TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kannen kuva Jari Ollonberg Ikaalisten käsi ja taideteollisuusoppilaitos

2 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Laajentumisen aikaa Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna Laadunhallinnan kehittäminen vuosina TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 57

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa Olemme onnistuneet tavoitteissamme viimeisen viiden vuoden aikana erinomaisesti. Tavoitteemme olla monipuolinen oppimiskeskus, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia, ovat toteutuneet. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2006 opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välisen vuorovaikutteisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Tavoitteena on muodostaa alueellisia tai muita ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjien kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt. Tämän ammattiopistostrategian tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntaisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa. Tähän opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteeseen me vastaamme täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa tulevat olemaan kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana ammattiopistostrategian toimeenpanosuunnitelmaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liitetään omistajakuntien valtuustojen päätöksillä osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen. Näin kuntayhtymämme opiskelijamäärä nousee vuoden 2014 alusta noin 4500 opiskelijaan ja henkilöstömäärä yli 600 henkilöön. Toivotamme Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän opiskelijat ja henkilöstön tervetulleeksi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallitusohjelmassa kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet, siksi vuoden 2014 aikana meidän on syytä tarkastella taloudellista menestymistämme uudelta pohjalta huomioiden vahvat investointimme. Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2014 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Vuoden 2014 aikana teemme yhteisesti suunnitelman siitä, mitä koulutamme ja missä koulutamme. Tämä tarkoittaa kuntayhtymän opetuksen ja kiinteistöjen kokonaisvaltaista tarkastelua. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien aikana. ~ 1 ~

4 Tulevalla kaudella panostamme myös kuntayhtymän strategia- ja laatutyön eteenpäin viemiseen. Olemme yhdessä jo valmistelleet Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistä strategia- ja laatujärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva toimintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Valmistelussa oleva Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Jatkossa syvennämme entisestään tuloksellisia yritys- ja elinkeinoelämäsuhteitamme. Olemme olleet valtakunnallisestikin malliesimerkki koulutuksen järjestäjästä, joka onnistuneesti toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Koulutuskuntayhtymä on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä myötämielisen vastaanoton hyvinvointiteknologia-alan koulutuskokeilulupahakemukseen. Koulutuskokeilu on mahdollista aloittaa syksyllä 2014 Voimarinteen Innovaatiokeskuksessa Pirkanmaan liiton rahoittaman KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) -hankkeen uudessa oppimisympäristössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Olemme esimerkillinen toimija ja olemme onnistuneet tavoitteissamme. Keskittymisen kohteina tulevalla kaudella tulee olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Erityisesti vahvistetaan toimia yksiköissä, joiden läpäisyaste on heikko. Vastuullisuudessa tulee jatkossa yhä enemmän näkyä kannustuksesta syntyy innostus -mentaliteetti. Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen nyt käynnistettävät toimet. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtiontalouden kehykset vuosille Kehyspäätöksen mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen opiskelijamäärien sopeuttamisen ja yksikköhinnan leikkaamisen vaikutus valtiolta saatavaan rahoitukseen on -25,3 milj. euroa vuonna 2014, vuonna 2015 vähennys on 48,6 milj. euroa ja 59,4 milj. euroa vuonna Kehyspäätöksessä on samanaikaisesti päätetty lisätä määrärahoja nuorisotakuun toteuttamiseksi vuosina 2014 ja milj. euroa ja vuosina 2016 ja 14 milj. euroa vuonna 2017 sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen kehysvuosina vuosittain 8 milj. euroa. Lisäksi vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksien jäädytykset ~ 3 ~

6 heikentävät koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen tasoa valtionosuuden osalta yhteensä 35 milj. euroa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että nämä rahoituspäätökset koskevat valtionosuuksia ja näiden lisäksi vastaavasti kuntien rahoitusosuus vähenee samassa suhteessa eli kokonaisvaikutus on huomattavasti suurempi, koska kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on n. 52 %. Hallitus on hyväksynyt rakennepoliittisen ohjelman, joka sisältää myös kannanottoja, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Ko. päätöksen mukaan tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Lisäksi hallitus linjasi mm., että kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeytysten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. Rakennepoliittisen ohjelman kannanottoja täsmennetään hallituksen päätöksellä marraskuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista, valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi, selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi ja laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta. Työryhmän toimikausi päättyy Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on linjannut kesäkuussa 2013, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, vaan se maksetaan vastaisuudessakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyy osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tulee osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä ~ 4 ~

7 mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä fuusioituu Sastamalan koulutuskuntayhtymään alkaen. Fuusion jälkeen kuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien peruspääomaosuudet voidaan laskea lopullisesti vasta tilinpäätösten 2013 valmistumisen jälkeen. Suuntaa antavat peruspääomaosuudet on laskettu lukujen perusteella. Jäsenkunta Asukasmäärä 12/2012 Opiskelijat 2013 k.m. Peruspääoma Arvio Omistus-% Arvio Huittinen ,63 4,06 Hämeenkyrö ,24 7,29 Ikaalinen ,27 16,21 Juupajoki ,19 1,07 Keuruu ,23 3,19 Kihniö ,60 1,83 Multia ,42 0,45 Mänttä-Vilppula ,43 10,28 Nokia ,00 1,72 Parkano ,64 7,88 Punkalaidun ,28 1,79 Ruovesi ,55 1,41 Sastamala ,20 42,80 Kokemäki ,70 100,00 Sastamalan asukasmäärään sisältyy myös Kiikoinen. 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo vuonna 2012 käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui vuoden 2013 tammi- ~ 5 ~

8 maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan vuonna 2013 noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä 2013 laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Vuonna 2014 valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan vuonna 2013 keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan vuoden 2013 notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti, jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia vuonna 2013 ja Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Lähde: Kuntataloustiedote 2/ Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstöstrategiassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan ~ 6 ~

9 henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne alkaen. ~ 7 ~

10 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on yhteistyössä asiakkaidensa (jäsenkuntiensa, opiskelijoiden ja yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstönsä sekä muiden sidosryhmien kanssa valmistellut vuoden 2013 aikana uuden laajentuvan koulutuskuntayhtymän strategian. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. ~ 8 ~

11 Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2014 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät ~ 9 ~

12 toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosyksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3.5 Laadunhallinnan kehittäminen vuosina Koulutuksen laadun ja laadunhallinnan parantaminen edellyttää toimintajärjestelmän käyttöönottoa, mikä tukee myös OKM:n valmisteleman toimenpideohjelman yhtä keskeistä tavoitetta. Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioituessa Sastamalan koulutuskuntayhtymään toimintoja tulee yhtenäistää tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettu toiminnan kuvaukset ja toimintajärjestelmän rakentaminen. Toimintajärjestelmän viitekehykseksi ja laadunhallinnan työkaluksi on valittu EFQM (European Organisation for Quality Management) -malli. Tällä johtamismallilla ja ISO 9001:2008 mukaisilla prosessien kuvauksilla organisaatio pyrkii kohti yhteistä toimintatapaa. Strategiakauden aikana prosessien kuvaus ja jatkuvan parantamisen malli on tarkoitus saada valmiiksi ja otetuksi käyttöön. ~ 10 ~

13 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2014 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,5 prosentilla vuoden 2013 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2015 ja 2016 yksikköhinnan on ennakoitu pienenevän 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 162 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 240 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 290. Palkkamenojen osalta talousarviossa on varauduttu 1,1 prosentin korotukseen vuonna Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätös 2012 ja talousarvio Tulosalueiden laskelmissa kyseisiä tietoja ei ole johtuen muuttuneesta organisaatiorakenteesta, jonka vuoksi toimintoja on siirtynyt tulosalueiden välillä eri yksiköihin. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~

14 Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen ja kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~

15 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakateprosentti 8,1 % 3,6 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % Vuosikateprosentti 74,1 % 25,1 % 14,6 % 14,2 % 10,2 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 13 ~

16 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 9,8 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Koulutuskuntayhtymän investoinnit on vuoteen 2010 asti kyetty rahoittamaan ilman lainanottoa. Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainanhoitokate 2,9 1,9-1,5-1,2-1,0 Kassan riittävyys, pv 30,9 16,4 15,3 11,2 6,9 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 4.5 Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2014 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3121 opiskelijan mukaan, joka ylittää 66 opiskelijalla OKM:n vahvistaman järjestämisluvan 3055 opiskelijaa. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 3000 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 15 ~

18 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2013 TA2014 Opiskelijoita 1999, Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1966, eronnut keskeyttämisaste 8,5 8,4 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 73,2 75,1 Suoritettujen Tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,5 kelpoisia kelpoisuusaste 86,7 89,1 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,5 0,5 Työelämäyhteydet opettajien lkm työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) Vuoden 2013 talousarvion luvuissa ei ole mukana Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksia. ~ 16 ~

19 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~

20 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~

21 5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien tulosalue koostuu Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneen entisen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalisten kauppaoppilaitos sekä yleissivistävän yksikkö. Tämän lisäksi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyy aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto, Petäjä-opisto ja aluekehitystoiminto ovat kuntayhtymässä mukana ns. nollabudjetilla eli näillä ei ole vaikutusta tulosalueen katteisiin. Musiikkiopiston ja Petäjä-opiston kustannuksiin osallistuvien kuntien kanssa käydään vuosittain tuloskeskustelut, joissa sovitaan kunkin vuoden toiminnan tavoitteista ja volyymista. Koulutuskuntayhtymien fuusion yhteydessä on Sastamalan koulutuskuntayhtymälle hyväksytty uusi organisaatiorakenne. Luoteis-Pirkanmaan yksikköä johtaa rehtori ja hänen lisäkseen on yksikköön valittu lisäksi apulaisrehtori. Tämä muutos on merkittävä aikaisempaan organisaatiorakenteeseen. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan arvioida uuden organisaatiomallin toimivuutta myös Luoteis-Pirkanmaan yksikön osalta. Samaan aikaan fuusion kanssa konkretisoituvat opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt vuodelle 2014, mikä näkyy merkittävänä toimintatulojen vähenemisenä. Talousarvion laadintaan on vaikuttanut myös kuntayhtymien erilainen talousohjausjärjestelmä sekä aiemmin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluneen kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikön toiminnan hajauttaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaan. Tulosalueen suurimmat taloudelliset haasteet johtuvat tulopohjan heikkenemistä. Suurimpana tulojen määrään negatiivisesti vaikuttavana tekijänä on ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitukseen tehtävä 1,5 prosentin leikkaus. Yksikköhintarahoitus on tulosalueelle laskettu opiskelijan mukaisesti. Yksikköhintarahoitusleikkauksen lisäksi tulopohjaa kaventaa Ikaalisten kauppaoppilaitoksen vuokratuottojen merkittävä supistuminen Tampereen ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen siirtyessä kauppaoppilaitoksen tiloista Tampereelle alkaen. Tulopohjan kaventumisen lisäksi toinen merkittävä taloudellinen haaste muodostuu poistoaikoihin tehtävien korjauksen johdosta. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tulosalue siirtyy noudattamaan fuusion myötä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä olevia poistoperusteita. Ammatti-instituutti Iisakki (IISAKKI) Ammatti-instituutti Iisakin koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Pääoppilaitos on Hämeenkyrössä, jonka lisäksi oppilaitoksella on opetusyksikkö Parkanossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikkö Hämeenkyrön kunnassa. Oppilaitos hallinnoi perusopetuksen lisäopetusta eli 10-luokkaa Hämeenkyrön yksikössä. Ammatti-instituutti Iisakin toimintaympäristöä ja oppilaitosviihtyisyyttä kehitetään parantamalla sekä ajanmukaistamalla oppimisympäristöjä. Yhteisten oppimisympäristöjen, kuten robottien käyttöä tehostetaan koulutuksessa. Uutena oppimisympäristönä käyttöön otetaan FMS-solu oppimisympäristö. Automaatio-osaamisen kehittäminen jatkuu tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Syksyllä 2013 alkaneen automaatioasentajan oppimisympäristön kehittämistyö jatkuu vuonna Iisakin Hämeenkyrön yksikön toimintaan vaikuttaa ensi vuoden aikana loppuvuodesta 2013 alkanut päärakennuksen peruskorjaus. Toimintaa joudutaan järjestelemään uudelleen, jotta rakennustyö haittaisi mahdollisimman vähän opetusta. Peruskorjaus jatkuu aina vuoden 2015 puolelle. Peruskorjauksen avulla saadaan ajanmukaiset tilat ja olosuhteet vuonna 1956 rakennetun päärakennuksen osalta. Peruskorjauksessa uudistetaan suurkeittiön, ruokalan, liikuntasalin, ~ 19 ~

22 opiskelijahyvinvoinnin tilat sekä luokkatiloja. Osaran maaseutuopetusyksikössä jatketaan kestävän kehityksen sertifioinnin edellyttämää kehitystyötä sekä kehitämme oppimisympäristöjä. Oppimisprosessien tuloksellisuuteen panostamme kehittämällä edelleen opiskelijahuoltoa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi panostamme tiiviiseen yhteistyöhön sekä verkostojen kehittämiseen perusopetuksen kanssa. Ammatti-instituutti Iisakki kouluttaa osaavaa työvoimaa toiminta-alueellaan toimiville yrityksille. Iisakin vetovoimaisuus maineikkaana kouluttajana säilytetään tiiviillä yhteistyöllä toimintaympäristön kanssa. Koulutusta kehitetään sekä omien visioiden että asiakkailta saatujen palautteiden sekä ammatillisten neuvottelukuntien toiminnan pohjalta. Ammatti-instituutti Iisakin opiskelijoiden hyvä työllistyminen ja jatko-opintoihin selviytyminen turvataan tarjoamalla opiskelijoille laadukasta koulutusta. Henkilökunnan kehittymistä aktivoidaan mm. opettajien työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksilla. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA) Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen koulutusalana on kulttuuriala. Kulttuurialan koulutusta järjestetään Ikaalisten ja Kihniön opetuspisteissä 17 eri ammattialalla. Ikata on vetovoimainen, valtakunnallinen kulttuurialan kouluttaja ja kehittäjä. Opiskelijoita oppilaitoksessa on yli sadasta eri kunnasta, noin puolet opiskelijoista tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Valtakunnalliset, kulttuurialaa koskevat vuoden 2014 aloituspaikkaleikkaukset tulevat keskittämään alan koulutusta ja vahvistavat IKATAn roolia käsija taideteollisuusalan laaja-alaisimpana oppilaitoksena Suomessa. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina sekä valtakunnallisen kehittäjän aseman ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee edelleen kehittää ja tiivistää sekä jatkaa panostamista myös oppilaitoksen ulkopuolisten oppimisympäristöjen kehittämiseen esim. yrittäjyysopinnoissa. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta (lasialan koulutus) siirretään Kihniöstä Ikaalisiin viimeistään vuonna Tämän päätöksen toteuttaminen vaatii valmistelujen aloittamista jo vuoden 2014 aikana. Samanaikaisesti tulee myös tehdä suunnitelma Ikaalisten oppilaitosten toiminnan tiivistämisestä samalle alueelle. Tämä on välttämätöntä vähenevien resurssien vuoksi. Ikaalisten kauppaoppilaitos (IKOL) Kauppaoppilaitoksen koulutustehtävänä on tarjota liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoja. Koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Ikaalisten kauppaoppilaitos toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikön kanssa vielä vuoden 2014 heinäkuun loppuun saakka, jolloin nuorten tutkintoon johtava ammattikorkeakouluopetus siirtyy Tampereelle. Kauppaoppilaitoksen tiloissa toimii myös Tampereen ammattiopisto Tredun lähihoitajakoulutusta. ~ 20 ~

23 Kauppaoppilaitoksen osalta on tulevaisuuden haaste löytää tilat, jotka ovat toiminnan laajuuteen nähden toimivat ja tehokkaat. Koulutustarjonnan osalta on jatkettava erilaisten vaihtoehtojen hakemista. Yleissivistävä yksikkö (YLSI) Luoteis-Pirkanmaan yleissivistävän yksikköön kuuluvat Petäjä-opisto, Pirkanmaan aikuislukio ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto, joissa järjestetään kansalaisopistotoimintaa, aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta, taiteen perusopetusta musiikissa, teatterissa ja käsitöissä laajan oppimäärän sekä kansantanssissa, käsitöissä ja kuvataiteissa yleisen oppimäärän mukaan. Petäjä-opiston toiminta-alueena ovat Parkanon ja Kankaanpään kaupungit sekä Kihniön, Pomarkun ja Honkajoen kunnat. Lisäksi kuvataiteen perusopetusta toteutetaan erillisellä sopimuksella Lavian kunnassa. Pirkanmaan aikuislukio järjestää ja kehittää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin etälukiotoiminnassa kuin lukio-opintojen järjestämisessä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston toimialueena ovat Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Kihniön kunta. Yleissivistävän opistojen määrälliset ja laadulliset tavoitteet eivät fuusion myötä muutu. Petäjä-opiston opetustuntimäärä on noin tuntia ja Musiikkiopiston tuntia. Sen sijaan aikuislukion toiminta-alue laajennetaan koko kuntayhtymän alueelle ja tavoitteena on yhtenäistää yhtymän lukioopetus monimuoto-opetuksen ja etäopetuksen mahdollisuuksia hyödyntäen. Koko kuntayhtymässä lukio-opetuksessa on noin 250 opiskelijaa, joista aikuisia noin 40 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia noin 210. Yleissivistävän oppilaitoksien toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 22 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 80 tuntiopettajaa ja musiikkiopistossa 7 yhteistä päätoimista opettajaa. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja osa muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. ~ 21 ~

24 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Kulttuuri Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Yhteensä liikenne ja talousala liiket. ja hallinto tieteet vara-ala Opiskelijoita ,0 Näistä erityisopiskelijoita ,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita ,0 eronnut ,0 keskeyttämisaste 6,6 6,3 10,1 10,1 11,3 10,0 9,1 Läpäisyaste aloittaneet ,0 80,0 437,0 valmistuneet ,0 50,0 330,0 läpäisyaste 79,6 100,0 82,2 59,2 69,6 62,5 75,5 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm ,0 kelpoisia ,0 kelpoisuusaste 80,0 100,0 86,8 100,0 100,0 75,0 85,5 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Työelämäyhteydet opettajien lkm ,0 työpäivien lkm ,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 22 ~

25 Yleissivistävä MÄÄRÄTAVOITTEET Ylä-Satakunnan Petäjä- Pirkanmaan Musiikkiopisto opisto Aikuislukio Opiskelijoita tutkintoja/vuosi Kunnittain Parkano 130 Ikaalinen 117 Kihniö 50 LAATUTAVOITTEET 1. PROSESSIT Opetustunnit Valtionosuustunteja Kursseja HENKILÖSTÖ 2.1 Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimisia opettajien lkm kelpoisia Sivutoimisia/ tuntiopettajia Henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys 4 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYS TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Kustannus/kurssi 3740 Kustannus/tunti Kustannus/opiskelija Kuntaosuudet ~ 23 ~

26 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Perusopetuksen lisäopetus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Luonnonvara- ja ympäristöala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä ~ 24 ~

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Osaavat luovat maailmoja SASKY 2017 2019 Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tausta... 2 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle... 2 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO 01-03/2016 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA 1.1.-31.3.2016 Tot.% ~25% HALLITUSTASO Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Kokemäki Saskyn jäsenkunnaksi Saskyn organisaatiouudistus Kokemäki Tampereen palvelualan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Esityslista 41/2014 1 (6) 5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Pöydälle

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Hallitus LIITE 3 Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 1

Hallitus LIITE 3 Hallitus LIITE 2 Valtuusto LIITE 1 Hallitus 16.12.2010 LIITE 3 Hallitus 1.3.2011 LIITE 2 Valtuusto 25.5.2011 LIITE 1 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 Lisäyksenä kuntayhtymän uusi toisen asteen tulosalue: Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki AJANKOHTAISET ASIAT Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano Seinäjoki 5.3.2014 Rakennepoliittisen ohjelman keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla Muutetaan esiopetus velvoittavaksi

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot