Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Rovaniemi 21.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Rovaniemi Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Pohjois-Suomen Kasteen (erit. Lappi) alueella Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Pakaste2-hankkeen vetäjä) Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Ensimmäisen lapsen saaneiden vanhempien ryhmätoiminta Mervi Kestilä, toiminnanjohtaja, MLL:n Lapin piiri ry Raili Karjalainen, perhetoimintapäällikkö, MLL:n Lapin piiri ry Tarja Laurila, osastonhoitaja, Rovaniemen kaupunki Lounas (Ravintola Felli) Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (LS16) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (LS10) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (LS3) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (LS3) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19

20 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto RAY:n seminaari Rovaniemi

21 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

22 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 1 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin

25 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus

26 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 1 (3) Linjausten tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Suomalainen malli, jossa RAY:n kautta tuetaan ja rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on osoittautunut toimivaksi. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja väliinputoajaryhmien tukijoina sekä heidän etujensa ajajina

27 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 2 (3) Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminta tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta

28 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 3 (3) Periaatteita: Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen. Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien. Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, elinkeinotoimintaan ja edunvalvontaan. STM ja Raha-automaattiyhdistys linjaavat yhdessä avustuspolitiikan painopisteet. (RAY:n avustusstrategia sekä STM:n ja RAY:n väliset tulostavoitesopimukset)

29 Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

31 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

32 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

33 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

34 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 1(3) Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden ( ) valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

35 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 2 (3) Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen

36 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 3 (3) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

37 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

38 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Pohjois- Suomen Kasteen alueella - Lappi Kaisa Kostamo Pääkkö Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus / P S aluejohtoryhmän jäsen

39 Väkiluku Pohjois Suomessa yhteensä asukasta ( ) n.70 KUNTAA 4 MAAKUNTALIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ 3 SOS.ALAN OSAAM.KESKUSTA 3 SOTE AMM.KORKEAKOULUA 2 YLIOPISTOA 2 ALUEELL. YLIOPISTOKESKIT. 2 STKL PIIRIÄ Väli Suomi Keski Pohjanmaa Pohjois Suomi Pohjois Pohjanmaa Lappi Itä ja Keski Suomi Kainuu Kaste ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta alueet Genimap Länsi Suomi Etelä Suomi /AA

40 JÄRJESTÖYHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ OLEMASSAOLEVISSA KASTE-HANKKEISSA 1.Terveempi Pohjois-Suomi tuotettu esiselvitys kuntien ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä STKL:n kanssa, järjestöt mukana infotilaisuuksissa, vertaistukitoiminnassa ym. Hyrrä-hankkeella yhteistyötä PoPli eli Pohjois-Pohjanmaan liikunnan kanssa. Järjestöjä kutsuttu kuntien HYTE-työryhmiin. Kainuussa Viestivä Kainuu-hankkeella mm kehittäjäasiakas-toimintaa. 2.Kytke-hanke hoito- palveluprosessien kehitystyössä mukana kehittäjäasiakkaita, jotka saatu järjestöjen kautta. Mukana Aivoliitto, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys ry, Läheiset j a omaiset ry, Mielenterveyden keskusliitto, Hyvän mielen talo, Nuorten Ystävät jne. 3.Teno-hanke toteuttaa raja-alueyhteistyön hanketta, jossa mukana mm SIninauhaliitto, SAmi Soster ja jatkossa Suomen punaisen ristin Järjestöt kylässä-hanke Margit Päätalo

