RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

Transkriptio

1 Helsinki, Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö , asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto reserviin ja varareserviin kuuluvien asevelvollisten ylentämistä koskevan puolustusvoimien normin uudistamisesta. Reserviläisliitto on maamme suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on yli 340 jäsenyhdistystä ja noin henkilöjäsentä, joista valtaosa kuuluu reserviin. Jäsenistä vajaa kolmannes kuuluu miehistöön ja vajaa 2/3 on aliupseereita. Varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittamattomia henkilöitä jäsenistä on kymmenisen prosenttia. Myös toiminnallisesti Reserviläisliitto on maanpuolustusjärjestökentässä suuri. Tämä näkyy sekä perinteisen reserviläistoiminnan lukuja mitattaessa että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen osalta. Pari vuotta sitten tehdyn kouluttajatutkimuksen mukaan lähes puolet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä. 1. Normiluonnoksen tarpeellisuus ja keskeiset muutokset Reserviläisliitto katsoo, että puolustusvoimauudistuksessa tapahtuneet muutokset puolustusvoimien rakenteessa on tarpeellista päivittää reserviläisten ylentämistä koskevaan normiin jo pelkästään tehtävien ja vastuiden selkeyttämiseksi. Normin uudistamista puoltavat myös viime vuosien vähäinen kertausharjoituskoulutus sekä erityisesti Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden jatkuva lasku, jonka johdosta valtaosalla reserviläisistä sijoitusaika sodan ajan joukkoihin on merkittävästi aiempaa lyhyempi. Parin vuosikymmenen takaisesta vahvuudesta on asteittain tultu alaspäin niin, että nyt päätetty sodan ajan vahvuutemme on henkilöä. Tämän myötä reserviläisen laskennallinen, karkea sijoitusaika sodan ajan joukkoihin on laskenut noin 30 vuodesta noin 10 vuoteen. Tämä kehitys yhdistettynä viime vuosien vähäiseen kertausharjoituskoulutukseen on luonut reserviläisten ylentämisen kannalta hankalan tilanteen, joka on näkynyt mm. ylennysten määrällisenä laskuna. Ylennysten saamisen vaikeutuminen on puolestaan heijastunut mm. reserviläisten motivaatioon olla mukana reserviläistoiminnassa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.

2 2 Reserviläisliitto pitää oikeana lähtökohtaa, että ylentämisten tarkoituksena on sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen. Sotilasarvo kuvastaa asevelvollisen osaamistasoa ja sijoituskelpoisuutta, koska se säilyy myös sen jälkeen kun asevelvollisen sijoitus puolustusvoimien sodan ajan joukoissa on päättynyt. Reserviläiset kokevat ylentämisen myös kannustimena ja osoituksena puolustusvoimien huomiosta reserviläisiä kohtaan. Mahdollisuus ylennyksiin on monille reserviläisille ainakin yksi osatekijä olla mukana omaehtoisessa toiminnassa ja koulutuksessa. Reserviläisliitto pitääkin erityisen hyvänä muutosta, jonka mukaan ylentämisen edellytyksenä oleva lisäkoulutus voi olla myös muuta kuin puolustusvoimien toteuttamaa tai johtamaa koulutusta. Reserviläisliitto pitää positiivisena asiana myös sitä, että reserviläisten omaehtoinen osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen huomioidaan ylentämisissä. 2. Esitykset normiluonnoksen kehittämiseksi Sodan ajan joukkojen määrän lasku merkitsee sitä, että yhä harvempi reserviläinen kykenee etenemään korkeampiin sotilasarvoihin. Tämä voi johtaa sotilasarvojakauman tasapäistymiseen ja ylennysten kannustavuuden vähenemiseen. Vaikutus korostuu etenkin ylimpien aliupseeriarvojen osalta, joissa sekä normin liitteessä asetetut koulutus- että sijoitusvaatimukset ovat yksityiskohtaiset ja tiukat. Toisaalta reserviläisten osaamisen hyödyntämistä poikkeusolojen toimijoiden organisaatioissa tulisi laajentaa Sitoutumisen huomiointi Normiluonnoksen mukaan ylennettävältä edellytetään pääsääntöisesti sijoitusta tehtävään, joka mahdollistaa ylentämisen tai, että hänet on varattu muuhun poikkeusolojen vaativaan tehtävään. Puolustusvoimat on viime vuosina ulkoistanut monia toimintojaan strategisille kumppaneilleen, joiden henkilökunta tulisi nykyistä selkeämmin huomioida myös ylennysnormissa. Reserviläisliitto katsoo lisäksi, että sitoumus MPK:n koulutus- ja tukiyksikköön tai vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmiin voitaisiin huomioida ylennyskelpoisuutta arvioitaessa. Reserviläisliitto esittää, että kohdan 2.1. Yleiset perusteet viimeisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan muotoon: Ylentäminen edellyttää pääsääntöisesti, että henkilö on sijoitettu tehtävään, joka mahdollistaa ylentämisen tai hänet on varattu poikkeusolojen muuhun vaativaan tehtävään (henkilövaraus/vap). Ylentämisen edellytyksiä arvioitaessa voidaan huomioida myös muut tehtävät puolustusvoimien strategisten kumppanien palveluksessa sekä sitoutuminen muiden turvallisuutta tukevien organisaatioiden tehtäviin (esimerkiksi MPK:n koulutus- ja tukiyksikkö, VAPEPA:n hälytysryhmät) Ylennysten mahdollistaminen kolmen vuoden välein Reserviläisliitto katsoo, että pienentyneiden sodan ajan joukkojen sotilasarvoihin perustuvan esimiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen edellyttää, että asevelvollisia voidaan tarvittaessa ylentää myös viittä vuotta lyhyemmin välein. Näin koko sotilasarvovalikoimaa voitaisiin käyttää tasapainoisesti asevelvollisten ylentämisessä.

3 3 Reserviläisliitto esittää, että kohdan 2.1. Yleiset perusteet viimeisen kappaleen viimeinen virke muutettaan muotoon: Ylentämisen edellytyksenä on lisäksi, että ylentämisestä nykyiseen sotilasarvoon on kulunut vähintään kolme vuotta liitteen yksi mukaisin täsmennyksin. Reserviläisliitto esittää lisäksi, että liitteessä 1 huomautussarakkeessa olevat, ylentämisten väliä koskevat kohdat muutetaan muotoon: Edellisestä ylennyksestä oltava vähintään kolme (3) vuotta Kersantiksi ylentäminen mahdolliseksi ilman aliupseerin koulutusta Reserviläisliitto katsoo, että asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta, tulisi olla mahdollista ylentää reservissä enintään kersantin sotilasarvoon. Kersantiksi ylennettävältä tulisi kuitenkin edellyttää kokemusta aliupseerin tehtävästä joko reservin koulutustapahtumassa, kriisinhallintajoukoissa tai puolustusvoimien aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa. Muutos lisäisi miehistöön kuuluvien reserviläisten motivaatiota ylläpitää ja kehittää poikkeusoloissa tarvittavia taitojaan etenkin johtajana. Reserviläisliitto esittää, että liitteessä 1 kersantin sotilasarvoa koskevan huomautussarakkeen ensimmäinen kohta muutetaan muotoon: Asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta voidaan ylentää reservissä enintään kersantin sotilasarvoon. Ylentäminen edellyttää, että asevelvollinen on reservin koulutustapahtumassa, kriisinhallintatehtävissä tai puolustusvoimissa aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virassa toiminut aliupseerin tehtävässä sekä osoittautunut tehtävään sopivaksi Ylennysehtojen kiristämisestä luopuminen alikersanttien osalta Reserviläisliitto katsoo, että normiluonnoksen liitteen 1 mukaiset, alikersantiksi ylennettävältä edellytettävät vaatimukset, ovat keskenään ristiriitaisia. Jos ylentäminen alikersantiksi edellyttää sijoitusta aliupseerin tehtävään, ei 40 vuotta täyttäneiden ylentäminen maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perustella ole käytännössä enää mahdollista. Yleis- ja kenttäkelpoisuusarvostelujen vaatimustaso on muihin sotilasarvoihin ylennettäviä korkeampi, mikä asettaa alikersanteiksi ylennettävät eriarvoiseen asemaan. Reserviläisliitto esittää, että liitteestä 1 poistetaan alikersanttia koskevasta huomautussarakkeesta ensimmäinen kohta: Asevelvollinen, joka ei ole saanut aliupseerin koulutusta voidaan ylentää reservissä enintään alikersantin sotilasarvoon. Ylentäminen edellyttää, että asevelvollinen on toiminut reservin koulutustapahtumassa aliupseerin tehtävässä tai on osoittanut kelpoisuutensa toimia johtajatehtävässä. Yleis- ja kenttäkelpoisuusarvostelujen on oltava vähintään tasoa 4. Asevelvollinen on oltava sijoitettu aliupseerin tehtävään.

4 Sijoitusvaatimuksen lieventäminen ylimpiin aliupseeriarvoihin ylennettäviltä Puolustusvoimien sodan ajan vahvuuden pienentäminen on vähentänyt myös ylimpiä aliupseerin sotilasarvoa edellyttäviä tehtäviä. Vaatimus, että asevelvollinen tulisi ensin sijoittaa ylempää sotilasarvoa vaativaan tehtävään ja vasta tämän jälkeen hänet voidaan ylentää kyseiseen sotilasarvoon, on asevelvollisten osalta epälooginen. Reserviläisliitto katsoo, että ylivääpelin/ylipursimiehen ja sotilasmestarin sotilasarvoihin ylennettävien osalta tulisi riittää, että heillä on sijoituskelpoisuus kyseisen sotilasarvon mukaiseen sodan ajan tehtävään. Reserviläisliitto esittää, että liitteen 1 ylivääpelin/ylipursimiehen sotilasarvon huomautussarakkeen kolmas kohta muutetaan muotoon: Aliupseeri voidaan ylentää ylivääpeliksi, kun hänellä on tehtävän edellyttämä riittävä osaaminen sekä sijoitus tai sijoituskelpoisuus ylivääpelin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien ylempään aliupseerin tehtävään (esim. yksikön vääpeli, esikunnan vanhemman toimistoaliupseerin tehtävä, tms. ylivääpelin asemaa edellyttävä tehtävä). Reserviläisliitto esittää myös, että liitteen 1 sotilasmestarin sotilasarvon huomautussarakkeen kolmas kohta muutetaan muotoon: Aliupseeri voidaan ylentää sotilasmestariksi, kun hänellä on tehtävän edellyttämä riittävä osaaminen sekä sijoitus tai sijoituskelpoisuus sotilasmestarin sotilasarvoa edellyttävään sodan ajan puolustusvoimien ylempään aliupseerin tehtävään (esim. armeijakunnan esikunnan esikuntavääpeli, ilmavoimien tukikohdan johtopaikan eräät tehtävät sekä perustamiskeskuksen esikunnan eräät tehtävät) Kertausharjoitukseen rinnastettavan koulutuksen täsmentäminen ja laajentaminen Reserviläisliitto katsoo, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toteuttamassa koulutuksessa toimivat kouluttajat kehittävät yleensä sodan ajan johtajalta edellytettävää osaamistaan riippumatta koulutuksen sisällöstä mukaan lukien varautumiskoulutuksen kouluttajatehtävät. Samoin monet maanpuolustusjärjestöjen kilpailujen ja tapahtumien johto-, järjestely-, huolto-, valvoja- ja tuomaritehtävät ovat sekä toteutukseltaan, vaativuudeltaan että työmäärältään sellaisia, että ne lisäävät näissä tehtävissä toimineiden reserviläisten poikkeusoloissa vaadittavaa osaamista. Reserviläisliitto esittää, että liitteen 2 sivulta 2 kohdan MPK:n toimeenpanemat koulutustapahtumat Vuorokaudet sarakkeen ensimmäinen lause muutetaan muotoon: MPK:n toteuttamasta koulutuksesta voidaan myöntää esityksen perusteella rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia. Reserviläisliitto esittää lisäksi, että kohta Muut kurssit ja koulutustilaisuudet muutetaan muotoon Muut kurssit, koulutustilaisuudet ja tapahtumat ja kyseisen kohdan Huomautussarakkeen loppu muutetaan muotoon:

5 5 Muiden koulutustilaisuuksien ja tapahtumien osalta ratkaisun tekee toimivaltainen aluetoimiston päällikkö. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi kutsuntalääkäreiden koulutustilaisuudet sekä maanpuolustusjärjestöjen valtakunnalliset kilpailutapahtumat Omaehtoisen osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisen vaikutusten täsmentäminen Reserviläisliitto katsoo, että liitteen 2.1. toteutustapa vaatii täsmentämistä. Liitteen mukaan kalenterivuoden aikana koulutuspäiviä voidaan ylentämisen perusteeksi laskea yhteensä enintään kaksi päivää mutta taulukon lisämääreet sarakkeessa katoksi asetetaan 5 päivää vuodessa. Verkko-opinnot ovat puolustusvoimien toteuttamaa koulutusta, joten niiden tulisi sisältyä liitteen 2 kertausharjoituspäivä-määritelmän mukaiseen koulutukseen. Taidot kohdan Tunnistaminen sarakkeen sisältämät koulutukset ovat luonteeltaan sellaisia, että asevelvollinen pääsääntöisesti suorittaa ne vain kerran asevelvollisuusaikanaan. Lisäksi ne ovat joko puolustusvoimien toteuttamia tai tilaamia koulutuskokonaisuuksia, joten liitteen 2 sivulla 2 mainittu 25 vuorokauden raja ei estä niiden täysimääräistä hyväksi lukemista ylennysten osalta. Poikkeuksen tekee samassa kohdassa mainittu RUL kesä- ja syysjotos, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Reserviläisurheiluliiton (ResUL) valtakunnallisia syys- ja talvijotoksia. Nykymuotoisia jotoksia on vaikea käyttää taitojen osoittamiseen, koska siihen ei sisälly tenttiä. Sen sijaan jotokset voisivat pitkäkestoisina liikuntasuorituksina soveltua fyysisen toimintakyvyn osoittamiseen. Liitteen 2.1. fyysistä toimintakykyä ja kenttäkelpoisuutta koskevat kohdat ovat yksiselitteiset. Reserviläisliitto esittää, että liitteestä 2.1. poistetaan viittaukset omaehtoisen osaamisen kehittämiseen ja taulukosta poistetaan kohdat Tiedot ja Taidot. Reserviläisliitto esittää lisäksi, että sivulla 4 kohdan 2.2 Ylentämisen perusteena olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset toisessa kappaleessa mainittuihin reservinkoulutustapahtumiin lisätään puolustusvoimien PVMOODLE-verkkokoulutusympäristössä toteutetut koulutuskokonaisuudet. 3. Muita huomioita normiluonnoksesta Kohdan 2.2 Ylentämisen perusteena olevat koulutus- ja osaamisvaatimukset toisessa kappaleen viimeisessä virkkeessä (sivu 4) todetaan, että ylennyksen yleisenä edellytyksenä olevan reservinkoulutustapahtuman tulee olla alle viisi vuotta vanha. Sama viiden vuoden vaatimus tulisi koskea myös palvelua sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä sekä osallistumista muuhun liitteen kaksi mukaiseen koulutustapahtumaan. Normissa tulisi selventää, etteivät liitteen 2.1. omaehtoinen toimintakyvyn kehittäminen mukainen toiminta riitä yksinään täyttämään ylennyksen yleisenä edellytyksenä olevaa koulutusvaatimusta. Asia voidaan toteuttaa myös liitteiden numeroinnilla (liite 2.1. muutetaan liitteeksi 3 ja nykyinen liite 3 liitteeksi 4).

6 6 Liitteessä 1 käytetään koulutuksen yksikkönä päivää. Yhtenäisyyden vuoksi näin tulisi toimia myös sotilasmestarien kohdalla sivulla 2 (vuorokausi). 4. Tulevaisuus Suomen puolustus perustuu pitkälti reserviläisiin. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia muodostuu reserviläisistä, joiden maanpuolustustahdon ja sotilaallisen osaamisen ylläpitäminen on puolustuksemme kannalta keskeistä. Reserviläisliitto toivookin jatkossa kiinnitettävän enemmän huomiota siihen, että reserviläisten ylentämistä koskeva normisto pysyy ajan tasalla. Liitto esittää, että nyt käsiteltävän normiston vaikutuksia tarkastellaan kahden vuoden kuluttua sen voimaan saattamisesta ja, että normiin tehdään tarvittaessa lisämuutoksia ja/tai tarkennuksia. Myös tämän jälkeen ylennysnormin ajantasaisuutta ja toimivuutta tulisi tarkastella säännöllisesti. Lisätietoja Reserviläisliiton lausunnosta antavat liiton sotilas- ja koulutustyöryhmän puheenjohtaja Juha Parkkonen, p , s-posti juha.parkkonen@gmail.com ja liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, p , s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.