Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Helsinki 8.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Helsinki RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Etelä-Suomen Kasteen alueella Kristiina Kariniemi-Örmälä, ohjelmapäällikkö, Etelä-Suomen Kaste Miksi järjestöjen ja kuntien kannattaa rakentaa auttamis- ja tukipolkuja yhdessä? Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Kari Lankinen, järjestöpäällikkö, Väestöliitto Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoon kaupunki Aamupäivätilaisuus päättyy LOUNAS Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Sali 10) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (Sali 12) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Sali 8) 3.45 Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (Salit 8, 10 ja 12) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta,

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19

20 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto RAY:n seminaari Helsinki

21 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

22 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 1 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin

25 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus

26 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 1 (3) Linjausten tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Suomalainen malli, jossa RAY:n kautta tuetaan ja rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on osoittautunut toimivaksi. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja väliinputoajaryhmien tukijoina sekä heidän etujensa ajajina

27 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 2 (3) Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminta tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta

28 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 3 (3) Periaatteita: Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen. Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien. Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, elinkeinotoimintaan ja edunvalvontaan. STM ja Raha-automaattiyhdistys linjaavat yhdessä avustuspolitiikan painopisteet. (RAY:n avustusstrategia sekä STM:n ja RAY:n väliset tulostavoitesopimukset)

29 Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

31 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

32 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

33 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

34 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 1(3) Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden ( ) valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

35 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 2 (3) Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen

36 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 3 (3) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

37 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

38 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Etelä-Suomen Kasteen alueella RAY-strategiaseminaari Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Etelä-Suomi p GSM

39

40 Kehittämisprosessi

41 Työpajat järjestöille - Lapsen ääni- kehittämisohjelman työpaja syksyllä 2009 Helsingissä alueellinen johtoryhmä yhteistyössä Ray:n kanssa Espoossa (150 osallistujaa) mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmä Helsingissä - Vertaistoiminnan työpaja ; Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen kehittämistyöryhmä; valmisteluvastuun rakenne - Alueelliset ja paikalliset yhteistyömuodot

42 Puuttuva linkki

43 Yhteinen jaettu rakenne

44 Juha Metso

45 Sosiaalinen pääoma Sosiaalista pääomaa, johon kuuluvat luottamus, vastavuoroisuus, sosiaalisten verkostojen osallisuus ja rakkaus, ovat tarkastelleet lukuisat yhteiskuntatieteilijät ja väestötutkimusta harrastavat lääkärit. (Duodecim 2011;127:219)

46 Lapsella on oikeus Hellyyteen ja rakkauteen Turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin Arkirutiineihin Iloon ja ilon tuottamiseen Itkeä ja tulla lohdutetuksi Leikkiin ja luovuuteen Rajoihin ja oikeus tutkia niiden kestävyyttä Ystäviin ja oikeus kiinnittyä ympäröivään yhteiskuntaan (MLL pääsihteeri Mirjan Kalland)

47 Terveys Nyt on osoitettu lähes kanadalaisen aineistolla tehdyssä seurantatutkimuksessa se, mitä monet ovat vain pohdiskelleet: rakkaus muuttaa terveydentilaa enemmän kuin mikään muu tekijä. ( Nakhaie R ym. Soc Sci Med 2010;71:1037) (Duodecim 2011;127:219) Juha Metso

48 Onnellisuus Vaillantin mukaan, rakkauteen, kiintymykseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät muuttujat ovat ennustaneet tutkitussa opiskelijakohortissa parhaiten myös terveyttä ja hyvää elämää. (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: )

49 Onnellisuus Positiivisuus onkin yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joka yhdistää ns. erittäin onnellisia ihmisiä (Fredrickson 2009). Vastaavia ominaisuuksia ovat muun muassa tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, kiitollisuus kaikesta saadusta, selkeät tavoitteet elämässä, kyky ja halu elää tässä hetkessä, kyky uppoutua työhön ja harrastuksiin sekä auttavaisuus elämäntaitona (Seligman 2003). (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: ) Juha Metso

50 Onnellisuus Eikö meidän pitäisi vihdoinkin myöntää ja kovaan ääneen, että antiikin filosofit, runoilijat, apostoli Paavali ja rohkeat romantikot olivat oikeassa jo aikojen alussa. (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: )

51 Juha Metso K2

52 Miksi järjestöjen ja kuntien kannattaa rakentaa auttamisja tukipolkuja yhdessä? RAY:n strategiaseminaari Jaana Viemerö

53 1. Miksi yhteistyötä tarvitaan?

54 Lähtökohtana ihminen Kunnat ovat olemassa tuottaakseen palveluita kuntalaisille Järjestöt määrittävät tehtävikseen - Asiantuntijuuden tuottamisen - Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan -Palveluiden tuottamisen (Sosiaaliturvan keskusliitto) Kuntien ja järjestöjen toiminnan päämäärät pitkälle yhtenevät: tuottaa hyvinvointia palvelujen, asiantuntijuuden ja informaation välityksellä

55 Kunnat ja järjestöt Vuonna 2010 järjestöjä ja yhdistyksiä oli yli 8500, joista paikallisyhdistyksiä n Paikallisyhdistysten toimialat jakautuivat seuraavasti: - vanhustyö 36 % - kansanterveystyö 30 % - vammaistyö 17 % - lastensuojelu 12 % -päihdetyö5% Järjestöjä ja yhdistyksiä oli yhtä kuntaa kohden n. 24 kpl

56 Yhteistyön taustaa Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt syntyivät 1800 luvun lopulla auttamaan vaikeimmissa tilanteissa ja ilman omaan syytään vaikeaan asemaan joutuneita ihmisiä - Päihdetyö - Mielenterveystyö - Lastensuojelu Vastaavasti vuonna 1936 laadittiin - Lastensuojelulaki - Alkoholistilaki - irtolaislaki Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin v järjestöjen, valtion ja kuntien keskinäisen yhteistyön edistämiseksi.

57 1900 luvun alussa eri toimijoiden roolit eivät vahvasti eronneet toisistaan 1980 luvulla sosiaalihuollossa vahva ammatillisuuden korostus -> järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön luonne muuttui 1990 luvulla nähtiin, että yksilöiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja vaativat useita toimijoita luvulla puhuttiin moniammatillisesta, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jolla tarkoitettiin lähinnä eri hallintokuntien edustajia luvun alussa puhuttiin moniammatillisesta verkostotyöstä, jolla tarkoitettiin lähinnä eri viranomaisten välillä tehtävää yhteistyötä - Nyt puhutaan monialaisesta verkostotyöstä, joka käsittää laajasti alan toimijat

58 Kuntien tehtävät Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta Kunnat voivat tuottaa palvelut -itse - yhdessä muiden kuntien kanssa - ostopalveluina

59 Sosiaalihuoltolaki määrittää kuntien tuottamat sosiaalipalvelut: Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 1)sosiaalityö 2)kasvatus- ja perheneuvonta 3)kotipalvelut 4)asumispalvelut 5)laitoshoito 6)perhehoito; sekä 7)vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta

60 Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään (17 )

61 2. Miksi yhteistyötä tarvitaan juuri nyt?

62 Kuntien määrä vuodesta 1917 vuoteen 2009

63 Työikäisen väestön muutos Kuvio 6.9 Työikäisen väestön (15-64 v.) määrän muutos (%) Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala, Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Koko maa Vars inais -Suom i Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Itä-Uusimaa Päijät-Häme Uusimaa

64 200 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997= Toimintamenot Verorahoitus 1) * 10** 11** Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) /hp

65 Asukkaita suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla Asukkaita suunnilleen saman verran kuin Helsingissä Lähde: Tilastokeskus /RK Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Jussi Merikallio Pääkaupunkiseudulla asukkaita n. 1,0 milj. Helsingissä asukkaita n. 0,57 milj.

66 Väestönmuutosprosentti kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 Muutos-% ,9 0-9,9 0-9, ,9 20- KEMI OULU ROVANIEMI KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

67 3. Yhteiset auttamis- ja tukipolut

68 Tulevaisuuden haasteet Palveluiden tuottamiseksi kuntalaisille tarvitaan tulevaisuudessa kaikkia alan toimijoita Tulevaisuudessa tarvitaan monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä Yhteistyön tulee perustua selkeälle tarpeelle ja sovitulle työnjaolle Palvelujen tuottamistapoja ja sisältöjä tulee pohtia Palveluiden tehostamiseksi niiden tuottamista tulee katsoa enemmän asiakkaan näkökulmasta Projekteja tarvitaan palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, testaamiseen ja levittämiseen

69 Maslow`n tarvehierarkiateoria 1. fysiologiset tarpeet 2. turvallisuuden tarpeet 3. liittymisen tarpeet 4. arvostuksen tarpeet 5. itsensä toteuttamisen tarpeet

70 Yhteistyön mahdollisuudet pysyvissä rakenteissa Kuntien palvelut pitkälti määrämuotoisia, vastaavat ennalta määritettyyn tarpeeseen Palveluita ennen, niiden aikana ja niiden loputtua tarvitaan joustavampia, pehmeitä palveluita mitkä voisi olla lapselle, sairaalle tai vanhukselle tärkeämpää kuin toisen ihmisen läsnäolo?

71 Yhteistyön mahdollisuudet hankkeissa Hankkeet mahdollistavat uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilun ja käyttöönoton Yhteisissä hankkeissa mahdollisuus keskustelevaan ja uutta luovaan yhteistyöhön Hankkeet mahdollistavat eri toimijoiden tutustumisen toistensa työn sisältöihin ja luovat pohjaa pidempiaikaiselle yhteistyölle Hankkeet mahdollistavat uudentyyppisen työnjaon ja roolituksen eri toimijoiden välillä Hankkeet mahdollistavat painotuksen siirtämisen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän työn suuntaan

72 Hankkeiden haasteet Hankkeet ovat AINA määräaikaisia Hankkeiden tavoitteiden täytyy olla kaikille selkeät Työnjaon ja roolituksen tulee olla selkeästi sovittu Erilaisten työskentelykulttuurien yhteensovittaminen Olemassa oleva tarve uusille menetelmille ja toimintatavoille

73 Voit tehdä, mitä me emme voi tehdä, ja me voimme tehdä, mitä Sinä et voi tehdä, mutta yhdessä voimme tehdä jotain kaunista. Tehkää pieniä asioita rakkaudella, niin ovet avautuvat suuremmille. Äiti Teresa ( )

74 Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Kari Lankinen, järjestöpäällikkö, Väestöliitto Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoon kaupunki

75 Mikä on Vastaamo? Vastaamo on verkkopalvelu, jossa voit kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Sinua ei voida tunnistaa. Kysymyksiäsi tai saamiasi vastauksia ei näytetä muille. Kysymyksesi voit jättää milloin vain ja mistä tahansa. Väestöliiton psykologit ja psykoterapeutit vastaavat arkipäivisin 24 tunnin sisällä. VÄESTÖLIITTO K Lankinen 2

76 Vastaamo hankkeen taustaa Väestöliitto kehittää hanketta yhteistyössä Mental Capital Care Oy:n kanssa Vuonna 2009 Sitran Kuntaohjelma otti Vastaamon yhdeksi hankkeistaan ja yhteistyö Väestöliiton kanssa käynnistyi. Vastaamo pilotoitiin onnistuneesti tuotantokäytössä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaalla keväällä 2010 Käyttö laajenee elokuussa 2010 Espoossa asiakkaalle ja syksyllä noin kymmeneen uuteen kaupunkiin VÄESTÖLIITTO K Lankinen 3

77 Väestöliiton nettipalvelut Pitkä kokemus maksuttomista ja valtakunnallisista nettipalveluista Väestöliiton nettisivuilla käy lähes kävijää kuukaudessa. Tietoa ja artikkeleita: o vanhemmuudesta, parisuhteesta, seksuaaliterveydestä ja monikulttuurisuudesta. Nuorille oma kokonaisuus. Asiantuntijatiedon lisäksi tarjoamme seuraavia nettipalveluja: o Nettivastaanotot o Kysy asiantuntijalta palstat o Sähköpostineuvonta VÄESTÖLIITTO K Lankinen 4

78 Asenneilmapiiri muuttunut Nuoret vanhemmat näkevät vanhemmuuden entistä useammin yhteisenä asiana. o Useimmat ovat samaa mieltä, että liiton pysyvyys vaatii nykyisin parisuhteen hoitamista. o Useampi kuin joka kymmenes aikuinen suomalainen on hakenut apua parisuhdeongelmiin. Sukupuolten välillä kuitenkin suuri ero: o Naiset hakevat melkein kaksi kertaa miehiä useammin ammattilaisen apua parisuhteensa ongelmiin. o Miehet ovat myös naisia useammin sitä mieltä, että saatu apu ei ole ollut riittävää. (A. Rotkirch & T. Ristimäki / Väestöliitto) VÄESTÖLIITTO K Lankinen 5

79 Nimettömyys tärkeää Mielenterveysaiheiseen keskustelupalstan liittyvän tutkimuksen mukaan 85 % piti erittäin tai melko tärkeänä mahdollisuutta esiintyä nimettömänä. o Moni koki, ettei omista kokemuksista kertominen olisi ollut mahdollista ilman nimettömyyden tuomaa suojaa. (Panula-Ontto, 2008) Ihmiset eivät välttämättä halua käsitellä parisuhdettaan ja seksuaalisuuttaan neuvolan perhevalmennusryhmissä o Aiheesta keskustelu asiantuntijan tai työntekijän kanssa koetaan tärkeäksi. o Usein myös kysymykset parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen aktivoituvat perhevalmennuksen päätyttyä. (Ala-Luhtala 2008, Viljamaa 2003) VÄESTÖLIITTO K Lankinen 6

80 Miten kohdentaa palvelut? Yhteiskunnan tuella tuotetut valtakunnalliset palvelut erittäin toimivia, mutta resurssit valitettavasti riittämättömiä. Miten kohdentaa anonyymit nettipalvelut oikealla tavalla (esimerkiksi osaksi kuntien peruspalveluita)? Miten tuottaa nettipalvelut tavalla, jossa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne sekä mahdollistetaan ohjaus ja neuvonta silloin asiakas sitä eniten tarvitsee? Miten hyödyntää esimerkiksi uudistettuja laajoja terveystarkastuksia neuvontapalveluiden kohdentamisessa? VÄESTÖLIITTO K Lankinen 7

81 Neuvontaseteli ohjaa Vastaamoon VÄESTÖLIITTO K Lankinen 8

82 Asiantuntija antaa vastauksen Palvelu on anonyymi, asiakkaalle maksuton. Kysymyksen voi jättää koska tahansa Vastauksen saa arkipäivisin 24 tunnin sisällä. Vastaajina ovat Väestöliiton perhe- ja parisuhdepalveluiden asiantuntijat. VÄESTÖLIITTO K Lankinen 9

83 Vastaamo hankkeen yhteistyö VÄESTÖLIITTO K Lankinen 10

84 Mitä on saatu aikaan? Yhteistyön kautta on vuodessa rakentunut vahva ja nopeasti laajeneva kehittämishanke Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden selkeät roolit mahdollistavat kehittämishankkeen nopean levittämisen o Tammikuussa 2010 palvelu käynnistyi 8 neuvolassa ja yhdessä koulussa o Helmikuussa 2011 palvelu laajeni kaikkiin Espoon kaupungin neuvoloihin, koko perhetyön kenttään, 7 kouluun sekä Kauniaisiin Palvelu on heti alusta lähtien ollut espoolaisten vanhempien käytössä Kehittämistyö ja asiantuntijaneuvonta kulkevat käsi kädessä o Vuosien aikana seteleitä jaettu toimipisteisiin kpl VÄESTÖLIITTO K Lankinen 11

85 Ketkä tekevät yhteistyötä? Espoon kaupunki, MCC oy ja Väestöliitto toimivat kehittämistyön kumppaneina Olennaista yhteistyön onnistumiselle on ollut Lapsen ääni hankkeen välityksellä mahdollistunut tiivis kehittäjien verkosto o Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kirkkonummella ja Kauniaisissa. Merkittävä tekijä on ollut myös Espoon kaupungin palveluverkoston avoimuus ja innokkuus ottaa uusi palvelumuoto vastaan nopealla aikataululla o Erityisesti perhepalveluissa neuvontaseteli mahdollistaa henkilökohtaisen, anonyymin ja tietoturvallisen tavan tarjota neuvontapalveluita netin välityksellä Taustalla Väestöliiton RAY:n tuettujen hankkeiden yli kymmenvuotinen kokemus valtakunnallisten nettipalveluiden kehittämisestä VÄESTÖLIITTO K Lankinen 12