41 JÄRJESTÖYHTEISTYÖN ESIMERKKEJÄ OLEMASSAOLEVISSA KASTE-HANKKEISSA 4. VeTePo-hankkeella on järjestöjkumppaneina mm Hengitysliitto Heli, Suomen Nivelyhdistys ry, Niveltieto ry ja Aivoliitto. Järjestöiltä on saatu asiantuntemusta potilasohjaustilaisuuksiin ja koulutusmateriaalin levittämiseen 5. Tervein mielin hankkeella on laaja yhteistyökumppaneiden verkosto ympäri Pohjois-Suomea. Ray:n tukema hanke on Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä ja muita järjestötoimijoita on lukuisia sekä Keski-Pohjanmaan että lain ja myös Kainuun alueilla. 6. Tukeva-hankkeella on ollut monia yhteistyökumppaneita; seurakunta, yrittäjäyhdistys, MLL. Yhteistyömuotoja ollet mm toimintatapojen mallinnus, yhteistä koulutusta ja tapahtumia,lapsija nuorisopoliittinen ohjelmatyö, moniammatillisen tuen toimintamalli, yhteistyötä soveltavan taiteen ammattilaisten ja sekä koulun ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä Margit Päätalo

42 PaKaste hanke (Lappi. Kainuu, Pohjois Pohjanmaa, Keski Pohjanmaa) Perusterveydenhuollon, terveyden edistämisen ja sosiaalipalveluiden yhteistä kehittämistyötä Järjestöt mukana eri tilanteiden mukaan eri osahankkeissa

43 PAINOPISTEET

44 PAINOPISTE Toteutunut, mm. OSAAMISEN JA KEHITTÄMISTOIMINNAN VAHVISTAMINEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JOHTAMISEN VAHVISTAMINEN KEHITTÄMISRAKENTEEN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN, PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY MIELENTERVEYS JA PÄIHDEOHJELMAN MUKAISET TOIMET JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SEKÄ SOSIAALISTEN JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET JA TOIMINTAMALLIT Koulutustilaisuuksia terveydenhuollon ammattilaisille ja sellaisiksi opiskeleville Vahvistettu sosiaalityön johtamista Ohjaus ja neuvonta, työmenetelmät, parityöskentely Saatu asutettua asunnottomia nuoria Vaikeasti työllistyvien kuntoutus Työstetty mielenterveys ja päihdestrategioita Nuorten palveluja kehitetty mm. ryhmätoiminnalla ja neuvontapisteillä Nuoria vanhempia tuettu terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän yhteisvastaanotolla Perheille on tarjottu vauvaperhetyötä ja vertaisryhmätoimintaa Keskitetty perheiden palveluja perhekeskuksiin ja perheasemille, joissa eri alojen ammattilaiset tekevät töitä yhdessä Kehitetty terveyden edistämisen yhteistyömalleja ym Verkkoneuvontaa kansalaisille kehitetty Kehitetty hyvinvointikertomus mallia Arvioitu ja kehitetty työkalujen ja hyvinvointikertomusindikaattoreiden käyttökelpoisuutta hyvinvoinnin kokonaisarviointimallia varten SAAMENKIELISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISRAKENTEIDEN VAHVISTAMINEN SAAMELAISTEN ELINOLOJEN, SOSIAALITURVAN JA SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN Asiakaskehittäjätoiminta Ryhmiä aikuissosiaalityöhön ja päihdetyöhön Tulkkipalveluita ja verkkoneuvontaa Läheisneuvonpitoa ym Margit Päätalo

45 KASTE-HANKKEITA POHJOIS-SUOMESSA

46 Valtionavustukset alueittain Pohjois Suomi 16,3 miljoonaa euroa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke 1,9 milj. / Tukeva hanke ja Tukeva 2 hanke 2 milj., projektinjohtaja Salla Korhonen, puh , hallinnointi Oulun seutu Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden luominen 2,9 milj. / Terveempi Pohjois Suomi hanke, hankejohtaja Anne Niska, puh , hallinnointi Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen 1,9 milj. / Tervein mielin hanke, hankejohtaja Matti Kaivosoja, puh , hallinnointi Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sosiaali ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli 3,8 milj. / Pohjois Suomen kehittämisrakenne, yhteyshenkilö Kaisa Kostamo Pääkkö, puh , hallinnointi Kolpeneen kuntayhtymä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, Oulun kaupunki , vastuuhenkilö Merja Halonen, puh Margit Päätalo

