TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 2 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ OLENNAISTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDESTA Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja kokonaismenot TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö Liikennejärjestelmäyhteistyö Hyvinvointipalvelujen yhteistyö Infrapalvelujen yhteistyö Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ, LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUJA JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 29

3 3 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Seutuyhteistyön yhdeksäs toimintavuosi oli tapahtumarikas. Valtakunnan politiikassa uudistusvauhti loppui, ja alettiin odottaa uutta hallituskautta. Hyvän yhteistyön ansiosta Tampereen kaupunkiseudulla selvittiin paineisesta jaksosta keskustellen, ei yhteistyön ovia sulkien. Uuteen hallituskauteen kaupunkiseutu valmistautui yhteisillä hallitusohjelmatavoitteilla ja neljällä kärkiteemalla: suuret kaupunkiseudut, saavutettavuus, kasvua kiihdyttävät kärkitoimet sekä kuntien tuki sote-uudistuksessa. MAL-sopimusmenettelyn jatkuminen oli konkreettinen tavoite, ja se päätyikin Sipilän hallituksen ohjelmaan. MAL3-sopimusneuvottelut käynnistettiin valtion kanssa kesän jälkeen, ja valmis sopimus lähtee kuntiin hyväksymiskierrokselle kehysriihen jälkeen kuuvana vuonna. Sopimuksessa valtion odotetaan lunastavan aiempiin sopimuksen kirjatun lupauksen Tampereen raitiotien osarahoituksesta. Vuoden odottamattomin käänne tapahtui hallituksen linjatessa sote-uudistuksen toteutustapaa. Siinä sote-palvelujen järjestämisvastuu esitettiin siirrettäväksi kunnilta uusille itsehallintoalueille, jotka sittemmin nimettiin maakunniksi. Uudistus käynnisti pohdinnan kunnan tulevista tehtävistä. Elinvoimakunnan rooli ja sen mukaiset tehtävät nousivat Tampereen kaupunkiseudulla keskustelujen kärkeen. Kysyttäessä mikä on seutuyhteistyön rooli tulevaisuudessa, olen vastannut sen painottuneen tähänkin asti vahvasti elinvoimakysymyksiin kuten elinkeinojen, yhdyskuntarakenteen ja sujuvan arjen edellytysten kehittämiseen. Yhteistyötä kirkastetaan lisää seutustrategian uudistamistyössä, jossa etsitään tulevaisuuden kaupunkiseudun ideaa. Huolimatta muutosturbulenssista seutuyhteistyössä edettiin käytännön tasolla. MAL3-sopimuksen lisäksi suunnittelua tarkennettiin lähijunaliikenteen mahdollisuuksista sekä vietiin maastoon asti seudullista pyöräreitistöä. Asuntorakentajille järjestettiin ensimmäinen seudullinen tonttipäivä, jossa koko kaupunkiseudun kaava- ja tonttitarjonta oli esitellä. Paikkatietoyhteistyö kehittyi, ja jatkossa on luvassa yhä informatiivisempia tapoja asioiden esittämiseen. Palveluyhteistyössä käynnistettiin tavoitteellinen lukioyhteistyö ja kaupunkiseudun lukioyhteisön rakentaminen. Myös rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen valmistelu jatkui. Päättäjien kanssa tutustuttiin eurooppalaiseen kaupunkikehittämiseen ja yhteistyömuotoihin Hollannissa. Lentoliikenteen kehittäminen nousi seudulliseksi kärkihankkeeksi, kun kunnat päättivät rahoittaa kolmevuotisen kehittämistyön Tampere-Pirkkala lentokentän kansainvälistymiseksi. Myös vesiyhteistyö liikahti eteenpäin Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen myötä. Kiitän päättäjiä ja virkamiehiä hyvähenkisestä vuodesta ja aktiivisesta yhteistyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsee jälleen myös yhteistyöverkostoa ylläpitävä seututoimiston henkilöstö. Päivi Nurminen

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on ollut viime vuodet vetovoimainen ja nopeimmin kasvava seutu pääkaupunkiseudun jälkeen. Kaupunkiseutu säilytti asemansa haluttuna paikkana asuja ja yrittää myös vuonna Kaupunkiseudun väestönkasvu (0,9 %) jatkui selvästi valtakunnan väestönkasvua (0,3 %) nopeammin. Kaikkiaan väestö lisääntyi asukkaalla, joista Tampereen osuus oli asukasta (63 %). Vuoden 2015 lopussa kaupunkiseudulla oli asukasta, joista Tampereella ja kehyskunnissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussopimuksensa mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun visiota: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä. Seutustrategia 2020 arvioitiin ja päivitys käynnistettiin. Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan 2020 (SH ), joka ohjaa omalta osaltaan vuosittain kuntayhtymän talousarviossa asetettavia konkreettisia toiminnallisia tavoitteita. Seutustrategiaa 2020 arvioitiin syksyn aikana. Arvioinnin mukaan seutustrategiaa pidetään tärkeänä ja sen teemoja edelleen pääosin oikeina. Painopisteitä ja konkreettisia tavoitteita tarkastellaan uudelleen. Arvioinnin pohjalta seutuhallitus päätti kokouksessaan käynnistää strategian uudistamistyön, joka ohjelmoidaan vuodelle MAL-aiesopimus (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ja uusi sopimuskausi Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimusmenettely on jo toisella sopimuskaudellaan ( ). Vuodelta 2014 hyväksytyssä seurannassa todettiin, että onnistumisia olivat erityisesti valmistuneiden asuntojen ja kaavojen sijoittuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen sekä joukkoliikenteen kasvu. Lisäksi kehyskuntien asuntotuotanto oli nyt monipuolista. Valmistuneiden asuntojen määrä jäi kuitenkin alle seudun tavoitteen. Keskustoihin on edelleen kiinnitettävä huomiota samoin kuin lähijunan asemakeskusten kehittymiseen. MAL3-sopimuksen valmistelu valtioosapuolen kanssa alkoi syksyllä ja sen viimeistely tapahtuu kevään 2016 aikana. Rakennesuunnitelma 2040 Päivitetty Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin seutuhallituksessa joulukuussa Jäsenkunnat hyväksyvät sen valtuustoissaan tammi-helmikuussa Vuoden aikana valmisteltiin rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmaa. Toteutuksen seurannassa hyödynnetään entistä enemmän paikkatietoanalyysejä ja karttapohjaisia kuvauksia.

5 5 Seudullinen edunvalvonta ja kansallinen kehittäminen Seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet, joissa nostettiin esiin neljä pääteemaa: Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen, kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen, kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi sekä tuki kuntien uudistumiselle. Seutuhallitus käynnisti kesäkuussa 2014 AiRRport-konseptityön 2. vaiheen kokoamalla euron rahoituksen alueen eri toimijoilta. Kehittämisvaiheen tulokset esiteltiin seutuhallitukselle huhtikuussa AiRRport-konsepti muodostui lentoliikenteen kehittämisen tulevaisuusvisioksi. AiRRportkonseptin edistäminen on sisällytetty myös kansalliseen lentoliikennestrategiaan. Lentoliikenteen kehittäminen on keskeisesti esillä seutuyhteistyössä koko vuoden Jatkokehittämiseen koottiin 3-vuotinen Tredeaan sijoitettu hanke, jonka konkreettinen työskentely alkoi elokuussa. Seutuhallitus hyväksyi maakuntakaavan 2040 luonnoksesta kaupunkiseudun yhteisen lausunnon, jossa todettiin, että pääosin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 viestit ovat välittyneet hyvin maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Vuoden 2015 muita kärkiteemoja ja toteutuksia Seutuhallitus valmisteli jäsenkuntien hyväksyttäväksi sopimuksen, jonka periaatteiden mukaisesti kuntalaiset voivat hakea päivähoitopaikkaa mistä tahansa kaupunkiseudun kunnasta. Menettelyä kokeiltiin jo vuoden 2014 kevään haussa. Uusitulla sopimuksella hakeutumismahdollisuus tulee ympärivuotiseksi ja sopimus on voimassa toistaiseksi. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämisessä edettiin vaiheittain: 1) laadittiin lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, 2) järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille tahtotilan tunnustelemiseksi yhteistyön syventämisessä, 3) kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet ja 4) kartoitettiin ammatillisen ja lukiokoulutuksen kampusyhteistyön mahdollisuudet Ylöjärven koulutuskeskus Valossa sekä Sammon keskuslukion sekä Tredun Sammonkadun toimipisteessä. Seutuhallitus käynnisti hankkeen lähijunaliikenteen kehittämiseksi kaupunkiseudulla. Hankkeessa laaditaan ohjeita viihtyisien seisakkeiden rakentamiseksi. Esimerkkikohteina ovat Sääksjärvi (pieni asema), Tesoma (seisake) ja Ruutana (pieni seisake). Selvitetään toimenpidetarpeet nykyisen Lempäälän aseman kehittämiseksi. Lisäksi laaditaan esitys miten ja millä suunnilla junatarjontaa tulisi lähivuosina lisätä. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaksi infra-palvelujen kehittämisen loppuraporttia ja lähetti ne jäsenkunnille hyödynnettäviksi. Seudun kunnille esitetään liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi on valmistunut 13 erilaista suositusta, joiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kuntien palvelurakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Työllisyyden hoidon haasteisiin vastaaminen on entistä enemmän kuntien elinvoiman osatekijä. Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan luonnoksen uudesta sopimuksesta, jolla TYP-toimintaa jatketaan kaupunkiseudulla vuoden 2016 alusta. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla (TYP) tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä

6 arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Kaupunkiseudun työllisyys-asiantuntijat laativat selvityksen työllisyydenhoidon seutuyhteistyön syventämisestä. Työryhmän selvitykseen perustuen seutuhallitus esitti, että kaupunkiseudun kunnat päättäisivät osallistua yhdessä mahdolliseen työllisyydenhoidon kuntakokeilupilottiin, jos sellainen käynnistetään. Seutuhallitus vuonna jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere Siren Elina Tampere Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala Skogberg Pertti Pirkkala Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti Arvela Ari Vesilahti Aaltonen Mikko Tampere Virtanen Sirkkaliisa Tampere Aleksovski Atanas Tampere Kivistö Anneli Tampere Elovaara Tiina Tampere Silvennoinen Seppo Tampere Joensivu Leena Ylöjärvi Kaminen Tuomo Ylöjärvi Jokila Killi Lempäälä Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä Kork Jarmo Nokia Tomminen Antti Nokia Lyytinen Heikki Kangasala Kouhia Raimo Kangasala Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi Jokinen Kaarina Orivesi Parviainen Olli-Poika Tampere Kajan Maija Tampere Sasi Ilkka Tampere Helin Matti Tampere Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Kuntapäättäjät piirtävät tulevaisuutta Marraskuun seutufoorumi järjestettiin kaupunkiseutujen MAL-suunnittelun, MAL3-sopimuksen, uuden liikennepolitiikan ja tulevaisuuden kunta teemoilla, joista kuultiin asiantuntija puheenvuorot. Seudullisina teemoina käsiteltiin lentoliikenteen kehittämistä ja seutuyhteistyön tulevaisuutta. Järjestyksessään kuudes Seutupäivä järjestettiin Lempäälässä. Paikalla oli n. 200 henkilön joukko, joka koostui seudun valtuutetuista, kuntajohtajista, seudullisten työryhmien jäsenistä sekä sidosryhmien ja median edustajista.. MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa kuudetta vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 16 kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto, liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus..

7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso. Kuntayhtymällä ei ole tavanomaisen konsulttitoiminnan tai arkipäiväisen oman toiminnan mukaisista sopimuksista poikkeavia sitoumuksia, joissa voisi olla merkittäviä riskejä tai epävarmuustekijöitä. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen kuntien johtavista viranhaltijoista koostuvia asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia. Projektit käynnistää joko seutuhallitus tai seutujohtaja. Projektit perustuvat talousarvioon Ympäristötekijät Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa Sisäisen valvonnan selonteko Kuntalain mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden mukaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat osana kuntayhtymän normaalia johtamis- ja seurantajärjestelmää. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtaja käsittelee ja allekirjoittaa kaikki kuntayhtymän sopimukset. Seutujohtajan varahenkilönä toimii

8 seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että seutuhallinnon toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallintotapaa. Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Kuntayhtymällä ei ole käteisvaroja. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan, viranomaistilitykset, laskutuksen ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. Kuntayhtymä seuraa itsenäisesti tulojen ja menojen toteutumista Arvio tulevasta kehityksestä Tulevat kuntakentän muutokset koskien mm. itsehallintoalueiden muodostumista ja sote-uudistusta huomioidaan osana vuoden 2016 aikana tehtävää seutustrategiatyötä. Kokonaismuutoksen vaikutukset näkyvät uudessa kunnassa, jonka tehtävät painottuvat samoille teemoille kuin kuntayhtymän vakiintunut toiminta ja osaaminen. Edellä mainittu huomioiden kuntayhtymän toiminta jatkuu pääosiltaan vakiintuneen muotisena ja laajuisena. Uudistuva seutustrategia antaa tarkemman vision ja suunnan seutuyhteistyölle tuleville vuosille Olennaista kuntayhtymän taloudesta Vuosi 2015 oli kuntayhtymän yhdeksäs kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1,0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Kahden alijäämäisen tilinpäätösten jälkeen vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset toteutuivat jonkin verran ylijäämäisinä. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää euron ylijäämää. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 10 (10 v. 2014) henkilöä, joista kaksi oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 7 henkilöä. Loput 3 toimea oli täytetty määräaikaisina. Kuntayhtymän maksuvalmius oli (164) päivää.

9 9 Kuntien maksuosuudet ovat toteutuneet kuntien ohjauksen mukaisina. Kuntien maksuosuuksien kehitys TP 2013 TP 2014 Muutos % TP 2015 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , , Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,28 Toimintakulut , ,52 Toimintakate , ,76 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,79 8,15 Muut rahoituskulut - 660,65-665,54 Vuosikate , ,37 Tilikauden tulos , ,37 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,37 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 109,9 % 105,5 %

10 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,37 Investointien rahavirta 00,00 00,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 00,00 00,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,06 Rahoituksen rahavirta , ,06 Rahavarojen muutos , ,31 Rahavarat , ,80 Rahavarat , ,49 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 215 pv 164 pv

11 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Ed. tilik. ylijäämä , ,67 tilik. ylijäämä , ,37 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen Myyntisaamiset ,00 0,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset 9 845, ,86 Ostovelat 3 366, ,40 Siirtosaamiset 555, ,00 Muut velat , ,14 Rahat ja Siirtovelat , ,08 pankkisaamiset , ,80 Vastaavaa yht , ,66 Vastattavaa yht , ,66 Tunnusluvut omavaraisuusaste % 72,1 % 61,4 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 13,4 % 15,6 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot ,27 Muut rahoitustuotot 8,79 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,06 MENOT Toiminta Toimintakulut ,24 Muut rahoituskulut - 660,65 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä ,89

12 12 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TIIVISTELMÄ Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen toteutui melko hyvin. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikennejärjestelmäyhteistyössä tavoitteet toteutuivat kohtalaisesti. Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Talous toteutui tasapainoisesti.

13 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MALaiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen 1. Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Varaudutaan seutustrategian arviointiin ja päivitykseen yhteistyötilanteen mukaan. Seutuhallitus tutustuu seudullisten asioiden hallintaan verrokkialueella. Seutuhallitus päätti käynnistää seutustrategian arvioinnin. Arvioinnin tuloksena seutuhallitus hyväksyi strategiatyön käynnistämisen kokouksessa. Seutuhallitus tutustui seudullisten asioiden hallintaan Hollannissa syyskuussa Seutuviestintä Tavoitetaso: Vahvistetaan seutuviestinnän toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. Seutuviestintää on tehostettu parantamalla asioiden toimeenpanon seurantaa ja uudistamalla viestinnän kokonaisilmettä. Seutupäivä järjestettiin Lempäälässä. Seutufoorumi järjestettiin Työryhmien lautakuntaseminaari eivät ole toteutuneet Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö 1. MAL-aiesopimus Tavoite: Sopimusosapuolet toteuttavat aiesopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Seurantaaineisto vuodesta 2014 valmistuu sopimusosapuolten ja seurantakokouksen käyttöön. Uusi aiesopimus valmistuu vuonna 2016 alkavalle kaudelle. MAL-aiesopimuksen seuranta 2014 koottiin raporttiin, jonka seutuhallitus hyväksyi Uuden aiesopimuksen valmistelu käynnistettiin lähetekeskusteluin keväällä. Seutuhallitus päätti aiesopimuksen valmisteluprosessista Sopimuksen runko valmistui vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtion vuoden 2017 kehysriihen aikataulujen vuoksi sopimuksen viimeistely ja allekirjoittaminen ovat vuoden 2016 alkupuolella.

14 2. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen Tavoite: Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen käynnistyy kunnissa tarvittavien yleiskaavojen ja muiden kuntakohtaisten toimenpide- ja kaavoitusohjelmien laadinnalla. Toteuttamisen edistymistä seurataan sähköisellä kartalla. Toteuttamisen nykytila ja vuosille ohjelmoidut toimenpiteet käytiin läpi seututyöryhmien ja elinkeinojohtajien yhteisessä kokouksessa Kokouksen aineisto koottiin yhteen. Toteutus kuntakaavoin etenee hyvin. Toteutumisen esittäminen sähköisellä kartalla käynnistyy vuonna Maapoliittiset periaatteet Tavoite: Seudulliset maapoliittiset tavoitteet ja välineet päivitetään tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen käynnistyi kaavoitusjohtajien työryhmässä Kuntajohtajakokous ohjeisti maapolitiikan päivitystyötä Pientyöryhmä valmistelee rakennesuunnitelmaa toteuttavat maapoliittiset toimet keväällä Seudun tonttipäivä järjestettiin , seuraava järjestetään Seudullinen paikkatieto Tavoite: Toimintamalli sähköisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen valmistuu ja otetaan käyttöön. Seudun paikkatietoryhmä vastasi MAL-seurantatietojen keräämisestä keväällä 2015 ja valmisteli seuraavaa seurantavaihetta vuoden lopussa. Seudullisten tietojen vieminen sähköisille rajapinnalle käynnistyi. Kuntien rakentamisen ja asumisen tiedot vietiin rajapinnalle. Kuntien rajapinta-aineisto yhdenmukaistui. Myös sähköisen karttapohjan kehittäminen TKS:n, Tampereen ja Pirkanmaan liiton paikkatietotoimijoiden kesken käynnistyi (aluetietopalvelu). Työ jatkuu uusien MAL-tietojen keräämisellä ja hyödyntämisellä seutusuunnittelussa Liikennejärjestelmäyhteistyö 1. Raitiotieliikenne Tavoite: Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. Liikennejärjestelmätyöryhmä (29.10.) ja kuntajohtajakokous (6.11.) päättivät kokouksissaan, että seudullisen raitiotien jatkoselvittäminen on tarkoituksenmukaista vasta kun Tampere on päättänyt käynnistää raitiotien rakentamisen. Seudullisen selvityksen käynnistämisen tarkoituksenmukainen ajankohta harkitaan Lähijunaliikenne Tavoite: Valmistellaan esitys lähijunatarjonnasta ja siitä kunnille kohdistuvien kustannusten jaosta. Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisten uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä. Vuonna 2016 valtion junaliikenteeseen kohdistama rahoitus vähenee merkittävästi nykytasosta, minkä vuoksi lisävuorojen hankinta ei ole mahdollista kaudella Tampereen seudun

15 junatarjonta säilyy ostosopimuskaudella ennallaan lukuun ottamatta Oriveden suuntaa, jonka junatarjonta on varmistettu vain vuodelle Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävä konsulttityön, joka valmistuu helmikuun 2016 lopussa. 3. Bussiliikenne Tavoite: Käynnistetään joukkoliikenteen palvelutasomäärittely sisältäen liityntäpysäköinnin kehittämisen. Käynnistetään vasta vuonna Työn aikataulu on sovitettu vyöhyketariffiuudistuksen käsittelyyn siten, että kuntatapaamisiin sisällytetään molemmat asiat keväällä Kävely ja pyöräily Tavoite: Liikkumisen ohjauksen -palvelu kattaa koko kaupunkiseudun. Kävelyn ja pyöräilyn vaikuttavuudesta saadaan seurantatietoa. Liikkumisen ohjauksesta on tammikuussa valmistunut toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelmassa on mukana Tampereen toiminnan lisäksi tapahtumia myös kehyskuntiin. Kehyskunnissa liikkumisen ohjaus on sisällytetty poikkihallinnollisten työryhmien tehtäviin ja seudulle on perustettu vapaaehtoinen liikkumisen ohjauksen verkosto. Kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma on valmistunut toukokuussa ja seuranta on käynnistynyt. Kehyskunnissa toteutettiin kesäkuussa ensimmäisen kerran kävelyn ja pyöräilyn laskennat. Tampereella laskentoja on toteutettu vuodesta Tampere julkaisi toukokuussa ensimmäisen pyöräilykatsauksen. Seudullinen katsaus julkaistaan keväällä 2017 ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Marraskuussa toteutettiin seudullinen koulumatkakysely. 5. Tavaraliikenne Tavoite: Selvitetään tavaraliikenteen toimivuutta ja roolia liikennejärjestelmässä kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla Käynnistetään vuonna 2016 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen taustaselvityksenä Hyvinvointipalvelujen yhteistyö 1. Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Kunnat soveltavat seudullisia periaatteita palveluverkon suunnittelussa. Työryhmän seuraa periaatteiden toteutumista valitsemiensa seurantakohteiden tai indikaattoreiden kautta. Palveluverkon kehittämisessä työ on painottunut seudullisten periaatteiden mukaisesti monipalvelukeskuksiin ja niiden toiminnallisuuden kehittämiseen seudulla. Palveluverkon kehittämisen ja seurannan työ tulee painottumaan entistä enemmän paikkatietopohjaiseen analyysiin Palvelukiinteistöjen tilan kartoittamiseksi työryhmät tekevät yhteistyötä infra - työryhmän kanssa vuonna 2016.

16 16 2. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan yhteistyöfoorumina kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon kehittämisessä. Tuetaan sote-palvelujen tietohallintotyötä. Työryhmä on seurannut säännöllisesti uudistuksen etenemistä sekä tukenut osaltaan tietohallinnon AKUSTI/UNA-hankkeen (sote-asiakastietojärjestelmät) edistämistä seudulla. 3. Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Valmistaudutaan toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistukseen. Rakenneuudistus muuttui merkittävästi alkuperäisestä muodostaan. Seutuyhteistyössä on lähdetty tukemaan lukioiden sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välisen yhteistyön syventämistä. Työtä varten on nimetty 2016 alkaen lukio- ja kampusyhteistyötä kehittävä työryhmä, joka koostuu seudun lukioiden rehtoreista ja Tredun kampusvastaavista. 4. Päivähoitopalvelut Tavoite: Edistetään yksityisen päivähoitotarjonnan syntymistä ja kuntien yhteisiä menettelyjä niiden hallinnassa. Varhaiskasvatusjohtajat ovat perustaneet syksyllä 2015 yksityisen päivähoidon kehittämisryhmän, joka tulee uudistamaan asiaan liittyviä tiedotus-, sopimus-, laadunvalvonta ym. käytänteitä vuonna Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Edistetään yhden sähköisen palvelun käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa yhdessä seudullisen tietohallinnon kanssa. Seudun sote-työryhmä on panostanut alueellaan kansallisen sote-asiakastietojärjestelmien (AKUSTI/UNA) vaatimusmäärittelytyön aloittamisessa ja jatkaa hankkeen määrittelytarpeissa tukemista Infrapalvelujen yhteistyö 1. Rakennusvalvonta Tavoite: Edistetään kuntien rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen syntymistä. Neljä teemaa: Sähköinen rakennuslupien palvelu Lupapiste.fi on otettu vuoden aikana käyttöön Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella. Luvista on tullut Lupapisteen kautta vuoden 2015 aikana Nokialla 12 %, Pirkkalassa 30 % ja Tampereella 5 %. Ylöjärvi ja Lempäälä valmistautuvat Lupapisteen käyttöönottoon 2016, Vesilahti 2017, Kangasala ja Orivesi seuraavat vielä muiden kokemuksia. Selvitys kuntien rakennusjärjestysasiakirjojen teknisistä yhtäläisyyksistä ja eroista on valmistunut jatkolinjausten pohjaksi kuntajohtajien käsittelyyn helmikuussa Rakennuslupataksojen nykytilaselvitys on valmistunut kuntajohtajien käsittelyyn helmikuussa. Jatkolinjausten pohjaksi seurataan valtion uudistusten etenemistä.

17 Laadun parantamiseksi kuvataan rakennuslupaprosessi, määritellään rakennusluvan käsittelyaika ja sen seudulliset seurantamittarit vuonna Tilapalvelut Tavoite: Lisätään kuntien palvelurakennusten suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapito-osaamista Tilapalveluyhteistyön tavoitteita on toteutettu vuoden 2015 aikana: jatkamalla palvelurakennusten sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden selvittämistä ja yhtenäistämistä, osallistumalla COMBI-korjausrakentamisen T&K -hankkeeseen ja huolehtimalla Tapre-energiatehokkuushankkeen jalkauttamisesta. 3. Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Valmistellaan tuotteistamishankkeen jatkamista. Liikennealueiden ylläpidon ja hoidon tuotteistus on valmistunut. Kunnat huomioivat sen vuoden 2016 talousarviovalmisteluista alkaen. Tuotteistamisen valmistelu ja jatkaminen liikuntapaikkoihin ja viheralueisiin käynnistyy vuonna Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Jatketaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. Esiselvitys ilmastonmuutoksen riskeistä yleisesti eri toimialoilla on tehty ja se on käsitelty kaupunkiseudun ilmastoverkoston kokouksessa Sen pohjalta on tavoitteena sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen näkökulma kuntien riskinhallintaan kaikilla toimialoilla vuonna Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyön kuntien jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuissa etenee. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toiminta on alkanut Keskuspuhdistamon tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu, lupien hakeminen ja muu tarvittava valmistelu. Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty Timo Heinonen ja tekniseksi johtajaksi Petri Jokela. Seudun kuntien johto tapasi ja kävi läpi kuntien osallistumisen hankkeeseen Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Tietohallinnossa keskeisenä ict asiana on ratkaisut perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data ja puhepalvelujen hankinnoissa. Uudet toimijat aloittavat v lopussa ja v alusta. Tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa vastaamaan sote uudistuksen haasteisiin. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

18 Tietohallinnossa vuonna 2015 seudullisesti keskeisenä ict asiana oli kilpailuttaa perustietotekniikan sekä data ja puhepalvelujen päättyvät sopimukset (Pirta II-projekti). Tampereen kaupungin johdolla tehtyjen kilpailutuksien pohjalta valittiin uudet yhteistyökumppanit (Tieto Oy perustietotekniikka- ja integraatiopalveluissa, TeliaSonera Oy tietoverkkopalveluissa ja DNA Oy (väliaik.) kommunikaatiopalveluissa), jotka ovat aloittaneet v lopussa ja 2016 alusta. Lopullisesti uusien sopimuksien mukaiset palvelut otetaan käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä. 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen: Terveydenhuollon alueellisen yhteistyösuunnitelman päivitystyötä on tehty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa. Toteutuksessa tai suunnitteilla on laajemman toiminnallisen yhteistyön mahdollistavia hankkeita, jotka edistävät liikkuvuutta. Toteutusvaiheessa ovat mm. seuraavat hankkeet: - Pirkanmaan Pegasos kunnat ovat liittyneet potilastiedon arkistoon yhteisen alueellisen liityntäpisteen kautta. - Yhteinen SOTE integraatioalusta. Tampere, PSHP sekä Tampereen kehyskunnat ovat käynnistäneet esiselvityksen yhteisen integraatioalustan käyttöönottoon. - Tulevaisuuden sote potilas- ja asiakastietojärjestelmän vaatimusmäärittelyn yhteistyö (kansallisesti laajaan UNA - hankkeeseen osallistuminen) 2) Seudulliset oppimisympäristöt: Opetuksen seudullinen käyttäjätietorekisteriprojekti (SeutuAD) ei suunnitelmasta huolimatta seudullisena edennyt. Tämä kokonaisuus on osana perustietotekniikan kilpailutusta ja uuden palveluntuottajan (Tieto Oy) kanssa yhteistyössä pyritään saamaan hyötyjä opetuksen seudullisissa perustietoteknisissä ratkaisuissa. 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Pääpaino kehittämisessä on ollut vyöhykemallin (kesäkuusta 2016 alkaen) toteuttamisessa ja sähköisen palvelun mahdollistamisessa mahdollisimman monelle asiakasryhmälle. Lisäksi vuonna kartoitetaan ja arvioidaan valtakunnallisen yhteistyön (Waltti) toteuttamisen vaihtoehtoja. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Vuonna 2015 valmistellaan mm. seudulliseen taksavyöhykemalliin siirtymistä, mikä on tarkoitus toteuttaa Vuonna 2015 valmistaudutaan myös 2016 kesällä päättyvien Ylöjärven ja Oriveden suunnan siirtymäajan liikennesopimuksien korvaavien palvelujen järjestämiseen. Lisäksi seurataan tehtyä liikennemuutosta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle on keskitytty alkaen käyttöön otettavan yhtenäisen vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja maksujärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen. Maksujärjestelmän tekninen toteutus viimeistellään alkuvuodesta 2016 ja kevään aikana toteutetaan merkittävästi markkinointi- ja viestintätoimenpiteitä. Joukkoliikenteen uudistuvasta tariffijärjestelmästä raportoitiin kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö Operatiivisesta elinkeinoyhteistyöstä vastaa Tredea Oy. Seudullista kuntayhteistyötä sekä elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjä ja työnjakoa on tarkennettu. Tredea Oy:n painopisteitä ovat investointien, pääomien ja yritysten houkuttelun lisäksi matkailumarkkinointi ja kehittäminen 18

19 sekä nykyisen yritys- ja osaamisperustan turvaaminen. Seudullisia työvälineitä ovat mm. Innovatiiviset kaupungit ohjelma, jonka tavoitteena on vastata yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen sekä yhdistää kaupunkien kehitysalustat ja julkiset hankinnat alueellisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kuuden suurimman kaupungin pohjautuva 6Aika-hanke tähtää kaupunkien tietovarantojen avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Toiminnasta raportoidaan kolme kertaa vuodessa ja vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Yhteistyössä on korostunut lentoliikenteen ja Tampere-Pirkkala lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen. Kuntien päätöksellä on käynnistetty erillinen hanke, jota vetää 1.8. aloittanut projektijohtaja. Hanke on sijoitettu Tredeaan. Investointien houkuttelussa on jatkunut läheinen yhteistyö kaupunkiseudun kuntien elinkeinotoimen kanssa, painottuen sijoittumispalveluihin ja niissä tarpeenmukaisten tonttien ja toimitilojen tarjoamiseen asiakkaille. Pitkän tähtäimen monipuolista yritystonttitarjontaa on pyritty varmistamaan yhteistyössä sekä rakennesuunnitelman, että maakuntakaavan valmistelussa. Erilaisten liiketoiminnan ja liiketoimintaympäristön kehittämistoimien lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnissa on järjestetty yrityspalveluinfoja, joihin yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti ja ovat olleet tyytyväisiä. Talent Tampere yhteistyöllä on vahvistettu osaamispääoman monipuolisuutta ja vastaavuutta globaalin liiketoiminnan tarpeisiin. MAL-verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toiminta Verkoston asiasisällöt painottuvat 2015 seuraaviin kysymyksiin: - MAL-aiesopimusseurannan kehittäminen sekä elinkeinojen ja palvelujen näkökulman vahvistaminen MAL(PE)-suunnittelussa - asemanseutujen kehityshankkeiden yhteensovittaminen kaupunkikehitykseen - asuntotuotannon ja asuinympäristöjen laadun parantaminen - täydennysrakentaminen ja tiivis yhdyskuntarakenne MAL-verkoston strategiset painopisteet rajattiin kolmeen pääosioon: asemanseutujen kehitystyö, asuntopolitiikan seudullistaminen ja seudullinen maankäytön suunnittelu. Verkoston painopisteiden toteutusta tuki kolme läpileikkaavaa teemaa: kestävän, vähähiilisen yhdyskunnan edistäminen, sopimusmenettelyn kehittäminen sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ratkaisut. Toteutuminen eteni toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Asemanseutujen kehittämiseen liittyi useita tapahtumia (valtakunnallinen pääseminaari, seudulliset työpajat). Verkosto tuki asemanseutujen kehitystoimintaa jäsenalueilla myös sparraajana ja hankeryhmissä. Asumisen painopisteessä Tampereen kaupunki ja MAL-verkosto toteuttivat asuntotuotannon laadun kehittämisen ja hinnan hillitsemisen menetelmiin kohdistuvan kartoituksen verkoston jäsenalueille. Valtakunnallinen seminaari Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet yhdessä Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön kanssa järjestettiin kunnille, kaupunkiseuduille ja valtiolle lokakuussa. Seudullisen maankäytön painopisteessä vietiin läpi Aalto yliopiston, Tampereen yliopiston, Uudenmaan liiton ja MAL-verkoston konsortion Maankäyttö, asuminen ja kestävä julkinen talous (JULMA) -hanke. Hankkeesta järjestettiin valtakunnallinen päätösseminaari, loppuraportti ilmestyy tammikuussa Teemassa käynnistettiin Kehittämisaluemenettelyn selvitys- ja kokeiluhanke Kuntaliiton, Ympäristöministeriön ja Uudenmaan liiton kanssa. Selvityksen toteutti Newsec Oy Kuntaliiton Maapolitiikkaryhmän ohjauksessa. Selvityksen tulokset ovat jaettavissa alkuvuonna Toista seudullisen maankäytön suunnittelun painopisteen pääseminaaria ei järjestetty v. 2015, koska maankäytön suunnitteluun liittyvät valtakunnalliset muutokset edellyttivät tilaisuuden siirtoa 19

20 myöhempään ajankohtaan. Verkosto toteutti myös Kestävän kunta- ja kaupunkiliikenteen teemapäivät syyskuussa yhdessä Hinku-kuntien (SYKE ja Kuntaliitto), Motivan LIVE- ja Endurancehankkeen sekä Fintrip-verkoston (LVM) kanssa. MAL-verkoston toiminnasta tehtiin ulkopuolinen arviointi (MDI Public Oy). Tulokset osoittivat, että MAL-verkosto on onnistunut toiminnassaan sekä sisällöltään että toimintamuodoiltaan. Sen tuloksiin oltiin myös rahoittajien ja jäsenkaupunkien/-seutujen näkökulmasta tyytyväisiä. Suurin ongelma oli toiminnan suunnittelua vaikeuttava pitkäjänteisyyden puute, mikä johtuu vuosirahoituksesta. Toiminnan jatkolle nähtiin kuitenkin olevan edellytykset. Yhtenä vuoden mittaan esitettynä haasteena MAL-verkoston toiminnassa oli kansainvälisen toiminnan puute ja kv-asiantuntemuksen täysimittainen hyödyntäminen. Arvioinnin tulokset olivat perusta v TTS:n sekä MAL-verkoston rahoittajien ja jäsenseutujen välisen aiesopimuksen suunnittelulle Käyttötalousosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio TA II toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Seutuyksikkö Toimintatuotot ,00 0, , , ,67 Toimintamenot ,00 0, , , ,06 yhteensä 0,00 0,00 0, , ,73 MAL-verkosto Toimintatuotot ,00 0, , , ,60 Toimintamenot ,00 0, , ,30-692,30 yhteensä 0,00 0,00 0,00 456,30 456,30 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot ,00 0, , , ,27 Toimintamenot ,00 0, , , ,76 Toimintakate 0,00 0,00 0, , ,03

21 Tuloslaskelmaosan toteutuminen TULOSLASKELMA Toimintatuotot TA I 2015 TA-muutos TA II 2015 toteutuma poikkeama Myyntituotot , , , ,60 Tuet ja avustukset ,00 0, , , ,95 Muut toimintatuotot 1 923, , ,00 0, , , ,27 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,00 0, , , ,24 Henkilösivukulut ,00 0, , , ,07 Palvelujen ostot ,00 0, , , ,53 Ain., tarv. ja tavarat ,00 0, , , ,89 Vuokrakulut ,00 0, , , ,59 Muut toimintakulut ,00 0, , , , ,00 0, , , ,76 Toimintakate 0,00 0,00 0, ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 8,79 Muut rahoituskulut - 660,65 Vuosikate 0,00 0,00 0, ,17 Tilikauden tulos 0,00 0,00 0, ,17 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 0, ,17 ( - alijäämä ) 2.4. Rahoitusosan toteutuminen alkuperäinen talousarvio toteutuma poikkeama talousarvio muutokset Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 0,00 0, , ,17 Investoinnit Käyttötalousinvestoinnit 0,00 0,00 0,00 0,00 Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto 0,00 0, , ,17 Rahoitustoiminta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 vaikutus maksuvalmiuteen 0,00 0, , ,17

22 22 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,00 Tuet ja avustukset 1 324, ,28 Muut tulot 1 923, ,27 0, ,28 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,95 Henkilöstösivukulut Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , , , ,48 Palvelujen ostot , ,40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,52 Vuokrat , ,38 Muut toimintakulut , ,74 Toimintakate , ,76 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,79 8,15 Muut rahoituskulut - 660,65-665,54 Vuosikate , ,37 Poistot ja arvonalennukset Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,37 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,37

23 Tase Vastaavaa Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Ed. tilik. ylijäämä , ,67 + yli/- alijäämä , ,37 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Lyhytaikaiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset ,00 0,00 Saadut ennakot , ,00 Muut saamiset 9 845, ,86 Ostovelat 3 366, ,40 Siirtosaamiset 555, ,00 Muut velat , ,14 Rahat ja Siirtovelat , ,08 pankkisaamiset , ,80 Vastaavaa yht , ,66 Vastattavaa yht , , Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,37 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37 Rahoitustoiminnan rahavirta oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset saamisten muutos , ,58 korottomien velkojen muutos , ,52 Rahoituksen rahavirta , ,06 Rahavarojen muutos , ,31 Rahavarat , ,80 Rahavarat , ,49

24 24 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Kuntayhtymällä ei ole aktivoituja pysyviä vastaavia. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvostaan. Tulojen ja menojen jaksotus MAL-verkoston tuotot vuodelle 2015 on kirjattu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. Tästä johtuen on kirjattu ,00 euroa saaduksi ennakoksi. Menojäämiin on kirjattu vuoden 2015 toteutuneiden sitoumusten mukainen osuus. Edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty muutoksia Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Seutuyksikkö Toimintatuotot , ,28 MAL-verkosto Toimintatuotot , ,00 Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot , ,28

25 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Siirtosaamiset Tulojäämä 0, , Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän peruspääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,67 Tilikauden yli/alijäämä , ,37 Oma pääoma yhteensä , ,04 Peruspääoman jakautuminen jäsenkuntien kesken euroa % Kangasala ,00 8,06 Lempäälä 8 867,00 5,46 Nokia ,00 8,80 Pirkkala 7 280,00 4,48 Orivesi 4 465,00 2,75 Tampere ,00 62,45 Vesilahti 1 838,00 1,13 Ylöjärvi ,00 6,87 Yhteensä ,00 100,00 Erittely siirtoveloista Saadut ennakot , ,00 Palkka ja henkilösivukulujen Jaksotukset , ,12 Menojäämä , ,00

26 Vakuuksia ja vastuita koskevat liitetiedot Taseen ulkopuoliset järjestelyt Kuntayhtymällä ei ole vakiintuneen toiminnan ulkopuolisia taloudellisia vastuita Henkilöstöä, luottamushenkilömaksuja ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä vakinainen 7 7 määräaikainen 3 3 Henkilöstökulut on eritelty tuloslaskelmassa. Luottamushenkilön palkkioista perityt luottamushenkilömaksut 2015 Kansallinen Kokoomus rp ,50 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1 435,50 Suomen Keskusta r.p. 360,00 Perussuomalaiset rp 698,00 Vasemmistoliitto rp 558,00 Vihreä Liitto rp 630,00 Perityt luottamushenkilömaksut yhteensä 6144, Tilintarkastuspalkkiot 2 046, , Luettelot käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja atk-tiedosto Pääkirja atk-tiedosto Toimintakertomus, tuloslaskelma, tase, liitetiedot ja tilintarkastuskertomus tulosteena ja atk-tiedostona. Apukirjat Ostoreskontra atk-tiedosto Myyntireskontra atk-tiedosto Palkkakirjanpito atk-tiedosto

27 27 5. SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ Seutuhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä ,17 euroa siirretään oman pääoman tilikauden ylijäämä/alijäämätilille.

28 28 6. ALLEKIRJOITUKSET Seutuhallituksen jäsenten ja seutujohtajan allekirjoitukset Tampere Anna-Kaisa Ikonen puheenjohtaja Helena Rissanen 1. Varapuheenjohtaja Ari Perämaa 2. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen Atanas Aleksovski Anna-Kaisa Heinämäki Leena Joensivu Killi Jokila Jarmo Kork Heikki Lyytinen Marjo Mäkinen-Aakula Ilkka Sasi Seppo Silvennoinen Päivi Nurminen seutujohtaja

29 29 7. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Tampereella BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Minna Ainasvuori, JHTT