Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1

2 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Kehittyvä koulutuskuntayhtymä Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2016 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Yleissivistävä koulutus Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille ja osakkuusyhteisöille asetettavat tavoitteet Parkanon Teollisuustalo Oy Aiko Academy Oy INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 66

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä Päämäärämme on olla monipuolinen ja laaja-alainen oppimista edistävä toimija, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia lähellä kotia. Tätä vahvistaa osaltaan Ruoveden lukion liittyminen alkaen Sastamalan koulutuskuntayhtymään sekä Petäjä-opiston toiminnan laajentuminen Karvian kunnan alueelle. Järjestämisverkkoa ja -lupia koskevan hallituksen esityksen hylkäämisestä huolimatta viime hallituskaudella on vähenevien resurssien ja kasvavien haasteiden myötä keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen ja taloudelliseen kohdentamiseen. Pirkanmaan liitto ja osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnista toteuttivat toisen asteen koulutuksen kehittämisprojektin maakunnan kehittämisrahan turvin. Tavoitteena oli kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja selvittää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyömahdollisuuksia. Selvitystyön pohjalta Sastamalan koulutuskuntayhtymä ja Ruoveden kunta käynnistivät yhteistyöneuvottelut Ruoveden lukion siirtymisestä osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Ruoveden kunta haluaa turvata lukiokoulutuksen säilymisen oman kunnan alueella ja näkee ratsastuspainotteisen lukio-opetuksen turvaamisen onnistuvan parhaiten siirtämällä lukiokoulutus Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaksi. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on hakenut lukiokoulutuksen järjestämislupaa Ruoveden kunnan alueelle alkaen. Ruoveden lukion liittyessä osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymän yleissivistävää tulosaluetta voimme yhteen sovittaa ja kehittää hyviä käytäntöjä aikuislukion ja Ruoveden lukion kesken. Uskomme, että tulevaisuudessa pystymme aikaansaamaan kustannustehokkaan lukiokoulutuskokonaisuuden. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on käytyjen neuvottelujen pohjalta hyväksynyt ylläpitämänsä Petäjä-opiston toiminnan laajentamisen Karvian kuntaan. Yhtymähallitus on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä muutosta Petäjä-opiston ylläpitämislupaan alkaen siten, että se koskee myös Karvian kuntaa. Karvian kunta ja Jalasjärven kunta ovat irtisanoneet kansalaisopistotoimintaa koskevan sopimuksen päättymään Nykyisen ylläpitoluvan mukaan Petäjä-opisto voi järjestää kansalaisopisto-opetusta Kihniössä, Parkanossa ja Kankaanpäässä sekä sopimuskunnissa Honkajoki ja Pomarkku. Petäjä-opisto on osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän yleissivistävää yksikköä. Ruoveden lukion fuusion jälkeen on Sastamalan koulutuskuntayhtymällä kaikkien toisen asteen koulutusmuotojen järjestämislupa. Tämän jälkeen voidaan todeta, että Sastamalan koulutuskuntayhtymä on merkittävä toisen asteen koulutuksen järjestäjä, jonka koulutustarjonnassa ovat kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiseksi suurin omistaja Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka kanssa teemme säännöllistä yhteistyötä opiskelijoidemme ja alueen yritys- ja elinkeinoelämän hyväksi. Isot kiitokset Teille koko Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö sekä luottamushenkilöt, me olemme tehneet tämän yhdessä. Tästä voimme jatkaa innostuneesti yhteisten toimintatapojen kehittämistä. ~ 1 ~

4 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 %:n vähennystä rahoitukseen. Vuosina rahoitusta on jo päätetty vähentää 159 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitus supistuu noin 400 euroa opiskelijaa kohden vuonna 2016, kun investointien takuukorotus poistuu. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle Leikkausten toteutustavan varmistuttua käymme vuoden 2016 aikana koko kuntayhtymän henkilöstön kanssa läpi vaihtoehdot siitä, miten otamme vastaan vuoden 2017 leikkaukset. Sastamalan koulutuskuntayhtymältä ei ole leikattu vuosina opiskelijapaikkoja, mutta yksikköhinnan leikkaukset ovat vaikuttaneet rahoitusta vähentävästi. Vuoden 2016 talousarviota suunniteltaessa on otettava huomioon, että ennakkotiedosta poiketen leikkaukset astuvat voimaan heti ja investointien takuukorotuksen loppuminen vaikuttaa kuntayhtymän talouden kokonaisuuden hallintaan. Alustavien laskelman mukaisesti Sastamalan koulutuskuntayhtymän yksikköhinta vähenee noin euroa vuonna 2016 verrattuna vuoteen Virkamiesvalmistelussa ollut talouden tasapainottamispaketti vuoden 2016 osalta käsiteltiin yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen puheenjohtajien strategia- ja ajankohtaisseminaarissa Kuntayhtymän rakenteellisten toimenpiteiden selvityskohteina olivat kiinteistöt, kehittämishankkeet, Sastamalan Tukipalvelu Oy:n palvelusopimus, opetuksen organisointi/rationalisointi, vapautuvat virat/toimet sekä muut henkilöstövaikutukset, koulutusmuotojen väliset yhteistyömahdollisuudet, koneet ja laitteet, sekä Pirkanmaan aikuislukiotoiminnan tehostaminen. Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2016 tulee olemaan toiminnan sopeuttaminen vähenevien resurssien mukaisesti sekä toimintojen yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella. Talousarviossa 2016 emme ole ottaneet huomioon mahdollista tuloksellisuusrahoitusosuutta osana rahoitusta. Vuonna 2015 kuntayhtymämme sai tuloksellisuusrahoitusta n euroa. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko toisen asteen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Uuden hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta, tavoitteena on luoda pysyvä muutos suomalaiseen koulutukseen. Hallitus osoittaa kuuden kärkihankkeen toteutukseen yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille Yksi kärkihanke tuo tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kattamaan kaikki perusopetuksen lapset ja nuoret. Lisäksi hanke ulotetaan kokeilujen avulla myös osaan lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa viedään vahvasti eteenpäin osaksi opetusta uudistunutta Ammattiosaajan työkykypassia ja se on yhtenä talousarvion indeksilukuna. Ammattiosaajan työkykypassi kannustaa toiminta- ja työkyvyn edistämiseen. Työkykypassi tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa, taitoa ja motivaatiota oman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kokemuksen mukaan passiopintojen on koettu elävöittävän opiskelua ja lisäävän viihtyvyyttä. Avainsanoja onnistumisissa ovat olleet omakohtaisuus, aktiivisuus ja toiminnallisuus. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopimusmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa. ~ 2 ~

5 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on ollut aktiivinen työvaltaisen oppimisen kehittäjä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Sastamalan koulutuskuntayhtymälle euroa valtionavustusta työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen sekä työn ja koulutuksen joustavien toteutusmallien kehittämiseen ajalle Kuntayhtymä hallinnoi hanketta, jossa on mukana 16 muuta koulutuksen järjestäjää. Hankkeen tavoitteena on edistää alle 25-vuotiaiden, vailla perusopetuksen oppimäärän suorittamisen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kehittää ja jalkauttaa työn ja koulutuksen joustavia toteutusmalleja, erityisesti oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmää. Tämän lisäksi hankeen tavoitteena on kehittää työssäoppimisen suunnittelua ja toteuttamista yhteistyössä työelämän kanssa ja tukea työpaikkoja tavoitteellisen ammattitaidon oppimisessa sekä kehittää työssäoppimisen laadunhallintaa. Edellistä hanketta tukevalle Joustavasti ammattiin -hankkeelle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt euroa valtionavustusta ajalle Hankkeen päätavoitteena on kokeilla ja mallintaa pääasiassa työpaikalla tapahtuvana oppimisena tai oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus työelämän ammattitaitovaatimusten mukaisesti nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kokeilussa panostetaan erityisesti 2+1 -malliin. Tukitoimet kohdennetaan erityisesti opetussuunnitelmaperusteisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutuksen siirtymisvaiheeseen (nivelvaihe). Henkilökohtaisen opintopolun mukaisesti voi tavoitteena olla myös yrittäjyyteen suuntautuminen (NY-yritys, osuuskunta). Hankkeessa luodaan yhteistyössä yritysten kanssa oppimispolkuja, joilla saavutetaan ammatillisen perustutkinnon taitotaso laajennetulla työssäoppimisella sekä parannetaan ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Sastamalan koulutuskuntayhtymä kehittää Pirkanmaalle 3D tulostuksen osaamiskeskittymää yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Kyseessä on merkittävä kokonaisuus, johon on investoitu kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa euroa, joista noin puolet on oppilaitosten omarahoitusosuutta. Hankkeissa kehitetään oppilaitoksille ajanmukaiset 3 D -tulostuksen oppimisympäristöt yhdessä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Hanke kehittää yritysten kilpailukykyä uusien valmistus- ja materiaalitekniikoiden avulla. 3D Invest -hanke keskittyy laitteiden hankintaan oppilaitoksille. 3D Boost -hankeen tarkoituksena on kehittää Pirkanmaalle alan osaamiskeskittymä. Hankkeet tukevat toisiaan hyvin ja eri koulutustasojen oppilaitosten yhteistyö toiselta asteelta yliopistoihin on erittäin myönteistä. Kehitettävät oppimisympäristöt ovat kaikkien oppilaitosten ja myös alueen yritysten käytössä. Yritykset ovat suhteutuneet innostuneesti 3D-teknologian mahdollisuuksiin. Kuntayhtymän strategiassa vuosille visiossamme todetaan tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Vuosien aikana olemmekin toteuttaneet uusia avauksia Kiinan ja Venäjän suuntaan koulutusviennin näkökulmasta. Yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistama Aiko Academy Oy on tehnyt mm. koulutustarjoukset Kiinaan Dalian Polytechnic Universitylle sekä Northeastern Universitylle. Uudessa hallitusohjelmassa on kannatettavaa tavoite koulutusviennin esteiden purkamisesta. Ammatillisessa koulutuksessa on paljon osaamista ja halua koulutusviennille, myös koulutuksen ostajia on, mutta nykyinen lainsäädäntö on esteenä viennin toteuttamiselle. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 3 ~

6 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Uuden hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu oppimisympäristöjen modernisointi, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödyntäminen oppimisessa. Tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen ja koulutuksen keskeyttäneiden määrän laskeminen sekä koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisääminen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisääminen koulutusviennin esteitä purkamalla ovat myös hallituskauden tavoitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kärkihankkeiksi on nostettu: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Työelämään siirtymisen nopeuttaminen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuun uudistaminen yhteisötakuun suuntaan. Valtionvarainministeriön julkistamassa budjettiesityksessä on selkeästi linjattu ja aikataulutettu ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Jatkossa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden 2016 aikana. Jatkossa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna Ammatillisen koulutuksen säätelyprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset rahoitusjärjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen koulutuksen rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta, turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaava aikuiskoulutus sekä lisätä toiminnan joustavuutta. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamien tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen joustavuutta kehittämällä rahoitusta siten, että se mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella pyritään lisäksi turvaamaan rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilölliset valinnan mahdollisuudet lisääntyvät siten, että tutkintoihin voi sisällyttää osia muista tutkinnoista yli tutkintorajojen ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Ammatillisten ~ 4 ~

7 tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tuetaan uudistuksen toimeenpanossa. Lisäksi edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten, että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Toteutetaan koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuvana prosessina siten, että uudistus tulee voimaan Toiminnan päällekkäisyydet nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisessä puretaan ja koulutuksen järjestäjien hallintoa virtaviivaistetaan. Uudistuksella pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistamaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon voi kuulua erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Aikuiskoulutus kuuluu lähtökohtaisesti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviin ja osaamisalueisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti hallitusten linjausten ja ammattiopistostrategian mukaisesti vastaten toteuttamillaan toimenpiteillä aidosti opetus- ja kulttuuriministeriön rakennepoliittisiin tavoitteisiin toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteelliseksi uudistamiseksi. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää vuoden 2014 alusta, Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liittyi alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. 2.2 Koulutusyhteistyö Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa omien hyvien käytänteiden yhteensovittamista ja sitä kautta varautuu vuosien toisen asteen koulutukseen kohdistuviin valtion säästötoimenpiteisiin. Oleellisena osana yhteensovittamisessa ovat myös oppimisympäristöt ja kiinteistökokonaisuuksien hallinta ja rationalisointi huomioiden tulevaisuuden osaamisvaatimukset. Pirkanmaan maakunnan osalta syvennetään ja kehitetään yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa amkesu-toimintaa. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä yritys- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Yhteistyökumppanit osallistuvat Sastamalan koulutuskuntayhtymän toteuttamiin koulutusohjelmiin ja hankkeisiin, joiden tavoitteena on kehittää asiakas- ja yrityslähtöistä koulutuspalvelua. Muun muassa Purso Oy ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä ovat syventäneet strategista kumppanuuttaan teknologiateollisuuden alojen koulutusyhteistyössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Ammatti-instituutti Iisakkiin Hämeenkyrön alumiiniosaamista on vahvistettu ~ 5 ~

8 rakentamalla Purso Oy:n ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistyönä Ammatti-instituutti Iisakkiin Alumiiniosaamiskeskus, jossa ajantasainen alumiinin käsittelyn huipputeknologia ja johtavat alumiiniteollisuuden innovaatioratkaisut yhdistyvät Sastamalan koulutuskuntayhtymän pedagogiseen ammatillisuuteen ja teknologiateollisuusalojen opetus- ja koulutustyöhön. Toisena vaikuttavana esimerkkinä strategisesta kumppanuudesta mainittakoon yksi maailman johtava kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen kehitettyjen pallo- ja läppäventtiileiden valmistaja Vexve Oy, jonka kanssa kuntayhtymä on tehnyt ja tekee merkittävää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi monilla tasoilla. Yhteismuotoja ovat koulutuksen kehittämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä yritystoiminnan ja elinkeinoelämän alueelliseen vahvistamiseen liittyvät hankkeet. Sosiaali- ja terveysalan osalta olemme yhteistyössä Pihlajalinna Oyj:n kanssa kehittämässä Parkanon ja Kihniön alueen lähihoitajakoulutusta sekä mahdollisesti syventämässä yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisohjelmien toteuttamisessa. Sastamalan koulutuskuntayhtymän on tulevaisuudessa entistä enemmän tavoiteltava tiivistä yhteistyötä eri ammattialoja edustavien yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat 2015 k.m. Peruspääoma Omistus-% Huittinen ,35 3,61 Hämeenkyrö ,29 6,72 Ikaalinen ,69 14,95 Juupajoki ,14 1,10 Keuruu ,66 2,84 Kihniö ,16 1,69 Multia ,08 0,40 Mänttä-Vilppula ,36 17,70 Nokia ,30 1,52 Parkano ,66 7,27 Punkalaidun ,61 1,64 Ruovesi ,44 1,25 Sastamala ,96 39,29 Kokemäki ,70 100,00 ~ 6 ~

9 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Maan talouden arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna noin 3 prosenttia. Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Rahapolitiikan viritys luo omalta osaltaan edellytykset taloudelliselle aktiviteetille ennustehorisontilla. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy vastaavasti alhaisella tasolla, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuonna. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain noin 0,3 %. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää olemattomaksi. Ennustekuvan mukaan vuosien kumulatiivinen kasvu jää noin 3,1 prosenttiin ja BKT:n määrä edelleen noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuoden 2007 lopulla. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna 2015 ennakoitua heikompaa. Työllisiä oli tammi-huhtikuussa 0,3 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä ja työllisten määrän ennustetaan siten jäävän 0,2 % viime vuotta alemmalle tasolle, vaikka työllisyys kääntyykin lievään kasvuun loppuvuonna. Bruttokansantuotteen kasvu vuosina 2016 ja 2017 kääntää myös työllisyyden maltilliseen nousuun ja työttömyyden hitaaseen laskuun. Työllisyyskehitys pysyy kuitenkin heikkona koko ennustejaksolla. Vuosina 2016 ja 2017 työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 % vuodessa. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan 9 prosenttiin vuonna 2016 ja 8,7 prosenttiin vuonna Nimelliset ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 % viime vuonna. Sopimuspalkkojen nousu oli 0,7 % ja muut tekijät nostivat ansiotasoindeksiä 0,7 %. Vuonna 2015 ansiotaso on kehittynyt työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Työllisyys- ja kasvusopimus nostaa sopimuspalkkoja keskimäärin 0,5 %. Julkinen talous on pysynyt selvästi alijäämäisenä jo kuusi vuotta pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat supistaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Myös julkinen velka on kasvanut rivakkaa tahtia. Kolmen prosentin alijäämäraja rikkoutui viime vuonna. Viitearvo ylittyy myös tänä vuonna, mutta alijäämä supistuu sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon v Julkinen velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosentin rajan. Talouskasvu jatkuu vaimeana, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa tai kääntämään velkasuhdetta laskuun. Paikallishallinnon rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntatalouden tilaa kiristävät mm. palvelutarpeen kasvu, heikko kokonaistaloudellinen kehitys sekä aiempina vuosina osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt toimenpiteet, kuten kuntien valtionosuusleikkaus. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimenpiteet. Lähde: Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus kesä 2015, julkaisu 24a ~ 7 ~

10 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän vuoden 2016 henkilöstötavoitteet pohjautuvat kuntayhtymän strategiaan ja henkilöstöstrategiaan. Henkilöstötoiminnoissa tavoitteena on kuntayhtymän arvojen mukaisesti asiakaslähtöisyys. Tähän pyritään kehittämällä työyhteisöä entistä parempana työpaikkana mm. yhteistyössä henkilöstön kanssa työhyvinvointitoimintaa kehittämällä, henkilöstökäytänteitä yhtenäistämällä ja niiden selkeällä viestinnällä. Tässä tekemisessä näkyy myös kuntayhtymän arvot ammatillisuus ja vastuullisuus. Henkilöstöasiat hoidetaan ammattitaitoisesti tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta noudattaen. Tärkeää on tukea henkilöstön keskuudessa vastuuta niin itsestään ja omasta työstään kuin kollegoistaan ja heidän työstään. Keskeiset toimenpiteet henkilöstöstrategian eri osa-alueilla vuonna 2016 ovat: 1. Johtaminen osana onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa - aloitetaan säännölliset esimiestapaamiset - esimiesten koulutus - kehityskeskusteluprosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen 2. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - kuntayhtymän rekrytointiprosessin yhtenäistäminen ja ohjeistaminen 3. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - osaamisen johtamisen prosessin laatiminen - omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen periaatteiden hyväksyminen 4. Kannustava ja motivoiva palkkaus ja palkitseminen - palkkojen harmonisoinnin täytäntöönpanon toinen vuosi 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys - tasa-arvosuunnitelman päivitys - työhyvinvointisuunnitelman laatiminen - varhaisen välittämisen mallin aktiivinen soveltaminen 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 8 ~

11 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden sekä sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tehty yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki tulosalueet ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme, jotka perustuvat kriittisiin menestystekijöihin. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 9 ~

12 Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2016 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: ~ 10 ~

13 Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. ~ 11 ~

14 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuodelle 2016 arvioituja yksikköhintoja on pienennetty 3,0 prosentilla vuoden 2015 tasosta johtuen ennakoidusta investointien takuukorotuksen poistumisesta. Talousarvion yksikköhintarahoitus on arvioitu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2017 ja 2018 yksikköhinnan on laskelmissa ennakoitu pysyvän vuoden 2016 tasolla, sillä suunnitelmavuosien tarkkoja yksikköhintarahoitukseen kohdistuvia leikkauksia on haasteellista arvioida. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviota laadittaessa. Muutoin opiskelijamäärissä pyritään vähintään järjestämisluvan mukaisiin määriin. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 151 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 250 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 273. Palkkamenoissa talousarviossa on varauduttu Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,59 prosentin, Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,59 prosentin ja Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,59 prosentin korotukseen vuonna Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Yleissivistävä koulutus, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~

15 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut. Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakateprosentti 7,2 % 1,2 % 2,8 % 2,8 % 2,8 % Vuosikateprosentti 96,2 % 10,9 % 30,8 % 30,9 % 21,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 13 ~

16 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Näiden rahavirtojen kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 9 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman ja sen tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen vaan investointeja joudutaan lisäksi rahoittamaan lainanotolla ja rahavaroja pienentämällä. Rahoituslaskelman tunnusluvut TA 2016 TS 2017 TS 2018 Lainanhoitokate 1,4 1,2 0,8 Kassan riittävyys, pv 26,6 25,0 25,0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 4.5 Talousarviovuoden 2016 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2016 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2016 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3055 opiskelijan mukaan. Tämä on yhtä suuri kuin OKM:n vahvistaman järjestämisluvan mukainen opiskelijaresurssi. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 15 ~

18 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä MÄÄRÄTAVOITTEET TA2016 TA2015 Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste *) opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 9,9 8,6 Läpäisyaste *) aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 71,0 71,8 Suoritettujen Tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 90,7 88,7 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,3 0,4 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) *) Vuonna 2016 mukana myös vankilassa tapahtuva koulutus ~ 16 ~

19 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~

20 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~

21 5.3 Yleissivistävä koulutus Tulosalueen profiilista ja visioista Yleissivistävä koulutus siirtyy Saskyn organisaatiossa Lupin alaisuudesta omaksi tulosalueekseen vuoden 2016 alusta. Tulosalueeseen kuuluvat Pirkanmaan aikuislukio, Petäjä-opisto ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto sekä uutena oppilaitoksena Ruoveden lukio. Muutos omaksi tulosalueeksi vaikuttaa niin johtamisjärjestelmään kuin taloussuunnitteluunkin, mutta vain vähän opettajan ja opiskelijan tasolle. Tulosaluetta johtaa rehtori ja oppilaitosten toiminnasta vastaavat apulaisrehtorit. Petäjä-opiston opetustuntimäärä on noin tuntia ja Musiikkiopiston tuntia. Pirkanmaan aikuislukion toiminta-alueena on koko kuntayhtymän alue ja tavoitteena on yhtenäistää yhtymän lukioopetus monimuoto-opetuksen ja etäopetuksen mahdollisuuksia hyödyntäen. Koko kuntayhtymässä lukio-opetuksessa on noin 250 opiskelijaa, joista päivälukiossa lähes 100, aikuisia noin 40 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia kaksoistutkinto-opiskelijoita (ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto) noin 110. Yleissivistävien oppilaitosten toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 28 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 101 tuntiopettajaa, musiikkiopistossa 7 yhteistä päätoimista tuntiopettajaa ja Ruoveden lukiossa 7 yläkoulun opettajaa tuntiopettajina. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja reaaliaineita muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. Tulosalueen strateginen kehys Lukiotoimintaa laajentaa Ruoveden lukion liittyminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään vuoden 2016 alusta. Tämä tuo organisaatioon kaivattua uutta henkilöstöä, heidän työpanostaan ja osaamistaan. Samalla toiminta-alue laajenee maantieteellisesti. Kun organisoimme sekä päivälukioettä aikuislukiotoimintaa, voimme alkaa kutsua näiden kokonaisuutta lukiotoiminnaksi. Henkilöstön perehdyttäminen ja kahden oppilaitoksen yhteistoiminta ovat suuria haasteita. Samalla avautuu monia uusia mahdollisuuksia esim. sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamisessa. Kansalaisopistoissa eletään aikakautta, missä valtionosuuksien yksikköhinta sekä valtionosuuden laskenta- ja jakoperusteet ovat muuttuneet. Valtionosuuksien pienentyessä opistot joutuvat sopeuttamaan toimintansa määrää rahoitusrakenteen muutosten mukaisesti. Näköpiirissä on kuitenkin, että vuodesta 2017 lähtien valtion rahoituksen ennustettavuus ja vakaus ovat nykyistä parempia ja että opistot vapautuvat keskinäisestä suoritekilpailusta. Valoisaa kehitystä on se, että Karvian kunta liittyi tilaamaan kansalaisopistopalvelunsa Petäjä-opistolta syyskaudesta 2015 alkaen. Uuden tilaajakunnan palveluiden rakentaminen on oma tehtävänsä, mutta se pakottaa samalla tarkastelemaan ja kehittämään nykyisiä toimintatapojamme. Valmiista toimintamallista uuden kunnan ottamisesta palvelujen piiriin voi olla hyötyä tulevaisuudessa, sillä nykyaikana toimintaympäristön muutokset tapahtuvat nopeasti. ~ 19 ~

22 Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Pirkanmaan aikuislukio järjestää ja kehittää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin etälukiotoiminnassa kuin yhdistelmäopintojen järjestämisessä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Pirkanmaan aikuislukio on ollut yksi etäopetuksen pioneereja maassamme. Yhteistyö Ruoveden päivälukion kanssa tuo uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen verkko-opetuksen hyödyntämiseen yhteisen kurssitarjottimen muodossa. Yhtymän lukiotoimen tavoitteena on mm. hoitaa koko yhtymän alueen kaksoistutkintoopetus yhtymän ammattioppilaitosten ja muiden päivälukioiden henkilöstön kanssa yhteistyössä. Pirkanmaan aikuislukiolla on pitkäaikainen kokemus verkostoyhteistyön järjestämisestä. Lukiokoulutuksen yleisenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ruoveden lukio on toiminut syksystä 1999 lähtien ratsastuspainotteisena lukiona, jossa on mahdollisuus yhdistää ratsastus osaksi lukio-opintoja. Lukiolla on myös laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Petäjä-opisto järjestää opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia kansalaisopiston kursseilla, antaa taiteen perusopetusta kuvataiteen, käsityön sekä teatteritaiteen oppiaineissa sekä tuottaa myyntipalvelukoulutusta. Toiminta on alueellista, ja sitä järjestetään Parkanon, Kihniön, Kankaanpään, Honkajoen, Pomarkun ja Karvian kunnissa. Petäjä-opisto on profiloitunut vahvasti kädentaitojen ja kuvataiteen opetuksen järjestämisessä Ylä-Satakunnan musiikkiopisto järjestää taiteen perusopetusta toimialueenaan Parkanon ja Ikaalisten kaupungit sekä Kihniön kunta. Musiikkiopisto tunnetaan monista kuoroistaan. Kannamme yhteiskuntavastuuta järjestämällä toimintaa palvelemaan paikallisia koulutus- ja kulttuuritarpeita, lukio-opetusta, taiteen perusopetusta sekä kansalaisopiston opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Musiikkiopiston solistit, orkesterit ja kuorot sekä kansalaisopiston laulu- ja teatteriryhmät ovat paikallista kulttuurielämää vireyttävää hyvää toimintaa. Koulutustarjonnan ennakointi ja houkuttelevuus ovat vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvassa toiminnassa sisäänrakennettu toimintatapa. Oppilaitosten hallinnon toimintatavat ovat keskeisiltä osiltaan jo varsin yhtenäisiä Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallinnon ja sen palveluyhtiön Satu Oy:n edellyttämiin. Haasteena on tuoda uudet kunnat, Ruovesi lukiotoiminnan osalta sekä Karvian kunta kansalaisopistotoiminnan osalta yhtenäisten käytäntöjen piiriin. Ammatilliseen koulutukseen painottuvassa koulutuskuntayhtymässä kaikki toiminnot eivät kuitenkaan ole yleissivistävän koulutuksen oppilaitoksille soveltuvia tai edes tarpeellisia. Vahvuutena on, että Petäjä-opisto on laatutyön ja kestävän kehityksen huomioimisen edelläkävijä kuntayhtymässä ja voi tarjota asiantuntemustaan ja kokemustaan. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Omaksi tulosalueeksi siirtymisen myötä pyritään säilyttämään nykyinen henkilöstö. Toimenkuviin ja nimikkeisiin tulee tehdä tässä vaiheessa tarpeelliset ja selkiinnyttävät muutokset. Kuitenkin oppilaitosten erilaisen lainsäädännön, virkaehtosopimusten, toimintakulttuurien ja käytänteiden vuoksi tehtäväkuvat ja nimikkeet vaihtelevat huomattavasti. Tulosalueen henkilöstössä olisi oppilaitosmuodoista riippuen oppilaitosten johtajia, viranhaltijoita, tuntiopettajia ja varsinkin yhdistelmäopetuksessa ammattioppilaitosten opettajia ja Ruoveden kunnan ~ 20 ~

23 yläkoulun opettajia. Henkilöstössä on päätoimisia viranhaltijoita ja työsuhteisia 28 ja sivutoimisia tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä 121. Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä yleissivistävää tulosaluetta johtaa rehtori. Rehtorin apuna toimivat osa-aikaisena toimistosihteeri ja laskentasihteeri. Oppilaitosten johtajat ovat apulaisrehtoreita. Oppilaitoksilla on omat toimistosihteerit. Virkalehtoreita on lukioissa 7, joista yksi aikuislukiossa, joka toimii samalla aikuislukion apulaisrehtorina. Kansalaisopistossa on 2 virkasuhteista suunnitteluopettajaa ja yksi työsuhteinen koulutussuunnittelija. Petäjä-opiston opetus tapahtuu pääosin 101 tuntiopettajan hoitamana. Heidän työsuhteensa on kansalaisopistokäytännön mukaisesti vuoden määräaikaisuuksia, vaikka suurin osa on ollut pitkään työsuhteessa opistoon. Musiikkiopiston opettajissa on 9 virkasuhteessa olevaa päätoimista opettajaa ja 12 osa-aikaista, joista suurin osa on yhteisestä päätoimisia muiden musiikkiopistojen kanssa. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Pienen vakituisen henkilöstön organisaatioissa ja hajautetussa toiminnassa suurimmat riskit liittyvät avainhenkilöihin ja turvallisuuteen. Palvelujen saatavuutta varmistetaan varamiesjärjestelyillä sekä toimintajärjestelmän kuvaamisella. Kansalaisopiston talouden suunnittelussa taloudellisia riskejä hallitaan ennakoimalla ja korjaavien toimenpiteiden valmistelulla. Turvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan koulutuksen ja ohjeistuksen avulla. Henkilöstösuunnitelma on osa kuntayhtymän henkilöstösuunnitelmaa. ~ 21 ~

24 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Yleissivistävä koulutus/yleissivistävä yksikkö MÄÄRÄTAVOITTEET Ylä-Satakunnan Petäjä- Pirkanmaan Ruoveden Musiikkiopisto opisto Aikuislukio lukio Opiskelijoita tutkintoja/vuosi Kunnittain Parkano 130 Ikaalinen 117 Kihniö 50 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Opetustunnit Valtionosuustunteja Kursseja HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimisia opettajien lkm kelpoisia Sivutoimisia/ tuntiopettajia Henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys ASIAKASTYYTYVÄISYYS TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Kustannus/kurssi Kustannus/tunti Kustannus/opiskelija Kuntaosuudet ~ 22 ~

25 Yleissivistävän yksikön tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Lukiokoulutus PirAl Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Lukiokoulutus Ruovesi Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Taiteen perusopetus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Vapaa sivistystyö Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä ~ 23 ~

26 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 24 ~

27 5.4 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Tulosalueen strateginen kehys Luoteis-Pirkanmaan tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki (Hämeenkyrö, Parkano ja Osaran maaseutuopetusyksikkö), Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä Ikaalisten kauppaoppilaitos. Vuoden 2016 alusta lähtien yleissivistävä yksikkö siirtyy Luoteis-Pirkanmaan tulosalueelta omaksi Saskyn tulosalueeksi. Ammatillista koulutusta Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksissa annetaan yhteensä 31:llä ammattialalla ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuksena (VALMA). Tämän lisäksi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyy aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaa ohjaavat Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia, toiminta-ajatus, arvot ja visio. Kiinteistöjen osalta toiminnan rakenteellinen kehittäminen ja tiivistäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, joita tulee viedä eteenpäin, jotta talousarvion tavoitteissa pysytään vuonna 2016 ja tulevina vuosina. On panostettava oppimiseen, opetukseen ja sen turvaamiseen selvittämällä opetustoimintaan tarvittavien neliöiden tiivistämistä Luoteis-Pirkanmaan kuntien alueella olemassa oleville Saskyn kampuksille. Kiinteistökustannukset eivät saa viedä liikaa resurssia perustehtävältä oppimiselta. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana toteutunut Kihniön opetuspisteen kiinteistön myynti on tuonut kustannussäästöjä, jotka vaikuttavat tulevinakin vuosina. Seudun ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa haasteita Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toiminnassa. Riittävä opiskelijamäärä on kuitenkin turvattava talouden tasapainon vuoksi. Isoja haasteita tuovat myös valtiovallan toimesta tehtävät rahoituksen leikkaukset. Oppilaspaikkojen määrä on 1110, mikä on merkittävästi suurempi kuin seudun nuorten ikäluokat. Luoteis-Pirkanmaalla on panostettava koulutuksen vetovoimaan niin, että opiskelijoita saadaan alueen oppilaitoksiin runsaasti seutukunnan lisäksi myös koko valtakunnan alueelta. Tulosalueella on useita valtakunnallisia aloja, mm. kulttuurialalla ja luonnonvara-alalla, osa sellaisia ammattialoja, joita ei Suomen muista oppilaitoksista löydy. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän strategiset keihäänkärjet yhteiskuntavastuu ja yhteiset toimintatavat ohjaavat tulosalueen ja sen oppilaitosten arkea. Jotta yhteiskuntavastuu toteutuisi, on koulutustarpeita ennakoitava ja koulutuksen vetovoimaisuutta edelleen kehitettävä. Yhteiskuntavastuun huomioiminen näkyy uusien avauksien muodossa mm. alueelliseen tarpeeseen vastaamalla Hämeenkyrössä syksyllä 2015 alkaneessa Valma-koulutuksessa ja vuonna 2015 aloitetussa lähihoitajakoulutuksessa Parkanossa. Valma-koulutuksessa aloitti ryhmä maahanmuuttajia ja heidät pyritään sitouttamaan koulutukseen mahdollisimman hyvin, jotta heillä olisi mahdollisuuksia jatkaa koulutuskuntayhtymässä myös ammatillisten perustutkintojen opiskelijoina. Koulutustarjonnan aluetta laajempaan tarpeeseen vastataan myös sillä, että hevostalouden perustutkintokoulutus pyritään aloittamaan alueella mahdollisimman pian sen jälkeen, kun järjestämislupa sille on saatu. Koulutuksen vetovoimaisuutta lisätään mm. panostamalla joustaviin oppimispolkuihin, joidenkin alojen muuttamisella näyttötutkintoperusteiseksi koulutukseksi, oppimisympäristöjen nykyaikaistamiseen sekä satsaamalla sosiaalisen median käyttöön tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Jäsenkuntien järjestämät kuraattori- ja psykologipalvelut oppilaitosten tiloissa ovat jalkautuneet osaksi oppilaitosten ~ 25 ~

28 arkea, opiskelijoiden tukitoimenpiteitä on hyvin saatavilla. Koulutuksen läpäisyä on edelleen tehostettava ja yhtenä osana tätä kiinnittää huomiota osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Saskyn toimintajärjestelmää jalkautetaan oppilaitosten toimiviksi käytännöiksi ja sen myötä oppilaitosten toimintatavat saadaan yhteneväisemmiksi. Saskyn henkilöstöopas on vahvasti apuna tässä työssä. Tulosalueen oppilaitosten ja niiden henkilöstön välistä yhteistyötä lisätään edelleen (esimerkiksi yhteisten aineiden opettajat opettavat tulosalueen useassa oppilaitoksessa). Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen tukipalveluissa henkilöstön keski-ikä on suhteellisen korkea ja palveluksessa on useita osa-aikaeläkkeellä olevia työntekijöitä. Henkilöstön osaamista pyritään käyttämään mahdollisimman joustavasti niin, että osa-aikaisuuksista huolimatta oppilaitosten käytännöt toimisivat onnistuneesti ja ajallaan. Eläköitymisien myötä toimintaa on pyritty järjestelemään ja töitä jakamaan uudelleen niin, ettei uutta väkeä näihin tehtäviin ole pääsääntöisesti palkattu. Jokainen tilanne on kuitenkin tarkasteltava ja arvioitava erikseen. Määräaikaisia työntekijöitä tarvitaan opetusmaatilan kausitöissä sekä oppilaitoksissa kesällä tehtäviin perussiivouksiin, muut järjestelyt pyritään tekemään mm. lomien järkevillä järjestelyillä. Henkilöstön joustavuuteen ja useiden työtehtävien hallintaan tullaan panostamaan, jotta henkilöstöä voidaan mahdollisimman joustavasti käyttää esim. usean oppilaitoksen töissä. Entistä enemmän pyritään kehittämään sitä ajattelua, että henkilöstö on tulosalueen palveluksessa, ei enää ainoastaan jonkin tietyn oppilaitoksen. Samalla varahenkilöjärjestelmää kehitetään edelleen, jotta henkilöstöä voidaan käyttää tarvittaessa joustavasti useassa yksikössä sekä useammassa työtehtävässä. Työturvallisuuteen panostetaan ja henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus osallistua mm. EAkoulutukseen. Henkilöstöä kannustetaan käyttämään työnantajan tarjoamat tyky-mahdollisuudet, mm. Smartum-setelit sekä osallistumaan yhteisiin työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitäviin tapahtumiin. Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa vuosittain. Henkilöstön välistä yhteistyötä kehitetään edelleen sekä tulosalueella että koko Saskyssa. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen. ~ 26 ~

29 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Ammatillinen peruskoulutus/luoteis-pirkanmaan oppilaitokset MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Soteli Kulttuuri Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Valma Yhteensä liikenne ja talousala liiket. ja hallinto tieteet vara-ala koulutus Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 4,9 7,5 7,9 9,3 9,0 10,0 9,4 8,2 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 85,2 80,0 0,0 68,2 81,6 52,9 54,9 70,8 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 90,5 100,0 50,0 93,2 100,0 100,0 92,3 100,0 92,6 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,21 0,65 0,61 0,18 0,29 0,47 0,27 0,94 0,25 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 27 ~

30 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Luonnonvara- ja ympäristöala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kulttuuriala Toimintatuotot Toimintakulut ~ 28 ~

31 Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Yhteiskuntat., liiket. ja hallinnon ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Luonnontieteiden ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Valmentava koulutus (VALMA) Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tukipalvelutoiminnat Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen ~ 29 ~

32 Sitova yhtymäkokoukseen nähden 5.5 Sastamalan oppilaitokset Tulosalueen strateginen kehys Sastamalan oppilaitosten (Saso) tulosalueella on kolme oppilaitosta: Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä Vammalan ammattikoulu. Sastamalan oppilaitoksissa koulutetaan osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Opetuksessa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja henkilökohtaisia opintopolkuja. Opiskelijat ovat toimintojen keskiössä ja heidän opiskeluaikaansa tuetaan erilaisin menetelmin. Olemme aktiivisia kehittäjiä erityisesti opiskelijoiden tukitoimien ja ammattiosaajien työkyvyn alueella. Oppilaitoksen koulutustarjonta on monipuolinen ja sisältää koulutusta myös harvinaisiin ammatteihin kuten lavasterakentaja, hyvinvointiteknologia-asentaja ja kultaseppä. Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitosten kehittämistä ja koulutustehtävää. Sastamalan oppilaitokset ovat vetovoimaisia, laadukasta ja opiskelijaa tukevaa opetusta antava tulosalue. Tulevaisuudessa kehitämme edelleen opiskelijoiden henkilökohtaisia joustavia opintopolkuja, aikuiskoulutuksen kanssa tehtävää yhteistyötä ja markkinointia. Haluamme olla mukana koulutuskuntayhtymän koulutusviennin suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutusta suunniteltaessa on huomioitava, että vuonna 2016 ammatillisessa koulutuksensa aloittavat ovat työssä vielä vuonna Keskeisinä muutostekijöinä toimintaympäristössä ovat ikäluokkien pieneneminen, julkisen talouden kestävyysvaje sekä ammattirakenteiden ja osaamisvaatimusten muutokset. Näillä on vaikutusta ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaan sekä koulutuksen järjestämisedellytyksiin alueellisesti. Sastamalan oppilaitosten merkittävin riski on taloudellinen, joka aiheutuu valtion yksikköhintarahoituksen leikkauksista ja opiskelijamääräkehityksen laskusta ikäluokkien pienenemisen myötä. Tulorahoituksen vähentyessä mahdollisuudet opetuksen perustoimintojen ylläpitämiseen heikkenevät. Tulosalueen mittavien investointien poistot lisäävät katetuottotavoitetta. Riskejä pyritään minimoimaan muita tulonlähteitä lisäämällä, toimintaa sopeuttamalla ja vetovoimaisuutta parantamalla. Ylläpidettävien kiinteistöjen määrää pyritään vähentämään. Työelämäyhteistyö tulee nousemaan keskeiseksi asiaksi ammatillisen koulutuksen reformin vaatimassa rakenteellisessa muutoksessa. Tulosalueella mietitään ja rohkeasti kehitetään innovatiivisia toimintamenetelmiä. Lisäksi uudet innovatiiviset koulutusala-avaukset ovat tärkeitä. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Tulosalueen toiminta perustuu kuntayhtymän strategiaan ja sen pohjalta laadittuihin kriittisiin menestystekijöihin. Sastamalan oppilaitosten toiminnassa huomioidaan vahvasti yhteiskuntavastuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat ja heidän huoltajansa sekä työelämä ovat tyytyväisiä toimintaamme. Kannamme vastuuta siitä, että opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti ja siitä, että osaaminen on työelämän vaatimusten mukaista. Monipuolisilla tukipalveluilla tuetaan opiskelijaa opintojen aikana. Ne sisältävät sellaiset toiminnot ja palvelut, joilla edistetään opiskelijan oppimista ja opiskelun sujumista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Painopiste opiskelijan tukipalvelujen toteuttamisessa on opintojen läpäisyä edistävässä toiminnassa. Oppilaitoksissa toimivat opiskelun tukitiimit, jotka vastaavat tukitoimien kehittämisestä ja toimivat ryhmänohjaajien, opettajien ja muun henkilöstön tukena. Opiskelun tukitiimiin kuuluvat opinto-ohjaus, koulutusohjaajan palvelut sekä erityisopetuksen ~ 30 ~

33 palvelut. Yhteistyötä kodin ja koulun välillä tehdään nuoren kasvun ja kehityksen sekä opiskelun tukemiseksi. Tunnemme vastuumme myös tulevan työväestön toimintakyvystä. Opiskelijoiden työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen on osa koulutusta. Ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta työkyvystä jo opintojen aikana. Hyvä toiminta- ja työkyky luovat perustan tulevassa ammatissa sekä ylipäätään arjessa jaksamiseen. Tavoitteenamme on ennakoida koulutustarjontaa sekä sen vetovoimaisuutta. Uudet koulutusavaukset vaativat aikaa saadakseen luottamuksen nuorten hakeutuessa koulutukseen. Koulutustarjonnan päivittäminen tulisi olla nopeaa ja joustavaa. Tulosalueen johto ja henkilöstö kehittää toimintoja yhteistyössä työelämän, Sastamalan kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyössä kannetaan vastuuta alueen nuorista ja lisätään koulutuksen vaikuttavuutta alueella. Yhteisten toimintatapojen toteutuminen perustuu henkilöstön tietoon tavoitteista, joita ohjaa strategia. Henkilöstöä on informoitu uusista toimintatavoista. Toimintatapoja on selkeytetty ja dokumentoitu. Tulosalueella on sitouduttu yhteisesti sovittujen toimintatapojen toteuttamiseen. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueen henkilöstö on ollut useiden vuosien ajan varsin pysyvää. Suurin osa henkilöstöstä on vakinaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstön vaihtuvuus tapahtuu pääasiassa eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Arvioidaan, että vuoden 2016 aikana jää eläkkeelle kaksi henkilöä. Vapautumassa on Vammalan ammattikoulun kone- ja metallialan opettajan virkasuhde sekä Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen asuntolaohjaajan toimi. Näistä asuntolaohjaajan tehtävään tullaan rekrytoimaan uusi työntekijä. Määräaikaiset virkasuhteet perustuvat kelpoisuuden puuttumiseen. Uusia työtehtäviä ei ole tiedossa vuodelle Tulosalueen ydintehtävänä on opetus. Opetuksen toteutus on suunniteltu olemassa olevat resurssit huomioiden. Opettajan työ tulee muuttumaan enemmän kuin edeltäneinä vuosina, minkä vuoksi opettajien valmiuksia ja osaamista tulee kehittää. Henkilöstön osaamista on jaettu oppilaitosten yhteisissä koulutusiltapäivissä. Opettajien substanssiosaamista hyödynnetään yli koulutusalarajojen. Tukipalveluhenkilöstön osalta tehtäväkuvat tullaan päivittämään. Keskeisinä osaamisen kehittämisalueina on digitaalisuuden ja some-osaamisen lisääminen. Opettajien työelämän vaatiman osaamisen tuntemus tulee pitää ajan tasaisena. Työssäjaksamisen perustana on, että johto luo mahdollisimman hyvät edellytykset työn tekemiselle. Työn tavoitteiden tulee olla henkilöstölle selvät ja toiminta tavoitteiden mukaista. Työhyvinvointia lisätään avoimella tiedottamisella, hyvällä vuorovaikutuksella, tiimityöskentelyllä ja tyhy-toiminnalla. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään lisäksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jatkuvassa muutoksessa henkilöstön jaksaminen ja työkyvyn ylläpito tulee huomioida mahdollisimman hyvin. Perehdyttäminen toteutetaan tulosalueen perehdyttämisoppaan avulla. Perehdyttämisestä vastaa lähiesimies. Tulosalueen johto varmistaa perehdyttämisen etenemisen. Kehityskeskusteluja käydään vuosittain. Ajankohdasta päätetään Sastamalan oppilaitosten johtoryhmässä. Muutos ja taloudellinen tilanne haastaa tulosalueen henkilöstöjohtamista. Tilanne antaa kuitenkin myös mahdollisuuksia. Vanhoja käytänteitä tulee tarkastella kriittisesti ja tehdä tarvittavat muutokset. Tulosalueen varamiesjärjestely on hoidettu ja henkilöt nimetty ydintehtävien osalta. Henkilöstön osaamista tulee kehittää entistä laaja-alaisemmaksi. Tulosalue on aktiivisesti verkostoitunut kuntayhtymän muiden tulosalueiden henkilöstön kanssa. Verkostoitumiselle on antanut mahdollisuuden mm. hanketyö, laatutyö, toimintajärjestelmän ~ 31 ~

34 rakentaminen ja opetussuunnitelmatyö. Koulutuspäälliköiden yhteistyö on lisääntynyt erityisesti lukuvuoden aikana. ~ 32 ~

35 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Ammatillinen peruskoulutus/sastamalan oppilaitokset MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka Matkailu-, ravitsemis- Sosiaali-, terveys- Kulttuuriala Yhteensä ja liikenne ja talousala ja liikunta-ala Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 7,7 10,7 8,9 8,0 8,4 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 75,2 72,9 77,3 62,2 73,8 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 87,0 100,0 92,9 50,0 86,3 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,23 0,32 0,17 0,21 0,22 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 33 ~

36 Sastamalan oppilaitoksien tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t VAK/Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä VAK/Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä VAK/Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä VAK/Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä VAK/Tukipalvelutoiminnot Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä KOSOL/Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot ~ 34 ~

37 Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä KOSOL/Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä KOSOL/Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä KOSOL/Tukipalvelutoiminnot Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä TKTO/Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä TKTO/Kulttuuriala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos ~ 35 ~

38 Tilikauden yli-/alijäämä TKTO/Tukipalvelutoiminnot Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 36 ~

39 5.6 Mäntän seudun koulutuskeskus Tulosalueen strateginen kehys Mäntän seudun koulutuskeskus (MSKK) toimii oman toiminta-alueensa (Mänttä-Vilppula, Keuruu, Juupajoki, Multia ja Ruovesi) suurimpana ja merkittävämpänä toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Peruskoulusta pääsevistä nuorista Mänttä-Vilppulassa hakeutuu ammatilliseen koulutukseen huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisesti yleensä, joinakin vuosina jopa 75 %. MSKK tunnetaan valtakunnallisesti verkko-opetuksen kehittäjänä ja toteuttajana sekä aikuisten lentokonealan koulutuksen tarjoajana. Lentokonealan koulutuksessa MSKK:lla on Trafin myöntämä koulutuslupa toimia PART-147 huoltohenkilöstön koulutuksenjärjestäjänä. MSKK tunnetaan myös Vilppulan vankilassa järjestettävän erityisopetuksen toteuttajana. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Visiona MSKK:lla on kehittyä edelleen alueensa merkittävämpänä toisen asteen koulutuksen toteuttajana. Ammatillisen koulutuksen rinnalla oppilaitos profiloituu tulevaisuudessa myös lukion verkkokurssien järjestäjänä. Lentoteknisen huoltohenkilöstön kulutuksessa vahvistetaan koulutusyhteistyötä Pirkanmaalla toimivien korkeakoulujen kanssa. MSKK:n toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat koulutuksen järjestämisen kannalta negatiivisia. Oppilaitoksen toiminta-alueella peruskoulunsa päättävien ikäluokat ovat vuosia olleet laskusuunnassa ja ennusteiden mukaan kehitys jatkuu edelleen samansuuntaisena. Alueen väestökehitys voi tulevaisuudessa nousta uhkaksi myös alueen elinkeinoelämälle ammattitaitoisen työvoiman saatavuusvajeena. Koulutukseen hakeutuvan ikäluokan laskuun varaudutaan kehittämällä verkko-opetusta, joka mahdollistaa opiskelijoiden rekrytoimisen laajemmalta alueelta. Toisena toimintaympäristön muutoksena on ammatillisen koulutuksen tulorahoituksen väheneminen, joka vie resurssia koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Koulutuksen rahoituksen muutoksiin varaudutaan toimintaa sopeuttamalla ja pedagogisella muutoksilla kehittämällä mm. attointegraatiota. Yhteiskuntavastuu MSKK:n toiminnassa näkyy mm. reagoimisessa maahanmuuttajien kouluttamiseen aloittamalla Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus maahanmuuttajille (Valma). Ottamalla Valma-koulutus osaksi koulutustarjontaa lisäämme tulevaisuudessa myös potentiaalisia koulutukseen hakeutujia omalle toiminta-alueelle. MSKK:n Vilppulan vankilassa järjestämä koulutus on myös mitä suuremmissa määrin yhteiskuntavastuun kantamista. MSKK on yhtenä Saskyn tulosalueena mukana luomassa Saskyn yhteistä toimintajärjestelmää osallistumalla prosessiryhmiin. Tärkeimpänä tavoitteena talousarviovuodelle 2016 MSKK:lla on uuden lentokonealan koulutustilan saaminen käyttöön kesällä 2016, myös muutokset parturi-kampaajien ja kosmetologien kulutustiloihin mahdollistaa entistä laadukkaamman oppimisympäristön koulutuksen järjestämiseen. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Vakinaistettavana määräaikaisena tehtävänä on nyt oppisopimuksella Tietojenkäsittelyn EAT-tutkintoa suorittavan opettajan tehtävä hänen oppisopimuksensa päättyessä kesällä Opettajalta edellytetään taitoja opettaa datanomeja verkko-opetuksena. MSKK:ssa vapautuvat vuonna 2016 suurtalouskokin tehtävä (1/2016), siivoojan tehtävä (3/2016) sekä kiinteistönhoitajan tehtävä (12/2016). Näistä kiinteistönhoitajan tehtävä täytetään, mutta ei siivoojan ~ 37 ~

40 eikä osa-aikaisen suurtalouskokin tehtävää. Uudet opettajat palkataan tuntiopettajaksi, ei päätoimiseksi tuntiopettajaksi. Tällöin päätoimisuus ja sivutoimisuus määräytyy kunakin lukuvuonna opettajalle tarjottavana olevien opetustuntien määrästä. Henkilöstön palkkauksessa kiinnitetään huomiota henkilöstön some-taitoihin ja opettajilla näiden lisäksi myös verkko-opetustaitoihin. Henkilöstöresurssit ovat sidoksissa ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen. Uuden henkilön perehdyttämisessä käytetään yhteistä perehdyttämisohjeistusta sekä perehdytyksen tsekkauslistaa perehdytyksen varmistamiseksi. Työhyvinvointi on sidoksissa henkilöstön ryhmäytymiseen. Tulosalueet toimivat omina tulosvastuullisina yksiköinä, siksi hyvän työhyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen saavuttamiseksi työhyvinvoinnin edistävässä toiminnassa keskitytään tulosalueen omaan toimintaan. Työturvallisuuden edistämiseksi kuntayhtymän työsuojelutoimikunnan lisäksi tulosalueella toimii työsuojeluorganisaatio. MSKK:n varamiesjärjestelyistä on sovittu ja ne ovat tiedossa oman tulosalueen ydintehtävien osalta. Tulosalue edistää kuntayhtymän sisäistä verkostoitumista osallistumalla aktiivisesti kuntayhtymän yhteisiin työryhmiin. Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Ammatillinen peruskoulutus/mäntän seudun koulutuskeskus MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Tekniikka ja Matkailu-, ravitse- Sosiaali-, terveys- Yhteiskuntat. Luonnon- Valma Yhteensä liikenne liikenne/leko mis- ja talousala ja liikunta-ala liiket. ja hallinto tieteet koulutus Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste *) opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 21,4 5,5 19,0 9,5 15,0 15,2 15,6 Läpäisyaste *) aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 53,1 142,9 51,4 73,3 59,3 63,2 68,0 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 90,0 57,1 100,0 87,5 100,0 66,7 100,0 84,2 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,24 0,77 0,37 0,39 0,27 0,47 0,60 0,37 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) *) Vuonna 2016 mukana myös vankilassa tapahtuva koulutus ~ 38 ~

41 Mäntän seudun koulutuskeskuksen tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala/leko Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0 Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yht.kuntat.,liiket. ja hall.ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos ~ 39 ~

42 Tilikauden yli-/alijäämä Luonnontieteiden ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Valmentava koulutus (VALMA) Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tukipalvelutoiminnat Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 40 ~

43 5.7 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Tulosalueen strateginen kehys Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on monialainen oppilaitos, jonka opiskelijamäärä on noin 500. Huittisten yksikössä voi suorittaa liiketalouden perustutkinnon (merkonomi) ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (datanomi). Kokemäen yksikössä voi suorittaa maatalousalan perustutkinnon (eläintenhoitaja, maaseutuyrittäjä), puutarhatalouden perustutkinnon (puutarhuri) ja talotekniikan perustutkinnon (putkiasentaja). Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto on sitoutunut Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaajatukseen, arvoihin ja visioon. Toimintaympäristössä tapahtunut ja edelleen jatkuva vuotiaiden keskimääräinen ikäluokan pieneneminen luo merkittävän haasteen tulosalueen toiminnalle. Riittävän opiskelijamäärän turvaaminen on välttämätöntä talouden näkökulmasta. Samanaikaisesti koulutuksen tulee olla alueellisesti saavutettavissa ja vastata työelämän ja yksilöiden osaamistarpeita. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa tapahtuvat leikkaukset haastavat tulosaluetta toimimaan taloudellisesti entistä tehokkaammin. Leikkaukset vaikeuttavat myös investointien toteuttamista. Rahoitusjärjestelmän muutoksen lisäksi tulosalueen riskikartoituksessa keskeisimmiksi riskeiksi ovat nousseet koulutuksen vetovoiman puute ja henkilöstöön liittyvä fyysinen tai henkinen riski/uhka. Peruskoulujen kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä Avoimet Ovet -päivien muodossa. Lisäksi yläkouluissa käydään esittelemässä koulutustarjontaa oppitunneilla ja vanhempainilloissa. Osallistumistarve erilaisiin messutapahtumiin tehdään alakohtaisesti. Kotisivujen ulkoasua ja sisältöä tule kehittää entisestään. Sosiaalisen median osuutta markkinoinnissa lisätään. Henkilöstöön liittyvien uhkien ja riskien kannalta on oleellista ennaltaehkäisy ja koulutus erilaisissa tilanteissa toimimiseen. Poistumisharjoitukset järjestetään vähintään kerran vuodessa. Jokaisella henkilökunnan jäsenellä tulee olla voimassa oleva EA1-koulutus. Työhyvinvointia tuetaan muun muassa riittävillä työpistepalavereilla ja vuosittain järjestettävällä virkistyspäivällä. Tulosalueella käytetään aktiivisesti myös koulutuksen järjestäjän tarjoamia Smartum-seteleitä. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän strategiset keihäänkärjet ovat yhteiskuntavastuu ja yhteiset toimintatavat. Yhteiskuntavastuu edellyttää koulutuksentarjonnan ennakointia ja koulutuksen vetovoimaisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla asianmukaisessa ja nykyaikaisessa kunnossa. Erityisesti pieneläinopetuksen osalta tilat vaativat kehittämistä. Opetussuunnitelmauudistus on vaikuttanut positiivisesti asiakaslähtöisyyteen. Opiskeluaikoja tulee nopeuttaa ja osaamisen tunnustaminen tulee tehdä täysmääräisenä. Riittävä opiskelijan tuki vaatii myös opetuksen tukitoiminnan tehokkuutta. Oppipaja-toiminta Huittisten yksikössä ja Oljenkorren toiminta Kokemäen yksikössä tukevat omalta osaltaan tätä. Yhteiset toimintatavat vaikuttavat positiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja sitoutumiseen työhön. Syksyllä 2015 valmistunut koulutuskuntayhtymän henkilöstöopas edistää yhteisiä toimintatapoja eri tulosalueilla. Suunnitteilla oleva opas esimiehille tukee tavoitteellista ja hyvää johtajuutta. ~ 41 ~

44 Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Vuodelle 2016 ei ole suunnitelmissa uusia, vapautuvia tai poistuvia tehtäviä tulosalueella. Karimaan kausipuutarhurit ovat oppilaitoksen ainoa määräaikaisten työntekijöiden ryhmä. Heidän työtehtävänsä rajoittuvat kasvukauteen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta keskeisiä osa-alueita ovat opetussuunnitelmien kehittäminen (mm. osaamispisteet, arviointi, atto-integraatio), virkaehtosopimusten tunteminen sekä käytännön soveltaminen ja oman ammatillisen osaamisen päivittäminen. Työturvallisuutta edistetään järjestämällä työajalla työturvallisuuskorttikoulutusta ja EA1-koulutusta. Läheltä piti -tapauksista pidetään kirjaa. Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet Ammatillinen peruskoulutus/huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Yhteensä liikenne liiket. ja hallinto tieteet vara-ala Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 5,0 10,8 9,9 9,3 9,5 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 80,0 64,5 65,2 76,6 71,6 Suoritettujen tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 1,22 0,50 0,41 0,61 0,61 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 42 ~

45 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yht.kuntat.,liiket. ja hallinnon ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Luonnontieteiden ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Luonnonvara- ja ympäristöala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tukipalvelutoiminnat Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate ~ 43 ~

46 Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 44 ~

47 5.8 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Tulosalueen strateginen kehys Aikuiskoulutus järjestää ammatillista koulutusta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä Ylä-, Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa. Koulutuskuntayhtymän vaikutusalue ulottuu erittäin laajalle ja järjestettävillä koulutuksilla ja asiantuntijapalveluilla parannetaan työelämässä tarvittavaa osaamista sekä turvataan osaavan työvoiman saatavuutta erityisesti toimintaalueellamme toimivissa yrityksissä. Sastamalan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusosasto tuottaa myös merkittävän osan Aiko Academy Oy:n tarvitsemista koulutus- ja asiantuntijapalveluista. Aiko Academy Oy on Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistama osakeyhtiö. Toiminnan kannalta keskeiset muutostekijät toimintaympäristössä Toimintavuodesta tulee erittäin haasteellinen, sillä mahdolliset muutokset valtionosuusrahoituksessa sekä yritysten toiminnassa tulevat heti vaikuttamaan myös aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Työvoimahallinnon ostamat koulutusohjelmat sekä yrityskohtaiset koulutukset ovat vähentyneet merkittävästi ja tämä asettaa uusia haasteita aikuiskoulutusosaston koulutusohjelmille. Koulutusohjelmia kehitetään ja suunnataan entistä enemmän suoraan yrityksille (Aiko Academy Oy) maksullisena palvelutoimintana. Kansainvälistä yhteistyötä on pyritty lisäämään. Koulutusosaamista tarjotaan räätälöityinä koulutuskokonaisuuksina maksullisena palvelutoimintana muun muassa Kiinaan, Venäjälle ja Viroon. Maksullinen palvelutoiminta toteutetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän perustamassa osakeyhtiössä, joka aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Toimintavuonna aikuiskoulutuksen painopisteitä tulevat olemaan yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston tulosalueelle. Keskitymme osaavan työvoiman varmistamiseen, aikuiskoulutuksen laatuun, työpaikkakouluttajien valmentamiseen sekä uusien koulutusohjelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Aikuiskoulutus tarjoaa opiskelumahdollisuuksia työelämässä olevien osaamistason kohottamiseksi, muutostilanteisiin toimenkuvien ja yritysten toimintatapojen muuttuessa sekä mahdollisuuksia ammatin vaihtoon. Riskien arviointi ja hallinta Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuspäätökset muodostavat suurimman riskitekijän tulosalueemme toiminnalle. Vuoden 2016 päätöksiin koulutuskuntayhtymä on tehnyt esityksiä keväällä 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriölle, joissa esitetään opiskelijatyövuosien ja oppisopimuspaikkojen lisäämistä vuodelle Lisäksi toimintavuonna aikuiskoulutuksen painopisteenä tulee olemaan yhteisen toimintakulttuurin kehittäminen aikuiskoulutusosaston ja oppisopimustoimiston tulosalueelle. Työvoimahallinnon jo vuonna 2013 käyttöön ottamat uudistukset syrjäytymisen ehkäisyssä näkyvät entistä selvemmin aikuiskouluttamisen arjessa. Nuorisotakuujärjestelmä ohjaa entistä tehokkaammin nuoret työ- ja koulutuspoluille. Vuosina toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma puolestaan tähtää omalla opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksellaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien ammatilliseen kouluttamiseen. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyöverkostojen kehittämien Toimiva yhteistyöverkosto tuottaa aikuiskoulutusosastolle palvelujen tuottamiseen tarvittavaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Riittävän laaja-alainen asiantuntijaverkosto takaa aikuiskoulutusosastolle mahdollisuudet toteuttaa asiakaslähtöisiä palveluita nopeasti ja tehokkaasti. ~ 45 ~

48 Kehittäminen Toiminnan kehittämisen perustana on jatkuva laadun arviointi ja toimiva palautejärjestelmä. Aikuiskoulutusosastolle kehitetään toimintakäsikirjaa, jonka tavoitteena on aikuiskoulutustoiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen. Toimintakäsikirja on osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmää. Uusien toimintatapojen toteuttaminen tulee lisäämään aikuiskoulutusosaston tehokkuutta ja tuottavuutta. Henkilökohtaistaminen Aikuiskoulutuksen uusia oppimismuotoja (mm. verkko-opetus), henkilökohtaisia opiskeluohjelmia, sisältöjä ja ympäristöjä kehitettäessä otetaan huomioon opiskelun joustavuus ajan ja paikan suhteen. Tavoitteena on asiakaslähtöisten koulutuspalvelujen tuottaminen, mikä vastaa ammattitaitoisen työvoiman vaatimuksia. Tavoitteemme on kehittää oppimisympäristöjä ja -ohjelmia niin, että ne soveltuvat paremmin itse- ja etäopiskeluun. Parhaimmillaan aikuiskoulutus kytkeytyy tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Kansainvälistä yhteistyötä tullaan lisäämään. Koulutusosaamista tarjotaan räätälöityinä koulutuskokonaisuuksina maksullisena palvelutoimintana Kiinaan, Venäjälle ja Viroon. Maksullinen palvelutoiminta toteutetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän perustamassa osakeyhtiössä, joka aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Tulosalueelle ei ole suunnitteilla uusia tuotteita tai palveluja, jotka vaatisivat rekrytointia. Toiminta voidaan tuottaa nykyisellä henkilöstöllä. Toimintaa kehitetään lähivuosina niin, että henkilöstön työtehtäviä laajennetaan ja uusia toteutustapoja otetaan käyttöön. Henkilökunta osallistuu tarvittaviin koulutuksiin, jolla varmennetaan ja päivitetään tarvittava osaamistaso. Ammattitaidon kehittymistä tuetaan ja seurataan henkilökohtaisella tasolla. Tämä toteutuu kehityskeskusteluiden yhteydessä missä määritellään myös uudet tavoitteet seuraavalle toimintajaksolle. Työhyvinvointia kehitetään yhdessä kuntayhtymän toteutuslinjan mukaisesti. Työturvallisuuden edistämiseksi kaikki päätoimiset työntekijämme suorittavat hätäensiapu- ja työturvallisuuskortit toimintavuoden aikana. ~ 46 ~

49 Määrätavoitteet Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus 250 opiskelijaa Ammatillinen tutkintotavoitteinen lisäkoulutus 238 Muu ammatillinen lisäkoulutus 35 Ammatillinen lisäkoulutus VOS omaehtoinen 140 opiskelijatyövuotta VOS henkilöstökoulutus 11 Laatutavoitteet Suoritetut tutkinnot/lkm Suoritetut tutkinnon osat Oppisopimuskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen tutkintotavoitteinen lk Ammatillinen lisäkoulutus Omaehtoinen tutkintotavoitteinen (VOS) Opintojen keskeyttämisaste Oppisopimuskoulutus 5 % VOS omaehtoinen 5 % Koulutusohjelman läpäisyaste Oppisopimuskoulutus 90 % VOS omaehtoinen 90 % Henkilöstö Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys (päätoimiset) 90 % Näyttötutkintomestareiden määrä 10 Henkilöstön työasemien määrä /henkilö 1 Vaikuttavuus Työsuhteen jatkuminen oppisopimuskoulutuksen jälkeen 85 % ~ 47 ~

50 Oppisopimus- ja aikuiskoulutuksen tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Oppisopimuskoulutus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Lisäkoulutus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Maksullinen palvelutoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 48 ~

51 5.9 Kuntayhtymän hallintopalvelut Tulosalueen strateginen kehys Kuntayhtymän hallintopalveluiden keskeisimpänä tehtävänä on taata kuntayhtymän tukipalveluiden laatu ja riittävyys. Suurimpina haasteina hallintopalveluilla on tällä hetkellä henkilöstön suhteellinen vähyys sekä tehdyt ja edessä olevat fuusiot. Fuusioiden myötä tehtävänkuvat laajenevat ja tehtävät määrällisesti kasvavat, vaikka hallintopalveluiden henkilöstö ei ole määrällisesti fuusioiden myötä kasvanut. Siten koko kuntayhtymän toiminnan yhtenäistäminen on haasteellista sekä toiminnan kehittämisen että yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamisen kannalta. Tulevat rahoitusleikkaukset haastavat myös merkittävästi kuntayhtymän hallintopalveluita. Tulevaisuuden rahoitusleikkauksiin vastaaminen vaatii kuntayhtymän tukipalveluiden uudelleen määrittelyä, jotta toimintaa saadaan tehostettua laadusta tinkimättä. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kuntayhtymän hallintopalveluissa pyritään yhteiskuntavastuuseen tuottamalla kuntayhtymän yhteiset hallintopalvelut mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämä vaatii osaltaan toisen strategisen tavoitteen (yhteiset toimintatavat) saavuttamista yhteisillä toimintatavoilla pystymme toimimaan vastuullisesti, tasapuolisesti ja hyödyntämään ison organisaation mittakaavaedut toiminnan tehostamisessa. Yhteisillä toimintatavoilla takaamme myös työntekijöidemme tasa-arvoisen kohtelun ja kannamme näin yhteiskuntavastuuta hyvänä työnantajana. Vuonna 2016 kuntayhtymän hallintopalveluissa keskeisimpiä toimenpiteitä yhteisten toimintatapojen saavuttamisen osalta tulee olemaan erityisesti henkilöstöhallinnon, asianhallinnan ja hankintojen kuntayhtymätasoisten yhteisten toimintatapojen määrittely, ohjeistaminen ja jalkauttaminen. Henkilöstöhallinnon saralla vuonna 2016 tullaan painottamaan etenkin vuonna 2015 laadittujen toimintamallien juurruttamista arkisiksi toimintatavoiksi. Asianhallinnan osalta 2016 painottuu yhteisten toimintatapojen määrittelyyn, tiedonhallintasuunnitelman laatimiseen ja aihepiirin keskeisten toimijoiden aktivoimiseen yhteisten toimintatapojen mukaiseen toimintaan. Hankintojen osalta vuonna 2016 täsmennetään hankintaohjeita, kootaan kuntayhtymän yhteisiä hankintoja ja koulutetaan sekä tiedotetaan hankintoja tekevää henkilöstöä. Yhteisiä toimintatapoja jalkautetaan mm. koulutusten, sisäisten verkostojen (mm. asianhallinnan, kiinteistöhallinnan ja taloushallinnon verkostot) toiminnan aloittamisen, intranetin kehittämisen ja muun sisäisen tiedotuksen lisäämisen kautta. Kuntayhtymän laajentuessa hallintopalveluissa jatketaan tukipalvelukokonaisuuden tarkastelua. Kuntayhtymässä on määritelty toiminnan ydinprosessit ja näiden kautta tarkastellaan eri tehtäviä sekä määritellään, miten tukipalvelut on tehokkainta ja toiminnan kannalta järkevintä toteuttaa. Tällä pyritään toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden rinnalla niin työnkuvien selkeyttämiseen, henkilöstön sitouttamiseen ja työn mielekkyyden lisäämisen kuin asiakaspalvelun (niin organisaation sisäisen kuin ulkoisen) parantamiseen. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Kuntayhtymän hallintopalveluiden henkilöstö ei määrällisesti eikä rakenteellisesti tule seuraavina vuosina merkittävästi muuttumaan. Hallintopalveluiden henkilöstöresurssi on määrällisesti suhteellisen pieni, joten varaa henkilöstömäärän laskuun hallintopalveluissa ei ole. Hallintopalveluissa täyttämättä olevaa henkilöstöpäällikön tehtävää on syytä tarkastella huolella ja pohtia sen täyttöä, jotta voidaan taata riittävät henkilöstöjohtamisen resurssit laajentuvassa kuntayhtymässä. Tukipalveluiden ~ 49 ~

52 tarkastelun myötä saattaa hallintopalveluiden yhteinen henkilöstö määrällisesti nousta, mutta tämä nousu tulee tapahtua sisäisin järjestelyin, milloin koko kuntayhtymän henkilöstömäärä ei nouse. Hallintopalveluiden henkilöstö on toistaiseksi voimassa olevissa palvelussuhteissa tehtävien luonteen ja jatkuvuuden vuoksi. Henkilöstön pieni määrä hallintopalveluissa haastaa erityisesti mm. sijaisjärjestelyitä ja voi vaarantaa hallintopalveluhenkilöstön työssä jaksamista. Koko kuntayhtymän tukipalveluita kehittämällä voidaan hakea joustoa myös hallintopalveluiden tehtävien järjestelyyn, sijaistamiseen, osaamisen laajentamiseen, työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Talousarviovuonna 2016 tullaan hallintopalveluissa panostamaan erityisesti henkilöstöhallinnon, hankintojen ja asianhallinnan osaamisten kehittämiseen. Näitä osa-alueita kehitetään organisaation sisäisillä koulutuksilla ja verkostoilla sekä ulkoisia koulutuksia hyödyntämällä. Panostuksilla pyritään näiden osa-alueiden syvällisemmän osaamisen syntyyn ja osaamisen levittämiseen koko kuntayhtymässä. Pyrkimyksenä ovat osaltaan yhtenäisemmät toimintatavat, tehtävänkuvien selkeyttäminen ja näiden kautta myös työhyvinvoinnin lisääminen. Hallintopalveluissa jatketaan olemassa olevalla hyvällä vuorovaikutuksen linjalla, mikä edesauttaa mm. mahdollisiin ongelmiin puuttumisen riittävän ajoissa. Hallintopalveluiden henkilöstö osaltaan edistää samaa toimintatapaa koko kuntayhtymässä ja yhtenä käytännön toimenpiteenä tähän käynnistetään vuonna 2015 asianhallinnan, kiinteistöhallinnan ja talouden sisäiset kuntayhtymätasoiset verkostotapaamiset. ~ 50 ~

53 Kuntayhtymän hallintopalvelujen tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Hallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Taloushallintopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kiinteistönhallintapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 51 ~

54 5.10 Kehittämistoiminnat Tulosalueen strateginen kehys Hanketoiminnassa keskitytään kuntayhtymän perustehtävää, strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin ja tukeviin sekä innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisätään yhteistyötä ja kehitetään työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Tiimien (TVT, KV ja markkinointi) toiminnalla vahvistetaan kuntayhtymän osaamista ja lisätään osaltaan Saskyn houkuttelevuutta. Hankerahoitus on edellisistä vuosista pienentynyt merkittävästi ja myös yhtymän tiukka talous antaa raamit omarahoitusosuuksille. Hankkeiden osalta keskitytään johtoryhmän linjaamana strategisesti tärkeimpiin kehittämisalueisiin. Tulosalueen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet Kehittämishankkeet Hanketoiminnassa keskitytään kuntayhtymän perustehtävää, strategisia tavoitteita ja päämääriä toteuttaviin ja tukeviin sekä innovatiivisiin kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla lisätään yhteistyötä ja kehitetään työelämälähtöistä koulutusta seudullisen kehittämisen näkökulmasta. Vuonna 2016 keskeiset uuden ohjelmakauden kehittämishankkeet liittyvät 3D-tulostukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kansallisella rahoituksella toteutettavat hankkeet pohjautuvat strategiaan ja niiden vaikuttavuutta kehitetään koko yhtymän tasolla. OPH:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden koordinointia selkeytetään ja tulosten hyödyntämistä koko yhtymässä vahvistetaan. Johtoryhmän roolia kehittämishankkeiden koordinoinnissa vahvistetaan toimintajärjestelmän osana hyväksytyn prosessin mukaisesti. Laadunhallinta ja toimintajärjestelmä Saskyn toimintajärjestelmä kuvaukset on saatu valmiiksi ja toiminta on kokonaisuudessaan itsearvioitu. Vuoden 2016 tavoitteena on määrittää toiminnalle mittareita ja toteuttaa itsearvioinnin perusteella päätetyt kehittämiskohteet. Itsearviointeja jatketaan osa-alueittain. Strategisten päämäärien ja niiden toteutumisen arvioinnin osalta on käytössä tasapainotettu mittaristo (BSC). IT-koordinointi ja TVT TVT-strategian tavoitteiden mukaisten ja tulosalueilta nousseiden kehittämiskohteiden käytänteisiin vieminen sekä henkilöstön TVT-pedagogisen osaamisen kehittäminen koko Saskyn alueella jatkuu vuoden 2016 aikana. Nykyisen strategiakauden kokemuksia ja arviointeja sekä uusitun henkilöstön osaamisen kartoituksen raportointeja ja analyysejä hyödynnetään käynnistyvän uuden strategiakauden ja TVT-työn lähtökohtina. Tietoverkkopalvelujen kehittämisen yhteistyö SaTu Oy:n kanssa, palvelujen henkilöstökoulutuksen suunnittelu, infran kehittäminen, tiedottamisen tehostaminen sekä sisäinen ja ulkoinen verkostoituminen ovat avainasemassa kehitettäessä henkilöstön digiosaamista ja palveluiden laatua. Kehittämishankkeilla ja koulutuksella tuetaan opetuksen TVT-pedagogista osaamista sekä verkko-opetuksen hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. ~ 52 ~

55 Kuntayhtymän markkinointi Kuntayhtymän markkinointia koordinoi oppilaitosten edustajista koostuva markkinoinnin asiantuntijaryhmä. Ryhmä valmistelee vuosittain kuntayhtymämarkkinoinnin toimintasuunnitelman ja budjetin yhteisille toimenpiteille ja hankinnoille. Markkinoinnissa noudatetaan yhteisesti sovittuja linjauksia ja graafista ohjeistusta. Tavoitteena on parantaa kuntayhtymän näkyvyyttä erityisesti sosiaalisen median välineillä. Kansainvälisyys Kuntayhtymän KV-osaamista ja -valmiuksia kehitetään KV-strategian pohjalta liittyen sekä koulutusvientiin että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuteen sekä koko organisaation kansainvälisyyteen. Syksyllä 2015 saatu kv-akkreditointi vahvistaa yhtymän kv-toimintaa. Venäjäyhteistyötä vahvistetaan omien kumppanuuksien ja Venäjä-verkoston kautta. Tulosalueen henkilöstö/tulosalueen henkilöstösuunnitelma Henkilöstön rakenne, rekrytointi ja urakehitys Kehittämistoimintojen vakinainen henkilöstö toimii lähinnä asiantuntijatiimeissä (TVT, KV ja markkinointi) sekä laadunhallinnassa. Kehittämishankkeisiin rekrytoidaan tarpeen mukaan henkilöstöä määräaikaisiin tehtäviin joko yhtymän omasta henkilöstöstä tai avoimella haulla. Osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet pohjautuvat kehityskeskusteluihin ja syksyllä 2015 toteutettavan työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään osaamistaan kunkin tehtävänkuvan ja asiantuntijuuden osalta. Henkilöstöjohtamisen yleinen kehittäminen Kehittämistoimintojen asiantuntijatiimien ja hankkeiden tavoitteena on keskeisesti edistää kuntayhtymän sisäistä verkostoitumista ja saada näin osaaminen ja asiantuntemus hyödynnettyä yhteisesti kaikilla yhtymän tulosalueilla. ~ 53 ~

56 Kehittämistoimintojen tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2016 TS 2017 t TS 2018 t Kuntayhtymän kehittämistoiminnot Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän laadunh.järjestelmä Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 54 ~

57 6 KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Sasky-konsernikokonaisuus 6.1 Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille ja osakkuusyhteisöille asetettavat tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistajapolitiikka ja konserniohjeet ovat hyväksyttävänä joulukuussa Tytäryhtiöiden tulee soveltuvin osin noudattaa kuntayhtymän omistajapolitiikkaa ja konserniohjeita. Konserniohjaus- ja seurantavastuut on määritelty konserniohjeissa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa myös asettamalla niille tavoitteita talousarviossa. Kuntayhtymän tytäryhtiöistä on laadittu ensimmäisen kerran omat tuloskorttinsa, jotka sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Tuloskorteissa määritellään yhtymäkokoustasolla sitovat tavoitteet kyseisille tytäryhtiöille. Omat tuloskortit on laadittu seuraavista tytäryhtiöistä: Parkanon Teollisuustalo Oy ja Aiko Academy Oy. Osakkuusyhteisöille ei talousarviossa aseteta omia tavoitteita. Osakkuusyhteisöjä kuntayhtymällä on tällä hetkellä vain yksi, Kiinteistö Oy Kuntomäki. Pääsääntö osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja seurannassa kuitenkin on, että yhtiöt toteuttavat yhtiöjärjestyksensä mukaista tehtäväänsä ja niiden taloutta hoidetaan terveellä liiketoimintaperiaatteella. ~ 55 ~

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä)

Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä) Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä) Kommenttipuheenvuoro Naisvankien opiskelumahdollisuudet puheenvuoroon Naisvankiseminaarissa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

TALOUSARVIO Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Investoinnit (-1,1 M ) Rahoitus, netto Yli-/alijäämä

TALOUSARVIO Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Investoinnit (-1,1 M ) Rahoitus, netto Yli-/alijäämä TALOUSARVIO 2019 (ulkoinen) Käyttötalous yhteensä (suluissa ed.vuosi) Menot -17 479 450 (-17,2 M ) Poistot -1 300 000 (- 1,1 M ) Tulot 18 819 900 (18,4 M ) Investoinnit -1 295 000 (-1,1 M ) Rahoitus, netto

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Asukasluku indeksoituna (2006=100) 11 Asukasluku indeksoituna (26=1) 15 1 95 9 85 8 75 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Asukasluku ind. Hankasalmi 1, 99,1 99,5 99,2 99,7 98,8 98,1 97,3 95,5 94,3 92,9 9,3 51-1 as. kunnat 1,

Lisätiedot

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Hyvinvointipäivät 10.12.2015 Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Osaaminen ja koulutus: kymmenen vuoden tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi mistä uudistuksessa on kyse?

Ammatillisen koulutuksen reformi mistä uudistuksessa on kyse? Ammatillisen koulutuksen reformi mistä uudistuksessa on kyse? OAJ / Pohjois-Savo Kuopio 13.11.2015 Esa Karvinen Opetusneuvos Yksikön päällikkö Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu maaliskuu 2018 27.4.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma maaliskuun lopussa,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,05 94, , , , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -1.920-1.045,81 54,5-1.286,61 240,80-1.055,48-2.342-2.101-1.920 4300 Palvelujen ostot -8.200-8.880,87 108,3-5.240,33-3.640,54-5.792,97-11.033-14.674-14.260

Lisätiedot

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Hall 8/ Liite nro 3

Hall 8/ Liite nro 3 Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ

TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ TILINPÄÄTÖS 2017 LEHDISTÖ VIHTI KASVUSSA Suomen talous jatkoi vuonna 2016 alkanutta kasvu-uraa -> bruttokansantuote +3,1 % Talouskasvu heijastui myös verotilityksiin ja mahdollisti talousarviota paremman

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2 Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall 4.12.2017 240 liite 2 Yleishallinto Tulot 175 433 175 433 Palkat ja palkkiot -603 049 15 000-588 049 Henkilösivukulut -330 205 3 000-327 205 Muut kulut -1 983

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot