Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012

Transkriptio

1 Kirsi Palviainen / RKo LAUSUNTO 1 (2) Valtiovarainministeriölle Lausunto makrovalvontatyöryhmän muistiosta Finanssimarkkinoiden makrotaloudellisten vaikutusten valvonta ja sääntely - VM007:00/2012 Kiitämme mahdollisuudesta lausua otsikkoasiasta. Annamme seuraavan lausunnon, jossa otamme kantaa vain ehdotuksen luoton määrän rajoittamisesta. Muistion sisältämä ehdotus asuntoluoton määrän rajoittamisesta Muistiossa Finanssivalvonnalle ehdotetaan oikeutta rajoittaa myönnettävän asunto-, kiinteistö- ja arvopaperivakuudellisen luoton määrää tilanteissa, joissa vakuudeksi annetaan hankittava asunto, kiinteistö tai arvopaperit. Finanssivalvonta voisi asettaa tällaisen enimmäisluototussuhteen asunto- ja kiinteistövakuudellisten luottojen osalta tiukimmillaan 80 %:iin ja arvopaperivakuudellisten luottojen osalta 60 %:iin vakuuden arvosta. Päätökset enimmäisluototussuhteen asettamisesta ja muuttamisesta tekisi Finanssivalvonnan johtokunta ja päätösehdotuksesta olisi pyydettävä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Pankin lausunto. Muiston mukaan sääntelyn tarkoitus on erityisesti rajoittaa hintojen nousua. Tästä syystä muistiossa ehdotetaan, että asiakkaan muilla vakuuksilla ei olisi vaikutusta myönnettävän luoton määrään. Rakennusteollisuus RT ry:n lausunto Katsomme, että luoton myöntämisperusteena tulisi ensisijaisesti käyttää asiakkaan maksukykyä ja sen suhdetta myönnettävään lainaan. Kategoriset prosentuaaliset lainanrajoitusmahdollisuudet voivat rajoittaa asunnonhankintaa perusteettomasti. Erityisen ongelmallisena pidämme sitä, että edes asiakkaan muut vakuudet eivät vaikuttaisi lainansaantimahdollisuuksiin. Muistiossa ehdotusta on perusteltu erityisesti asuntojen hintojen nousun rajoittamisella. Pidämme perustelua ontuvana siinä mielessä, että ihmisten on joka tapauksessa pystyttävä järjestämään asumisensa. Tällä hetkellä vuokra-asuntojen uudistuotanto on lähes jäässä. Vuokra-asuntojen omistamiseen kiinnostuneita tahoja ei ole riittävästi johtuen mm. liian tiukasta yleishyödyllisyyslainsäädännöstä. Vuokra-asunnoista on pulaa erityisesti kasvukeskuksissa, mikä on omiaan nostamaan vuokria. Vuokra-asumisesta ei siten näytä tulevan helppoa tai omistusasumista halvempaa ratkaisua niille ihmisille, jotka eivät pystyisi lainansaantirajoitusten vuoksi ostamaan asuntoa. Käytetyssä asuntokannassa hinnat muodostuvat markkinoilla. Tästä syystä olisikin tärkeää mahdollistaa riittävä asuntotarjonta. Uudistuotannossa rakennusliikkeiden liikevoitot ovat perinteisesti noin 5 prosentin luokkaa. Uuden asunnon hinnasta monet osiot muodostuvatkin kustannuksista, joita ei voida asuntomarkkinoita pienentämällä merkittävästi vähentää. VTT:n tänä syksynä päivittä- Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 Rakennusteollisuus RT ry 2 (2) Kirsi Palviainen / RKo män Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset selvityksen mukaan uuden asunnon hinnasta noin 40 prosenttia on veroja ja veronluontoisia maksuja. Ensi vuonna verorasitus kasvaa varainsiirtoverolain muutoksen ja arvonlisäveron nousun vuoksi. Lisäksi ollaan korottamassa kiinteistöveroja. Rakennusteollisuus on yksi merkittävimmistä työllistäjistä Suomessa. Rakennusprojektit ovat usein melko pitkäkestoisia. Projektin aloittamiselle tuo oman riskilisänsä jo pelkkä tieto siitä, että asiakkaiden lainansaantimahdollisuuksia saatetaan rajoittaa kesken hankkeen. Toivomme, että löydettäisiin riittävät keinot varmistaa lainanoton kestävyys ja hyväksytävä taso ilman liian jyrkkiä ja kategorisia toimenpiteitä, jotka voivat vaikeuttaa asunnon hankintamahdollisuuksia ja vähentää rakennusalan työllisyyttä. Rakennusteollisuus RT ry Kirsi Palviainen johtaja, elinkeinoasiat Liite: VTT:n selvitys Rakentamisen yhteiskunnallisista vaikutuksista

3 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry

4 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8% Työllisistä 15% Palkkatuloista 13% Energia 8% Jätteet ja ylijäämämaat Lähde: Tilastokeskus, VTT 32% 0% 15% 30% 45% 60% 75% 1

5 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi vuonna 2011 Kiinteistöala htv - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille Lähde: Tilastokeskus ja VTT Infra-ala htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - yllä- ja kunnossapito - talojen infratyöt - kaivosavaukset Rakennustuoteteollisuus htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Talonrakentaminen htv - rakennuttaminen - korjausrakentaminen - uudistuotanto Alaan liittyvät palvelut htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus 2

6 Rakentaminen työllistää kotimaassa =100 Rakentaminen Palvelut 100 Teollisuus Lähde: Tilastokeskus 3

7 Miljoonan euron sijoitus rakennusalan eri sektoreihin työllistää Rakennustyömaalla Rakennustuoteteollisuudessa Rakentamisen palveluissa Yhteensä htv/ milj.euro Korjausrakentamiseen Uudisrakentamiseen Infrakunnossapitoon Infrainvestointiin Lähde: VTT Keskimäärin

8 Miljoonan euron sijoitus työllistää Kauppa htv Rakentaminen Logistiikka Liike-elämän palvelut Teknologiaeollisuus Metsäteollisuus Välitön Välillinen Lähde: Tilastokeskus ja VTT

9 Suomen rakennusyritysten markkinat mrd (kiintein 2011 hinnoin) Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Korjausrakentaminen Uudistalonrakentaminen Talonrakentamisen infra (alueosat) Maa- ja vesirakentaminen Kaivosten avaaminen Lähde: Tilastokeskus ja VTT 6

10 Suomen rakennusyritysten markkinat 2011 yhteensä 29,5 mrd Infrarakentaminen yht. 8 mrd Uudistalonrakennusten infra (alueosat) 1.5 mrd Maa- ja vesirakentaminen 5.6 mrd Kaivosten avaaminen 0.3 mrd 1% 19% 5% 38 % Uudisrakentaminen 11,2 mrd 2% Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 0.7 mrd 35% Lähde: Tilastokeskus ja VTT Korjausrakentaminen 10,3 mrd 7

11 Rakentamisen asiakkaat milj. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Korjaus rakentaminen Uudisrakentaminen Uudisrakennusten infra (alueosat) Maa- ja vesirakentaminen 0 Kotitaloudet 36% Asunto Oy 9% Kiinteistö Oy 11% Muut yritykset Kunta 18% Valtio 7% Kaivosalan maarakennus 20% Lähde: Tilastokeskus ja VTT 8

12 Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ja suurimmat rakennusliikkeet Tanska 24 mrd Suomi 29 mrd Norja 38 mrd Ruotsi 45 mrd LV milj. % toimialan työllisistä MT Højgaard % E. Pihl & Søn % Lähde: VTT Aarsleff % NCC % Arkil % LV milj. % toimialan työllisistä Lemminkäinen % YIT % Skanska % NCC % 9 LV milj. % toimialan työllisistä Skanska % Veidekke % YIT % AF Gruppen % NCC % % LV milj. toimialan työllisistä Peab % Skanska % NCC % SVEVIA % JM %

13 Infrarakentamisen markkinat - lopputuotteiden arvo vuonna 2011 yhteensä 8.1 mrd milj. Kunnossapito Investoinnit Lähde: VTT 10

14 Infrarakentamisen asiakkaat 2011 Kuntakonsernit Valtio Yksityinen sektori Yhteensä Talojen ulkoalueiden hoito Uudistalonrakentaminen (alueosat) Kaivosalan maarakentaminen Väylien, verkostojen ja ympäristön kunnossapito Väylä-, verkosto- ja ympäristöinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus ja VTT 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 11

15 Infrarakentamisen kustannusjakauma - polttoaineiden ja bitumin osuus 20 % Kuljetukset Huollot ja korjaukset Suunnittelu Palvelut 20 % Työmaa 45 % Työvoima Oma kalusto ja ostetut konepalvelut Työmaan yhteiskustannukset Materiaalit 35 % Lähde: Tilastokeskus, VTT 12

16 Rakentamisen kustannuskehitys Maarakentaminen Talonrakentaminen Inflaatio Lähde: Tilastokeskus 13

17 Infrarakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 4 % Ulkomaat (tuonti) 15 % Työntekijät (nettopalkat) 24 % Maansiirtokoneet (poistot) 13 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 12 % Tulo-, yhteisö ja välilliset verot 21 % Pakolliset vakuutukset 11 % Lähde: VTT 14

18 Valtion väyläomaisuuden korjausvelka yhteensä 2 mrd 1200 milj Tiet 7% tasearvosta Radat 30% tasearvosta Vesiväylät 18% tasearvosta Lähde: Liikennevirasto 15

19 Talonrakentamisen markkinat lopputuotteiden arvo vuonna 2011 yhteensä 23 mrd Mrd. Korjausrakentaminen 10,3 mrd. Uudisrakentaminen 12,4 mrd. (ml aluerakenteet) 0 Omakotitalot Rivi- ja kerrostalot Liike- ja toimisto- Julkiset rakennukset Teollisuus- ja Muut rakennukset rakennukset varasto-rakennukset Lähde: Tilastokeskus ja VTT 16

20 Talonrakentamisen asiakkaat Mrd. Korjausrakentaminen 10,3 mrd. Uudisrakentaminen 12,4 mrd. (ml aluerakenteet) 0 Lähde: Tilastokeskus ja VTT Kotitaloudet As Oy Kiinteistö Oy Yritykset Kunta Valtio Säätiöt, järjestöt 17

21 Talonrakentamisen kustannusjakauma Rahoitus ja vakuutukset Kauppa ja kuljetukset Suunnittelu Kotimaiset rakennustuotteet Tuontituotteet Palvelut 10 % Materiaalit 55 % Työmaa 35 % Työvoima Kalusto, telineet ja koneet Työmaan yhteiskustannukset Lähde: Tilastokeskus, VTT 18

22 Miljoonan euron sijoitus talonrakentamiseen työllistää työmaalla teollisuudessa uudis 7 6 korjaus 8 5 palvelualoilla 3 3 Yhteensä 16 htv 16 htv Lähde: VTT 19

23 Talonrakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 5 % Ulkomaat (tuonti) 22 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 16 % Työntekijät (nettopalkat) 22 % Tulo-, yhteisöja välilliset verot 25 % Pakolliset vakuutukset 10 % Lähde: VTT 20

24 Kerrostalorakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Urakoitsijoiden kate 5 % Ulkomaat (tuonti) 20 % Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 15 % Työntekijät (nettopalkat) 19 % Tulo-, yhteisöja välilliset verot 32 % Pakolliset vakuutukset 9 % Lähde: VTT 21

25 Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa 8000 milj. Asuinrakennukset Kuluminen Korjausrakentaminen Toimitilat ja muut talonrakennukset Lähde: Tilastokeskus, VTT 22

26 Vanhoissa asuinkerrostaloissa on energiansäästöpotentiaalia vaihteen kerrostalo kwh / m 2, vuosi 295 kwh / m 2, vuosi matalaenergia kerrostalo vähennys 140 kwh / m 2, vuosi 0 Lähde: VTT 23

27 Energian loppukäyttö TWh Muut Liikenne pl maaaineskuljetukset Teollisuus pl rakentaminen Lähde: Tilastokeskus Rakentaminen - rakennustuotteiden valmistus - maa-aineisten kuljetus - rakennustyömaat Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys 24

28 Energian loppukäyttökohteet 2011 Liikenne pl maa-aineskuljetukset 14 % Muut 13 % Teollisuus pl rakentaminen 41 % Rakennusten lämmitys 24 % Rakentaminen 8 % - työmaat 1% - maa-aineskuljetukset 3 % - rakennustuotteet 4% Lähde: Tilastokeskus, VTT 25

29 Ylijäämämateriaalit tonnia yht. 67 milj.tonnia 2010 yht. 94 mij.tonnia Lähde: Tilastokeskus 26

30 Toimialojen kannattavuus viime vuosina (tulos ennen veroja %) Lähde: Tilastokeskus 27

31 Toimialojen kannattavuus viime vuosina (tulos ennen veroja %) 16,0 Suunnittelu Rakennustuoteteollisuus Urakointi 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Lähde: Rakennusteollisuus, Tilastokeskus 28

32 Rakentamisen tuottavuus (tuotanto / työtunnit, 1990=100) infra talo Lähde: Tilastokeskus 29

33 Maanrakennuskoneilla, mittaustekniikalla, tietotekniikan sovelluksilla ja töiden uudelleen organisoinnilla tehoa infrarakentamiseen ( ) Organisoinnin muutoksella + 20 % lisää työn tuottavuutta kadunrakentamiseen + 50 % lisää työn tuottavuutta teiden talvihoitoon Siirrettävyydellä tehokasta työaikaa kiinteä laitos: asennusaika 4-5 päivää siirrettävä laitos: asennusaika 2-3 tuntia Kone- ja laiteteknologialla polttoaineen kulutus väheni % / pora-m työnsaavutus kasvoi +40 % / aikayksikkö Lähde: VTT 30 Sopivan kokoisilla koneilla + 50 % lisää tuottavuutta piharakentamiseen + 45 % lumenpoistoon + 50 % liukkauden torjuntaan

34 Rakennusalan työtapaturmat 60 työtapaturmia / miljoona työtuntia Lähde: Tilastokeskus 31

35 Infra-alan työntekijöiden ikäjakauma % <25 Lähde:Tilastokeskus 32

36 Talonrakennusalan työntekijöiden ikäjakauma % <25 Lähde:Tilastokeskus 33