Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Helsinki 8.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Helsinki 8.3."

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Helsinki RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Olli Kerola, apulaisosastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Etelä-Suomen Kasteen alueella Kristiina Kariniemi-Örmälä, ohjelmapäällikkö, Etelä-Suomen Kaste Miksi järjestöjen ja kuntien kannattaa rakentaa auttamis- ja tukipolkuja yhdessä? Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Kari Lankinen, järjestöpäällikkö, Väestöliitto Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoon kaupunki Aamupäivätilaisuus päättyy LOUNAS Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (Sali 10) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (Sali 12) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Sali 8) 3.45 Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (Salit 8, 10 ja 12) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta,

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä GLOBALISAATIO Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Eduskunta, lainsäädäntö Koulu Työ Liikunta Maakunnat Nuoriso ELY:t & AVI:t Oppilaitokset Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Harrastus Naapurit Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Ystävät Perhe, suku Ympäristö Seurakunta EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19

20 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto RAY:n seminaari Helsinki

21 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

22 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 1 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin

25 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus

26 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 1 (3) Linjausten tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu usean toimijan vastuisiin. Suomalainen malli, jossa RAY:n kautta tuetaan ja rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, on osoittautunut toimivaksi. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja väliinputoajaryhmien tukijoina sekä heidän etujensa ajajina

27 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 2 (3) Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan toiminta tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta

28 STM:n järjestöpoliittiset linjaukset 3 (3) Periaatteita: Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen. Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien. Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, elinkeinotoimintaan ja edunvalvontaan. STM ja Raha-automaattiyhdistys linjaavat yhdessä avustuspolitiikan painopisteet. (RAY:n avustusstrategia sekä STM:n ja RAY:n väliset tulostavoitesopimukset)

29 Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

31 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

32 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

33 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

34 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 1(3) Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden ( ) valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

35 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 2 (3) Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 3) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) 4) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen

36 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma 3 (3) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

37 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

38 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Etelä-Suomen Kasteen alueella RAY-strategiaseminaari Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Etelä-Suomi p GSM

39

40 Kehittämisprosessi

41 Työpajat järjestöille - Lapsen ääni- kehittämisohjelman työpaja syksyllä 2009 Helsingissä alueellinen johtoryhmä yhteistyössä Ray:n kanssa Espoossa (150 osallistujaa) mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyöryhmä Helsingissä - Vertaistoiminnan työpaja ; Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen kehittämistyöryhmä; valmisteluvastuun rakenne - Alueelliset ja paikalliset yhteistyömuodot

42 Puuttuva linkki

43 Yhteinen jaettu rakenne

44 Juha Metso

45 Sosiaalinen pääoma Sosiaalista pääomaa, johon kuuluvat luottamus, vastavuoroisuus, sosiaalisten verkostojen osallisuus ja rakkaus, ovat tarkastelleet lukuisat yhteiskuntatieteilijät ja väestötutkimusta harrastavat lääkärit. (Duodecim 2011;127:219)

46 Lapsella on oikeus Hellyyteen ja rakkauteen Turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin Arkirutiineihin Iloon ja ilon tuottamiseen Itkeä ja tulla lohdutetuksi Leikkiin ja luovuuteen Rajoihin ja oikeus tutkia niiden kestävyyttä Ystäviin ja oikeus kiinnittyä ympäröivään yhteiskuntaan (MLL pääsihteeri Mirjan Kalland)

47 Terveys Nyt on osoitettu lähes kanadalaisen aineistolla tehdyssä seurantatutkimuksessa se, mitä monet ovat vain pohdiskelleet: rakkaus muuttaa terveydentilaa enemmän kuin mikään muu tekijä. ( Nakhaie R ym. Soc Sci Med 2010;71:1037) (Duodecim 2011;127:219) Juha Metso

48 Onnellisuus Vaillantin mukaan, rakkauteen, kiintymykseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät muuttujat ovat ennustaneet tutkitussa opiskelijakohortissa parhaiten myös terveyttä ja hyvää elämää. (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: )

