Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Jyväskylä 30.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Jyväskylä Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Aino-Inkeri Hansson, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Itä- ja Keski-Suomen Kasteen alueella Ulla Kuittu, sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuujohtaja, Jyväskylän kaupunki Tapausesimerkki järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä: Kriisikeskus Mobile Tuija Hauvala, johtaja (Kriisikeskus Mobile), Jyväskylän seudun Mielenterveysseura ry Timo Valtakoski, ylilääkäri, Jämsän mielenterveyskeskus Lounas Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (K305 Alvar) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (K306 Anton) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Auditorio 3 Wolmar) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (Auditorio 3 Wolmar) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveysministeriö RAY:n seminaari , Jyväskylä

20 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

21 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

22 STM:n järjestöpoliittisia linjauksia Järjestötoiminta tukee kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytyksiä. Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistetaan sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa EU- ja kv -linjausten valmistelussa. Kannustetaan järjestöjen alueellista yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (kunnat, 3. sektori, yritykset). Selvennetään sääntöjä voittoa tavoittelemattoman elinkeinotoiminnan osalta. Turvataan kansalaisjärjestöjen rahoitus

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa 1 (2) Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

26 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 27 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä yli 105 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 33 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 17 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 13 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 10 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (3 kpl) 8 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 6 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Osallisuuden lisääminen ja aikuissosiaalityö 3 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

27 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

28 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle palveluohjaus matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

29 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

30

31 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

32 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

33 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Itä- ja Keski-Suomessa Ulla Kuittu Vastuualuejohtaja Sosiaali- ja perhepalvelut Jyväskylän kaupunki

34 Erilaisia elämäntilanteita - haasteita palveluille U.K

35 Muuttuva toimintaympäristö haastaa yhteistyöhön Väestön ikärakenne - kansalaisten muuntuvat palvelutarpeet ja työvoiman saatavuus Kasvava vaade asukas- ja asiakaslähtöisiin palveluihin Kuntien talouden ja palvelutarpeiden yhteensovittaminen - palvelujen tuottavuus ja järjestäminen Lainsäädännön muutokset Väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierot Työllisyys <-> työttömyys Globalisaatio ja alueellisuus Kehittyvä teknologia ja sähköiset järjestelmät -> Voimavarojen kokoaminen: kuntien, järjestöjen, yliopistojen, oppilaitosten ja yritysten tiivis kehittämisyhteistyö. U.K

36 Kasteella kehittämistä Vuosina Kasteen valtionavustukset Itä- ja Keski-Suomeen 12,6 miljoonaa euroa (5 hanketta) Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kanavoitu n euroa Jyväskylään. Kaste-raha käytetään kuntien palvelujen kehittämiseen Järjestöt kiinteästi mukana ja keskeisiä kumppaneita kehittämistyössä -> Järjestöjen panos kansalaisten osallisuuden edistäjänä ja tarpeiden esille nostajana on ensiarvoisen tärkeä! Tulevalle ohjelmakaudelle useita kehittämistarpeita, esimerkkeinä ennaltaehkäisevät palvelut, lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, mielenterveys ja päihdekuntoutujien palvelut, nuorten aikuisten palvelut, ikäihmisten palvelut U.K

37 Jyväskylän kaupungin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen hankkeen ( ) toteuttaminen Jyväskylässä oli 80 pitkäaikaisasunnotonta vuonna > Tavoitteena puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus Ohjelman kautta 30 tuettua asuntoa (ARA), joihin KASTE-rahoituksella henkilöstö (5). Hankekumppaneina Jyväskylän Katulähetys ry ja Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot Oy. Katulähetyksen 17 asuntoa jo käytössä, JNP Oy:n kohteet valmistuvat vuoden 2011 aikana. -> Lisäksi Katulähetys hankkinut RAY:n tuella 6 erillistä asuntoa kohderyhmälle ja rahoitus seuraaville vuosille mahdollistaa noin kymmenen asunnon hankinnan. Asunnottomuutta ja sen pitkäkestoistumista ehkäisty myös kaupungin ja vuokrataloyhtiöiden asumisneuvonnalla (Lähiöohjelma), kaupungin Asu Ite- hankkeen ja rikosseuraamuslaitoksen Oma koti- projektin kohdentamilla sosiaalisen isännöinnin palveluilla. Vuonna 2010 Jyväskylässä enää 44 pitkäaikaisasunnotonta.

38 Lapset ja Perheet Kaste hanke / Keski-Suomen osahankkeen esimerkki monitoimijaisesta perhevalmennuksesta Monitoimijainen perhevalmennus Odotusaika Lapsen syntymän jälkeen n. 15. raskausviikolla: Turvallisesti liikenteessä ja suun hoito Toimijat: Liikenneturva ja suun terv.huolto n.33 raskausviikolla: Muuttuva elämäntilanne Toimijat: Neuvolan perhetyö n.34 raskausviikolla: Elämää vauvaperheenä Toimijat: Srk ja vauvaperhe n.35. raskausviikolla: Imetys Toimijat: Imetyksen tuki ry Monitoimijainen perhevalmennus tarjoaa yhteistyössä kuntasektorin, seurakunnan, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa laadukasta sekä suunnitelmallista perhevalmennusta odottaville ja lapsen saaneille perheille Ekavauvaryhmä viikoittain 6kk ajan Aloitus vauvan ollessa n. 2-3kk Toimijat: Terv. hoitaja & srk -työntekijä Muu vertaisryhmätoiminta: Yksin odottavat ja yksin lapsen saaneet äidit Avoimet srk:n ja järjestöjen järjestämät perhekahvilat, vauvaryhmät jne, n.36 raskausviikolla: Synnytys Toimijat: Terveydenhoitaja Vapaasti valittava ajankohta: Synnyttämään Toimijat: Keski-Suomen keskussairaala Merja Halonen

39 Kunnat ja järjestöt kumppaneina - mielekästä elämää mahdollistamassa Yksistään viranomaistoiminnalla ei pystytä luomaan asukkaille/asiakkaille hyvän arjen edellytyksiä. Terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä ja toimintamuotojen uudistamisessa tarvitaan järjestöjen panosta. -> Esimerkiksi nuorten aikuisten tukemisessa kohti itsenäistä elämää tai omatoimista selviytymistä tarvitaan viranomaistoiminnan sijasta toiminnallisia tukimuotoja ja vertaistukea, mahdollisuuksia matalalla kynnyksellä. Järjestöt voivat olla kuntia ketterämpiä palveluinnovaatioiden toteuttajia Kunnilla ja järjestöillä oltava omat resurssit kehittämiseen. -> RAY:n tuki on ensiarvoisen tärkeää järjestöjen kehittämistyön mahdollistajana. U.K

40 Kriisikeskus Mobile /24 h Asemakatu 2 (2 krs), Jyväskyl skylä

41 Kriisikeskus Mobile Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Opaste: Taidea Toiminnan rahoitus: 15 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski rahoitusosuus n. 4/5 RAY rahoitusosuus n. 1/5 Henkilöstö: 14 työntekijää ja koulutetut vapaaehtoiset työntekijät (15-20 henkilöä)

42 Toimintamuodot tiivistetysti: Valokuva: Taidea Kriisityö 24 h Tapaamiset kriisikeskuksessa Keskustelut asiakkaan luona - JALKAUTUMINEN Ohjaaminen ja saattaminen tarvittaessa muihin palveluihin JULKISET JA/TAI MUIDEN JÄRJEST J RJESTÖJEN JEN PALVELUT Väkivaltatyö Rikosuhripäivystys ( Vapaaehtoisten työntekijöiden koulutus ja työnohjaus Verkostotyö mm. yhteistyötahot (julkiset palvelut sekä järjestöt) Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen etupäivystys palvelukuntien alueella takapäivystäjänä AINA virkavastuinen sosiaalityöntekijä Virka-aikana yhteys sosiaalisissa hätätilanteissa oman kunnan sosiaalitoimeen

43 Mobile -projekti alkoi Mobile tukiasema Jyväskylä ja Jkl mlk M-projekti päättyi Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Kriisikeskus Mobile Laukaa ja Muurame Joutsa ja Hankasalmi Konnevesi Äänekoski, Keuruu, Korpilahti, Multia, Leivonmäki ja Luhanka Jämsä ja Kuhmoinen Henkilöstörakenne sote alan työllistettyjä työntekijöitä 10 kk työllistämisjaksoissa ja palkattuja työntekijöitä - enimmillään yht. 23 henkilöä töissä Henkilöstörakenne 2009 alk. palkattuja työntekijöitä 14 Kuntaneuvottelut vuosittain seuraavan vuoden rahoituksesta Ray:n ak-avustuksen hakeminen vuosittain

44 Mobile-kunnat 2011 (punainen alue) Mobile-kuntien asukaspohja n Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Kriisikeskus Mobile h/vrk

45 Kriisityö Ammatillista järjest rjestöläht htöist istä matalan kynnyksen kriisiauttamista sekä jalkautuvaa kriisityötä suoraan palvelukuntien asukkaille Akuutin kriisityön osaaminen Pitkäkestoinen apu/tuki -> ohjataan kuntien palveluihin (mtt, terveydenhuolto, sosiaalityö) Ryhmätoimintaa vv-työssä muutoin ohjataan kuntien ja järjestöjen ryhmätoimintoihin Asiakas mää ääritt rittää avun/tuen tarpeen ei lähetettä Tuetaan asiakasta hänen voimavaroistaan käsin

46 Ympärivuorokautisuus asiakkaan ohjautuminen kriisikeskukseen mahdollista ilman virastoaikoja sekä soittoaikoja viiveettömästi ja joustavasti Asiakkaan anonyymiys mahdollista (poikk. lastensuojeluasiat) ei asiakasrekisteriä Palvelut maksuttomia asiakkaille Tuetaan ja täydennet ydennetää ään kuntien palveluita Ohjaus/saattaminen tarvittaessa julkisiin tai muiden järjestöjen palveluihin

47 KELA Työvoimatoimisto Omaiset Naapurit Ystävät Pelastuslaitos Sosiaalityö Palvelukunnat (15) Suomen Delfins Päiväkodit Koulut Poliisi Mtt:t Koulut Hätäkeskus Perheneuvolat AA:t Keski-Suomen keskussairaala RAY Koulut Päiväkodit Surunauha Oppilaitokset Terveyskeskukset Ruokapankki Neuvolat Nuorisotoimi Sosiaalityö Päihdehuolto Päiväkodit Srk:t Syli ry Perheneuvola Poliisi Mtt:t Nuorisoasunnot MLL Neuvolat Keski-Suomen ensi- ja Asiakas ja asiakkaan Huoma ry Suomen perheenjäsenet turvakoti Käpy ry Mielen- Nuorisotoimi Jyväskylän katulähetys Vapepa terveys- seura Media keskus RIKU- Kriisi- Tukinainen verkostot Suomen nuoret lesket Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mobile/Jkl Sovatek Sonette/Medikes yhteisöverkko (sosiaali- ja terveysala) Omaiset mielenterveystyön tukena ry Laadukasta vapaaehtoistoimintaa yhteistyöllä -verkosto Suvimäen klubitalo K-S:n maakunnallinen turvallisuustyö Mieli maasta ry Henkisen ensiavun alueellinen johtoryhmä Narsistien uhrien tuki ry Kriisikeskukset Käräjäoikeus Sosiaalipäivystyksen verkostot Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnan ohjausryhmä Syöpäyhdistys SPR Tulkkipalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiehet Konsulaatit

48 jatkuu Käytännön ratkaisuja - järjestö ja julkinen yhteistyö Vapaaehtoistoiminta Koulutetut vapaaehtoiset työntekijät (15-20 hlöä) Työpanoksellisesti yhden työntekijän 80 % työaika/vuosi Sosiaalipäivystystyö Virka-ajan ulkopuolinen etupäivystys vuodesta 2007 alkaen kriisityöpainotteisesti Takapäivystävä, virkavastuinen sosiaalityöntekijä: sosiaalityön näkökulma ja päätöksenteko sekä jatkotoimenpiteet

49 Terveyden- ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Kriisikeskuksen työssä laajasti eri ihmiset, perheet, ikäryhmät ja erilaiset väestöryhmät akuuteissa kriisitilanteissa yhteydenottoa v yli osallista palveluissa Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Akuutilla, oikea aikaisella kriisityöllä ehkäistään/katkaistaan ongelmien ja kriisien pitkittyminen -> vaikutukset inhimillisesti ja kansantaloudellisesti merkittävät Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Akuutilla kriisityöllä autetaan ja tuetaan ihmisiä kriisivaiheessa sekä edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista kriisien jälkeen Tarvittaessa jatko-ohjaus

50 Kriisikeskus Mobile Valokuvat Kriisikeskus Mobilesta Kuvat ja www-sivujen toteutus Taidea Tuija Hauvala kriisikeskuksen johtaja Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2 krs.) Jyväskylä etunimi.sukunimi@jkl.fi

51 Kriisikeskus Mobile /24 h Asemakatu 2 (2 krs), Jyväskylä

52 Timo Valtakoski psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri ylilääkäri

53 Kriisityön historiaa Jämsän seudulla v suljettiin Jämsässä 15-paikkainen yleissairaalapsykiatrinen osasto 7 henkilön työpanoksen siirtyminen avohoitoon Ensimmäiset työntekijät kriisiterapeutti koulutuksessa Työotteen muutos: aktiivisuus, käynnit ensiavussa, soitot, kotikäynnit Akuuttityöryhmä perustetaan Perhe- ja verkostokeskeinen hoito-ote

54 v Hätäkeskuskokeilu Jyväskylään Apu tarpeeseen projektityöryhmä (Jämsän kaupunki + Jokilaakson terveydenhuollon ky) aloitti alueellinen psykososiaalinen kriisiryhmä (virka-ajan ulkopuolella) vakinaistettiin v.2002 Mukana kunnan, terveydenhuollon että sosiaalitoimen työntekijöitä

55 v Sosiaalipäivystyksen eriyttäminen v Kriisipäivystys yksityiselle entisen osastonhoitajan yritys v MOBILE Arviointi: Homma toimii! Sosiaali- ja terveyspäivystykset yhdistyneet onnistuneesti. Väestöpohja riittävä.

56 JÄMSÄLLÄ ERITYISTÄ : AKUUTTITYÖRYHMÄ VASTAA ARKENA PERINNE, TUTTU TAPA TOIMIA YHTEINEN YMMÄRRETTY TÄRKEYS ASIALLE PITÄÄ OLLA VIHKIYTYNYT RESURSSIEN JOUSTAVA KÄYTTÖ OMA KRIISIPUHELIN VÄLITÖN VASTE