Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3."

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Päivi Sillanaukee, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Länsi-Suomen Kasteen alueella Sanna-Tuulia Lehtomäki, sosiaali- ja terveysjohtaja, Raisio Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen (Remontti-hanke) Päivi Penkkala-Arikka, projektipäällikkö, Remontti-hanke Elina Heikkilä, toiminnanjohtaja, Kota ry LOUNAS Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Kokoustila 1-4) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (Luentosali) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Auditorio) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (Auditorio) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19

20 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Ylijohtaja Päivi Sillanaukee SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveyspalveluosasto RAY:n seminaari ,Turku

21 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

22 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 1 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin

25 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus

26 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 1 (3) Linjausten tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Suomalainen malli, jossa RAY:n kautta tuetaan ja rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on osoittautunut toimivaksi. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja väliinputoajaryhmien tukijoina sekä heidän etujensa ajajina

27 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 2 (3) Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminta tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta

28 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 3 (3) Periaatteita: Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen. Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien. Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, elinkeinotoimintaan ja edunvalvontaan. STM ja Raha-automaattiyhdistys linjaavat yhdessä avustuspolitiikan painopisteet. (RAY:n avustusstrategia sekä STM:n ja RAY:n väliset tulostavoitesopimukset)

29 Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

31 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

32 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

33 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

34 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 1(3) Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden ( ) valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä

35 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 2 (3) Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen

36 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 3 (3) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

37 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

38 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Raha automaattiyhdistyksen avustusstrategian lanseerauskierros Turku Alueellisen Kasteen edustajan puheenvuoro/ Sanna Tuulia Lehtomäki

39 Lasten, nuorten ja perheiden (palvelumallin) REMONTTI Toimintakykyisenä ikääntyminen Ennaltaehkäisevä päihde ja mielenterveystyö Nuoret aikuiset > nivelvaiheet ja moniongelmaisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisy Monikulttuurisuus LÄNSI SUOMEN KASTE

40

41 Kuntien ja järjestöjen haasteet Kuntakumppanilta perustellut lausunnot Lausunto vai sopimus? Kuinka pitkäjänteistä yhteistyön tulisi olla? Kuntien keskinäisen yhteistyön lisääntymisen/ palvelurakenteen eheytymisen vaikutus järjestöjen arkeen ja toimintaedellytyksiin? Osaamisen optimoinnin taito kuntalaisten hyväksi Räätälöidyt ratkaisut, dynaamiset toimijat järjestöjen valttina ja kuntien haasteena

42 Nuorten ryhmätoiminnan kehittämishanke esimerkki järjestön ja kuntien yhteistyöstä Elina Heikkilä toiminnanjohtaja

43 KOTA ry Perustehtävänä on kehittää ja soveltaa seikkailukasvatusta edistämään tuen tarpeessa olevien lasten, nuorten ja perheiden arjen hallintaa KOTA ry toteuttaa seikkailukasvatukseen ja arjen hallinnan taitojen tukemiseen pohjautuvia kehittämishankkeita sekä kurssi ja ohjaustoimintaa ja asiantuntijapalveluita Toimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien sekä kasvatus ja sosiaalialojen järjestöjen ja toimijoiden kanssa Toiminnan kohderyhminä ovat tuen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet sekä sosiaali, kasvatus ja kuntoutusalojen opiskelijat ja ammattilaiset Kolme kokoaikaista työntekijää + ohjaajia kurssitöissä Vuosibudjetti noin euroa, RAY:n rahoitus noin 75 %

44 Nuorten ryhmätoiminnan kehittäminen Ammatillisesti ohjatun vertaisryhmätoiminnan kehittäminen erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille RAY:n rahoitus vuosille yhteensä euroa Kaksi projektityöntekijää Yhteistyökuntina Raisio, Kaarina ja Loimaa Yhteistyössä lastensuojelu ja perhepalvelut, nuorisotoimi, oppilashuolto Päämääränä: erityisen tuen tarpeessa olevien nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen Tavoitteina: kehittää ammatillisesti ohjattu ryhmätoiminnan malli lastensuojelun avohuollon asiakkaana tai muuten erityisen tuen tarpeessa oleville noin v. nuorille kehittää ja lisätä työtapoja ja menetelmiä tuen tarpeessa olevien nuorten kasvun ja kehityksen tueksi Toteutus: säännöllinen ja pitkäkestoinen ammattilaisten ohjaama ryhmäprosessi, jossa sovelletaan arjen hallinnan viitekehystä ja seikkailukasvatusta

45 Yhteistyön edellytyksiä laaja alainen valmistelu ja tarpeiden kartoitus kuntien sitoutuminen yhteistyöhön halu kehittää uusia työtapoja moniammatillisuus ja osaamisen hyödyntäminen tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus eri hallintokuntien välinen yhteistyö toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi riittävästi aikaa ja resursseja

46 Yhteistyön haasteita hallintokuntien erilaiset käytännöt ammattikuntien erilaiset työaika ja sopimuskäytännöt kuntien erilaiset resurssit (mm. työntekijä ja taloudelliset) riittäväresurssointi kehittämistyölle nuorten lukuvuosi < > hallinnon ja rahoituksen kalenterivuosi kehittämishankkeen lyhyys, kunnan rakenteet muuttuvat hitaasti työntekijöiden vaihtuvuus tiedon kokoaminen kehittämistyön johtaminen

47 Yhteistyön tuloksia Kunnat: tiedon, kokemuksien ja osaamisen jakaminen kunnan sisällä toimivia työtapoja ja yhteistyökäytäntöjä kokemuksia pienryhmätoiminnasta, ryhmätoiminnan mallinnuksia kuntakohtaisesti Kuntien työntekijät: luottamuksellisen suhteen luominen nuoreen, tuen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa osaamisen lisääntyminen tiedon lisääntyminen Nuoret: tukea, ohjausta, läsnäoloa, kohtaamista, kokemuksia, oppimista kokemus kuulumisesta turvalliseen pienryhmään, myönteisen palautteen saaminen turvallinen ja ammatillinen aikuiskontakti nuorelle viikoittain

48 Mitä vielä pitäisi tehdä pysyvien rakenteiden luominen kuntien sisälle > vaatii lisää aikaa vastuista ja työnjaosta sopiminen kunnan sisällä ryhmätoiminnan rahoituksen vakiinnuttaminen > kuka / mistä rahoista maksetaan ryhmän toimintakulut tiedon kokoamisen ja kirjaamisen käytäntöjen vakiinnuttaminen > yhteiset sopimukset ja toimintatavat kehitetyn arviointimallin testaaminen ja kokemusten kokoaminen >yksi lukuvuosi vielä toimintamallin levittäminen muihin kuntiin

49 Remontti II - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella Lapsen kanssa, lapsen asioista

50 Osallistujina kaikki Satakunnan ja Varsinais-Suomen kunnat Remontti-hankkeen valtionavustus vuosille ,85 M 75 % STM:n avustus ja 25 % kuntarahoitus

51 Remontti-hanke Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut ja erityispalveluiden jalkauttaminen. Palvelurakenteen kehittäminen.

52 Merikarvia Siikainen Luvia Rauma Pyhäranta Pori Eurajoki Pomarkku Honkajoki Nakkila Harjavalta Eura Karvia Kankaanpää Jämijärvi Ulvila Köyliö Lavia Säkylä Kiikoinen Kokemäki Huittinen Kunta-Remontti sekä pilottitoimintaa Kunta-Remontti tarjoaa työkaluja kunnan työkäytäntöjen kehittämiseen ja lasten ja nuorten palveluiden suunnitelmalliseen kehittämiseen (Työskentelyä 23 kunnassa.) Pilotit toimivat maantieteellisesti tai temaattisesti rajatummalla alueella Loimaa Laitila Oripää Uusikaupunki Mynäm äki Pöytyä Vehmaa Nousiainen Koski Tl Aura Marttila Taivassalo Rusko Tarvasjoki Kustavi Mas ku Lieto RaisioTurku Paimio Naantali Kaarina Länsi-Turunmaa Sauvo Salo Somero Lisäksi tarjotaan koulutusta lasten ja nuorten parissa kanssa toimiville. Hyvinvointisuunnitelmat (11) Avoimesti yhdessä / Remonttirukkanen (10) Kemiönsaari

53 Suurin, kallein ja tuhoisin ongelma yhteiskunnassamme on nuoren jääminen ilman mahdollisuutta osallistua ja merkitä. - jokainen syrjään jäävä tulee maksamaan yhteiskunnalle arviolta miljoona euroa kuluina - inhimillinen hinta mittaamaton 14/10/2010 Jukka Mäkelä

54 Minkä on muututtava? Syrjäytyminen on seuraus toistuvista kokemuksista siitä, ettei saa tukea ja apua oma mahdollisuus merkitä jää kokematta syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen Kierre täytyy katkaista koska se voidaan katkaista. Sallimalla syrjäytymisen yhteiskuntamme näivettyy sosiaaliseen ja taloudelliseen verenvuotoon. 14/10/2010 Jukka Mäkelä

55 Nykytieteen malli lapsen kehityksestä ja sen häiriintymisestä Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa monitahoisen ja -tasoisen ympäristön kanssa Arjen kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, netin ääressä Lapsen ja nuoren kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja paraneminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja siinä oleviin ihmisien kanssa 14/10/2010 Jukka Mäkelä

56 Visio hyvästä lasten ja nuorten kehitystä tukevasta työstä - Kehitysympäristöjen voimavarat ja tarpeet jääneet vähälle huomiolle Tarvitaan uusia työmenetelmiä ja malleja sekä uudistuvaa ajattelua häiriökeskeisyydestä kehityskeskeisyyteen dialogiset verkostotyön menetelmät synnyttävät uusia voimavaroja aktiivisen vuorovaikutuksen menetelmät lisäävät läsnä olevan aikuisen tukea intensiiviset moniammatilliset avohoidon menetelmät hoitavat vaikeassakin kriisissä Lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja avun niissä ympäristöissä, joissa he luonnostaan ovat. Ongelmien ja häiriöiden ilmaantuessa tuetaan ensisijaisesti kehitysympäristöjä, jolloin lapsia ja nuoria ei hoidettaisi erillään heille luonnollisesti kuuluvista ihmissuhteista ja arkisista toimista. 14/10/2010 Jukka Mäkelä

57 Remontti-hanke yhteystiedot Päivi Penkkala-Arikka projektipäällikkö projektisihteeri Virpi Lyyra menetelmäkoordinaattori Tiina Ylä-Herranen rakennekoordinaattori Laura Käsmä tietokoordinaattori Sähköpostiosoite: Hankkeen www-sivut:

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Varsinais-Suomessa LÄNSI 2012 hanke osana toimeenpanoa Päihde ja mieli 1 Halko-koulutustilaisuus 17.10.2011 Turku Projektipäällikkö Alpo Komminaho

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Syrjäytetty Nuori? 9.10.2013 Avaus ulkopuolisuuskeskustelun näkökulmasta Ungas levekår koulutuksen ulkopuolella työelämän ulkopuolella sosiaalinen ulkopuolisuus taloudellinen ulkopuolisuus Terveydellinen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PaKaste 2 kokous

PaKaste 2 kokous PaKaste 2 kokous 3.9.2010 Lapsen hyvä arki Pohjois-Pohjanmaan osahanke Margit Päätalo, Pohjois-Suomen alueellinen Kastesuunnittelija puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja RAY:n avustuslinjauksista ja toimintaperiaatteista Joensuu 25.1.2011 Elina Varjonen, kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys 1 RAY:n avustusstrategian lähtökohdat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset ARX Ympäristö Oy LTE 2 (1/5) Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset mukaan (

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot