uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen

Transkriptio

1 uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen Laivaseminaari hanketoimijoille

2 SISÄLTÖ Seminaariohjelma osallistujat 5 Visio Erilaiset projektimallit 8 Huipputyökalu 11 Workshop-työskentely 13 Liite: Hanketoimijoiden laivaseminaari jatkoi Nuorisotakuu NYT -hankkeessa järjestettyjä seminaareja, joiden tavoitteena on koota yhteen keskeiset toimijat, selkeyttää haasteet ja vastuut sekä sopia konkreettisista toimenpiteistä nuorisotakuun toteutumisen varmistamiseksi. Laivaseminaarin järjesti Nuorisotakuu NYT -hanke yhteistyössä Turun kaupungin nuorisotakuun toteutumista seuraavan ohjausryhmän kanssa.

3 OHJELMA Laivaseminaari: Uusia innovaatioita nuorisotakuun toteuttamiseen Aika: klo 8:15 Paikka: picnic-risteily Turku Maarianhamina Turku (Viking Line) 8:15 Lippujen jako satamassa (Viking Linen terminaali, M/S Amorella) 8:45 Laiva lähtee, aamukahvi (kokoustilat, kansi 10) 9:00 Seminaarin avaus: Nuorisotakuu NYT -hanke ja johdatus päivän työskentelyyn Projektipäällikkö Matti Mäkelä 9:30 Uudet projekti-, innovointi- ja levittämismallit hanketoiminnan tukena Projektipäällikkö Matti Mäkelä Projektikoordinaattori Jaana Kilpinen 10:00 Workshop-työskentely nuorisotakuun parhaat käytännöt ja niiden levittäminen nuorisotakuun esteet ja miten niistä päästään eroon kohti uusia innovaatioita 13:00 Tulosten purku ja jatkotoimista sopiminen 14:10 Laivan vaihto Maarianhaminassa (M/S Viking Grace) 15:00 Ruokailu 17:00 Vapaata innovointia ja jatkotoimien suunnittelua 19:50 Laiva saapuu Turkuun Osallistujat: Matti Mäkelä, Anu Parantainen, Jaana Kilpinen, Heidi Hakkarainen, Sari Jansson, Tommi Hannuksena, Mika Salonen, Timo Haukoja, Hannu Laine, Okko Tuominen, Kirsi Mäkinen, Mia Gästgivar, Rolf Holmberg, Arja Asunmaa, Jarkko Åkerberg, Satu Aarnio, Essi Erävesi, Mari Korhonen, Mervi Leino, Hanna Pyhäranta, Yli-Liipola Leena, Taru Laaksonen 4 5

4 VISIO 2017 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu Turun seudulla. Tämä tarkoittaa seuraavia asioita: jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän voi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun hänelle mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90 %) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään tai jatkokoulutukseen jokaiselle työttömälle nuorelle löydetään hänen tarpeitaan vastaava työ-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään vanhemmat tukevat nuorta tämän pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja vanhemmat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea kaikki toimijat viranomaisista työelämään tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja keskittyvät mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen vaikuttavia ja tehokkaita toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu 6 7

5 MUST-WIN BATTLE Must-win battle -ajattelussa johto on valinnut strategian jalkauttamisen kannalta muutaman keskeisen tavoitteen ja painopisteen, joiden saavuttamiseen kaikki kehittämistoimenpiteet ja niiden vaatimat resurssit suunnataan ja joiden etenemistä johto sekä tehtävään nimetyt vastuuhenkilöt aktiivisesti seuraavat ja arvioivat. KETTERÄT JA PERINTEISET PROJEKTIMALLIT Ketterät projektit käsite on kehitetty alkujaan ohjelmistojen kehittämiseen. Sen periaatteita voi kuitenkin hyödyntää myös muussa kehittämistoiminnassa. Ketterät ja perinteiset projektimallit voi erotella vaikkapa seuraavasti: DARPA DARPA (Defense Advanced Research Projects Agency) on Yhdysvaltain puolustusvoimien tutkimusorganisaatio. DARPA on rahoittanut esimerkiksi internetin, gps-paikannuksen ja häiveteknologian kehittämistä. Kehittämismallissa keskeistä on se, että tavoitteet asetetaan niin kunnianhimoisiksi, että jopa 85 % hankkeista epäonnistuu. Tästä huolimatta myös epäonnistuneista hankkeista on saatu paljon uutta tietoa ja hyödynnettäviä tuloksia. Mallissa korostuu ajatus, että turvallisilla ja liian helposti saavutettavilla tavoitteilla saadaan parhaimmillaankin vain keskinkertaisia tuloksia. Ketterät projektit: Yksilöt ja vuorovaikutus Toimivat sovellukset Yhteistyö Muutokseen reagointi Perinteiset projektit: Prosessit ja työkalut Tarkka dokumentointi Sopimusneuvottelut Suunnitelmien noudattaminen 8 9

6 HUIPPUTYÖKALU SITOUTTAMINEN JUURRUTTAMINEN LEVITTÄMINEN KARTOITUS haasteiden identifiointi mahdollisten ratkaisujen kartoitus suunnittelu KOKEILU osa/osia hyvästä käytännöstä käyttöön koko käytäntö otetaan käyttöön modifiointi uuteen toimintaympäristöön pilotointi kehittämisprojekti kokeilu/käyttöönottoprojekti KÄYTTÖÖNOTTO tuotteistaminen juurrutus levittäminen syvälevitys uudet kehittämisideat UUDET KEHITYSIDEAT 10 11

7 RYHMÄJAKO WORKSHOP-TYÖSKENTELY RYHMÄ 1 Matti Mäkelä...Turun kaupungin sivistystoimiala Arja Asunmaa...Raision seudun koulutuskuntayhtymä Mia Gästgivar...Turun kaupungin sivistystoimiala Heidi Hakkarainen...Turun kaupungin sivistystoimiala Hannu Laine...Turun kaupungin sivistystoimiala Kirsi Mäkinen...Turun kaupungin sivistystoimiala Jarkko Åkerberg...Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry RYHMÄ 2 Anu Parantainen...Turun kaupungin sivistystoimiala Satu Aarnio...Bovallius-ammattiopisto, Turku Essi Erävesi...Peimarin kky Tommi Hannuksela...Turun kaupungin sivistystoimiala Mari Korhonen...Turun kristillinen opisto Mervi Leinoi...Salon seudun koulutuskuntayhtymä Hanna Pyhäranta...Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä/novida Leena Yli-Liipola...Raision seudun koulutuskuntayhtymä/naantalin ammattiopisto Askel 1: Vision purkaminen tavoitteiksi Askel 2: Mitkä toimenpiteet pitää toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi? Askel 3: Toimenpiteet jaotellaan kolmeen kategoriaan business as usual kehittämistoimenpiteet radikaalit innovaatiot Askel 4: Tulosten purkaminen ja jatkotoimista sopiminen RYHMÄ 3 Jaana Kilpinen...Turun kaupungin sivistystoimiala Timo Haukioja...Turun kaupungin sivistystoimiala Rolf Holmberg...Turun kaupungin sivistystoimiala Sari Jansson...Turun kaupungin sivistystoimiala Taru Laaksonen...Raision seudun koulutuskuntayhtymä/timali Mika Salonen...Turun kaupungin sivistystoimiala Okko Tuominen...Turun kaupungin sivistystoimiala 12 13

8 RYHMÄ 1 Jokaiselle nuorelle varmistetaan peruskoulussa ja sitä seuraavassa nivelvaiheessa riittävä tuki ja ohjaus, jotta hän voi peruskoulun jälkeen jatkaa koulutuksen tai muun hänelle mielekkään toiminnan kautta eteenpäin elämässään. Samalla varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu täydellisesti. Peruskoulussa riittävä ja monipuolinen ohjaus ja tutustuminen toiselle asteelle ja työelämään. Nivelvaiheen yhteistyö ja tiedonsiirto toimii ja osapuolet tietävät vastuunsa. Nuoret, jotka eivät saa koulutuspaikkaa tai ota sitä vastaan, saavat riittävän ohjauksen. Koulutuspaikkoja on riittävästi ja ne vastaavat kaikkien kohderyhmien tarpeisiin ja määriin. Riittävästi erilaisia koulutusmuotoja tai muita nuoren tarpeita vastaavia väyliä. Nivelvaiheen koulutusten yhteistyö toimii ja on samankaltaista koko V-S. Jokainen toimija analysoi vuosittain oman toimintansa tuloksia koulutustakuun näkökulmasta. Yhdessä sovitaan kehittämistoimista. Nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästä Nuoret osallistuvat palveluiden suunnitteluun ja arviointiin. Nuori on tietoinen olemassa olevista mahdollisuuksista. Nuori on motivoitunut selvittämään vaihtoehtoja. Nuoret tietävät, että omilla valinnoilla on seurauksia. Nuori johtaa omaa oppimistaan ja urasuunnitteluaan. Kaiken toiminnan taustalla on nuorten kannustaminen, ei heidän puolesta tekeminen. Viranomaistaso ymmärtää, että vastuun ottaminen voi olla nuoren näkökulmasta erilainen. TET-jaksot, koulukokeilut, tutustumisjaksot oppilaanohjaus tutortoiminta MAST-ohjausmalli etsivä nuorisotyö, nuorisotyö, ohjaamo koulutuspaikkoja riittävästi määrällisesti nivelvaihekoulutusten yhteistyö ja ohjaus verkostot toimivat aktiivisesti ja sitä tehostetaan alumnitoiminta oppilaanohjauksen kehittäminen ohjaamon/ohjauspalvelujen kehittäminen opiskelupaikkojen kohdentuvuus ja työelämä mukaan avoin ammattiopisto nuorten oppisopimuksen kehittäminen uusi valma syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoiminen (ne, jotka useamman vuoden toimenpiteiden ulkopuolella) teemaviikot tiedonsiirto pk järjestää nuorille kesätyön sosiaaliset yritykset koulu työpaikkana opso kehittäminen koko maakunnan ja sen toimijat kattava avoin ammattiopisto nuorisovaltuustot opiskelijakunnat nuorten kuuleminen koulutusmessut ryhmäyttäminen yhteisöllisyys vertaistuki varmistetaan, että olemassa olevat osallistumiskanavat myös tuottavat vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään erilaisia vaikuttamiskanavia kohderyhmän mukaan nuoret otetaan kohderyhmittäin kehittämishankkeiden suunnitteluun mukaan järjestetään enemmän tilaisuuksia nuorten kuulemiseksi elämänhallinnan, oman oppimisen johtamisen ja urasuunnittelutaitojen opettamisen kehittäminen sukupolvisensitiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa 14 15

9 RYHMÄ 2 Vaikuttavia ja tehokkaita toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu Kaikki jakavat organisaatiosta tai sektorista huolimatta saman tahtotilan nuorisotakuusta. Huoltajat tukevat nuorta tämän pyrkimyksissä koko potentiaalinsa saavuttamiseen ja huoltajat itse saavat tarvittaessa riittävästi tukea. Matalan kynnyksen yhteydenpito huoltajiin. Oppilaitos tukee huoltajia kasvatustehtävässä Selkeyttää huoltajien ja oppilaitoksen kasvatusroolia. Yhteisesti sovittu, että toimenpiteet toteutetaan siellä, missä se on tarkoituksenmukaista ja budjetoidaan sen mukaan. HOPS- keskustelut HOPS- keskustelut Nettisivuille palkki Huoltajalle HOJKS -keskustelut/ -kokoukset Kotiväenillat (2. ja 3. vuosi) Kotiväenillat koulun ulkopuolelle; lähemmäs kotiväkeä Lait, asetukset ja organisaatioiden toimintasäännöt tukevat nuorisotakuun toteutumista. Kotiväenillat Teemakotiväenillat Toiminnalliset kotiväenillat; ruuan laittoa, rengasruletti Ryhmänohjaajan yhteydenpito huoltajille Wilma; myös positiiviset viestit Yksilölliset ohjauspolut Avoimet ovet huoltajiin, esim. puhelu lukuvuoden alkaessa Opettajakoulutuksen verkostoyhteistyö V-S yhteinen nuorisotakuufoorumi keskusteluun jestelmät, jos pystyy tekemään Ryhmänohjaajan yhteydenpito Mentorointi -yhteydenpito kehitetään selkeät palkintojär- Wilma -viestit kehittäminen kuntien monialaiset työryhmät nuorisotakuun ohjausryhmä selkeästi dokumentoidut tulosta huoltajiin Omankieliset vanhempainillat toimenpideohjelmat lobbaus Omankieliset vanhempainillat Sopimus yhteydenpidosta täysi-ikäisyyden jälkeen Vanhempia opiskelijoita mukaan kotiväeniltaan; opiskelijan kokemus, jatko-opinnot, koulutuksen arvostus Kirje huoltajille, kutsu kotiväeniltaan, sis. opiskelijahuollon yhteystiedot Kysely huoltajille, miten haluavat yhteydenpitoa toteutettavan Oppilaitoksen vaikutus 3v, huoltaja tuntee nuorensa; asennekasvatus, koulutus 16 17

10 Toisella asteella opiskelevat nuoret läpäisevät pääsääntöisesti (yli 90%) opintonsa ja saavat valmiuksia siirtyä työelämään ja jatkokoulutukseen. jatkuu... KEHITTÄMISTOIMENPITEET RADIKAALIT INNOVAATIOT Opettajuuden muutoksen tukeminen; yksilöllisyys, opiskelijalähtöisyys Työhönvalmentaja HOJKS kokoukset Arviointi Opettajien koulutus Työpaikoilla velvollisuus työllistää, liitetään hankinnan ehdoksi Valtion yritys työllistämisen varmistamiseksi Seuranta Rästipajatoiminta Ohjaushenkilöstö, työnjako Ryhmänohjaus Työssäoppimisen erilaiset mallit Näyttöjärjestelmä Ryhmäyttäminen HOPS -käytännöt Lomakkeistot Infotilaisuudet, tiedottaminen Teemaviikot Elämänhallintamallit, -ryhmät Työhönvalmentaja HOJKS kokoukset Työvaltaiset oppimismenetelmät Työpaikkaohjaajakoulutukset Yksilölliset polut Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Nuoren kokonaisvaltainen tukeminen Osaamisperusteisuus Työelämäyhteistyö Täsmätyössäoppiminen tavoitteena työelämään sijoittuminen, räätälöinti Työpaikkaohjaajakoulutukset Opiskelija oman oppimisensa johtajana -opiskelijan vastuun korostaminen Projekti ryhmäyttämisen tukena Ryhmän hyödyntäminen opiskelijoiden keskinäisessä tukemisessa Yhteisöllisyyden lisääminen oppilaitoksessa; paikka jossa on hyvä olla, nuokkari Verkostoyhteistyön tiivistäminen Opintojen yhdistäminen; toinen aste amk Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen; sähköiset, työvaltaiset, käytäntöön kiinnittäminen =opiskelijalähtöiset oppimisympäristöt Nuorten palvelujen talo; moniammatillisuus, neuvonta, ohjaus, tuki, nuorten neuvola = lopetetaan luukuttaminen Palvelu sinne, missä asiakkaat on! Luovutaan tutkinto-orientaatiosta osaamisorientaatioon; osatutkinnot -työllistyminen Avoin ammattiopisto Oppisopimuskoulutuksen muuttaminen Saksan malliin Kaikki mitä oppilaitoksessa tapahtuu, liittyy oppimiseen. Kaikki mitä opiskelija oppii oppilaitoksen ulkopuolella, liittyy oppimiseen Hyvinvoiva oppilaitos tavoitteena Opettajat toimitusjohtajia omassa yrityksessään, opiskelijalle hintalappu, kuinka moni valmistuu, sen mukaan palkka tulospalkkio Opettajuuden päivittäminen Palkan maksaa opiskelija Työpaikoilla velvollisuus työllistää, liitetään hankinnan ehdoksi Nuorisotakuun toteuttamista jarruttavat byrokraattiset esteet on poistettu. Joustava ja nuoren tarpeita vastaava ohjausjärjestelmä Viranomaiset ymmärtävät oman roolinsa ja oman vastuunsa Toimijat kantavat jokaisesta nuoresta vastuun Moniammatillinen yhteistyö Verkostoyhteistyö Asiantuntijoiden todellinen kuuleminen, mielipiteiden huomioon ottaminen Verkostojen sisäinen kierto; viranomaiset/ henkilöstön pakollinen tehtävien kierto Virka- /työehtosopimusten muuttaminen, erilaiset työajat, -ehdot Lainsäädännön muuttaminen Velvollisuus yhteistyön tekemiseen =pakko tahtoa Arvokeskustelu Määrärahojen tuplaaminen 18 19

11 RYHMÄ 3 Jokaiselle työttömälle nuorelle löydetään hänen tarpeitaan vastaava työ-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka (mieluummin: jokainen työtön nuori haluaa hänen tarpeitaan vastaavan työ- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan) vision toteuduttava 3 kk sisällä lain määräämällä tavalla työ-, opiskelu- jne. paikkoja oltava riittävästi; paikkojen suhteen oltava valmius reagoida kysyntään ketterästi työttömät nuoret ottavat itse aktiivisesti vastuuta omasta elämästään työttömälle nuorelle tarjotaan matalan kynnyksen ohjauspaikka aamusta iltaan ilman ajanvarausta (some mukaan lukien) yksilön ja yhteiskunnan tarpeiden kohtaaminen yksilön tarpeiden hahmottaminen/tunnistaminen Kaikki toimijat viranomaisista työelämään tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja keskittyvät (ja sitoutuvat) mahdollisuuksien löytämiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen yhteinen päämäärä, johon kaikki voivat sitoutua win-win -tilanne, jossa kaikki osapuolet voittavat (tekijöitä mm. tulevaisuuden työvoima, yhteiskuntavastuu, yhteiskuntarauha, vaikuttaminen opiskelun sisältöön) toimenpiteitä jarruttavat byrokraattiset esteet poistetaan monialainen verkostoyhteistyö työpajatoiminta nuorille omia kuntoutuspaikkoja (mediaseksikkäitä) monialaisen opiskelun mahdollisuus avoi-memmat väylät tutkinnon jälkeen tarpeiden moniamma-tillinen tunnistaminen (muut asiakkuudet huomioon mm. sosiaali-, terveys-, nuorisotoimesta) mallia erityistä tukea tarvitsevien ja maahan-muuttajien tukitoimista? rahoitus pois sektoreilta omaohjaaja sitä tarvitseville (niin pitkäksi aikaa kun tarvetta riittää) työttömäksi jäävä vastavalmistunut nuori palkataan mentoriksi oppilaitoksen yhteistyöfoorumit (esim. ammatilliset neuvottelukunnat) opettajien työelämäjaksot koko toisella asteella yhteistyökumppanit näkyviksi (PR-etu mukaan lähteville) promoottorit, jotka näkevät ruohonjuuritasolla, keiden kannattaa lähteä yhteistyöhön; ketterät yhteistyöryhmät spontaanien yhteistyöryhmien mahdollisuus oikeat ihmiset oikeisiin työryhmiin ideahautomot ; avoimina kaikille, nuorten kuulemisesta tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaan yhteiseen toimintaan työntekijän ennakkovalitsemiseen osallistuu hankerahoituksesta riippumaton ohjaaja nuorisovetoiset innovointiseminaarit, hankkeet TE-toimiston palvelupisteet oppilaitoksiin 20 21

12 22 23

13