47 Kytke hanke, 2,79 milj., hankkeen yhteyshenkilö Minna Rekilä Similä, puh , hallinnoija Oulun kaupunki Tenonlaakson sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämishanke, , hankkeen johtaja Päivi Salminen, puh , hallinnoija Utsjoen kunta VetePo osahanke / Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, projektipäällikkö Kaija Lipponen, puh , osahanke Rampe hanke, rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon Kainuun osahanke, projektipäällikkönä Arja Muranen, puh , Kajaani Vammaispalveluiden valtakunnallinen kehittämishanke Kainuun osahanke kehittämissuunnitelija Nina Korkela, puh , Kajaani Lapin osahanke, Sari Mehtälä, Kehittäjä suunnittelija,vammaiskaste Margit Päätalo

48 KASTE-OHJELMAN TIEDOTUSTA NETISSÄ 1. Pohjois-Suomen Kaste-sivut: 2. Kaste -blogi: tai 4. Pohjoinen Kaste-lehti keväisin ja syksyisin 5. Tiedotteet ja uutiskirjeet sähköisenä jakeluna kunnat, kuntayhtymät, aly:t, amk.t, yliopistot, osaamiskeskukset, järjestöt Lähetä tietosi Pohjois-Suomen alueelliselle ohjelmapäällikölle, jos haluat jakelulistalle;

49 KASTE-OHJELMAN YHTEYSTIEDOT Aluejohtoryhmän puheenjohtaja Sinikka Salo, puh Alueellinen ohjelmapäällikkö Margit Päätalo, puh

50 Järjestöhankkeet & Kastehankkeet

51 YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA JA TOTEUTUSTA: KUNTIEN JA JÄRJESTÖJEN VÄLINEN KUMPPANUUS HANKESUUNNITTELUSSA JA HANKKEIDEN TOTEUTUKSESSA YHTEISET / RINNAKKAISET TAVOITTEET JA TOIMINTASUUNNITELMAT SEKÄ ERILLISET RAHOITUSHAKEMUKSET KEHITTÄJÄASIAKKAITA JÄRJESTÖISTÄ KASTE-HANKKEILLE, ASIANTUNTIJATIETOA JA KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ HANKKEISIIN

52

53 03/ 2011 Vahvuutta vanhemmuuteen

54 Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeen tarkoituksena on Kehittää yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa suomalaiseen perhe ja neuvolapalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava ryhmämuotoinen vanhempainohjausmalli. Kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi. 02/ /2011

55 Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeen tarkoituksena on Levittää ja juurruttaa toimintamallia koko maahan yhteistyössä neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa. Vahvistaa perheiden polkua neuvolasta ja perheryhmistä paikalliseen perheiden verkostoitumista edistävään avoimeen toimintaan (esim. MLL:n perhekahvilat ja vertaisryhmät). 02/ /2011

56 Vahvuutta vanhemmuuteen kehittämistyön taustalla Kansallinen sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE) Terveys 2015 kansanterveysohjelma Neuvola asetus (2009) MLL:n Hyvinvointiohjelma Kansainväliset ja kansalliset tutkimukset Julkisen sektorin työvoima ja palvelurakenteissa tapahtuvat muutokset 02/2011

57 MLL:n kumppanit toimintamallin kehittämistyössä Folkhälsan rf Ensi ja turvakotien liitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) MLL:n piirien kuntakumppanit Yli 60 yksittäistä kuntaa ympäri Suomea (= yli 30 kuntayhtymää tai liikelaitosta). Yhteistyötahoina kuntasektorilla ovat neuvoloiden, perhetyön, sosiaalityön ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Kuntakumppaneita otetaan hankkeeseen mukaan koko hankkeen keston ajan. Edellytyksenä on, että kunnissa on ryhmämuotoinen perhevalmennus ja että kunta sitoutuu perheryhmätoimintaan myös koulutuksen jälkeen. 02/2011

58 Etelä Savo Häme Mikkeli; Savonlinna Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi Kainuu Seutu 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi Seutu 2: Kuhmo; Sotkamo; Seutu 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Keski Suomi Kymi LAPPI Pohjanmaa Pohjois Karjala Pohjois Pohjanmaa Pohjois Savo Satakunta Uusimaa Varsinais Suomi Äänekoski; Wiitaunioni: Viitasaari; Pihtipudas Imatra; Kotka; Lappeenranta ROVANIEMI Lapua, Vaasa Lieksa Oulu MLL:n kumppanuuskunnat v Kuopio; Varkaus; Lapinlahti Varpaisjärvi; Siiliset: Siilinjärvi; Maaninka; Nilsiä; Sisä Savon kuntayhtymä: Rautalampi; Suonenjoki; Ylä Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi; Sonkajärvi; Vieremä Rauma; Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Kirkkonummi; Hyvinkää; Järvenpää; Porvoo; Karviainen: Karkkila, Vihti, Nummi Pusula Laitila; Naantali; Uusikaupunki 02/2011

59 Vanhempainohjausta kehitetään perheryhmätoiminnan avulla Menetelmä perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä. Suomessa menetelmä on ollut käytössä mm. Ensi ja turvakotien liitossa sekä Folkhälsanin toteuttamissa perheryhmissä ja v alkaen myös MLL:n kumppanuuskuntien Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmissä. Vanhemmuutta tukeva polku alkaa neuvolan järjestämästä kunnallisesta perhevalmennuksesta ja jatkuu perheryhmiin vauvan syntymän jälkeen. Perheryhmistä perheitä ohjataan mm. MLL:n perhekahviloihin ja vertaisryhmiin. 02/2011

60 Vahvuutta vanhemmuuteen vaikuttavuustutkimus Tutkimus käynnistyy v Mukaan tavoitellaan neuvoloiden kautta 1500 verrokkiperhettä ja 200 perheryhmiin osallistunutta perhettä Tutkimuksen keskeisinä sisältöinä ovat parisuhdehyvinvointiin, yksilön hyvinvointiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaan stressiin liittyvät kysymykset. Tarkoituksena on tutkia myös vanhempien reflektiivistä kykyä ja sitä onko perheryhmään osallistumisella ollut vaikutusta vanhempien reflektiiviseen kykyyn. MLL:ssa tutkimuksesta vastaa liiton pääsihteeri Mirjam Kalland. THL vastaa tutkimuksen toteutuksesta, vastuuhenkilönä Tuovi Hakulinen Viitanen. Tutkimuksen rahoittajina ovat Folkhälsan rf ja Gyllenberg säätiö. 02/2011

61 Perheryhmät käynnistyvät kehittämistyöhön sitoutuneissa kumppanuuskunnissa Perheryhmänohjaajakoulutus on suunnattu MLL:n kumppanuuskuntien lapsiperhetyöntekijöille. Ryhmiä ohjataan parityönä. Kuntakumppanuuden edellytyksenä on, että kunnassa on ryhmämuotoinen perhevalmennus ja että kunta sitoutuu perheryhmätoimintaan myös koulutuksen jälkeen. Kunta osoittaa toiminnalle riittävän työaikaresurssin ja vastaa työntekijän matkakustannuksista koulutuksiin ja työnohjauksellisiin jatkokoulutuspäiviin sekä huolehtii perheryhmämalliin liittyvästä pienimuotoisesta välipalatarjoilusta. Itse koulutus on osallistujalle maksuton, MLL vastaa myös koulutusmateriaaleista ja koulutuspäivien edellyttämistä majoitusja ruokailukustannuksista sekä jatkotapaamisten järjestämisestä. 02/2011

62 Kiitos! Yhteistyökumppaneina: Valokuvat: Hannes Victorzon, Folkhälsan