottoa. Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainanhoitokate 2,9 1,9-1,5-1,2-1,0 Kassan riittävyys, pv 30,9 16,4 15,3 11,2 6,9 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 4.5 Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2014 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3121 opiskelijan mukaan, joka ylittää 66 opiskelijalla OKM:n vahvistaman järjestämisluvan 3055 opiskelijaa. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 3000 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 15 ~

18 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2013 TA2014 Opiskelijoita 1999, Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1966, eronnut keskeyttämisaste 8,5 8,4 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 73,2 75,1 Suoritettujen Tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,5 kelpoisia kelpoisuusaste 86,7 89,1 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,5 0,5 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) Vuoden 2013 talousarvion luvuissa ei ole mukana Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksia. ~ 16 ~

19 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~

20 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~

21 5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien tulosalue koostuu Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneen entisen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalisten kauppaoppilaitos sekä yleissivistävän yksikkö. Tämän lisäksi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyy aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto, Petäjä-opisto ja aluekehitystoiminto ovat kuntayhtymässä mukana ns. nollabudjetilla eli näillä ei ole vaikutusta tulosalueen katteisiin. Musiikkiopiston ja Petäjä-opiston kustannuksiin osallistuvien kuntien kanssa käydään vuosittain tuloskeskustelut, joissa sovitaan kunkin vuoden toiminnan tavoitteista ja volyymista. Koulutuskuntayhtymien fuusion yhteydessä on Sastamalan koulutuskuntayhtymälle hyväksytty uusi organisaatiorakenne. Luoteis-Pirkanmaan yksikköä johtaa rehtori ja hänen lisäkseen on yksikköön valittu lisäksi apulaisrehtori. Tämä muutos on merkittävä aikaisempaan organisaatiorakenteeseen. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan arvioida uuden organisaatiomallin toimivuutta myös Luoteis-Pirkanmaan yksikön osalta. Samaan aikaan fuusion kanssa konkretisoituvat opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt vuodelle 2014, mikä näkyy merkittävänä toimintatulojen vähenemisenä. Talousarvion laadintaan on vaikuttanut myös kuntayhtymien erilainen talousohjausjärjestelmä sekä aiemmin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluneen kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikön toiminnan hajauttaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaan. Tulosalueen suurimmat taloudelliset haasteet johtuvat tulopohjan heikkenemistä. Suurimpana tulojen määrään negatiivisesti vaikuttavana tekijänä on ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitukseen tehtävä 1,5 prosentin leikkaus. Yksikköhintarahoitus on tulosalueelle laskettu opiskelijan mukaisesti. Yksikköhintarahoitusleikkauksen lisäksi tulopohjaa kaventaa Ikaalisten kauppaoppilaitoksen vuokratuottojen merkittävä supistuminen Tampereen ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen siirtyessä kauppaoppilaitoksen tiloista Tampereelle alkaen. Tulopohjan kaventumisen lisäksi toinen merkittävä taloudellinen haaste muodostuu poistoaikoihin tehtävien korjauksen johdosta. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tulosalue siirtyy noudattamaan fuusion myötä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä olevia poistoperusteita. Ammatti-instituutti Iisakki (IISAKKI) Ammatti-instituutti Iisakin koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Pääoppilaitos on Hämeenkyrössä, jonka lisäksi oppilaitoksella on opetusyksikkö Parkanossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikkö Hämeenkyrön kunnassa. Oppilaitos hallinnoi perusopetuksen lisäopetusta eli 10-luokkaa Hämeenkyrön yksikössä. Ammatti-instituutti Iisakin toimintaympäristöä ja oppilaitosviihtyisyyttä kehitetään parantamalla sekä ajanmukaistamalla oppimisympäristöjä. Yhteisten oppimisympäristöjen, kuten robottien käyttöä tehostetaan koulutuksessa. Uutena oppimisympäristönä käyttöön otetaan FMS-solu oppimisympäristö. Automaatio-osaamisen kehittäminen jatkuu tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Syksyllä 2013 alkaneen automaatioasentajan oppimisympäristön kehittämistyö jatkuu vuonna Iisakin Hämeenkyrön yksikön toimintaan vaikuttaa ensi vuoden aikana loppuvuodesta 2013 alkanut päärakennuksen peruskorjaus. Toimintaa joudutaan järjestelemään uudelleen, jotta rakennustyö haittaisi mahdollisimman vähän opetusta. Peruskorjaus jatkuu aina vuoden 2015 puolelle. Peruskorjauksen avulla saadaan ajanmukaiset tilat ja olosuhteet vuonna 1956 rakennetun päärakennuksen osalta. Peruskorjauksessa uudistetaan suurkeittiön, ruokalan, liikuntasalin, ~ 19 ~

22 opiskelijahyvinvoinnin tilat sekä luokkatiloja. Osaran maaseutuopetusyksikössä jatketaan kestävän kehityksen sertifioinnin edellyttämää kehitystyötä sekä kehitämme oppimisympäristöjä. Oppimisprosessien tuloksellisuuteen panostamme kehittämällä edelleen opiskelijahuoltoa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi panostamme tiiviiseen yhteistyöhön sekä verkostojen kehittämiseen perusopetuksen kanssa. Ammatti-instituutti Iisakki kouluttaa osaavaa työvoimaa toiminta-alueellaan toimiville yrityksille. Iisakin vetovoimaisuus maineikkaana kouluttajana säilytetään tiiviillä yhteistyöllä toimintaympäristön kanssa. Koulutusta kehitetään sekä omien visioiden että asiakkailta saatujen palautteiden sekä ammatillisten neuvottelukuntien toiminnan pohjalta. Ammatti-instituutti Iisakin opiskelijoiden hyvä työllistyminen ja jatko-opintoihin selviytyminen turvataan tarjoamalla opiskelijoille laadukasta koulutusta. Henkilökunnan kehittymistä aktivoidaan mm. opettajien työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksilla. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA) Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen koulutusalana on kulttuuriala. Kulttuurialan koulutusta järjestetään Ikaalisten ja Kihniön opetuspisteissä 17 eri ammattialalla. Ikata on vetovoimainen, valtakunnallinen kulttuurialan kouluttaja ja kehittäjä. Opiskelijoita oppilaitoksessa on yli sadasta eri kunnasta, noin puolet opiskelijoista tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Valtakunnalliset, kulttuurialaa koskevat vuoden 2014 aloituspaikkaleikkaukset tulevat keskittämään alan koulutusta ja vahvistavat IKATAn roolia käsija taideteollisuusalan laaja-alaisimpana oppilaitoksena Suomessa. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina sekä valtakunnallisen kehittäjän aseman ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee edelleen kehittää ja tiivistää sekä jatkaa panostamista myös oppilaitoksen ulkopuolisten oppimisympäristöjen kehittämiseen esim. yrittäjyysopinnoissa. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta (lasialan koulutus) siirretään Kihniöstä Ikaalisiin viimeistään vuonna Tämän päätöksen toteuttaminen vaatii valmistelujen aloittamista jo vuoden 2014 aikana. Samanaikaisesti tulee myös tehdä suunnitelma Ikaalisten oppilaitosten toiminnan tiivistämisestä samalle alueelle. Tämä on välttämätöntä vähenevien resurssien vuoksi. Ikaalisten kauppaoppilaitos (IKOL) Kauppaoppilaitoksen koulutustehtävänä on tarjota liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoja. Koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Ikaalisten kauppaoppilaitos toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikön kanssa vielä vuoden 2014 heinäkuun loppuun saakka, jolloin nuorten tutkintoon johtava ammattikorkeakouluopetus siirtyy Tampereelle. Kauppaoppilaitoksen tiloissa toimii myös Tampereen ammattiopisto Tredun lähihoitajakoulutusta. ~ 20 ~

23 Kauppaoppilaitoksen osalta on tulevaisuuden haaste löytää tilat, jotka ovat toiminnan laajuuteen nähden toimivat ja tehokkaat. Koulutustarjonnan osalta on jatkettava erilaisten vaihtoehtojen hakemista. Yleissivistävä yksikkö (YLSI) Luoteis-Pirkanmaan yleissivistävän yksikköön kuuluvat Petäjä-opisto, Pirkanmaan aikuislukio ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto, joissa järjestetään kansalaisopistotoimintaa, aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta, taiteen perusopetusta musiikissa, teatterissa ja käsitöissä laajan oppimäärän sekä kansantanssissa, käsitöissä ja kuvataiteissa yleisen oppimäärän mukaan. Petäjä-opiston toiminta-alueena ovat Parkanon ja Kankaanpään kaupungit sekä Kihniön, Pomarkun ja Honkajoen kunnat. Lisäksi kuvataiteen perusopetusta toteutetaan erillisellä sopimuksella Lavian kunnassa. Pirkanmaan aikuislukio järjestää ja kehittää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin etälukiotoiminnassa kuin lukio-opintojen järjestämisessä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston toimialueena ovat Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Kihniön kunta. Yleissivistävän opistojen määrälliset ja laadulliset tavoitteet eivät fuusion myötä muutu. Petäjä-opiston opetustuntimäärä on noin tuntia ja Musiikkiopiston tuntia. Sen sijaan aikuislukion toiminta-alue laajennetaan koko kuntayhtymän alueelle ja tavoitteena on yhtenäistää yhtymän lukioopetus monimuoto-opetuksen ja etäopetuksen mahdollisuuksia hyödyntäen. Koko kuntayhtymässä lukio-opetuksessa on noin 250 opiskelijaa, joista aikuisia noin 40 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia noin 210. Yleissivistävän oppilaitoksien toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 22 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 80 tuntiopettajaa ja musiikkiopistossa 7 yhteistä päätoimista opettajaa. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja osa muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. ~ 21 ~

24 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Kulttuuri Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Yhteensä liikenne ja talousala liiket. ja hallinto tieteet vara-ala Opiskelijoita ,0 Näistä erityisopiskelijoita ,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita ,0 eronnut ,0 keskeyttämisaste 6,6 6,3 10,1 10,1 11,3 10,0 9,1 Läpäisyaste aloittaneet ,0 80,0 437,0 valmistuneet ,0 50,0 330,0 läpäisyaste 79,6 100,0 82,2 59,2 69,6 62,5 75,5 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,0 kelpoisia ,0 kelpoisuusaste 80,0 100,0 86,8 100,0 100,0 75,0 85,5 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Työelämäyhteydet opettajien lkm ,0 työpäivien lkm ,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 22 ~

25 Yleissivistävä MÄÄRÄTAVOITTEET Ylä-Satakunnan Petäjä- Pirkanmaan Musiikkiopisto opisto Aikuislukio Opiskelijoita tutkintoja/vuosi Kunnittain Parkano 130 Ikaalinen 117 Kihniö 50 LAATUTAVOITTEET 1. PROSESSIT Opetustunnit Valtionosuustunteja Kursseja HENKILÖSTÖ 2.1 Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimisia opettajien lkm kelpoisia Sivutoimisia/ tuntiopettajia Henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys 4 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Kustannus/kurssi 3740 Kustannus/tunti Kustannus/opiskelija Kuntaosuudet ~ 23 ~

26 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Perusopetuksen lisäopetus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Luonnonvara- ja ympäristöala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä ~ 24 ~

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Varautuminen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

SASKY 2014 2016. Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan

SASKY 2014 2016. Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan 1 SASKY 2014 2016 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toimintamme tarkoitus ja tavoite Yhtymävaltuuston hyväksymä 21.11.2013 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTA... 3 2.1 Valtakunnallisia perusteita

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Hall 8/ Liite nro 3

Hall 8/ Liite nro 3 Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä... 1

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Kokemäki Saskyn jäsenkunnaksi Saskyn organisaatiouudistus Kokemäki Tampereen palvelualan

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Osaavat luovat maailmoja SASKY 2017 2019 Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tausta... 2 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle... 2 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT

LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS Tammikuu LOIMAAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2015 TA+M 2016 TP 2016 TOT % TOIMINTATUOTOT 01-12 01-12 2016 Myyntituotot 5 421 423 7 520 900 7 264 623 96,6 Maksutuotot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO 01-03/2016 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA 1.1.-31.3.2016 Tot.% ~25% HALLITUSTASO Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015

TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen.

Kiinteistöverotilitys on vaikuttanut n euron verran vuoden 2016 syyskuun tulokseen. PÖYTYÄN KUNTA Talousraportti 9/2016 1 Tuloslaskelma 2016 2015 TOIMINTATUOTOT TA Muutos Ta+muut. Toteuma Tot-% Edv.tot Tot-% Myyntituotot 4 471 050 0 4 471 050 2 750 516 61,52 2 990 447 63,59 Maksutuotot

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot