Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Kuopio 24.3.

Transkriptio

1

2 Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Kuopio Seminaarin avaus Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen: parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä. Riitta Viitala, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Kuntien ja RAY:n tukemien järjestöjen yhteistyömahdollisuudet Itä- ja Keski-Suomen Kasteen alueella Marja-Leena Meriläinen, sosiaalijohtaja, Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä Tapausesimerkki järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä: Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta JANE Marjut Arola, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Elina Pajula, kehittämispäällikkö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Lounas Mihin järjestöjen kannattaa strategiakaudella suunnata voimavaroja? Keskustelua ja työskentelyä RAY:n strategialinjojen mukaisissa työpajoissa Työpaja 1: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen (L1) Työpaja 2: Terveyttä ja hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisy (L3) Työpaja 3: Ongelmia kohdanneiden tukeminen ja auttaminen (L2) Iltapäiväkahvi Työpajojen yhteenveto (L2) Seminaari päättyy Avustustoiminta,

3 RAY:n avustusstrategiakauden tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen, ongelmien ehkäisy ja ongelmia kohdanneiden auttaminen RAY:n strategiakiertue Mika Pyykkö, osastopäällikkö, RAY Avustustoiminta, 2011

4

5 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuosille Uudistettu arpajaislaki voimaan lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä uudistetaan mennessä Laki raha-automaattiavustuksista Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustustoiminta,

6 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustustoiminta, 2011

7 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustustoiminta, 2011

8 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustustoiminta, 2011

9 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustustoiminta, 2011

10 Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen (1) Edistetään ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, vahvistaa sosiaalisia verkostojaan ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten osallistumisen ja mukanaolon edistäminen Itsenäisen suoriutumisen ja elämänhallinnan edistäminen Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Hyvinvoinnille suotuisten elämäntapojen ja valintojen mahdollistaminen Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen Osallisuuden vahvistaminen, ihmiset yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Oikeuksien valvonta; järjestöt ihmisten edustajana ja äänenä Avustustoiminta, 2011

11 Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen (2) Ehkäistään ihmisten terveyttä ja toimintakykyä uhkaavien ongelmien syntymistä tai vaikeutumista. Terveyttä uhkaavien ongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin Sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Hyvinvointia uhkaavien riskien välttämiseen liittyvien mahdollisuuksien lisääminen Riskien tunnistaminen, niiltä suojautuminen ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Omaehtoisen suoriutumisen edistäminen myös elämän riskitilanteissa Ongelmien ja riskien vähentäminen vaikuttamalla niiden kehitykseen Avustustoiminta, 2011

12 Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen (3) Edistetään ihmisten omaehtoista suoriutumista ja käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämistä. Järjestölähtöisen avun ja tuen tarjoaminen kanssaihmisille Käyttäjä- ja asiakasnäkökulman ja kokemusasiantuntijuuden varmistaminen palveluiden kehittämisessä ja niiden toimivuuden arvioinnissa Syrjäytyneiden auttaminen ja tukeminen heidän saamisekseen yhteiskunnan mahdollisuuksien ja palveluiden piiriin Avustustoiminta, 2011

13 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustustoiminta, 2011

14 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset Avustustoiminta, 2011

15 Vuodelle 2012 jaettavissa olevat avustukset Avustussumman arvioidaan olevan 291 miljoonaa euroa (2011: 268,2 m ) Sisältää terveyden edistämisen määrärahan ns. järjestöjen osuuden Varaukset noin 218 miljoonaa euroa (2011: 221 m ) eli noin 75 % jaettavasta määrästä Uusiin toimintoihin ja hankkeisiin käytettävissä noin 73 miljoonaa euroa (2011: 58 m ) Valtiokonttorille 93 miljoonaa euroa (2011: 99,3 m ) Avustustoiminta, 2011

16 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n johtokunta maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustustoiminta,

17 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustustoiminta, 2011

18 Avustusohjelmat Lapsen turvallinen elämä Ikääntyneen hyvä arki Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustustoiminta, 2011

19 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun Avustustoiminta, 2011

20

21 Järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen - parempaa vaikuttavuutta järjestöjen, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä Riitta Viitala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveysministeriö RAY:n seminaari Kuopio

22 Sosiaalisesti kestävä Suomi Sosiaali- ja terveysministeriön strateginen tavoite Kestävä kehitys muodostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukee terveyttä ja toimintakykyä antaa turvaa ja palveluja

23 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

24 STM:n järjestöpoliittisia linjauksia Järjestötoiminta tukee kansalaisten osallistumista ja hyvän elämän edellytyksiä. Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen kanssa ja vahvistetaan sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin. Tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa EU- ja kv -linjausten valmistelussa. Kannustetaan järjestöjen alueellista yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa (kunnat, 3. sektori, yritykset). Selvennetään sääntöjä voittoa tavoittelemattoman elinkeinotoiminnan osalta. Turvataan kansalaisjärjestöjen rahoitus

25 Uusi terveydenhuoltolaki tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa 1 (2) Uusi terveydenhuoltolaki voimaan Laissa säädetään terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä Lain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Kustannusten kasvun hillitseminen

26 Uusi terveydenhuoltolaki 2 (2) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja laadittava kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus

27 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste-ohjelma) tukee osaltaan STM:n strategian toimeenpanoa Kaste-ohjelma on yksi STM:n strategian toimeenpanon väline ja hallitusohjelman täsmentäjä. Katsotaan Kaste-ohjelman esittelyfilmi (4 min.)

28 Vuosina myönnetyt Kastevaltionavustukset teemoittain Avustuksia on myönnetty 23 usean kunnan yhteiselle kehittämishankkeelle ja 10 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen toimintaan, yhteensä noin 82 miljoonaa euroa (suluissa hankkeiden lkm) Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen (5 kpl) 28 milj. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (4 kpl) 14 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen (3 kpl) 11 Perusterveydenhuollon vahvistaminen (3 kpl) 8 Terveydenhuollon henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi (2 kpl) 5 Vanhusten palvelujen kehittäminen (3 kpl) 5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet (2 kpl) 5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (10 kpl) 5 Vammaispalvelujen kehittäminen (1 kpl)

29 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 1 (2) Ihminen nähdään psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lasta ja nuorta ei viedä erityispalveluihin korjattavaksi, vaan apu tuodaan kotiin, päivähoitoon ja kouluun erityispalvelut tukevat peruspalveluja lapsen, nuoren ja perheen tueksi ammattilaisia ja vapaaehtoisia (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot)

30 Ihmiskeskeisyys Kaste-ohjelmassa 2 (2) Vanhusten palvelut kotona asumisen tukeminen kodinomainen palveluasuminen palveluohjaus (avun löytyminen turvattava) mielekäs elämä, yksinäisyyden vähentäminen (esim. vertaistuen, kulttuurin ja liikunnan eri muodot) Mielenterveys- ja päihdepalvelut kokonaisvastuun ottaminen, lopetettava ihmisten pompotteleminen ammattilaiselta toiselle palveluohjaus matalan kynnyksen palvelut ihmisen huomioiminen kokonaisuutena: keho, mieli ja ihmissuhteet

31

32 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste-ohjelman ensimmäinen ohjelmakausi on päättymässä ja seuraavan ohjelmakauden valmistelu on alkanut. Kaste-ohjelman rooli korostuu STM:n ohjelmajohtamisen ja informaatio-ohjauksen välineenä. Kaste II -ohjelmasta tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi

33 Kaste II -ohjelmasta pääohjelma Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokyläohjelman kanssa) Uuden hallitusohjelman valmistuttua saadaan poliittiset linjaukset. Valtioneuvoston vahvistus marraskuussa Tiedottaminen tammi-maaliskuu 2012 yhteistyössä eri toimijoiden ja rahoittajien kanssa

34 Kansalaisjärjestöjä kutsutaan yhteistyöhön: ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön uusien toimintamallien kehittämiseen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen yhteisöllisyyden lujittamiseen henkisen ja aineellisen hädän tunnistamiseen sosiaalisen työllistämiseen sähköisen verkkoympäristön hyödyntämiseen kansalaisten osallisuuden edistämisessä sekä erityisesti niiden tukemiseen, jotka eivät kykene toimimaan ilman apua julkisessa palvelujärjestelmässä tai hoivapalvelumarkkinoilla On kuitenkin huomattava, että nämä painotukset eivät vähennä kansalaisjärjestöjen perinteisen edunvalvontatyön ja auttamistyön suurta merkitystä

35 Sosiaalista ja terveellistä elämää!

36 Kuntien ja järjestj rjestöjen jen yhteistyömahdollisuudet Itä- ja Keski-Suomen kastealueella Marja-Leena Meriläinen inen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

37 Pohjois-Savon perusterveyden- huollon ja sosiaali- toimen yhteis- toiminta-alueet alueet Lähde: PSL Pohjakartta Maanmittauslaitos

38 Toiminta-alue alue Väestö Yhteensä n as. Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä

39 Toiminta Kuudesta yksi Järjestämisvastuu kuntayhtymällä Sosiaalihuollon palvelut Terveydenhuollon palvelut perusterveydenhuolto peruserikoissairaanhoito Iisalmen sairaala Koljovirran sairaala Erikoissairaanhoidon ostot (KYS) Ympäristöpalvelut ympäristönsuojelu ympäristöterveydenhuolto eläinlääkintä

40 Toiminnan volyymi Kokonaisbudjetti n. 165,0 milj. Jäsenkuntien maksuosuudet n. 120,6 milj. Iisalmi n. 64,7 milj. Kiuruvesi n. 29,1 milj. Sonkajärvi n. 15,2 milj. Vieremä n. 11,6 milj. Ulkokuntamyynti ( ) n. 3 milj. Henkilöstö: 1300 vakituista, n. 350 määräaikaista, yht. n Tilat: k-m2, pääosin kunnilta vuokralla, sairaalat omia kiinteistöjä

41 Väestön n kehitysennuste

42

43 SOSIAALI-JA TERVYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA KASTE TAVOITTEET: Osallisuus lisääntyy Syrjäytyminen vähentyy Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Alueelliset erot kapenevat Vahvistetaan asiakkaan asemaa toimenpiteet: kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä luodaan toiminta mahdollisuuksia erilaisille matalan kynnyksen paikoille ennaltaehkäiseminen, varhainen puuttuminen

44 Kaste Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiset valinnat 1. Hyvinvoinnille vahva perusta - Luodaan työllä ja osallisuudella - Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa - Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla - Elämän eri osa-alueet tasapainoon - Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - Vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja - Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi - Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat - Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta - Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta - Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa

45 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN N STRATEGISIA TAVOITTEITA ennaltaehkäisevä työ laitoshoidon purkaminen: hoiva- ja hoitopalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut asiakkaan valinnanvapaus kuntoutus osallisuus monia toimijoita palvelutuotannossa

46 JULKISTEN PALVELUIDEN OMINAISUUKSIA palvelut lakisääteisiä palvelut perustuvat mm. kriteeristöihin ja ohjeisiin, lainsäädäntöön, lähetteisiin järjestämisvastuu ennaltaehkäisevä työ? ei vertaistuen mahdollisuutta kontrolli? talousohjauksen vaikutus, rahoitus verot/valtionosuudet

47 JÄRJESTÖTYÖN N OMINAISUUKSIA ennaltaehkäisevä työ vertaistuki kaikille avointa edunvalvonta Osallisuus ja yhteisöllisyys kuntouttava toiminta mahdollisuus hankkeisiin: uusien toimintamallien kehittäminen rahoitus: jäsenmaksut, avustukset jne.

48 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja keskeiset järjestj rjestökumppanit: Iisalmen Nuorisontuki ry ( pajatoiminta, ateriapalvelut ) Päiväkeskus Pysäkki ry: Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi (asumisen tukeminen, päivätoiminta) MLL, Perheentalo yhteistyö ( kahvilatoiminta ) MLL, Perhekeskus Onni ja Ilona ( ryhmät, lapset, vanhemmat ) MLL, Lastenhoitotoiminta ( ns. kotipalvelu ) Pelastakaa Lapset ry, Eppu tukihenkilötoiminta Iisalmen Mielenterveystuki ry /Vertaistukikeskus Louhentupa (ruokailu, päivätoiminta) Sonkajärven Mielenterveyskerho ry /Päiväkeskus Touhula Kiuruveden Varapäre Oy /Leppäkerttu ( päivätoiminta ) euroja järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön varattu avustuksina n. v n e. Lisäksi palveluja ostetaan järjestöiltä

49 YHTEISTYÖN N EDELLYTYKSIÄ JA MAHDOLLISUUKSIA julkisen toimijan ja järjestötoimijan roolit selkeät järjestötyön jatkuvuus järjestötyön rahoitus säännöllinen yhteistyön ja roolien tarkastelu valtakunnalliset linjaukset rahoittajien linjaukset mahdollisuus yhteisiin hankkeisiin: uusien toimintamallien kehittäminen

50 Kiitos!

51 Järjestö kunta vuoropuhelun edistäminen: Pohjois-Karjalan järjestöasian neuvottelukunta JANE Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari Kuopio Marjut Arola, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

52 Maakuntaohjelmat ohjaavat aluekehitystyötä Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 strategiaosa

53 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT toimintalinjaa: Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta Menestys viriää osaamisesta Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta Puitteet houkutteleviksi

54 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelma 2015 Strategiaosa valmistui kesällä toteuttamissuunnitelma vuosille valmistui kesällä 2010 Jatkossa toteuttamissuunnitelmat laaditaan vuosittain Hyvinvointitoimenpiteet maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vuosittain

55

56 Hyvinvoinnin osa-alue 5/5: Aktiivinen ja osallinen kansalainen Edistetään ja kehitetään uusia osallistumisen keinoja ja kanavia kuntalaisena toimimiseksi. Kohdennetaan toimenpiteitä erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja eri syistä huono-osaisuutta kokevien ihmisten osallisuuden lisäämiseksi. Tuetaan järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistamalla niiden toimintaresursseja. Tuetaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä maakunnan järjestöasiain neuvottelukunnan ja kuntakohtaisten järjestöfoorumien kautta. Hyödynnetään ja tehostetaan järjestöillä olevan tiedon käyttöä osana aluekehittämistä: kyläsuunnitelmat, kansalaiskyselyt, järjestöjen raportit ja tutkimukset.

57 POKAT 2014 maakuntaohjelman alainen strateginen teemaryhmä järjestöedustajaa ja asiantuntijajäsentä Asioita valmistelee työvaliokunta: Puheenjohtaja Juha Hämäläinen Varapuheenjohtaja Timo Puustinen Sihteeri Elina Pajula, STKL Mirja Huuskonen, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät Vastuuhenkilö maakuntaliitossa Marjut Arola

58 Maakuntaliitto järjestöt yhteistyöprosessi Järjestöfoorumi Työryhmä Pohjois-Karjalan Hyvinvointiryhmä Hyvinvoinnin koordinointihanke Hyvinvointialan Järjestöstrategia Maakuntaliiton resursoimana Yhteistyössä järjestöjen kanssa 36 toimenpideehdotusta Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Maakuntaliiton Asettama Monialainen Tavoitteet (4) JANE POKAT 2014 Maakuntaohjelman Strategiseksi Teemaryhmäksi Maakuntaohjelman seuranta Järjestö/ kansalaistoiminnan vaikuttavuus I kokoonpano II kokoonpano III kokoonpano 8/2005 9/2007 4/2008 8/2009 1/2011

59 Neuvottelukunnan jäsenet VARSINAISET VARAJÄSENET STKL P-K:n kylät P-K kansanterveydenkeskus PoKaLi SPR Savo Karjala P-K työttömien toimintajärj. P-K Sosiaaliturvayhdistys Keski-Karjalan Jetina P-K:n Sydänpiiri Kalevan Rasti, Joensuu SPR Viinijärven osasto Tohmajärven aktiivit

60 Neuvottelukunnan jäsenet VARSINAISET Kotikartanoyhdistys Ilomantsin 4H-yhdistys Joensuun seudun luonnonystävät Suomen Metsästäjäliiton P-K:n piiri Joensuun Setlementti TeatteriSatama Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys P-K:n Syöpäyhdistys MSL:n Itä-Suomen aluekeskus P-K:n maakuntaliiton eläkeläistyöryhmä Asiantuntijajäsenet: Kunta ja ELY VARAJÄSENET Joensuun seudun mielenterveysseura Joensuun 4H-yhdistys Savo-Karjalan luontopiiri Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö MLL, P-K:n piiri Joensuun Popmuusikot JoMoNi Joensuun seudun Diabetes ry TSL Eläkeläiset ry, P-K:n aluejärjestö

61 Neuvottelukunnan tavoitteet 1. Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa 2. Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä 3. Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi 4. Edistää demokratiaa ja osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni kansalaisjärjestöjen kautta osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa

62 Tuloksia/avauksia Yhteiset foorumit Järjestöfoorumit, järjestöpäivät Yhteinen tiedottaminen Järjestöjen Venäjä-yhteistyö Erityisesti Venäjän Karjalaan Järjestöjen koulutusyhteistyö Yhteisen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, maahanmuuttajat mukaan järjestötoimintaan Vaikuttamisyhteistyö Järjestöjen ääni maakunnan ohjelmiin Kuntakierros

63 Kunta-järjestö yhteistyö Strateginen yhteistyö: jonkin verran erillisohjelmien puitteissa sekä maakuntatasolla Kumppanuusyhteistyö: kunnat toivovat lisää paikallista sopimusyhteistyötä järjestöjen kanssa Perusyhdistystoiminta-kunta vuoropuhelu: järjestöt toivovat kunnilta tiloja, tukea ja arvostusta EP, MA 2010

64 Jatkotoimet kuntayhteistyössä vuonna 2011 Järjestö-kuntayhteistyön vahvistaminen on yksi Janen keskeinen toimintaulottuvuus uusi rohkea askel tässä! Kuntien tuki kunnallisten järjestöstrategioiden laatimisessa. Viranhaltijoiden kouluttaminen järjestötoiminnasta: myönteinen markkinointikierros. Järjestöjen roolin vahvistaminen aluekehitystyössä Aktiivisen osallistumisen mahdollistaminen ohjelmatyöhön ja strategioiden laatimiseen. Jatkuvan avoimen vuoropuhelun tarve.

65 Kiitos! Lue lisää: