ALUESUUNNITTELUN SEURANTAKATSAUS 2015:
|
|
- Leo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALUESUUNNITTELUN SEURANTAKATSAUS 2015: Seurantamittarit -liite VIHERALUEVERKOSTO JA LUONTOARVOT Luonnon ydinalueet 2000, 2006 ja 2012 Maakuntakaavan virkistysalueet ja viheryhteystarpeet yleiskaavoissa TAAJAMAT JA KYLÄT Tiheä ja harva taajama-alue maakuntakaavassa Asemakaavoitettu (asumisen) kerrosala taajamatoimintojen alueilla Uudet asunnot taajamien asuinalueilla LIIKKUMINEN JA SAAVUTETTAVUUS Väestö ja työpaikat yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä /2012 Väestö joukkoliikenteen mahdollistavalla asukastiheydellä Työmatkasukkulointi maakuntakaavan seutukeskustaajamiin 2005 ja 2010 KESKUKSET JA KAUPPA Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet kuntakaavoissa Työpaikkaomavaraisuus maakuntakaavan seutukeskustaajamissa 2000, 2005 ja 2012 Tässä liitteessä on kuvattu seurantamittareiden aineistot, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Maakuntakaavan toteutumisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten maakuntakaavan aluevaraukset ja muut merkinnät konkretisoituvat kuntien kaavoituksessa. Tämän tyyppinen seuranta kertoo maakuntakaavan vaikuttavuudesta. Maakuntakaavan toteutumista voidaan tarkastella myös suhteessa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen, johon vaikuttavat maakuntakaavan ohella monet eri tekijät ja toimijat. Koska maakuntakaavan tehtävänä on mahdollistaa erilaisia toteuttamispolkuja, voi kehitys olla tavoitteiden mukaista vaikka maakuntakaava ei kaikilta osin toteutuisikaan. ELINKEINOT JA KILPAILUKYKY Lento- ja satamaliikenteen kehitys Pellot suhteessa Uudenmaan taajamarakenteeseen
2 VIHERALUEVERKOSTO JA LUONTOARVOT Luonnon ydinalueet 2000, 2006 ja 2012 Avaintulokset Viimeisin päivitys 11/2015 Seuraava päivitys Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Luonnon ydinalueiden osuus Uudenmaan metsäalueiden kokonaispinta-alasta on hieman kasvanut kun vuosia 2000, 2006 ja 2012 kuvaavat maanpeiteaineistot suhteutetaan toisiinsa. Luonnon ydinalueiden osuus olisi näin ollen kasvanut suhteessa metsien kokonaispinta-alaan. 2 Luonnon ydinalueiden keskimääräinen koko on pienentynyt kymmenellä hehtaarilla, mikä voi viitata metsien pirstoutumiseen. Ei tiedossa Mittari kuvaa luonnon ydinalueiden ja niiden reunavyöhykkeiden osuutta metsäalueiden kokonaispinta-alasta sekä ydinalueiden keskimääräistä pintaalaa 2000, 2006 ja Luonnon ydinalueita ovat sellaiset metsäalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 hehtaaria, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Reunavyöhykkeen leveyden perusteluna ovat useat tutkimukset, joissa ihmisen läsnäolon ja liikkumisen on todettu vaikuttavan luonnoneläinten käyttäytymiseen. Metsäalueiksi lasketaan ydinalueiden ohella muut pienemmät metsäalueet, jotka muodostavat valtaosan metsien kokonaispinta-alasta. Seuraavassa esitetyt tunnusluvut on saatu jakamalla samaa vuotta kuvaavia tietoja keskenään, mikä mahdollistaa suuntaa antavan tulosten vertailun. Eri vuosien tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia Luonnon ydinalueiden osuus metsäalueiden kokonaispinta-alasta 17,2 % Luonnon ydinalueiden keskimääräinen pinta-ala 424 hehtaaria 2006 Luonnon ydinalueiden osuus metsäalueiden kokonaispinta-alasta 16,7 % Luonnon ydinalueiden keskimääräinen pinta-ala 409 hehtaaria 2012 Luonnon ydinalueiden osuus metsäalueiden kokonaispinta-alasta 17,5 % Luonnon ydinalueiden keskimääräinen pinta-ala 414 hehtaaria Luonnon ydinalueiden osuus metsäalueiden kokonaispinta-alasta on laskenut ja noussut Kokonaismuutos on +0,3 prosenttiyksikköä. Ydinalueet ovat ekologisen yhtenäisyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta erityisen tärkeitä suuren kokonsa ja eheytensä vuoksi. Mitä suurempi prosenttiosuus on, sitä paremmin metsät turvaavat ekologisen verkoston toimivuutta. Luonnon ydinalueiden keskimääräinen pinta-ala on laskenut ja noussut Vuosina keskimääräinen koko on laskenut 10 hehtaarilla. Keskimääräinen pinta-alan lasku viittaa siihen, että ydinalueita on pirstoutunut pienemmiksi alueiksi. Muutos ei ole merkittävä, mutta pitkällä aikavälillä suuntaus voi ainakin paikallisesti heikentää ekologisen verkoston toimivuutta.
3 Luonnon ydinalueita on tarkasteltu vuoden 2012 aineiston osalta myös aluekohtaisesti laskemalla alueen pinta-alan ja ympärysmitan (ulkoreunan pituuden) suhde. Tulosten tulkinta on tehty yksinkertaisella olettamukselle, että rikkonaisen alueen ympärysmitta on suurempi kuin yhtenäisemmän alueen. Mitä suurempi on suhdeluku, sitä herkemmin pirstoutuminen voi heikentää alueen ekologista toimivuutta. Kartta-analyysin perusteella eheimmät ydinalueet sijaitsevat maakunnan rajoilla ja Itä- Uudellamaalla. Lähempi tarkastelu osoittaa, että myös suurilla ydinalueilla on lukuisia pirstoutumiselle alttiita kapeikkoja ja sirpalemaisuutta. Pirstoutumiselle herkimmät alueet taas ovat poikkeuksetta pienialaisia, erillään muista alueista ja muodoltaan rikkonaisia. Luonnon ydinalueiden eheyden ja koon suhdetta vuonna 2012 on kuvattu kartalla 1. Luonnon ydinalueet suhteessa maakuntakaavan viheralueverkostoon (virkistys- ja suojelualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet) on esitetty kartalla 2. Aineistolähteet CORINE maanpeite 2012, 2006 ja 2000 Aineiston tuottajat Lisätietoa menetelmästä Lisätietoa aineistosta SYKE, osittain Metla, MAVI, LIVI, VRK, MML Maastotietokanta Luonnon ydinalueiksi on luokiteltu myös alueet, jotka eivät Uudenmaan puolella ole ydinalueita, mutta jotka kokonaisuutena muodostavat sellaisen (kartta 2). Pinta-alojen laskennassa on kuitenkin huomioitu vain ne ydinalueiden osat, jotka sijaitsevat Uudenmaan puolella. Luonnon ydinalueita, kytkeytyvyyttä ja pirstoutumista kuvaavia mittareita on käsitelty Suomen ympäristö -julkaisusarjassa 25/2011 Kestävät kaupunkiseudut Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Corine maanpeiteaineisto on tuotettu vuosien 2000, 2006 ja 2012 tilanteesta. Aineistot on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvilta automaattisesti tulkittuja maanpeitteisyystietoja olemassa oleviin maankäyttöä ja maaperää kuvaaviin paikkatietoaineistoihin. CORINE-aineistojen tarkkuus, tuotantomenetelmät ja aineiston erottelukyky vaihtelevat, joten suora vertailu eri vuosien välillä ei anna luotettavaa kuvaa maanpeitteen muutoksista. CORINE 2012 on esimerkiksi erottelukyvyltään aiempaa tarkempi, jolloin maanpeiteluokat erottuvat aineistosta selvemmin. Tällöin joidenkin maanpeiteluokkien pinta-ala voi kasvaa ja toisten vähentyä pelkästään parantuneen erottelukyvyn seurauksena.
4 1
5 2
6 Maakuntakaavan virkistysalueet ja viheryhteystarpeet yleiskaavoissa Avaintulokset Viimeisin päivitys 03/2016 Seuraava päivitys Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Noin 90 prosenttia maakuntakaavan virkistysalueista sijaitsee yleiskaavoitetulla alueella. Lähes kaikki maakuntakaavan virkistysalueet, jotka on osoitettu kuntien yleiskaavoissa, ovat toteutuneet yleispiirteisellä tarkkuudella. 2 Viheryhteystarpeista suurin osa on huomioitu yleiskaavoissa erityyppisinä virkistysalue-, maa- ja metsätalousalue- tai suojelualuevarauksina. Keskustojen tiheästi rakennetuilla alueilla on joitakin viheryhteystarpeita, joiden toteuttaminen riittävän leveänä ekologisena yhteytenä voi olla vaikeaa.. Ei tiedossa Mittari kuvaa maakuntakaavan virkistysalueiden ja viheryhteystarve -merkintöjen toteutumista kuntien oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa. Tulokset perustuvat karttatarkasteluun, jossa maakuntakaavan virkistysalue ja viheryhteystarve -merkintöjä on verrattu yleiskaavojen merkintöihin. Maakuntakaavan virkistysalue on katsottu toteutuneen jos se on osoitettu yleiskaavassa pääosin virkistysalueena tai siihen soveltuvana maankäyttönä. Olennaista on, että yleiskaavassa osoitettu merkintä ei estä alueen virkistyskäyttöä tai sen kehittämisen edellytyksiä. Maakuntakaavan viheryhteys tulee toteuttaa pääsääntöisesti käytävänomaisia ratkaisuja leveämpänä viheralueiden muodostamana kokonaisuutena esimerkiksi taajama-alueen lähivirkistysalueena, puistona tai muuna viheralueena. Virkistysalueita osoitetaan maakuntakaavassa kaikkiaan noin hehtaaria. Näistä noin 3800 hehtaaria sijaistee saaristossa. Virkistysalueista hehtaaria sijaitsee alueella, jossa on hyväksytty (ja useimmiten myös lainvoimainen) yleiskaava. Lähes kaikki virkistysalueet, jotka on yleiskaavoitettu, voidaan katsoa toteutuneen yleispiirteisellä tarkkuudella. Yleispiirteinen toteutuminen tarkoittaa, että maakuntakaavan virkistysalue on osoitettu kokonaan tai pääosin virkistysalueena (esim. V, VL tai VU - merkintä). Lisäksi toteutuneiksi on katsottu sellaiset alueet, joita ei ole osoitettu virkistysalueena, mutta joiden maankäyttö kuitenkin soveltuu tai sallii myös virkistysedellytysten säilymisen yleispiirteisellä tarkkuudella. Tämän tyyppisiä alueita ovat esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (esim. M, MT, MU tai MY -merkintä), loma-asuntoalueet (RA-merkintä) tai matkailupalveluiden alueet (RM-merkintä). Tulkintaan vaikuttaa myös virkistysalueen koko ja muoto. Mitä laajemmasta ja yhtenäisemmästä alueesta on kyse, sitä enemmän maakuntakaavan yleispiirteisyys mahdollistaa myös muuta maankäyttöä ilman, että kaavalle asetetut tavoitteet vaarantuvat. Alle kymmenessä tapauksessa, virkistysmahdollisuuksia ei ole yleiskaavalla turvattu maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla tai virkistyskäytön edellytykset ovat ainakin jossain määrin uhattuna. Nämä alueet ovat tyypillisesti pienialaisia ja ne on osoitettu loma-asumiseen (RA-aluevaraus). Loma-asuntojen sijoittumista maakuntakaavan virkistysalueella ei ole kuitenkaan nähty tarkastelussa esteenä virkistysedellytysten säilymiselle silloin kun alueet ovat verrattain laajoja. Sen sijaan näissä tapauksissa alueet ovat pinta-alaltaan pieniä, jolloin niiden rakentaminen ja käyttö loma-asumiseen heikentää yleisen virkistyskäytön edellytyksiä. Alueita, jotka on maakuntakaavassa osoitettu virkistykseen, mutta joita ei ole yleiskaavoitettu, on noin 2700 hehtaaria. Näillä alueilla virkistyskäytön edellytysten turvaaminen voi olla vaikeaa, koska kuntakaava ei ohjaa alueiden pitkän aikavälin käyttöä. Tällaiset alueet ovat myös todennäköisemmin yksityisessä omistuksessa.
7 Viheryhteystarpeista suurin osa on huomioitu yleiskaavoissa erityyppisinä virkistysalue-, maa- ja metsätalousalue- ja suojelualuevarauksina. Jotkin maakuntakaavan viheryhteystarpeista on osoitettu myös yleiskaavoissa yhteystarpeena, jolloin niiden yksityiskohtaisempi toteuttaminen tapahtuu vasta asemakaavalla. Viheryhteystarpeista hyvin pieni osa on yleiskaavojen perusteella sellaisia, että niiden toteuttaminen riittävän leveänä ekologisena yhteytenä voi olla vaikeaa. Tällainen tilanne vallitsee joillakin tiheästi rakennetuilla tai rakennettaviksi tarkoitetuilla alueilla, joissa viheryhteys voidaan toteuttaa tai on toteutettu lähinnä kapeahkojen puistikoiden ja kevyen liikenteen väylien yhdistelmänä. Ekologisten yhteyksien toimivuuden kannalta tällainen ratkaisu ei välttämättä ole riittävä. Valtaosa maakuntakaavan viheryhteystarpeista sijaitsee yleiskaavoitetuilla alueilla, mutta etenkin maakunnan ydinalueiden ulkopuolella on yhteystarpeita myös yleiskaavoittamattomilla alueilla. Monet näistä viheryhteystarpeista risteävät olemassa olevan tai suunnitellun tie- ja ratayhteyden kanssa. Nämä viheryhteydet tulee turvata väylähankkeiden suunnittelun ja parannustoimenpiteiden yhteydessä. Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri (3/2016) Aineiston tuottaja SYKE
8 3
9 TAAJAMAT JA KYLÄT Tiheä ja harva taajama-alue maakuntakaavassa Avaintulokset Viimeisin päivitys 12/2015 Seuraava päivitys Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Tiheän taajaman osuus maakuntakaavan taajamatoimintojen alueista on kasvanut 15 prosenttia ja harvan taajaman osuus vähentynyt. 2 Koko Uudellamaalla taajamien pinta-ala on kasvanut lähes 20 prosenttia. Tästä tiheän ja harvan taajaman pinta-alat ovat kasvaneet lähes yhtä paljon. Ei tiedossa Aineistolähteet YKR (12/2015) Aineiston tuottajat Mittari kuvaa tiheän ja harvan taajama-alueen osuutta maakuntakaavan taajamatoimintojen alueista Taajamatoimintojen alueisiin lasketaan tässä myös valtakunnan keskus. On huomattava, että taajamatoimintojen aluerajaukset ovat muuttuneet jonkin verran vuodesta 2000 vuoteen Tässä muutosta verrataan tilanteeseen, jossa on huomioitu kaikki vahvistetut maakuntakaavat vuoden 2015 alussa. Tiheä ja harva taajama perustuvat SYKEn tuottamaan taajamarajaukseen, jota kuvataan 250x250 m ruuduissa. Tiheään taajamaan kuuluvat ruudut, joiden aluetehokkuus naapuriruutumenetelmällä laskettuna on yli 0,02, mikä vastaa aluetehokkuudeltaan rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta. Muut taajamaruudut kuuluvat harvaan taajamaan, mikä vastaa pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Taajamatoimintojen alueiden pinta-ala voimassa olevissa maakuntakaavoissa on 1024 km². Taajamatoimintojen alueiden pinta-alassa on tapahtunut muutoksia vuosina (aluevarausten pinta-alaa on paikoin supistettu, paikoin laajennettu), mutta niitä ei ole huomioitu laskennassa. Vuonna 2013 maakuntakaavan taajamatoimintojen alueista 80 % eli 820 km² oli SYKEn määritelmän mukaista taajamaa. Tästä tiheän taajaman osuus oli 66 % (678 km²) ja harvan taajaman 14 % (142 km²). Vuosina tiheän taajaman pinta-ala maakuntakaavan taajamatoimintojen alueilla on kasvanut 104 km² (+15 %). Samalla ajanjaksolla harvan taajaman pinta-ala on supistunut lähes 40 km². Tämä merkitsee, että aikaisemmin taajamatoimintojen alueella ollut harvan taajaman tai taajamaan kuulumaton alue on muuttunut tiheäksi taajamaksi. Kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueille on muodostunut uutta taajamaksi luokiteltavaa rakennetta 65 km². Kartasta 4 huomataan, että tiheä taajama-alue osuu hyvin päällekkäin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen kanssa. Sen sijaan harvan taajaman alueet sijoittuvat suurelta osin taajamatoimintojen alueiden reunoille tai niiden ulkopuolelle. Vuosina koko Uudenmaan taajamien pinta-ala kasvoi 230 km² (+18 %). Tästä tiheän taajaman osuus oli hieman alle puolet (49 %) ja harvan taajaman osuus hieman yli puolet (51 %). Vuonna 2013 Uudellamaalla oli runsaat 1260 km² taajamaa, josta tiheää taajamaa oli 760 km² (60 %) ja harvaa taajamaa 500 km² (40 %). Oheisella kartalla on kuvattu nykytilanne eli maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet ja niiden jakautuminen tiheään ja harvaan taajama-alueeseen vuoden 2013 aineistolla. Tarkemmat pinta-alat ja osuudet vuosilta 2000 ja 2013 on esitetty alla olevissa kaavioissa. SYKE, Tilastokeskus
10 4
11 Harvan ja tiheän taajaman pinta-ala (km²) 2000 ja 2013 maakuntakaavan taajamatoimintojen alueilla * Maakuntakaavan aluevaraus, joka ei kuulu SYKEn määrittelemään taajama-alueeseen ** Maakuntakaavan aluevaraus, joka kuuluu SYKEn määrittelemään harvaan taajamaalueeseen *** Maakuntakaavan aluevaraus, joka kuuluu SYKEn määrittelemään tiheään taajamaalueeseen Ei taajamaa * Harva taajama ** Tiheä taajama *** Harvan ja tiheän taajaman suhteellinen osuus 2000 ja 2013 maakuntakaavan taajamatoimintojen alueista % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ei taajamaa * Harva taajama ** Tiheä taajama ***
12 Asemakaavoitettu (asumisen) kerrosala taajamatoimintojen alueilla Avaintulokset Viimeisin päivitys 3/2016 Seuraava päivitys 2017 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Noin 60 prosenttia asemakaavojen asumisen hyväksytystä kerrosalasta sijoittui maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille ja noin puolet tästä tiivistettäville taajamatoimintojen alueille. Tuloksissa on huomioitu ainoastaan sellaiset asemakaavat, jotka ovat kokonaan taajamatoimintojen/tiivistettävien alueiden sisällä, joten todellinen osuus lienee selvästi suurempi. 2 Hyväksyttyjen asemakaavojen uudesta kerrosalasta 69 prosenttia oli kaavoitettu asuntorakentamiseen, mikä vastaa yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Mittari kuvaa hyväksyttyjen asemakaavojen kerrosalan sijoittumista suhteessa maakuntakaavan taajamatoimintojen alueisiin (sisältäen taajamatoimintojen tiivistettävät alueet ja reservialueet) sekä erikseen tiivistettäviin alueisiin ja reservialueisiin. Vuodet 2014 ja 2015 ovat kiinnostavia, koska 2. vaihemaakuntakaava, jossa taajamatoimintojen alueet yhdenmukaistettiin koko Uudenmaan alueella, vahvistettiin Tarkastelussa kerrosalaksi on laskettu vain uusi kokonaiskerrosala sekä erikseen uusi asuntorakentamisen kerrosala. Muutoskaavojen osalta on huomioitu kerrosalan muutos (netto), ei siis kokonaiskerrosala (brutto), joka voi sisältää jo aikaisemmin kaavoitettua kerrosalaa. Muutoskaavoissa kerrosala voi kumoamisen myötä myös vähentyä. Asemakaavan sisältämä kerrosala on tulkittu kuuluvan taajamatoimintojen alueeseen kahdella tapaa: joko asemakaava risteää taajamatoimintojen alueen kanssa tai asemakaava sijoittuu kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueen sisään. Ensimmäinen tulkinta on hyvin väljä, koska valituksi tulevat kaikki asemakaavat, jotka edes koskettavat ulkorajoiltaan taajamatoimintojen aluetta. Realistisin kuvaus asumisen kerrosalan sijoittumisesta maakuntakaavassa saadaan, kun tiedetään mihin osaan asemakaavaa kerrosala sijoittuu. On esimerkiksi mahdollista, että asemakaavan pinta-alasta vain puolet sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle, mutta asumiselle kaavoitetusta kerrosalasta 100 prosenttia. Jopa 99 prosenttia asuntorakentamiseen kaavoitetusta kerrosalasta sijoittui maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille vuosina Tässä luvussa ovat mukana kaikki sellaiset asemakaavat, joiden ulkoreuna vähintään koskee taajamatoimintoihin aluetta (jatkossa ns. väljä tulkinta). Kun huomioidaan vain sellaiset asemakaavat, jotka sijoittuvat kokonaan taajamatoimintojen alueille, tulos muuttuu olennaisesti. Näin tulkittuna enää 61 prosenttia hyväksyttyjen asemakaavojen asumisen kerrosalasta sijoittui taajamatoimintojen alueille. Onkin selvää, että todellinen osuus on näiden kahden luvun välissä. Monet asemakaavoista sijoittuvat osittain taajamatoimintojen alueiden päälle, jolloin niiden sisältämää kerrosala jää tiukemman laskutavan mukaan kokonaan huomioimatta. Tiivistettäviksi alueiksi on osoitettu nykyisiä ja mahdollisiin uusiin ratayhteyksiin tukeutuvia asemanseutuja tai jo nykyisin vahvaan linja-autoliikenteeseen tukeutuvia taajamia. Maakuntakaava velvoittaa, että tiivistettäviä alueita suunniteltaessa kunnan tulee selvittää tiivistämisen mahdollisuudet ja pyrittävä ohjaamaan kasvua näille alueille tehokkaammin kuin ympäröivälle alueelle. Väljän tulkinnan mukaan 71 prosenttia asumiseen kaavoitetusta kerrosalasta sijoittui tiivistettäville alueille. Kun huomioidaan vain sellaiset asemakaavat, jotka sijoittuvat kokonaan tiivistettäville alueille, osuus on 31 prosenttia.
13 Lisäksi voidaan tarkastella kuinka suuri osuus taajamatoimintojen alueille kaavoitetusta kerrosalasta sijoittui tiivistettäville alueille. Väljän tulkinnan mukaan osuus on 72 prosenttia ja tiukemman tulkinnan mukaan 51 prosenttia. Toisin sanoen enimmillään noin 2/3 -osaa ja varmuudella noin puolet taajamatoimintojen alueille kaavoitetusta uudesta asumisen kerrosalasta sijoittui tiivistettäviksi tarkoitetuille aluille. Taajamatoimintojen reservialueille asemakaavoja osuu vain kaksi (väljän tulkinta). Asumisen kerrosalaa on näistä toisessa. Kokonaan reservialueille sijoittuvia asemakaavoja ei ole lainkaan. Reservialueet ovat edullisen ja tarkoituksenmukaisen taajamarakenteen laajenemisen kannalta toissijaisia alueita, joten niille ei pitäisikään kohdistua merkittävää määrää uutta rakennusoikeutta niin kauan kun varsinaisilla taajamatoimintojen alueilla on runsaasti käyttämätöntä tai vajaakäytössä olevia alueita. Hyväksyttyjen asemakaavojen uudesta kerrosalasta 69 prosenttia oli kaavoitettu asuntorakentamiseen, mikä vastaa yli 3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Jos asuntojen keskimääräisenä pinta-alana käytetään 90 kerrosneliömetriä, mikä on lähellä Uudenmaan nykyisen asuntokannan keskiarvoa, saadaan hyväksyttyjen kerrosalojen perusteella rakennettua noin asuntoa. Viime vuosina Uudellamaalla on valmistunut noin asuntoa vuodessa. Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Asemakaavarajaukset (2/2016) Aineiston tuottajat Uudenmaan ELY-keskus, SYKE Vuosina 2014 ja 2015 hyväksyttyjen asemakaavojen asumisen kerrosala suhteessa taajamatoimintojen alueisiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asemakaavojen kerrosalasta asumisen kerrosalaa Asumisen kerrosalasta taajamatoimintojen alueilla (väljä tulkinta) Asumisen kerrosalasta tiivistettävillä alueilla (väljä tulkinta) Asumisen kerrosalasta kokonaan taajamatoimintojen alueilla Asumisen kerrosalasta kokonaan tiivistettävillä alueilla
14 Uudet asunnot taajamien asuinalueilla Avaintulokset Viimeisin päivitys 1/2016 Seuraava päivitys 2017 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Uudenmaan uudesta asunnosta 72 % sijoittui vanhojen taajamien asuinalueille (taajaman tiivistyminen), 14 % sijoittui vanhojen taajamien uusille asuinalueille (täydentyminen), 10 % uusien taajamien uusille asuinalueille (laajentuminen) ja loput 4 % taajamien ulkopuolisille haja-asutusalueille. 2 Haja-asutusalueille sijoittuneiden asuntojen määrä oli suhteellisesti suurinta Itä-Uudellamaalla, mutta toisaalta valmistuneiden asuntojen määrä oli siellä Uudenmaan alhaisin. Mittari kuvaa vuosina valmistuneiden asuinrakennusten sijoittumista erityyppisille taajamien asuinalueille ja niiden ulkopuoliselle hajaasutusalueelle. Taajamien asuinalueita ovat: 1) vanhojen taajamien asuinalueet, 2) vanhojen taajamien uudet asuinalueet ja 3) uusien taajamien uudet asuinalueet. Määritelmä perustuu 5 vuoden seurantajaksoon, jonka perusteella määritetään taajamat ja asuinalueet. Taajaman asuinalueella tarkoitetaan taajaman kerrostaloalueita, pientaloalueita ja harvaa pientaloasutusta. Näiden ulkopuolelle jäävät haja-asutusalueet, joissa on vähintään 1 asuinrakennus neliökilometrillä. Mittarilla voidaan arvioida karkealla tasolla taajamarakenteen eheytymistä. Kun vanhan taajaman asuinalueelle rakennetaan asuntoja, kyse on olemassa olevan asuinalueen tiivistymisestä. Kun vanhan taajaman uudelle asuinalueelle rakennetaan asuntoja, kyse on olemassa olevan taajamarakenteen täydentymisestä. Kun uuden taajaman uudelle asuinalueelle rakennetaan asuntoja, kyse on taajamarakenteen laajentumisesta. Pääkaupunkiseudulla 73 % kaikista uusista asuinrakennuksista sijoittui vanhojen taajamien asuinalueille. Vanhojen taajamien uusille asuinalueille sijoittui 17 % ja kokonaan uusille asuinalueille 10 %. Haja-asutus-alueille eli vanhojen tai uusien taajamien ulkopuolelle ei sijoittunut juuri lainkaan asutusta. Kuuma-seudulla 72 % uusista asuinrakennuksista kohdistui olemassa oleville asuinalueille. Uusille asuinalueille sijoittui 20 %, joista puolet vanhoihin taajamiin ja puolet uusiin taajamiin. 7 % asuntotuotannosta suuntautui haja-asutusaluille. Länsi-Uudellamaalla vanhojen taajamien asuinalueiden osuus asuntotuotannosta oli 65 %. Uusien asuinalueiden osuus 20 %, ja kuten Kuuma-seudullakin, tästä määrästä puolet sijoittui vanhoihin ja puolet uusiin taajamiin. Haja-asutuksen osuus oli n. 16 %. Itä-Uudellamaalla 56 % uusista asunnoista rakennettiin vanhojen taajamien asuinalueille. 5 % asunnoista sijoittui vanhojen taajamien uusille asuinalueille ja 8 % uusien taajamien uusille asuinalueille. haja-asutuksen osuus oli muihin seutuihin verrattuna selvästi suurempaa, sillä yli 30 prosenttia uusista asunnoista suuntautui taajamien ulkopuolelle. Uusien asuntojen kokonaismäärä seurantajaksolla oli Kaikista asunnoista 68 % rakennettiin pääkaupunkiseudulle, 23 % Kuuma-seudulle, 5 % Länsi-Uudellemaalle ja 4 % Itä-Uudellemaalle. Uudenmaan valmistuneesta asuntotuotannosta 72 % sijoittui vanhojen taajamien asuinalueille niitä tiivistäen ja täydentäen. 15 % sijoittui vanhojen taajamien uusille asuinalueille ja 10 % uusiin taajamiin. 4 % sijoittui taajamarakenteen ulkopuolisille haja-asutusalueille. Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Väestötietojärjestelmä (1/2016) Aineiston tuottajat SYKE, Väestörekisterikeskus
15 Lisätietoa aineistosta Uusien asuntojen tilastoissa ei ole huomioitu käytössäolotilannetta, esimerkiksi vakituisesti asutut kesämökit eivät ole mukana. Vanhalla asuinalueella tarkoitetaan esimerkiksi seurantavuonna 2010 aluetta, joka on kuulunut taajaman asuinalueeseen sekä vuonna 2005 että vuonna Uudella asuinalueella vanhassa taajamassa tarkoitetaan esimerkiksi seurantavuonna 2010 aluetta, joka on kuulunut taajamaan sekä vuonna 2005 että vuonna 2010 ja kuulunut taajaman asuinalueeseen vuonna 2010, mutta ei vuonna Uudella asuinalueella uudella taajama-alueella tarkoitetaan esimerkiksi seurantavuonna 2010 aluetta, joka on kuulunut haja-asutusalueeseen vuonna 2005, mutta taajaman asuinalueeseen vuonna Uusien asuntojen osuus taajamien asuinalueilla ja haja -asutusalueilla % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pääkaupunkiseutu 73 % 17 % 10 % Uudet asunnot vanhojen taajamien vanhoilla asuinalueilla Kuuma-seutu 72 % 10 % 10 % 7 % Uudet asunnot vanhojen taajamien uusilla asuinalueilla Uudet asunnot uusien taajamien uusilla asuinalueilla Länsi-Uusimaa 65 % 10 % 10 % 16 % Uudet asunnot haja-asutusalueilla Itä-Uusimaa 56 % 5 % 8 % 31 % Uusien asuntojen määrä taajamien asuinalueilla ja haja -asutusalueille Pääkaupunkiseutu Kuuma-seutu Länsi-Uusimaa Uudet asunnot vanhojen taajamien vanhoilla asuinalueilla Uudet asunnot vanhojen taajamien uusilla asuinalueilla Uudet asunnot uusien taajamien uusilla asuinalueilla Uudet asunnot haja-asutusalueilla Itä-Uusimaa
16 LIIKKUMINEN JA SAAVUTETTAVUUS Väestö ja työpaikat yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä /2012 Avaintulokset Viimeisin päivitys 02/2016 Seuraava päivitys 2017 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Seurantajaksolla väestön määrä kasvoi eniten autovyöhykkeellä ja työpaikkojen määrä alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä. 2 Väestön ja työpaikkojen määrän suhteellinen kasvu oli lähes yhtä suurta keskustan jalankulkuvyöhykkeellä ja toisaalta autovyöhykkeellä. Sen sijaan intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä väestön suhteellinen kasvu oli selvästi työpaikkamäärän kasvua suurempaa. Mittari kuvaa väestön määrää ja muutosta sekä työpaikkojen määrää ja muutosta yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä. Väestötiedot kuvaavat seurantajaksoa , mutta työpaikkatiedot olivat saatavilla ainoastaan vuosilta 2010 ja Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet on laadittu Suomen ympäristökeskuksen tutkimushankkeissa luokittelemalla ja yhdistelemällä yhdyskuntarakenteen seurannan (YKR) 250 x 250 metrin ruutuja jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Vyöhykkeet kuvaavat liikkumisen mahdollisuuksia, eivät niinkään todellista liikkumisen kulkutapaa. Helsingin toiminnallisella alueella vyöhykkeet on laadittu kaikille vuoden 2010 taajamille. Vyöhykkeet ovat 1) Keskustan jalankulkuvyöhyke 2) Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 3) Keskustan reunavyöhyke 4) Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 5) Joukkoliikennevyöhyke ja 6) Autovyöhyke. Vuonna 2010 eniten väestöä oli joukkoliikennevyöhykkeellä ja eniten työpaikkoja keskustan jalankulkuvyöhykkeellä. Joukkoliikennevyöhykkeellä oli väestöä runsaat ja jalankulkuvyöhykkeellä runsaat työpaikkaa. Vuoteen 2014 loppuun mennessä väestön lukumäärä kasvoi eniten autovyöhykkeellä. Vuoteen 2012 työpaikkojen lukumäärä kasvoi eniten alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeellä. Suhteellisesti suurinta niin väestömäärän kuin työpaikkojen määrän kasvu oli kuitenkin alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeellä. Väestömäärä kasvoi tällä vyöhykkeellä noin 5,5 prosenttia ja työpaikkamäärä noin 4,5 prosenttia vuodesta Väestön ja työpaikkojen suhteellinen kasvu oli lähes yhtä suurta keskustan jalankulkuvyöhykkeellä ja toisaalta autovyöhykkeellä. Suurin ero suhteellisessa kasvussa oli sen sijaan intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä, jossa väestön määrä kasvoi yli 5 prosenttia, mutta työpaikkojen määrä vain 0,5 prosenttia. Vertailussa on huomattava, että väestötiedot kuvaavat 5 vuoden seurantajaksoa kun työpaikoissa oli käytettävissä 3 vuoden seurantajakso. Tulosten perusteella väestömäärä kasvoi erityisesti sellaisilla alueilla, joissa on erinomainen tai hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja toisaalta alueilla, joissa liikkuminen perustuu pääosin autoiluun (vyöhykkeet 4, 5 ja 6). Työpaikkojen määrä taas kasvoi selvästi keskustoissa (vyöhykkeet 1 ja 2). Tulosten tulkinnassa on huomattava, että joukkoliikennevyöhykkeet kuvaavat lähinnä alueita, joilla ylipäänsä on joukkoliikennettä, joten vyöhykkeen nimi ei kuvaa suoraan todellisia matkoja ja kulkutapaosuuksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä suurempi osuus arkivuorokauden matkoista tehdään autolla (35 %) kuin joukkoliikennevälineellä (32 %). Jalankulkuvyöhykkeillä liikkumistottumukset painottavat kävelyä selvästi muita vyöhykkeitä enemmän, mutta myös näille vyöhykkeellä merkittävä osa matkoista tehdään joukkoliikennevälineellä tai autolla. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet vuonna 2010 on esitetty kartalla 5. Lisäksi tuloksista on tehty joitakin taulukkograafeja.
17 Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri (2/2016) Aineiston tuottajat Lisätietoa aineistosta SYKE, Tilastokeskus Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet voidaan karkeasti jakaa jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeeseen. Ne kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja. Keskeisinä kriteereinä eri vyöhykkeille ovat etäisyys kaupungin keskustasta, joukkoliikenteen vuoroväli sekä kävelyetäisyys pysäkille. Jalankulkuvyöhyke on tiiviisti rakennettu, yhdestä kahteen kilometrin etäisyydelle kaupallisesta keskuksesta rajautuva alue, jossa sijaitsee paljon työpaikkoja ja palveluita. Pääkeskustan lisäksi kaupunkiseuduilla on palvelutarjonnaltaan monipuolisia alakeskuksia, joissa on oma jalankulkuvyöhykkeensä. Intensiivisellä joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on erinomainen, mikä pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä enintään 5 minuutin ja raideliikenteessä 10 minuutin vuoroväliä ruuhka-aikana. Joukkoliikennevyöhykkeen rajaus perustuu vuoroväliin, joka on pääkaupunkiseudulla keskimäärin 15 minuuttia ja pienemmillä kaupunkiseuduilla 30 minuuttia ruuhka-aikana. Autovyöhykkeen alueet sijaitsevat usein kaupunkiseudun reunamilla. Tällä väljästi rakennetulla vyöhykkeellä liikkumisvaihtoehdoksi saattaa jäädä vain yksityisautoilu, koska vyöhykkeellä ei usein ole riittävää väestöpohjaa joukkoliikenteen järjestämiseksi.
18 5
19 Väestön muutos ja työpaikkojen muutos yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8% Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Väestön määrän muutos Työpaikkojen määrän muutos
20 Väestön määrä 2010 ja 2014 Uudenmaan yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Työpaikkojen määrä 2010 ja 2012 Uudenmaan yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä Keskustan jalankulkuvyöhyke Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Intensiivinen joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke
21 Väestö joukkoliikenteen mahdollistavalla asukastiheydellä Avaintulokset Viimeisin päivitys 1/2016 Seuraava päivitys Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Väestön määrä alueilla, jonka asukastiheys on vähintään 20 as/ha, on kasvanut lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Kuuma-seudulla. 2 Väestön suhteellinen osuus alueilla, jonka asukastiheys on vähintään 20 as/ha, on kasvanut ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Ei tiedossa Mittari kuvaa kuinka suuri osa väestöstä asuu sellaisilla alueille, joiden asukastiheys on vähintään 20 as/ha. Tätä asukastiheyttä pidetään taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen minimitiheytenä. Joukkoliikenteen järjestäminen on kannattavinta tiheästi rakennetuilla alueilla, joilla asukastiheys on korkea ja näin ollen potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä on paljon. Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta riittäväksi väentiheydeksi mainitaan usein 20 as/ha, mutta toisinaan käytetään korkeampaa ja taloudellisessa mielessä realistisempaa rajaa 35 as/ha. Uudellamaalla väestön määrä joukkoliikenteen kannattavuusalueella on kasvanut asukkaalla Samalla kun väestömäärä on kasvanut, myös kannattavuusalue on laajentunut. Teoriassa joukkoliikenne olisi siis mahdollista ulottaa yhä suuremmalle väestömäärälle, mutta toisaalta kannattavuutta heikentäisi palvelualueen koon huomattava kasvu. Seuduittain tarkasteltuna asukastiheydeltään vähintään 20 asukasta/ha asuvan väestön määrä on tarkastelujaksolla kasvanut lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Kuuma-seudulla. Sen sijaan Länsi-Uudellamaalla väestön määrä on hieman laskenut ja Itä-Uudellamaalla pysynyt lähes samana. Seutukohtaiset luvut on esitetty oheisessa kaaviossa. Joukkoliikenteen järjestämisen heikot edellytykset länsi- ja itäosissa maakuntaa ovat sinänsä huolestuttavia, mutta koko Uudenmaan väestömäärän näkökulmasta melko marginaalisia. Tämä johtuu väestön painottumisesta voimakkaasti Helsingin seudulle. Nykytilanteessa (v. 2014) lähes 95 % alueista, joilla asukastiheys on vähintään 20 as/ha, sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja Kuuma-seudulla. Toisaalta on huomattava, että joukkoliikenteen kannattavuus riippuu asukastiheyden ohella monista muista tekijöistä. Esimerkiksi nopeat bussiyhteydet Itä- ja Länsi-Uudenmaan seutu- ja kuntakeskuksista pääkaupunkiseudulle voivat olla kannattavia aamu- ja iltapäivisin pendelöintiliikenteenä. Tulosten kannalta oleellista on myös väestön osuudessa tapahtuneen muutoksen seuraaminen (ks. seuraavan sivun kaavio). Mitä suurempi prosenttiosuus asukkaista asuu yli 20 as/ha -alueella, sitä eheämpi yhdyskuntarakenne on. Tarkastelun perusteella väestön osuus on noussut koko Uudellamaalla vajaan prosenttiyksikön. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea pääkaupunkiseudun väestöosuuden 1,3 prosenttiyksikön kasvu. Sitä vastoin Kuuma-seudulla osuus on pysynyt samana, ja Länsi-Uudellamaalla sekä Itä- Uudellamaalla osuus on laskenut. Joukkoliikenteen järjestämisen mahdollisuudet eivät asukastiheyden näkökulmasta ole siis merkittävästi parantuneet muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri (1/2016) Aineiston tuottaja SYKE, Tilastokeskus
22
23 Työmatkasukkulointi maakuntakaavan seutukeskustaajamiin 2005 ja 2010 Avaintulokset Viimeisin päivitys 02/2016 Seuraava päivitys 2017 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Sukkuloivien määrä ja osuus työssäkäyvistä on ollut tarkasteluvuosina suurinta Hyvinkään seutukeskuksessa ja alhaisin Tammisaaren seutukeskuksessa. 2 Vuonna 2010 Hyvinkään seutukeskukseen sukkuloitiin eniten Riihimäeltä ja Helsingistä, Lohjan seutukeskukseen Vihdistä ja Raaseporista, Tammisaaren seutukeskukseen Hangosta ja Helsingistä ja Porvoon seutukeskukseen Loviisasta ja Helsingistä. Mittari kuvaa työmatkasukkuloinnin määrää ja osuutta kaikista seutukeskuksessa työssäkäyvien määrästä maakuntakaavan seutukeskustaajamissa vuosina 2005 ja Mitä suurempi osuus sukkuloi seutukeskukseen, sitä vetovoimaisempi seutukeskus on seudullisena työmarkkina-alueena. Mitä suurempi osuus käy töissä asuinkuntansa seutukeskuksessa, sitä merkittävämpi seutukeskus on oman kunnan sisäisenä työmarkkina-alueena. Sukkulointi tarkoittaa kuntien välisiä työmatkoja, joten asuinkunnan sisällä tapahtuvaa työmatkaa ei lasketa sukkuloinniksi. Maakuntakaavassa osoitetaan 4 seutukeskusta tasapainottamaan aluerakennetta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Seutukeskuksia ovat Hyvinkää, Lohja, Tammisaari ja Porvoo. Seutukeskus on osoitettu kohdemerkintänä, joten sillä ei ole yksiselitteistä alueellista ulottuvuutta. Seutukeskus on tässä tarkastelussa määritelty alueeksi, joka vastaa seutukeskuksen ympärillä olevaa yhtenäistä tiheän taajaman aluetta. Vuonna 2005 maakuntakaavan seutukeskuksiin sukkuloi eli kävi töissä seutukeskuskunnan ulkopuolelta henkilöä. Vuonna 2010 luku oli Etenkin Hyvinkäälle ja Porvooseen sukkuloivien määrä oli vuonna 2010 selvästi suurempi kuin vuonna Lohjan ja Raaseporin osalta tässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. On myös huomattava, että vuosittainen vaihtelu sukkuloivien määrässä voi olla suurta, joten täysin selvää kuvaa tulos ei vielä anna sukkuloinnin kasvusta. Sukkuloivien osuus seutukeskuksissa työssäkäyvien määrästä oli vuonna 2010 hieman suurempi (28 %) kuin vuonna 2005 (26 %). Hyvinkään seutukeskukseen sukkuloivien osuus oli suurin sekä 2005 että 2010, jolloin osuus oli 39 %. Alhaisin sukkuloivien osuus oli Raaseporin seutukeskuksessa, 13 % vuonna Lukujen valossa Hyvinkään seutukeskus näyttäytyy selkeimmin seudullisesti vetovoimaisena työmarkkina-alueena. Myös Porvoon ja Lohjan seutukeskuksissa sijaitsee monien ulkopaikkakuntalaisten työpaikkoja, joskin näissä seutukeskuksessa työssäkäyvistä ulkopaikkakuntalaisia oli tarkastelujaksolla enintään neljäsosa. Tammisaaren seutukeskus on taas selkeästi paikallisempi keskus, sillä 87 % seutukeskuksessa työssäkäyvistä asuu seutukeskuskunnassa (Raaseporin kunnassa). Sukkuloivien asuinkunnat ovat tyypillisesti naapurikuntia, mutta sukkulointia tapahtuu myös pääkaupunkiseudulta seutukeskuksiin. Hyvinkäälle sukkuloidaan eniten Uudenmaan ulkopuolelta Riihimäeltä, Lohjalle Vihdistä, Tammisaareen Hangosta ja Porvooseen Loviisasta. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki on merkittävin sukkulointikunta Hyvinkään, Tammisaaren ja Porvoon seutukeskuksiin, Espoo Lohjan seutukeskukseen. Maakuntakaavan tavoitteena on, että seutukeskukset ovat ja niitä kehitetään usean kunnan yhteisinä työpaikka- ja palvelukeskittyminä tasapainottamaan maakunnan aluerakennetta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Sukkuloivien määrät ja osuudet seutukeskuksittain on esitetty oheisissa kaavioissa. Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri (2/2016) Aineiston tuottajat SYKE, Tilastokeskus
24 Lisätietoa aineistosta Aineisto on koostettu vain niiltä vuosilta, joilta on saatavilla työmatka-analyysi sekä taajama-aluerajaus. Viimeisin työmatka-analyysi on Liiteri-palvelussa vuodelta 2012, mutta tältä vuodelta ei ole taajama-aluerajausta. Uusin taajamarajaus on vuodelta 2014, mutta tältä vuodelta ei ole työmatka-analyysiä. Seutukeskuksessa työssäkäyvien määrä 2005 ja 2010 (myös keskuksessa asuvat) Seutukeskukseen sukkuloivien työssäkäyvien määrä 2005 ja Hyvinkää Lohja Tammisaari Porvoo 0 Hyvinkää Lohja Tammisaari Porvoo
25 Asuinkuntansa seutukeskuksessa työssäkäyvien osuus kaikista keskuksessa työssäkäyvistä 2005 ja 2010 Seutukeskukseen sukkuloivien työssäkäyvien osuus seutukeskuksessa työssäkäyvistä 2005 ja % 45% 40% 80% 35% 60% 30% 25% 40% 20% 15% 20% 10% 5% 0% Hyvinkää Lohja Tammisaari Porvoo 0% Hyvinkää Lohja Tammisaari Porvoo
26 KESKUKSET JA KAUPPA Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet kuntakaavoissa Avaintulokset Viimeisin päivitys 10/2015 Seuraava päivitys 2016 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 25 maakuntakaavan seutu- ja kuntakeskuksessa (joita on yhteensä 33) on hyväksytty oikeusvaikutteinen (kaikissa ei lainvoimainen) yleiskaava tai keskuksen alueelle kohdistuu parhaillaan yleiskaavoitus yleiskaavassa on määritelty kuntakeskukselle keskustatoimintojen alue (C-alue) kokonaan tai ainakin osittain, silloin kun kyse on vaiheittain laadittavasta osayleiskaavoituksesta. Mittari kuvaa maakuntakaavan seutu- ja kuntakeskusten yleiskaavoitustilannetta eli sitä miten kunnat ovat yleiskaavoittaneet maakuntakaavassa osoitettuja keskustatoimintojen alueita. Tarkastelu perustuu Liiterin yleiskaavapalvelun käyttöön. Maakuntakaavassa osoitetaan kohdemerkinnöillä 4 seutukeskusta ja 29 kuntakeskusta. Kaikkiin kuntiin on osoitettu vähintään yksi keskustatoimintojen alue, osaan kuntia useita. Poikkeuksena ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, joihin maakuntakaavassa osoitetaan aluekeskuksia. Lisäksi Helsinkiin on osoitettu valtakunnan keskus, ainoana maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen aluevarauksena. Aluekeskukset ja valtakunnan keskus on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräyksen mukaan niiden sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Seutukeskukset (4) ovat Tammisaarta lukuun ottamatta yleiskaavoitettu. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty 2014, mutta ei ole vielä lainvoimainen. Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaava (2014) ja Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava (2006) ovat lainvoimaisia. Kuntakeskusten (29) osalta yleiskaavoituksen tilannetta syksyllä 2015 voidaan kuvata seuraavasti: Kuntakeskuksille on määritelty keskustatoimintojen alue hyväksytyssä yleiskaavassa (osin jos kuntakeskuksen yleiskaavoitus laaditaan vaiheittain) o Itä-Uudellamaalla 3 kuntakeskusta o Länsi-Uudellamaalla 7 kuntakeskusta o Kuuma-seudulla 13 kuntakeskusta Kuntakeskuksille ei ole määritelty keskustatoimintojen aluetta o Itä-Uudellamaalla 3 kuntakeskusta o Länsi-Uudellamaalla 1 kuntakeskus o Kuuma-seudulla 5 kuntakeskusta Seutu- ja kuntakeskusten osalta voidaan vielä todeta seuraavaa: Neljä keskustatoimintojen alueelle laadittua ja hyväksyttyä yleiskaavaa ei ole vielä saanut lainvoimaa Kuudessa kunnassa on vireillä yleiskaavoitus, joka vaikuttaa myös maakuntakaavassa osoitetun kuntakeskuksen kaavoitukseen 26 kuntakeskuksessa on voimassa oleva yleiskaava (yksi yleiskaavoista ei ole oikeusvaikutteinen)
27 Aineistolähteet Elinympäristön tietopalvelu Liiteri (10/2015) Aineiston tuottaja SYKE 6
28 Työpaikkaomavaraisuus seutukeskustaajamissa 2000, 2005 ja 2012 Avaintulokset Viimeisin päivitys 12/2015 Seuraava päivitys 2017 Mittarin kuvaus Tulokset ja johtopäätökset 1 Työpaikkaomavaraisuus on kasvanut huomattavasti Raaseporin seutukeskustaajamassa (sk), maltillisesti Hyvinkään ja Porvoon sk:ssa ja pysynyt vakaana Lohjan sk:ssa. 2 Vuonna 2012 suurin työpaikkaomavaraisuus oli Raaseporin sk:ssa ja pienin Lohjan sk:ssa. Mittari kuvaa työpaikkaomavaraisuuden muutosta maakuntakaavan seutukeskustaajamissa. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välistä suhdetta. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä (alueella työssäkäyvien määrä) suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, tilanne on päinvastainen. Maakuntakaavassa seutukeskus on osoitettu kohdemerkintänä, joten sillä ei ole yksiselitteistä alueellista ulottuvuutta. Seutukeskus on tässä tarkastelussa määritelty alueeksi, joka vastaa seutukeskuksen ympärillä olevaa yhtenäistä tiheän taajaman aluetta. Raaseporin seutukeskuksen työpaikkaomavaraisuus on paitsi neljän seutukeskuksen osalta suurin, myös muuttunut voimakkaimmin. Vuonna 2012 Raaseporin seutukeskuksen työpaikkaomavaraisuus oli 111,1 % kun se vuonna 2000 oli 80,2 %. Muutos johtuu kahdesta tekijästä: samalla kun työpaikkojen määrä seutukeskuksessa on kasvanut, on työvoiman määrä laskenut. Alueelta on siis muuttanut työikäistä väkeä muualle tai työikäisen väestön määrä on muutoin laskenut samalla kun työpaikkoja on tullut lisää. Hyvinkään ja Porvoon seutukeskuksissa työpaikkaomavaraisuus on kasvanut maltillisemmin, noin 7 prosenttiyksikköä. Omavaraisuuden kasvu perustuu näissä keskuksissa ennen kaikkea työpaikkojen määrän lisääntymiseen. Vuonna 2012 työpaikkaomavaraisuus oli Hyvinkään seutukeskuksessa 84,6 % ja Porvoon seutukeskuksessa 79,3 %. Lohjan seutukeskuksessa tilanne on pysynyt vakaana sekä työpaikkojen että työvoiman suhteen. Näin ollen myöskään työpaikkaomavaraisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Vuonna 2012 Lohjan seutukeskuksessa työpaikkaomavaraisuus oli 72,3 %. Absoluuttisina lukuina Hyvinkään seutukeskus on sekä työvoiman tarjonnan että työpaikkojen tarjonnan osalta suurin seutukeskus. Raasepori taas on selkeästi pienin seutukeskus. Hyvinkään tiheän taajaman alueella työvoimaa oli vuonna 2012 viisinkertainen määrä (noin ) ja työpaikkoja lähes nelinkertainen määrä (noin ) Raaseporin tiheän taajamaan verrattuna. Lohja ja Porvoo ovat sekä työvoiman että työpaikkojen tarjonnan suhteen varsin samankokoiset. Porvoossa työpaikkoja oli vuonna , Lohjalla Maakuntakaavan tavoitteena on, että seutukeskukset ovat ja niitä kehitetään usean kunnan yhteisinä työpaikka- ja palvelukeskittyminä tasapainottamaan maakunnan aluerakennetta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Työpaikkaomavaraisuus on yksi tärkeä tekijä, jolla seutukeskuksien roolia Uudenmaan aluerakenteessa voidaan arvioida. Vertailun vuoksi koko pääkaupunkiseudun työpaikkaomavaraisuus vuonna 2012 oli 116,2 %. Aineistolähteet Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot YKR (12/2015) Aineiston tuottajat SYKE, Tilastokeskus
29 Työpaikkaomavaraisuus maakuntakaavan seutukeskuksissa (tiheä taajamarajaus) 2000, 2005 ja 2012 Raasepori seutukeskus Porvoo seutukeskus Lohja seutukeskus Hyvinkää seutukeskus 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% vuonna 2012 vuonna 2005 vuonna 2000
30 ELINKEINOT JA KILPAILUKYKY Lento- ja satamaliikenteen kehitys Avaintulokset Viimeisin päivitys 06/2015 Seuraava päivitys Helsinki-Vantaan osuus Suomen matkustajaliikenteestä on ollut vuosina keskimäärin 79 prosenttia, rahti- ja postiliikenteestä 95 prosenttia ja lentokoneiden laskeutumisista 69 prosenttia. 2 Kilpilahden ja Helsingin satamien osuus koko Uudenmaan satamien tuonnista on vuosina ollut keskimäärin 81 prosenttia ja viennistä keskimäärin 78 prosenttia. Mittarin kuvaus Mittari kuvaa Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen tunnuslukuja sekä Uudenmaan ulkomaan satamien tuonnin ja viennin kehitystä Lentoasema ja ulkomaan satamat ovat Uudenmaan kansainvälisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeitä liikennealueita, jotka on osoitettu maakuntakaavassa aluevarauksina tai kohdemerkintöinä. Tulokset ja johtopäätökset Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen päälentoasema, jonka matkustajamäärät ovat kasvaneet viime vuosina erityisesti Euroopan ja Aasian vaihtomatkustajaliikenteen ansiosta. Kansainvälisten matkustajien määrä on kasvanut 2010-luvulla noin 10,7 miljoonasta 13,4 miljoonaan. Sen sijaan kotimaisten matkustajien määrässä on tapahtunut vuositasolla enemmän vaihtelua myös laskevaan suuntaan. Vuonna 2014 kotimaisten matkustajien määrä oli 2,5 miljoonaa. Tarkastelujaksolla kansainvälisten matkustajien määrä on noussut 21 prosenttia ja kotimaisten matkustajien määrä 12 prosenttia. Laskeutumisten määrässä mitattuna vuosi 2011 oli selkeä huippuvuosi, jota ei sittemmin ole saavutettu. Kotimaan laskeutumisten määrä on ollut vuoden 2011 jälkeen laskussa, mutta kansainvälisten lentojen laskeutumiset ovat olleet hienoisessa nousussa. Vuonna 2014 kotimaan lentoja laskeutui yli ja kansainvälisiä lentoja lähes kappaletta. Lentoliikenteen laskeutumisten tunnuslukuja : Helsinki-Vantaan osuus Suomen laskeutumisista on ollut keskimäärin 69 % Kotimaan lentojen osuus kaikista Helsinki-Vantaan laskeutumisista on ollut keskimäärin 28 % Tavaraliikenteen eli kuljetetun rahdin ja postin määrässä huippuvuosi oli 2012, jonka jälkeen etenkin kotimaan tavaraliikenteen määrä on supistunut. Sen osuus koko tavaraliikenteen määrästä on kuitenkin hyvin pieni, joten kokonaisuudessaan tavaraliikenteen määrä on pysynyt melko vakaana tämän jälkeen. Kun tarkastellaan koko seurantajaksoa ,kasvua on tullut yli 20 prosenttia. Tavaraliikenteen tunnuslukuja : Helsinki-Vantaan osuus Suomen rahti- ja postiliikenteestä on ollut keskimäärin 95 % Kotimaisen rahdin osuus kaikesta Helsinki-Vantaan rahdista on ollut keskimäärin alle 1,0 % Kotimaisen postin osuus kaikesta Helsinki-Vantaan postista on ollut keskimäärin 21 %
31 MILJ. MATKUSTAJAA LASKEUTUMISIA Uudellamaalla on useita merkittäviä ulkomaan satamia, mm. Helsinki, Hanko, Koverhar, Inkoo ja Kantvik. Porvoon Kilpilahdessa toimii tonnimäärältään Suomen suurin satama, Sköldvik. Sen osuus Uudenmaan kaikkien ulkomaan satamien viennistä on hieman alle puolet ja tuonnista hieman yli puolet. Uudenmaan ulkomaan satamien osuus Suomen kaikkien rannikkosatamien viennistä on vuosina ollut keskimäärin 35 % ja tuonnista keskimäärin 43 %. Useimmat Uudenmaan satamista ovat sekä tuonnin että viennin kannalta merkittäviä. Tuonnin osuus on selkeästi viennin osuutta suurempi Kantvikin ja Koverharin satamissa. Viennin osuus on selkeästi suurempi Loviisan ja Lappohjan satamissa. Pohjankurun satama on yksinomaan tuontisatama. Tarkemmat osuudet on kuvattu oheisessa kaaviossa. Tuonnin määrä vuonna 2014 oli runsaat tonnia ja viennin määrä noin tonnia. Aineistolähteet Lentoliikennetilastot; Ulkomaan meriliikennetilasto (8/2015) Aineiston tuottajat Finavia; Liikennevirasto Kotimainen ja kansainvälinen matkustajaliikenne Helsinki- Vantaan lentoasemalla Kotimaan ja kansainvälisten lentojen laskeutumiset Helsinki- Vantaan lentoasemalla Kotimaan matkustajat Kansainväliset matkustajat Kotimaan laskeutumiset Kansainväliset laskeutumiset
32 Suomen kaikkien ulkomaan rannikkosatamien ja Uudenmaan ulkomaan satamien tuonti ja vienti Rannikon satamat Uudenmaan satamat Tuonti 2014 Vienti 2014 Tuonti 2013 Vienti 2013 Tuonti 2012 Vienti 2012 Tuonti 2011 Vienti 2011 Tuonti 2010 Vienti 2010 Tuonnin ja viennin osuus satamittain keskimäärin Hanko Koverhar (Hanko) Lappohja (Hanko) Pohjankuru (Raasepori) Inkoo Kantvik (Kirkkonummi) Helsinki Kilpilahti (Porvoo) Tolkkinen (Porvoo) Loviisa Tuonnin osuus (%) Viennin osuus (%) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Aluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Sukkulointiaineistot löytyvät osoitteesta: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/tyopaikat/sivut/sukkulointi.aspx Työmatkasukkuloinnin karttasarja Tuoreimman
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotKatsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015
Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotYhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotTyömatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotPääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013
Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotLausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B
Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?
Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotUusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA
Ydinalue Kehysalue Keskukset Helsingin seudun viherkehä Ylimaakunnallinen viheryhteys Muu maankäyttö Logistiikan kehityskäytävät Kansainvälisesti merkittävät satamat ja niiden meriyhteydet Kansainvälinen
Lisätiedotabsoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun
PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun
LisätiedotUudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen
Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava.
LisätiedotVIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA
Vastaanottaja Virtain kaupunki Päivämäärä 11/2016 VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHAR- JU-AHJOLA VIRRAT VIHERVERKKOSELVITYS ALUEELLE PUTTOSHARJU- AHJOLA Tarkastus 11.11.2016 Päivämäärä 10/11/2016
LisätiedotVyöhykkeiden asuntotuotanto KOKKOLA-PIETARSAARI
Vyöhykkeiden asuntotuotanto 3-214 -PIETARSAARI Tiedot summattu vuoden 214 rakennus- ja huoneistorekisteristä kartan kuvaamaan aluejakoon, joka muodostuu ruutupohjaisista vyöhykkeistä, taajamista ja niitä
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotMAL-sopimuksen seurannasta
MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotPääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseudun tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2019 -aineistosta
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2019 Pääkaupunkiseudun tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2019 -aineistosta Tonttivarantokatsaus perustuu SeutuRAMAVAaineistoon HSY tuottaa SeutuRAMAVA-aineiston Seudullisen
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotLentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula
Lentomelu maankäytön suunnittelussa- Tuusula Valtakunnalliset meluntorjuntapäivät 22-23.3.2017 Petteri Puputti, kaavasuunnittelija 23.3.2017 1 Tuusula Tuusula on kunta Uudenmaan maakunnassa Naapurikunnat:
LisätiedotLausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta
Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo
Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotYhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet
Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS
Vastaanottaja Oriveden kaupunki Päivämäärä 8/2018 ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS ORIVEDEN KESKUSTIEN ITÄPUOLEN AK VIHERVERKKOSELVITYS Tarkastus 22.8.2018 Päivämäärä 22.8.2018 Laatija
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotTaajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa
MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotLiikenteellinen arviointi
Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotUUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotTietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE
Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotMaakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS
Maakuntahallitus 29 14.03.2016 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS 14.03.2016 29 Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
Lisätiedot19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
364-YK1804 PYHÄRANNAN KUNTA PYHÄRANNAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 3 Kiinteistöt 631-401-2-32, 631-401-2-33, 631-401-2-34 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.11.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting
LisätiedotLaajat aurinkoenergian tuotantoalueet
Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Kokemäki, 14.2.2017 Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Pöyry Finland Oy Esiselvitys aurinkoenergian
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 6.2.2015 Seminaari MTK Pirkanmaan liitto Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen määrittely ja raajaaminen Pauliina Pelkonen, maankäyttöpäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS 551, pauliina.pelkonen@ains.fi
LisätiedotTyömatkat Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa
LisätiedotTilastokatsaus 4:2014
Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
Lisätiedot