49 Onnellisuus Positiivisuus onkin yksi keskeisimmistä ominaisuuksista, joka yhdistää ns. erittäin onnellisia ihmisiä (Fredrickson 2009). Vastaavia ominaisuuksia ovat muun muassa tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, kiitollisuus kaikesta saadusta, selkeät tavoitteet elämässä, kyky ja halu elää tässä hetkessä, kyky uppoutua työhön ja harrastuksiin sekä auttavaisuus elämäntaitona (Seligman 2003). (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: ) Juha Metso

50 Onnellisuus Eikö meidän pitäisi vihdoinkin myöntää ja kovaan ääneen, että antiikin filosofit, runoilijat, apostoli Paavali ja rohkeat romantikot olivat oikeassa jo aikojen alussa. (Pekka Mustonen Duodecim 2010;126: )

51 Juha Metso K2

52 Miksi järjestöjen ja kuntien kannattaa rakentaa auttamisja tukipolkuja yhdessä? RAY:n strategiaseminaari Jaana Viemerö

53 1. Miksi yhteistyötä tarvitaan?

54 Lähtökohtana ihminen Kunnat ovat olemassa tuottaakseen palveluita kuntalaisille Järjestöt määrittävät tehtävikseen - Asiantuntijuuden tuottamisen - Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan -Palveluiden tuottamisen (Sosiaaliturvan keskusliitto) Kuntien ja järjestöjen toiminnan päämäärät pitkälle yhtenevät: tuottaa hyvinvointia palvelujen, asiantuntijuuden ja informaation välityksellä

55 Kunnat ja järjestöt Vuonna 2010 järjestöjä ja yhdistyksiä oli yli 8500, joista paikallisyhdistyksiä n Paikallisyhdistysten toimialat jakautuivat seuraavasti: - vanhustyö 36 % - kansanterveystyö 30 % - vammaistyö 17 % - lastensuojelu 12 % -päihdetyö5% Järjestöjä ja yhdistyksiä oli yhtä kuntaa kohden n. 24 kpl

56 Yhteistyön taustaa Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt syntyivät 1800 luvun lopulla auttamaan vaikeimmissa tilanteissa ja ilman omaan syytään vaikeaan asemaan joutuneita ihmisiä - Päihdetyö - Mielenterveystyö - Lastensuojelu Vastaavasti vuonna 1936 laadittiin - Lastensuojelulaki - Alkoholistilaki - irtolaislaki Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin v järjestöjen, valtion ja kuntien keskinäisen yhteistyön edistämiseksi.

57 1900 luvun alussa eri toimijoiden roolit eivät vahvasti eronneet toisistaan 1980 luvulla sosiaalihuollossa vahva ammatillisuuden korostus -> järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön luonne muuttui 1990 luvulla nähtiin, että yksilöiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja vaativat useita toimijoita luvulla puhuttiin moniammatillisesta, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jolla tarkoitettiin lähinnä eri hallintokuntien edustajia luvun alussa puhuttiin moniammatillisesta verkostotyöstä, jolla tarkoitettiin lähinnä eri viranomaisten välillä tehtävää yhteistyötä - Nyt puhutaan monialaisesta verkostotyöstä, joka käsittää laajasti alan toimijat

58 Kuntien tehtävät Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta Kunnat voivat tuottaa palvelut -itse - yhdessä muiden kuntien kanssa - ostopalveluina

59 Sosiaalihuoltolaki määrittää kuntien tuottamat sosiaalipalvelut: Kunnan on jäljempänä säädetyin tavoin huolehdittava seuraavien sosiaalipalveluiden järjestämisestä: 1)sosiaalityö 2)kasvatus- ja perheneuvonta 3)kotipalvelut 4)asumispalvelut 5)laitoshoito 6)perhehoito; sekä 7)vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta

60 Kunnan on myös huolehdittava lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, vammaisuuden perusteella järjestettävien palvelujen ja tukitoimien sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden, lastenvalvojalle säädettyjen tehtävien ja muiden isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen, elatusavun turvaamiseen, ottolapsineuvontaan, perheasioiden sovitteluun, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanossa toimitettavaan sovitteluun kuuluvien toimenpiteiden sekä omaishoidon tuen ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa säädetyistä tehtävistä sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään (17 )

61 2. Miksi yhteistyötä tarvitaan juuri nyt?

62 Kuntien määrä vuodesta 1917 vuoteen 2009

63 Työikäisen väestön muutos Kuvio 6.9 Työikäisen väestön (15-64 v.) määrän muutos (%) Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala, Lappi Pohjois-Savo Etelä-Karjala Satakunta Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Koko maa Vars inais -Suom i Kanta-Häme Pohjois-Pohjan. Itä-Uusimaa Päijät-Häme Uusimaa

64 200 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997= Toimintamenot Verorahoitus 1) * 10** 11** Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti ) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) /hp

65 Asukkaita suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla Asukkaita suunnilleen saman verran kuin Helsingissä Lähde: Tilastokeskus /RK Affecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Jussi Merikallio Pääkaupunkiseudulla asukkaita n. 1,0 milj. Helsingissä asukkaita n. 0,57 milj.

66 Väestönmuutosprosentti kunnittain Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kuntajako 2010 Muutos-% ,9 0-9,9 0-9, ,9 20- KEMI OULU ROVANIEMI KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI LAPPEENRANTA KOUVOLA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

67 3. Yhteiset auttamis- ja tukipolut

68 Tulevaisuuden haasteet Palveluiden tuottamiseksi kuntalaisille tarvitaan tulevaisuudessa kaikkia alan toimijoita Tulevaisuudessa tarvitaan monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä Yhteistyön tulee perustua selkeälle tarpeelle ja sovitulle työnjaolle Palvelujen tuottamistapoja ja sisältöjä tulee pohtia Palveluiden tehostamiseksi niiden tuottamista tulee katsoa enemmän asiakkaan näkökulmasta Projekteja tarvitaan palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseen, testaamiseen ja levittämiseen

69 Maslow`n tarvehierarkiateoria 1. fysiologiset tarpeet 2. turvallisuuden tarpeet 3. liittymisen tarpeet 4. arvostuksen tarpeet 5. itsensä toteuttamisen tarpeet

70 Yhteistyön mahdollisuudet pysyvissä rakenteissa Kuntien palvelut pitkälti määrämuotoisia, vastaavat ennalta määritettyyn tarpeeseen Palveluita ennen, niiden aikana ja niiden loputtua tarvitaan joustavampia, pehmeitä palveluita mitkä voisi olla lapselle, sairaalle tai vanhukselle tärkeämpää kuin toisen ihmisen läsnäolo?

71 Yhteistyön mahdollisuudet hankkeissa Hankkeet mahdollistavat uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilun ja käyttöönoton Yhteisissä hankkeissa mahdollisuus keskustelevaan ja uutta luovaan yhteistyöhön Hankkeet mahdollistavat eri toimijoiden tutustumisen toistensa työn sisältöihin ja luovat pohjaa pidempiaikaiselle yhteistyölle Hankkeet mahdollistavat uudentyyppisen työnjaon ja roolituksen eri toimijoiden välillä Hankkeet mahdollistavat painotuksen siirtämisen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän työn suuntaan

72 Hankkeiden haasteet Hankkeet ovat AINA määräaikaisia Hankkeiden tavoitteiden täytyy olla kaikille selkeät Työnjaon ja roolituksen tulee olla selkeästi sovittu Erilaisten työskentelykulttuurien yhteensovittaminen Olemassa oleva tarve uusille menetelmille ja toimintatavoille

73 Voit tehdä, mitä me emme voi tehdä, ja me voimme tehdä, mitä Sinä et voi tehdä, mutta yhdessä voimme tehdä jotain kaunista. Tehkää pieniä asioita rakkaudella, niin ovet avautuvat suuremmille. Äiti Teresa ( )

74 Tapausesimerkki järjestön ja kunnan yhteistyöstä: Nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Kari Lankinen, järjestöpäällikkö, Väestöliitto Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoon kaupunki

75 Mikä on Vastaamo? Vastaamo on verkkopalvelu, jossa voit kysyä sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisilta mitä vain. Sinua ei voida tunnistaa. Kysymyksiäsi tai saamiasi vastauksia ei näytetä muille. Kysymyksesi voit jättää milloin vain ja mistä tahansa. Väestöliiton psykologit ja psykoterapeutit vastaavat arkipäivisin 24 tunnin sisällä. VÄESTÖLIITTO K Lankinen 2

76 Vastaamo hankkeen taustaa Väestöliitto kehittää hanketta yhteistyössä Mental Capital Care Oy:n kanssa Vuonna 2009 Sitran Kuntaohjelma otti Vastaamon yhdeksi hankkeistaan ja yhteistyö Väestöliiton kanssa käynnistyi. Vastaamo pilotoitiin onnistuneesti tuotantokäytössä Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaalla keväällä 2010 Käyttö laajenee elokuussa 2010 Espoossa asiakkaalle ja syksyllä noin kymmeneen uuteen kaupunkiin VÄESTÖLIITTO K Lankinen 3

77 Väestöliiton nettipalvelut Pitkä kokemus maksuttomista ja valtakunnallisista nettipalveluista Väestöliiton nettisivuilla käy lähes kävijää kuukaudessa. Tietoa ja artikkeleita: o vanhemmuudesta, parisuhteesta, seksuaaliterveydestä ja monikulttuurisuudesta. Nuorille oma kokonaisuus. Asiantuntijatiedon lisäksi tarjoamme seuraavia nettipalveluja: o Nettivastaanotot o Kysy asiantuntijalta palstat o Sähköpostineuvonta VÄESTÖLIITTO K Lankinen 4

78 Asenneilmapiiri muuttunut Nuoret vanhemmat näkevät vanhemmuuden entistä useammin yhteisenä asiana. o Useimmat ovat samaa mieltä, että liiton pysyvyys vaatii nykyisin parisuhteen hoitamista. o Useampi kuin joka kymmenes aikuinen suomalainen on hakenut apua parisuhdeongelmiin. Sukupuolten välillä kuitenkin suuri ero: o Naiset hakevat melkein kaksi kertaa miehiä useammin ammattilaisen apua parisuhteensa ongelmiin. o Miehet ovat myös naisia useammin sitä mieltä, että saatu apu ei ole ollut riittävää. (A. Rotkirch & T. Ristimäki / Väestöliitto) VÄESTÖLIITTO K Lankinen 5

79 Nimettömyys tärkeää Mielenterveysaiheiseen keskustelupalstan liittyvän tutkimuksen mukaan 85 % piti erittäin tai melko tärkeänä mahdollisuutta esiintyä nimettömänä. o Moni koki, ettei omista kokemuksista kertominen olisi ollut mahdollista ilman nimettömyyden tuomaa suojaa. (Panula-Ontto, 2008) Ihmiset eivät välttämättä halua käsitellä parisuhdettaan ja seksuaalisuuttaan neuvolan perhevalmennusryhmissä o Aiheesta keskustelu asiantuntijan tai työntekijän kanssa koetaan tärkeäksi. o Usein myös kysymykset parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen aktivoituvat perhevalmennuksen päätyttyä. (Ala-Luhtala 2008, Viljamaa 2003) VÄESTÖLIITTO K Lankinen 6

80 Miten kohdentaa palvelut? Yhteiskunnan tuella tuotetut valtakunnalliset palvelut erittäin toimivia, mutta resurssit valitettavasti riittämättömiä. Miten kohdentaa anonyymit nettipalvelut oikealla tavalla (esimerkiksi osaksi kuntien peruspalveluita)? Miten tuottaa nettipalvelut tavalla, jossa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne sekä mahdollistetaan ohjaus ja neuvonta silloin asiakas sitä eniten tarvitsee? Miten hyödyntää esimerkiksi uudistettuja laajoja terveystarkastuksia neuvontapalveluiden kohdentamisessa? VÄESTÖLIITTO K Lankinen 7

81 Neuvontaseteli ohjaa Vastaamoon VÄESTÖLIITTO K Lankinen 8

82 Asiantuntija antaa vastauksen Palvelu on anonyymi, asiakkaalle maksuton. Kysymyksen voi jättää koska tahansa Vastauksen saa arkipäivisin 24 tunnin sisällä. Vastaajina ovat Väestöliiton perhe- ja parisuhdepalveluiden asiantuntijat. VÄESTÖLIITTO K Lankinen 9

83 Vastaamo hankkeen yhteistyö VÄESTÖLIITTO K Lankinen 10

84 Mitä on saatu aikaan? Yhteistyön kautta on vuodessa rakentunut vahva ja nopeasti laajeneva kehittämishanke Hankkeessa mukana olevien kumppaneiden selkeät roolit mahdollistavat kehittämishankkeen nopean levittämisen o Tammikuussa 2010 palvelu käynnistyi 8 neuvolassa ja yhdessä koulussa o Helmikuussa 2011 palvelu laajeni kaikkiin Espoon kaupungin neuvoloihin, koko perhetyön kenttään, 7 kouluun sekä Kauniaisiin Palvelu on heti alusta lähtien ollut espoolaisten vanhempien käytössä Kehittämistyö ja asiantuntijaneuvonta kulkevat käsi kädessä o Vuosien aikana seteleitä jaettu toimipisteisiin kpl VÄESTÖLIITTO K Lankinen 11

85 Ketkä tekevät yhteistyötä? Espoon kaupunki, MCC oy ja Väestöliitto toimivat kehittämistyön kumppaneina Olennaista yhteistyön onnistumiselle on ollut Lapsen ääni hankkeen välityksellä mahdollistunut tiivis kehittäjien verkosto o Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kirkkonummella ja Kauniaisissa. Merkittävä tekijä on ollut myös Espoon kaupungin palveluverkoston avoimuus ja innokkuus ottaa uusi palvelumuoto vastaan nopealla aikataululla o Erityisesti perhepalveluissa neuvontaseteli mahdollistaa henkilökohtaisen, anonyymin ja tietoturvallisen tavan tarjota neuvontapalveluita netin välityksellä Taustalla Väestöliiton RAY:n tuettujen hankkeiden yli kymmenvuotinen kokemus valtakunnallisten nettipalveluiden kehittämisestä VÄESTÖLIITTO K Lankinen 12

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013

Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Vastaamo 2 hanke Espoo-Helsinki-Vantaa 1.11.2011-31.10.2013 Perhe- ja sosiaalipalvelujen jaosto 7.3.2012 Mervi Wallin Terveydenhoidon asiantuntija Lapsen ääni kehittämisohjelman osahankkeet 2011-2013 Varhainen

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 09.00 Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3. 09.00 Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnasta Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät 8.-9.11.2012 Vantaa Sini Toikka, kehittämiskoordinaattori, RAY 1 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoittaja RAY

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Haku päällä -ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa 9.00 Ajankohtaista avustustoiminnassa - osastopäällikkö Mika Pyykkö Toimeenpanosuunnitelman painopisteitä ja linjauksia valmistelutiimeittäin Terveyttä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Kuopio 24.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Kuopio 24.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Kuopio 24.3. 09.00 Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

PaKaste 2 kokous

PaKaste 2 kokous PaKaste 2 kokous 3.9.2010 Lapsen hyvä arki Pohjois-Pohjanmaan osahanke Margit Päätalo, Pohjois-Suomen alueellinen Kastesuunnittelija puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1

AlueAvain päivä. Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki. Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 AlueAvain päivä Huhtikuu 2012 Tampere, Kuopio, Helsinki, Ylikiiminki Avustusosasto, Anne Kukkonen, 17.4.2012 1 Esityksen sisältö Lukuja avustusmääristä Strategian päälinjat Toimeenpano suunnitelma Seuranta

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Rovaniemi 21.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Rovaniemi 21.3. Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Rovaniemi 21.3. 09.00 Seminaarin avaus Marika Leed, viestintäpäällikkö, RAY 09.05 RAY:n avustusstrategiakauden 2012 2015 tavoitteet: terveyden ja

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015.

AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvuSTuS- STRATegIA 2012 2015. AvustusstrATegia 2012 2015. RAY vahvistaa suomalaista hyvinvointia... 3 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen... 5. Lainsäädäntö... 6 Tavoitetila: Tuloksellinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot