Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017"

Transkriptio

1

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Laajentumisen aikaa Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS Valtakunnalliset suunnitelmat Koulutusyhteistyö Yhtymän jäsenkunnat Yleinen taloudellinen tilanne Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän organisaatio YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toiminnan strategiset lähtökohdat Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Kuntayhtymän johto Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Sastamalan oppilaitokset Mäntän seudun koulutuskeskus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus Kuntayhtymän hallintopalvelut Kehittämistoiminnat INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE Toimitilat ja kiinteistöt Kalusto-, laite- ja muut hankinnat Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen Liite 1. Talousarvioasetelma Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 55

3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuusi toiminnan vuotta ovat olleet menestyksekkäät. Olemme monipuolinen ja laaja-alainen oppimista edistävä toimija, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen alkaen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutusta kehitetään siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakouluissa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Osaamisen kehittämisen palvelurakenne tarjoaa myös jo työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ja uralla etenemiseen. Toisen asteen koulutus, etenkin ammatillinen koulutus, kehittää työelämää ja parantaa yritysten ja julkisyhteisöjen valmiuksia toimintansa kehittämiseen. Tähän hallituksen tavoitteeseen me olemme vastanneet täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa ovat kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Olemme selvinneet ensimmäisistä askelista hyvin ja voimme jatkaa innostuneesti yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Isot kiitokset Teille koko Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö sekä luottamushenkilöt, me olemme tehneet sen yhdessä. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella entistä kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallituksen tekemien linjausten mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan siten, että maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja ~ 1 ~

4 tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmän uudistamisluonnoksen mukaisesti nykyisenkaltaisesta yksikköhintarahoituksesta luovutaan ja tilalle tulee järjestelmä, joka jakaantuu kolmeen eri rahoituselementtiin: suorituksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuuteen perustuva rahoitus sekä perusrahoitus. Uudessa hallitusohjelmassa on syytä edistää ja syventää yhteisesti tavoitetta luoda Suomesta maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Talousarviomme keskeisin tavoite myös vuonna 2015 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien aikana. Talousarviossa 2015 emme ole ottaneet huomioon mahdollista tuloksellisuusrahoitusosuutta osana rahoitusta. Vuonna 2014 kuntayhtymämme sai tuloksellisuusrahoitusta n euroa. Kuntayhtymämme menestyy hyvin. Koulutuskuntayhtymän on jatkossakin toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. Toimien aktiivisesti ja etupainotteisesti osoitamme valtiovallalle, että pystymme toteuttamaan isoja uudistuksia koko ammatillisen koulutuksen parhaaksi erityisesti opiskelijoiden tarpeet huomioiden. Tulevalla kaudella jatkamme vahvasti kuntayhtymän laatutyön eteenpäin viemistä. Tavoitteenamme on kehittää vuoteen 2015 mennessä toimiva ja käytännön läheinen toimintajärjestelmä perustoimintojemme tueksi ja kehityksen varmistamiseksi OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Toisena panostuksen kohteena on kuntayhtymän kansainvälisyysstrategian luominen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille visiossamme todetaan tavoitteeksemme olla kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Yritys- ja elinkeinoelämän edustajilta olemme saaneet positiivisen kannanoton valmistelussa olevalle 3D-tulostuksen EAKR-hankkeelle. Hankkeessa nähdään merkittävää potentiaalia mallivalmistukseen nopeuttaen tuotekehitysprosessia valmistuksessa. Hankkeen avulla vahvistamme teknologiateollisuuden toimialalla mahdollisuuksia tehdä rohkeasti uusia innovaatioita. Antti Lahti, kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~

5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa. Tarjontaa lisätään myös ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Valtiovarainministeriön hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaisesti toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtionrahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Suomen Ilmailuopiston sekä erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta. Koulutusjärjestelmän toimintaa tehostetaan ja lisäksi vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun ~ 3 ~

6 yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä saada koulutuksen vähentyvät voimavarat entistä vaikuttavampana ja tuottavampaan käyttöön. Lukiokoulutuksen sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Rahoitus maksettaisiin ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehyksessä huomioitu 8 milj. euroa vuosina ja 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia sekä lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat lakiluonnokset on lähetetty lausuntokierrokselle. Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Suuntaviivojen pohjalta valmisteltu järjestäjäverkkoa koskeva lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Samoin lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva virkamiesesitys on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tuli osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Syksyllä 2014 on käynnistetty Pirkanmaan liiton toteuttamana selvitystyö toisen asteen koulutuksen kehittämisestä Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien alueella. Tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja selvittää ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä ~ 4 ~

7 vapaan sivistystyön yhteistyömahdollisuuksia. Mukana selvityksessä ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärät, opiskelijamäärät, peruspääomien määrät sekä suhteelliset omistusosuudet on esitetty yhteenvetona seuraavassa taulukossa: Jäsenkunta Asukasmäärä Opiskelijat 2014 k.m. Peruspääoma Omistus-% Huittinen ,35 3,96 Hämeenkyrö ,29 7,38 Ikaalinen ,69 16,42 Juupajoki ,14 1,05 Keuruu ,66 3,12 Kihniö ,16 1,86 Multia ,08 0,44 Mänttä-Vilppula ,36 10,03 Nokia ,30 1,67 Parkano ,66 7,99 Punkalaidun ,61 1,75 Ruovesi ,44 1,38 Sastamala ,94 42,94 Kokemäki ,68 100,00 ~ 5 ~

8 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 ~ 6 ~

9 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Henkilöstöstrategia pohjautuu koulutuskuntayhtymän strategiaan ja sitä ohjaavat koulutuskuntayhtymän strategian mukaiset arvot. Henkilöstöstrategian mukaan koulutuskuntayhtymän henkilöstöpolitiikan tulee olla niin avointa ja läpinäkyvää, että henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Ammatillisuus ja vastuullisuus henkilöstöpolitiikassa näkyvät siinä, että toiminnassa korostuvat tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, yhdessä tekeminen sekä toisten tekemän työn arvostus. Keskeiset toimenpiteet henkilöstöstrategian eri osa-alueilla vuonna 2015 ovat: 1. Johtaminen osana onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa - aloitetaan säännölliset esimiestapaamiset - esimiesten koulutus - vuosittaiset kehityskeskustelut 2. Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - kuntayhtymän perehdytysoppaan laadinta - kuntayhtymän henkilöstöoppaan laadinta 3. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - tulosaluekohtaiset koulutussuunnitelmat - omaehtoisen kouluttautumisen tukemisen periaatteiden hyväksyminen 4. Kannustava ja motivoiva palkkaus ja palkitseminen - palkkojen harmonisoinnin täytäntöönpanon ensimmäinen vuosi - TVA-järjestelmien yhtenäistäminen (OVTES) 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys - varhaisen puuttumisen mallien aktiivinen soveltaminen 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio ~ 7 ~

10 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden sekä sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia on tehty yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstön sekä muiden sidosryhmien kanssa. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikki tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme, jotka perustuvat kriittisiin menestystekijöihin. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. ~ 8 ~

11 Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2015 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosalueet ja -yksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: ~ 9 ~

12 Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. ~ 10 ~

13 4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2015 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,25 prosentilla vuoden 2014 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2016 ja 2017 yksikköhinnan on ennakoitu pysyvän vuoden 2015 tasolla. Rahoituslain muutoksen vaikutuksia valtionrahoitukseen vuonna 2017 on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 151 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 250 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 273. Palkkamenoissa talousarviossa on varauduttu Teknisten sopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,29 prosentin, Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,3 prosentin ja Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien osalta 0,4 prosentin korotukseen vuonna Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~

14 Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen sekä kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~

15 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Valmistevarastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot/-kulut Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakateprosentti 6,5 % 1,9 % 1,2 % 1,2 % 1,2 % Vuosikateprosentti 19,8 % 10,9 % 9,0 % 4,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh ~ 13 ~

16 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 11 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien myyntivoitot/-tappiot Toiminnan ja investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys Oman pääoman muutokset Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Rahoituslaskelman tunnusluvut TA 2015 TS 2016 TS 2017 Lainanhoitokate 0,6 0,5 0,3 Kassan riittävyys, pv 34,2 30,7 24,3 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~

17 4.5 Talousarviovuoden 2015 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2015 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2015 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3055 opiskelijan mukaan. Tämä on yhtä suuri kuin OKM:n vahvistaman järjestämisluvan mukainen opiskelijaresurssi. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan ~ 15 ~

18 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2014 TA2015 Opiskelijoita Näistä erityisopiskelijoita LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita eronnut keskeyttämisaste 8,4 8,6 Läpäisyaste aloittaneet valmistuneet läpäisyaste 75,1 71,8 Suoritettujen Tyky-passien lkm HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm kelpoisia kelpoisuusaste 88,7 88,7 Kehittämismittari koulutusmenot henkilöstömenot kehittämismittari 0,4 0,4 Työelämäyhteydet opettajien lkm 28 0 työpäivien lkm TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija Käyttömenot/opiskelija (ei poistoja) ~ 16 ~

19 5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~

20 Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2015 TS 2016 t TS 2017 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/-jäämä Rahoitustuotot/-kulut netto Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Laskennalliset erät (vyörytyserät) Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TULOSYKSIKKÖ 1 -TASOLLA Sivu 1 (6) Sitovuustaso: nettositova (toimintakate/-jäämä) KUNTAYHTYMÄN JOHTO PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA TILINTARKASTUS Toimintakulut -138 750,00 Toimintakate/-jäämä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2015 2017 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Kehittyvä koulutuskuntayhtymä... 1

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA Tot.% ~25% HALLITUSTASO 01-03/2016 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMA 1.1.-31.3.2016 Tot.% ~25% HALLITUSTASO Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus TA (alkup.+muutos) Toteutuma Poikkeama Käyttö Toimintatuotot 0 0,00 0,00

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ Lempäälän kunta 2016 / NL AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUS YHTEISTOIMINTA- ALUEELLA JA LEMPÄÄLÄSSÄ TREDU-CAMPUKSEN MYÖTÄ 2017 Lempäälän kunta 2016 / NL Lähtökohdat Pirkanmaan koulutuskonsernin koulutustoiminta siirtyi omistajakuntien

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous

Osaavat luovat maailmoja SASKY Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Osaavat luovat maailmoja SASKY 2017 2019 Hyväksytty xxxx Yhtymäkokous Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tausta... 2 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle... 2 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) 6 769 263 (ml. kuntien rahoitusosuus 8 395 191 ) 913 629 75 012 189 393 447 123 116 821 1.231.361

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki

SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille Kokemäki Osaavat luovat MAAILMOJA SASKY koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 taloussuunnitelma vuosille 2018 2019 Kokemäki Saskyn jäsenkunnaksi Saskyn organisaatiouudistus Kokemäki Tampereen palvelualan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot