Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM POL-30 Peltonen Iina(UM) JULKINEN. Viite : UTP 20/2013vp

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM POL-30 Peltonen Iina(UM) JULKINEN Viite : UTP 20/2013vp Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/Ehdotus neuvoston päätökseksi, toimeenpanoasetukseksi ja julistukseksi koskien terrorismin torjumiseksi tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettuja erityisiä rajoittavia toimenpiteitä Ohessa toimitetaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti ehdotus neuvoston päätökseksi, toimeenpanoasetukseksi ja julistukseksi koskien terrorismin torjumiseksi tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettuja erityisiä rajoittavia toimenpiteitä. Eurooppakirjeenvaihtajan sijainen Johanna Birkstedt LIITTEET 1 kpl

2 2(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Libanon, pakotteet, YUTP, Lähi-idän tilanne UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, VNK

3 ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu/Kansainvälisen oikeuden yksikkö Afrikan ja Lähi-idän osasto/ Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö MUISTIO (5) EU / YUTP / EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN Ehdotus neuvoston päätökseksi, toimeenpanoasetukseksi ja julistukseksi koskien terrorismin torjumiseksi tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettuja erityisiä rajoittavia toimenpiteitä Tausta rajoittavien toimenpiteiden asettamiselle Euroopan unionin jäsenmaat ovat kesäkuusta lähtien keskustelleet Hizbollahin aseellisen siiven lisäämisestä neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP liitteenä olevaan luetteloon. Ratkaisu lisäämisestä tehtiin ulkoasiainneuvostossa Euroopan unioni kohdistaa terrorismin vastaisia talouspakotteita sellaisiin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka luetellaan neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP liitteessä. Tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen varat on jäädytettävä ja kaikenlaisten varojen luovuttaminen niille estettävä. Yhteisen kannan mukaan luetteloon voidaan lisätä sellainen järjestö, jotka koskien jokin jäsenvaltio on tehnyt luotettavaan ja uskottavaan näyttöön perustuvan kansallisen päätöksen, joka koskee terrorismirikosta tai sen yritystä. Luetteloon lisääminen edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä Euroopan unionin neuvostossa. Euroopan unionin maista Alankomaat on jo aiemmin julistanut koko Hizbollahin terroristijärjestöksi ja Yhdistynyt kuningaskunta sen sotilaallisen siiven. Bulgarian viranomaisten helmikuussa 2013 julkistamien tutkimustulosten mukaan maassa sijaitsevassa Burgasin kaupungissa heinäkuussa 2012 viisi israelilaisturistia surmanneen pommi-iskun toteutti kolme henkilöä, joista kahdella oli yhteydet Hizbollahin sotilassiipeen. Tutkimukset eivät ole vielä päättyneet ja Bulgarian yhteistyö asiaan liittyvien maiden kanssa jatkuu. Pidätyksiä ei ole tehty. Kyproksella tuomittiin israelilaisiin kohdistuvan terrori-iskun valmistelusta ruotsalaislibanonilainen henkilö, jolla oli yhteyksiä Hizbollahiin. Nämä tapahtumat lisäsivät painetta Hizbollahin listaamiseksi terroristijärjestöksi. Tilanne Libanonissa Shiialaisella Hizbollahilla on Libanonissa merkittävä yhteiskunnallinen asema. Se toimii sekä aseellisena järjestönä että poliittisena puolueena, ja se huolehtii monien yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisestä. Hizbollahin autonominen asema ja sen sotilaallisten elementtien mahdollinen integroiminen Libanonin armeijaan ovatkin maassa hyvin sensitiivisiä aiheita. Syyria ja Iran ovat tukeneet Hizbollahia poliittisesti ja aineellisesti. Syyrian kriisin alkupuolella Hizbollah otti etäisyyttä Syyriaan, mutta toukokuussa 2013 se ilmoitti osallistuvansa taisteluihin Syyrian hallituksen rinnalla. Libanonissa sekä sisäiset että maan ulkosuhteisiin liittyvät tekijät heikentävät maan haurasta turvallisuustilannetta. Syyrian kriisi on heijastunut maahan mm. yleisen turvallisuustilanteen selvänä heikentymisenä, talouskasvun hidastumisena, laittomana asekauppana, Syyrian joukkojen rajarikkomuksina, väestöryhmien välisten jännitteiden lisääntymisenä sekä Syyrian hallinnon kannattajien ja vastustajien yhteenottoina. Epävakautta lisää nopeasti kasvava syyrialaisten pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä: arvioiden mukaan jo noin joka viides Libanonissa oleskeleva on syyrialainen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan maassa on yli syyrialaista pakolaista. Libanonissa on myös noin palestiinalaispakolaista, joiden ylikuormittuneilla

4 4(5) leireillä on ollut säännöllisesti levottomuuksia. Syyriasta saapuneita palestiinalaispakolaisia on UNRWA:n (23.7.) tietojen mukaan noin Maa on vastaanottokykynsä rajoilla. Syyrian vastainen raja on pidetty avoinna, mutta Libanonin viranomaiset eivät puutteellisen rajavalvonnan takia pysty seuraamaan rajanylitysten määriä. Pakolaisongelma Libanonissa tulee olemaan pitkäaikainen siitä riippumatta, saadaanko Syyriassa aikaan poliittinen prosessi ja rauha. Libanonin kansallisen vuoropuhelun puitteissa hyväksyttiin ns. Baabdan julistus kesäkuussa Siinä todettiin tarve sanoutua irti sellaisista alueellisista konflikteista, joilla voi olla negatiivisia seurauksia Libanonille. Hizbollah luopui tämän puuttumattomuuspolitiikan harjoittamisesta, kun se ilmoitti toukokuussa 2013 osallistuvansa taisteluihin Syyrian hallituksen rinnalla. Libanonista käsin on tiettävästi autettu myös Syyrian oppositiotaistelijoita. Hizbollahin sekaantuminen Syyrian konfliktiin on lisännyt pelkoja sen alueellisestä leviämisestä. Sekä EU että YK:n turvallisuusneuvosto ovat korostaneet Baabdan julistuksen merkitystä. Eri puolilla Libanonia on ollut levottomuuksia, kuten esimerkiksi Siidonissa (Saida). Siidonin strateginen asema ja sijainti UNIFIL-operaation huoltoreitillä sekä Libanonin shiia- ja sunniväestön asuinalueiden rajakohdassa on edellyttänyt Libanonin armeijalta ja poliittiselta johdolta määrätietoista otetta. Tilanne Israelin rajalla on jännittynyt, vaikka suorilta aseellisilta yhteenotoilta on vältytty. Tilanne UNIFIL-joukkojen toiminta-alueella on toistaiseksi pysynyt vakaana, mutta se voi muuttua nopeasti. Sisäpoliittinen tilanne moniuskontoisessa Libanonissa kiristyy. Keskeisiä ongelmia ovat heikentyvä talous, poliittisten ja yhteiskunnallisten uudistusten tarve, korruptio, puolustusvoimien aseman määrittely ja kehittäminen, aseistettujen ei-valtiollisten ryhmittymien läsnäolo, uskonnolliset ääriliikkeet sekä maassa oleskelevien pakolaisten asema. Libanonin keskeiset yhteiskunnalliset instituutiot ovat heikkoja. Maassa ei ole poliittisesti nimitettyä hallitusta, vaan päätöksentekokyvyltään rajoitettu toimitusministeriö. Toimitusministeriön johdossa jatkaa maaliskuussa hallituksensa eronpyynnön jättänyt pääministeri Najib Mikati. Hallitus kaatui erimielisyyksiin, jotka liittyivät mm. vaalikomission nimeämiseen sekä arvioiden mukaan myös Syyrian konfliktin sisäpoliittisiin vaikutuksiin. Sitoutumaton parlamentaarikko Tammam Salam valittiin 6.4. hallitusmuodostajaksi parlamentin päätöksellä. Sunnitaustainen Salam on yhdistetty länsimieliseen Maalis-14 -ryhmittymään, mutta hän sai myös edellisessä hallituksessa olleen, Hizbollahin johtaman Maalis-8 -ryhmittymän tuen. Parlamenttivaaleja ei voitu järjestää perustuslain määräämällä tavalla kesäkuussa, ja kuun lopulla parlamentin toimikautta jatkettiin 17 kuukaudella. Päätöksen perusteluiksi ilmoitettiin vaalilakia koskevat erimielisyydet ja Syyrian tilanne. Maan presidentti pyrkii yhä jatkamaan kansallista vuoropuhelua, jossa käsitellään mm. kansallista puolustusstrategiaa ja eri ryhmittymien aseistariisumista. Vaikka Libanon on pieni valtio, sen mahdollinen valtatyhjiö huolestuttaa eri syistä naapurimaiden lisäksi laajemminkin kansainvälistä yhteisöä. Asian käsittely EU:ssa Euroopan unioni kohdistaa terrorismin vastaisia rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita) sellaisiin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka luetellaan neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP liitteessä. Tällaisten henkilöiden ja yhteisöjen varat on jäädytettävä ja kaikenlaisten varojen luovuttaminen niille estettävä. Yhteisen kannan mukaan luetteloon voidaan lisätä sellainen järjestö, jota koskien jokin jäsenvaltio on tehnyt luotettavaan ja uskottavaan näyttöön perustuvan kansallisen päätöksen, joka koskee terrorismirikosta tai sen yritystä. Listaaminen voidaan siis perustaa esimerkiksi jossakin jäsenvaltiossa aloitettuun terrorismirikosta koskevaan esitutkintaan tai tällaisesta rikoksesta annettuun tuomioon. Luetteloon lisääminen edellyttää lisäksi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä EU:n neuvostossa. Varojen jäädytyksen kohteena on tällä hetkellä 11 henkilöä ja 25 yhteisöä tai elintä.

5 5(5) Euroopan unionin jäsenmaat ovat kesäkuusta lähtien keskustelleet Hizbollahin aseellisen siiven lisäämisestä neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP liitteenä olevaan luetteloon. Ratkaisu lisäämisestä tehtiin ulkoasiainneuvostossa. Keskustelussa yksikään jäsenvaltio ei ollut halukas estämään yhteisymmärrystä listaamisesta, vaikka useat katsoivat, että olisivat mieluummin edenneet yksilöiden listaamisen kautta. Neuvoston ratkaisun yhteydessä sovittiin annettavaksi myös julistus, jossa todetaan EU:n jatkavan dialogia Libanonin kaikkien poliittisten puolueiden kanssa, ja että ratkaisu ei vaikuta sallittuihin rahansiirtoihin, Libanonille annettavaan humanitaariseen apuun tai muuhun tukeen. Neuvoston ulkosuhdeneuvosten työryhmässä on valmisteltu ulkoasiainneuvostossa tehdyn linjauksen jälkeen esitys neuvoston päätökseksi, neuvoston toimeenpanoasetukseksi ja neuvoston julistukseksi. Asiakirjat on tarkoitus hyväksyä neuvoston kirjallisessa menettelyssä, joka päättyy Uusien pakotemääräysten sisältö Neuvoston päätöksellä ja toimeenpanoasetuksella lisättäisiin Hizbollahin aseellinen siipi niiden järjestöjen luetteloon, joihin kohdistetaan neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2580/2001 mukaisia toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi. Päätöksen ja toimeenpanoasetuksen johdannossa todetaan, etteivät rajoittavat toimenpiteet vaikuta laillisiin rahansiirtoihin Libanoniin eivätkä Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden Libanonissa antamaan apuun, humanitaarinen apu mukaan lukien. Neuvoston julistuksessa todetaan lisäksi, että EU on sitoutunut Libanonin vakauteen, eivätkä rajoittavat toimenpiteet vaikuta Libanonin poliittisten toimijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Neuvoston päätöstä tarkastellaan normaalin käytännön mukaisesti kuuden kuukauden välein. Suomen kanta Hizbollahin aseellisen siiven lisäämistä neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP liitteenä olevaan luetteloon koskevissa keskusteluissa Suomi on todennut tuomitsevansa terrorismin kaikissa muodoissa. Suomi on lisäksi korostanut erityisesti oikeudellisten edellytysten täyttymistä mahdollista listauspäätöstä tehtäessä. Asiaa valmisteltaessa jäsenvaltioille jaetun näytön perusteella Suomi on katsonut, että oikeudelliset edellytykset Hizbollahin aseellisen siiven lisäämiselle neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP mukaiseen luetteloon täyttyvät. Näin ollen Suomi on voinut liittyä asiasta syntyneeseen konsensukseen ulkoasiainneuvostossa. Käsittelijät UM/OIK-10 Elina Lemmetty p UM/ALI-10 Suvi Tuominen p