Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere 31.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Tampere Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Päivi Sillanaukee, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Väli-Suomen Kasteen alueella Anne Astikainen, kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (Väli-Suomen Kasteen aluejohtoryhmän jäsen) Tapausesimerkki järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä: Elopolkuja - ikäihmisten yhteistyöverkosto Mika Vuori, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen suunnittelija, Tampereen kaupunki Anu Havas, projektityöntekijä, Voimaa vanhuuteen -hanke Raili Ikävalko, kehittämispäällikkö, Nääsville ry Lounas Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (LS K109) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (LS K108) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (Väinö Linna -sali) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (Väinö Linna -sali) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

5 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

6 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

7 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

8 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

9 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

10 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

11 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

13 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

14 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

15 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

16 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

17 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

18 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

19 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Ylijohtaja Päivi Sillanaukee Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö RAY:n seminaari , Tampere

20 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

21 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

22 STM:n järjestöpoliittisia linjauksia Järjestötoiminta tukee kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytyksiä. Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistetaan sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa EU- ja kv -linjausten valmistelussa. Kannustetaan järjestöjen alueellista yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (kunnat, 3. sektori, yritykset). Selvennetään sääntöjä voittoa tavoittelemattoman elinkeinotoiminnan osalta. Turvataan kansalaisjärjestöjen rahoitus

23 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa 1 (2) Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

24 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus

25 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

26 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 27 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä yli 105 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 33 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 17 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 13 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 10 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (3 kpl) 8 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 6 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Osallisuuden lisääminen ja aikuissosiaalityö 3 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

27 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

28 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle palveluohjaus matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

29 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

30

31 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

32 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

33 Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet RAY-strategiakiertue Tampere Anne Astikainen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Väli-Suomen aluejohtoryhmän jäsen 1

34 Väkiluku Väli-Suomessa yhteensä 1, 2 miljoonaa asukasta ( ) 83 KUNTAA 5 MAAKUNTALIITTOA 1 AVI 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ 3 SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTA 5 SOTE AMM.KORKEAKOULUA 3 YLIOPISTOA 2 ALUEELL. YLIOPISTOKESKIT. 2 STKL-PIIRIÄ Pohjanmaa Väli-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Suomi Päijät-Häme Itä- ja Keski-Suomi Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien toiminta-alueet Genimap Länsi-Suomi Etelä-Suomi /AA

35 Kasperi Kasperi II Väli-Suomen Kaste-hankkeet Ikäkaste - Äldre-Kaste Ikäkaste Äldre-Kaste II Välittäjä Välittäjä 2013 Potku Pitkäaikaisasunnottomuuden VeTe Vammaisväheneminen Kaste Aikuissosiaalityö S.O.S.

36 Aluejohtoryhmien esitys Kaste II -ohjelman kehittämiskohteiksi: Eheät palveluketjut ja vaikuttavat toimintamallit Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet nuoret ja nuoret aikuiset Toimiva sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Lapset, nuoret ja lapsiperheet Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikääntyneiden hyvinvointi Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen 4

37 Näkökulmia kunta-järjestö-yhteistyön kehittämiseen Kasteessa Järjestöjen näkemyksiä on Kasteen tavoitteissa Järjestöt hyvin mukana Kasteen rakenteissa; neuvottelukunta, alue- ja kansalaisjaoksen yhteistyö ja jokaisessa alueellisessa johtoryhmässä Kaikissa alueellisissa kehittämissuunnitelmissa mukana järjestöjen rooli Järjestöt mukana suuressa osassa käynnistyneistä kehittämishankkeissa erilaisin tavoin Kumppanuussopimuksissa ja rahallisessa yhteistyössä varovaisuutta

38 Hankeyhteistyö STKL:n kyselyn mukaan osahankkeet (vast.43) Järjestöjen rooli Kyllä Ei Ohjausryhmän jäsenyys 42% 58 % Asiantuntijajäsenenä 40% 60 % Konkreettisesti toteuttamassa 51 % 49 % Asiantuntemusta, ei rahakorvausta 18 % 82 % Ostopalvelusopimuksella 15% 85 % Järjestön hankerahoituksella 18 % 82% Kaste-hankkeen rahoituksella 24% 76 %

39 Kehittämisajatuksia Tarve saada järjestöjen ja kuntien toiminnat vielä nykyistä paremmin vuoropuheluun kaivataan työkaluja, joilla yhteistyötä synnytetään Kasteyhteistyössä annettavaa myös järjestöjen muulla toiminnalla kuin palveluilla: Kasteen osallisuus- tavoite edennyt huonosti! Järjestöt mukaan alusta lähtien hankkeiden valmisteluun avoimet kutsut, yhteinen valmistelu, STKL:n välittäjärooli alueilla Kumppanuuksien kehittäminen; kumppanuus kehittämisessä kirjattava jo suunnitelmaan, sopimukset; hankintalaki ei sille este Alueelliset kehittämissuunnitelmat aidosti välineeksi

40 Kasteen kautta yhteistyöhön Kunnalla ja järjestöillä on erilaiset toimintalogiikat ja usein myös erilaiset keinot, mutta tavoite ja päämäärät voivat olla yhteisiä. Kaste voi olla kunnan kehittämistoiminnan rahoittaja, RAY järjestön Synergiaetuja kannattaa hakea ja kehittämistä suunnitella yhteistyössä. 8

41 Elonpolkuja-verkosto Mika Vuori Suunnittelija Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I

42 Elonpoluille vuonna 1999 YK:n Ikäihmisten vuosi 1999 Suomessa teemana Vuosiin elämää Kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmä aloitteen tekijänä kumppaniksi ikäihmisten vuoden toimikunta Perustettiin kolmen hengen työryhmä suunnittelemaan ikäihmisten toimintakykyä edistävän kuntoutuksen toteuttamista yhteistyössä (Erkki Teinilä, Kirsti Ahvenainen(Viironen), Marjatta Helminen (Välilä)) Yhteistyöhalukkuutta tiedusteltiin kirjeitse laajalta joukolta toimijoita; 36 eri tahoa ilmoittautui mukaan Ensi vaiheessa sisältöjen miettimistä ja tavoitteiden asettamista sekä kumppanuuden määrittelytyötä Toiminta alkoi Sote:n kehittämisprojektina T A M P E R E E N K A U P U N K I 2

43 Verkoston laajeneminen Syntyi yhdessä valittu nimi ja logo: Vuoden 2001 kesäkuusta lähtien pysyvä vakanssi verkoston koordinoinnille Yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut 1999: n : 72 Yhdistyksiä, julkisen sektorin toimijoita, yksityisen sektorin toimijoita Tavoitteena toimiva kokonaisuus, ei kumppaneiden haaliminen Erilaisia toimintamuotoja: Yhteisiä hankkeita, tiedonvälitystä, vertaistukea ja koulutusta, tapahtumien järjestämistä, keskustelunavauksia T A M P E R E E N K A U P U N K I

44 Mitä olemme tänään? Alkuperäiset tavoitteet Kehittää ja lisätä ikäihmisten toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää toimintaa, erityisesti liikuntaa toimintakyvyn osana Edistää ikäihmisten psyykkistä ja sosiaalista vireyttä sekä yleistä aktiivisuutta Saattaa ikäihmisten parissa työskentelevät toimijat Tampereella entistä parempaan yhteistyöhön Edistää kuntouttavan työotteen omaksumista vanhustyössä edelleen toiminnan taustalla Perinteisiä tapahtumia: Kevätkävely Kevätkieppi Astu suveen Kohti itsenäistä vanhuutta seminaarit T A M P E R E E N K A U P U N K I

45 Toiminta hyödyttää kaikkia Kehitetään uusia monistettavia toimintamuotoja Monikanavainen tiedottaminen Asiantuntijapankki Alueelliset tapahtumat ikäihmisille Merkittävä voimavara kaupungille koordinaatiosta lisäpotkua yhteisöille Edullinen ja tehokas tapa levittää käytäntöjä Osaamisen lähde Tapahtumat tavoittavat tuhansia ikäihmisiä T A M P E R E E N K A U P U N K I

46 Elonpolkuja-tyyppisen organisoinnin voidaan katsoa sopivan tutkimuskohteina olleista verkostoista parhaiten kaupungin toimintojen järjestämiseen. Kaupungille on edullista ylläpitää verkostoa, jolla on selkeä tarkoitus ja johon ihmiset pääsevät osallistumaan. Erityisen suositeltavaa mallissa on yhdessä tekeminen: kaikki suunnitellaan ja toteutetaan itse. Jos kaupunki osallistuisi vahvemmin, toimijoiden motivaatio verkostoon saattaisi heiketä; verkoston vahvuus on juuri sen itseohjautuvuus ja vapaaehtoinen osallistuminen. (Westinen, Hanna Verkostot kunnallishallinnossa tapausesimerkkinä Tampereen kaupunki. Valtio-opin Pro gradu tutkielma. Tarkastuksessa) T A M P E R E E N K A U P U N K I

47 Haasteita Rahoitus mm. näkyvyyden ja tapahtumien järjestämisen kannalta ehdoton edellytys Toiminta usein pienen joukon varassa miten uudistua Edellyttää sitoutumista ei sopimusmenettelyä Koordinaattorin toiminta keskiössä muun ammatillisuuden lisäksi tarvitaan verkostotyön osaamista Osallistujien intressit - Julkisen toimijan riippumattomuus T A M P E R E E N K A U P U N K I

48 KIITOS! Lisätietoja Elonpolkuja- ennakoivan ja ehkäisevän vanhustyön yhteistyöverkostosta: Pekka Pälmä suunnittelija, vanhusasiat Tampereen kaupunki Konsernihallinto, tilaajaryhmä PL Tampere p T A M P E R E E N K A U P U N K I

49 Iäkkäiden ihmisten liikunnan palveluohjauksen toimintamalli v Nääsville ry RAY:n Avustusstrategiaseminaari Tampere ft Anu Havas

50 Taustaa Yhteistyöhanke Tampereen kaupungin kanssa Nääsville ry: käytännön vastuu ja hallinnointi RAY: rahoitus Yksi Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelman paikallishankkeista Kohderyhmä: kotona asuvat 75+ ikäiset tamperelaiset Tavoitteena: kohderyhmän toimintakyvyn kohentuminen

51 Missä asioissa tehtiin yhteistyötä Gerontologisen liikuntaneuvonnan tuotteistaminen työvälineeksi Ny tehrään kunnosta numeroo : - Vanhustyön ammattilaisten liikuntaneuvontataitojen lisääminen - Käytäntöjen yhtenäistäminen - Ryhmätoimintojen kehittäminen - Liikuntaneuvontamateriaalin kehittäminen

52 Yhteistyön n rakenne Gerlityöryhmä" Koulutukset Esimiespalaverit Viestintä

53 Pääseekö Tyyne 80 v. helpommin tuolilta ylös? Yhteistyön onnistumisen edellytyksiä/sudenkuoppia: - Työnjako - Vastuut - Halu kehittää työtä - Halu tehdä yhteistyötä - Juurruttaminen - Riittävät resurssit - INNOSTUS!!!

54 Kiitos!

55 YHDISTYSTEN YHDISTYS

56 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KOIVUPIRTIN SÄÄTIÖ LÄHIMMÄISPIRTTI ry MUOTIALAN ASUIN- JATOIMINTAKESKUS ry TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI ry TAMPEREEN KAUPUNKILÄHETYS ry TAMPEREEN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI ry TAMPEREEN VANHUSPALVELUYHDISTYS ry TAMPEREEN NAISYHDISTYS ry VIOLA- KOTIYHDISTYS ry

57 YHDISTYS KOKEILEE JA KEHITTÄÄ KOTONA SELVIYTYMISTÄ EDISTÄVIÄ TOIMINTOJA IKÄIHMISTEN, LAPSIPERHEIDEN JA KEHITYSVAMMAISTEN IHMISTEN TUKEMISEKSI