2 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden raportointi

Transkriptio

1 0 2 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden raportointi 2.1. Seurakuntatyö Iisalmen seurakunta Kirkkoherran puheenvuoro Kulunut vuosi oli toiminnallisesti aikaisempien vuosien kaltainen. Toiminnallisesti merkittävimpiä tapahtumia oli piispantarkastus, jonka visitaatio-osuus oli Piispatarkastus oli pidempi aikainen prosessi, joka alkoi jo syksyllä Siihen kuuluivat itsearviot sekä asessorin ja lääninrovastin johdolla pidetyt tarkastukset ja muut tapaamiset. Maaliskuun piispantarkastuksen yhteydessä piispa Jari Jolkkonen tutustui Iisalmessa toimisäätiöön, Iisalmen kaupungin toimintaan ja Iisalmen Sanomiin. Myös kansalaistapaamisessa piispa keskusteli ajankohtaisista teemoista iisalmelaisten kanssa. Piispan johdolla pidettiin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden tapaamiset. Piispantarkastus päättyi juhlamessuun ja piispan yleiseen yhteenvetoon. Pääsääntöisesti seurakunnan toiminta arvioitiin kohtuulliseksi. Piispantarkastus antoi myös joitakin kehittämistarpeita (papiston työnohjaus, työpaikan pelisäännöt). Ne toteutettiin kertomusvuoden aikana. Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä toteutettiin myös Ylä-Savon seurakuntayhtymän piispantarkastus. Seurakuntaan muodostettiin johtokuntien sijaan kolme toimintaryhmää, joiden tehtävä on etsiä uusia toimintatapoja ja lisätä yhteistyötä työalojen ja vapaaehtoisten kesken. Myös vapaaehtoistoiminnan suunnitelmaa toteutettiin. Yhteiselle vapaaehtoistyölle perustettiin oma menokohtansa vuoden 2016 talousarvioon. Yhteinen vapaaehtoistyö sisälsi lähinnä aikuisväestön keskuudessa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan. Lapsi- ja nuorisotyössä ja osin muillakin työaloilla vapaaehtoistoiminta jatkui edellä mainitun toiminnan rinnalla aikaisempaan malliin. Ylä-Savon seurakuntayhtymässä hyväksyttiin uusi toimintastrategia. Iisalmen seurakunnan toimintapainopisteet säilyivät muuttumattomina: perhetyö, kohtaaminen, vapaaehtoistoiminta ja jumalanpalveluselämän kehittäminen. Jumalanpalveluselämässä jatkettiin jumalanpalveluselämän suunnitelman toteuttamista. Vastuuryhmiä toimi 7 kpl. Ne vastasivat osaltaan yhdessä työntekijöiden kanssa jumalanpalvelusten toteuttamisesta. Viestinnässä Iisalmen seurakunnassa otettiin käyttöön uudet Lukkari-verkkosivustot helmikuussa ja työntekijöitä koulutettiin sekä opastettiin sivujen käyttöön koko vuoden ajan. Myös kirkolliset ilmoitusten graafinen asu uudistettiin osana rovastikunnallista viestinnän tutkimusta. Varhaiskasvatuksessa Iisalmen kaupungin kanssa aloitettu yhteistyö kerhotoiminnassa Lippuniemessä jatkui vuoden Yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen, kolmannen sektorin kanssa ja seurakunnan eri työalojen kesken on ollut toimivaa ja tärkeää. Iisalmessa perhekerhotyyppistä toimintaa tarjosivat Iisalmen seurakunnan lisäksi Perheen Talo- yhteistyöhanke. Seurakunnan tarjosi 5 perhekerhoa ja Perheen Olkkarin. Rippikoulutyössä heijastui leirikeskusten muutokset. Talousarviomäärärahoja jäi käyttämättä, koska leirejä siirrettiin pois Metsäpirtiltä. Hirsikankaalla ja Marjoniemessä oli halvempaa pitää leirejä, sillä yhtymän emännät huolehtivat ruuan valmistuksesta ja maksuperusteet olivat erilaiset kuin Metsäpirtillä. Diakoniatyössä ja lähetystyössä merkittävässä roolissa oli yhteisen vapaaehtoistyön kehittäminen, josta on ollut aikaisemmin esillä. Suurella sydämellä ohjelmisto otettiin käyttöön vuoden 2015 aikana. Vapaaehtoiset toimivat mm. matalankynnyksen kohtaamispaikka Olkkarin avointen ovien päivystäjinä /emäntinä. Olkkari oli avoinna 70 päivää.

2 4 Myös Suurella Sydämellä -klubi-iltoja pidettiin vapaaehtoistyön esillä pitämiseksi. Seurakunnan kaikille vapaaehtoisille järjestettiin yhteisiä retkiä. Kansainvälisessä diakoniassa tehtiin yhteistyötä Suomen Punaisen ristin kanssa turvapaikan hakijoiden auttamiseksi mm. keräyksin ja rahalahjoituksin. Seurakunnan väkimäärä aleni voimakkaasti 335 henkilöllä (-1.8 %). Vähentyminen johtui muuttotappiosta, kuolleiden suuremmasta määrästä suhteessa kastettuihin sekä kirkosta eroamisesta. Taloudellisesti vuosi 2015 toteutui aikaisempien vuosien malliin. Työalat pysyivät hyvin talousarviossa. Ulkoinen toimintakate on ,46 e. Sen toteutuma suhteessa talousarvioon on 94,2 %. Tarkemmat talousluvut on esitetty talouskatsauksessa. Olen tässä katsauksessa nostanut muutamia subjektiivisia näkökohtia menneen vuoden toiminnasta. Paljon muutakin seurakunnassa tapahtui työalojen, vapaaehtoisten ja työntekijöiden toiminnan tuloksena. Tarkemmat tiedot toiminnasta löytyvät tästä toimintakertomuksesta. Omasta puolestani kiitän työntekijöitä, vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä seurakuntamme eteen tehdystä työstä. Työtä riittää jatkossakin. Uskon, että yhteistyöllä ja Jumalan tukeen luottamalla pääsemme eteenpäin ja löydämme sopivat keinot toimia evankeliumin sanoman levittämiseksi, jota Jumalan armotalouden vaikutus Iisalmessa säilyisi. Janne Bovellan kirkkoherra

3 5 Jäsenmäärä Iisalmen seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2015 lopussa Jäsenmäärä vähentyi 335. henkilöllä. Jäsenmäärän lasku johtui kirkosta eroamisesta, kuolleiden suuremmasta määrästä suhteessa kastettuihin ja muuttotappiosta. Kirkosta eroaminen väheni hieman edellisestä vuodesta, koska toimintavuonna ei ollut valtakunnallista kirkollista kohua, joka olisi lisännyt eroamista. Tästä huolimatta eroaminen oli korkealla tasolla. Uutena väkilukua alentavana piirteenä on muuttotappio, joka on voimistunut. Myös kastettujen määrä on laskussa. Siinä alkaa näkyä kirkosta eroamisen vaikutukset. Kirkkoon kuulumisprosentti Iisalmessa oli 80,7. Koko Suomen prosentti oli 72,9. Iisalmessa kirkkoon kuulumisessa seurataan kokonaiskirkon kehitystä noin 8-9 vuoden viiveellä. Taulukko 1. Iisalmen seurakunnan väkiluku Jäsenmäärä Muutos, henkilöä Muutos, % 1,8 1,9 1 0,8 0,7 1,4 Kirkkoon kuulumisprosentti Iisalmi Kirkkoon kuulumisprosentti Suomi (läsnä oleva väestö) 80,7 81,9 83,2 84,2 84,9 85,7 72,9 73,7 75,3 76,4 77,3 78,3 Kirkosta eronneet Kirkkoon liittyneet Erotus Kastetut lapset Kuolleet Erotus Muutto seurakuntaan Muutto seurakunnasta Erotus kirkosta eronneet 2015 ikäkausittain % (n=232 henkilöä) v v v v v v. 70 ja yli yht. 6 % 19 % 25 % 20 % 19 % 9 % 2 % 100 %

4 6 Talouskatsaus Taloudellisesti mennyt vuosi toteutui vuoden 2015 talousarvion puitteissa. Ulkoinen toimintakate on ,46 e. Palkkoihin käytettiin yhteensä ,57 e ja muihin toimintamenoihin ,66 e. Tulot ovat ,77 e. Tilinpäätöksen toteutuma suhteessa talousarvioon on 94,2 %. Tarkemmat luvut on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Iisalmen seurakunnan keskeiset tilinpäätöstiedot. Tulot e Tp 2014 TA 2015 TP 2015 Toteutuma toimintatulot (ulkoiset) Menot e Ylitys/alitus Muutos TP:t TA 2015 % TA , , ,77 111,1 % , ,60 palkat , , ,08 95,6 % , ,67 sos. maksut , , ,12 96,1 % , ,26 korjauserät , , , ,41 palkat yhteensä , , ,57 94,7 % , ,00 palvelujen ostot , , ,88 89,7 % , ,79 vuokrat , , ,99 119,0 % , ,10 ostot tilikauden aikana , , ,39 124,2 % , ,06 annetut avustukset , , ,12 89,9 % , ,70 muut toimintakulut , , ,28 792,4 % , ,06 Toimintamenot , , ,23 96,3 % , ,39 ulkoiset (kaikki menot yht.) Toimintakate ulkoinen , , ,46 94,2 % , ,21 (toimin- tamenot- toimintatulot) Toimintakate yht ,62 94, , ,38 Toimintamenot (palvelujen ostot, vuokrat, ostot tilikauden aikana, annetut avustukset ja muut toimintakulut) , , ,66 99,3 % 5 154, ,39 Tarkemmat työalojen luvut ovat kirjallisen osan jälkeen olevassa numero-osassa. Tulot olivat ,77 e suuremmat kuin talousarviossa ennakointiin. Summan koostumus on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 3. Tulojen ylitykset/alitukset vuonna 2015 Kohde Seurakuntatyön maksut ylitys/alitus ,50 muut maksut ja korvaukset ,75 kolehdit ja muut keräystuotot ,99 tue ja avustukset 5 974,51 yhteensä ,77 Ylitys selittyy sillä, että seurakuntatyön maksutulot ja muut korvaukset olivat tavallista suuremmat. Lukuihin sisältyy rovastikunnan budjetoinnissa tapahtuneet muutokset, jotka lisäsivät tuloja hieman 4000

5 7 e. Myös tukien ja avustusten summa oli suurempi kuin oli ennakoitu. Vapaaehtoinen varain keruu jäi noin euroa alle talousarviotavoitteen. Iisalmen seurakunnan talousarviossa käyttämättä jäi ,54 euroa. Summan tarkempi koostumus on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Iisalmen seurakunnan käyttämättä jääneet varat vuonna 2015 menokohta euroina palkat 48493,92 sos. maksut 13576,88 korjauserät 14648,63 käyttämättä jääneet palkat yhteensä 76719,43 käyttämättä jääneet toimintamenot 5154,34 käyttämättä jääneet toimintamenot yhteensä 81873,77 tulojen ylitys ,77 käyttämättä jääneet varat yhteensä ,54 Palkkojen ja sivukulujen säästöt johtuvat siitä, että osa henkilökunnasta oli virkavapailla, vuorotteluvapaalla, osittaisella hoitovapaalla tai sairaslomilla. Näihin sijauksiin ei aina palkattu sijaisia. Vuorotteluvapaan sijaisuudessa sijaisen palkkausmenot kirjattiin Ylä-Savon seurakuntayhtymän menoiksi, joten Iisalmen seurakunta säästi saman summan. Työehtosopimusten mukaisten vapaiden tai sairaslomien ennakointi on suhteellisen haasteellista, koska henkilökunta ei hae tai ano niitä etukäteen talousarvion valmistelun yhteydessä. Palkkausmäärärahat varataan aina sen tiedon mukaan, mikä valmistelun aikana on. Näiden syiden vuoksi palkkausmäärärahojen tarkempi arviointi ja käyttö ovat hyvin haasteellisia tehtäviä. Korjauserien suuruus vaihtelee vuosittain, eikä niiden määrästä tehdä talousarviossa varausta etukäteen. Työaloilla menojen arviointi ja varojen käyttö ovat tehostuneet, sillä aikaisempina vuosina säästöt koostuivat pääsääntöisesti työalojen käyttämättä jääneistä varoista. Henkilöstökatsaus Iisalmen seurakunnan henkilöstössä ei tapahtunut muutoksia. Virkojen ja toimien määrä pysyi samana toimintavuoden aikana. Taulukossa 5 on esitetty henkilöstön lukumäärä ammatti/työalojen kesken.. Taulukko 5. Henkilöstön jakaantuminen ammatti/työalojen kesken 2015 Ammatti/työalajako viran- ja toimenhaltijoiden lukumäärä % osuus koko muuta työvoimasta Papisto 6 22,2 % Sairaalasielunhoito 1 3,7 % papin viranhaltija Diakonia 5 18,5 % Nuorisotyön työalat 4 14,8 % Kanttorit 3 11,1 % Lapsityön työalat 7 25,9 % Lähetystyö 1 3,7 % yhteensä ,0 % Tämän lisäksi kirpputorilla oli palkkatuettu osa-aikainen työntekijän (noin 5 kk), jonka palkasta puolet kustannettiin valtion palkkatuella ja puolet kirpputorin tuotolla. Seurakuntasihteerin palkasta 20 % kirjataan Iisalmen seurakunnan palkkausmenoihin.

6 8 Jumalanpalveluselämä (201) Jumalanpalvelus on sekä historiallisesti että sisällöllisesti seurakunnan ensimmäinen toimintamuoto. Siinä kolmiyhteisen Jumalan sana ja pyhät sakramentit ovat rikkaimmin läsnä ja niiden kautta Hän kutsuu ihmistä pelastavan armonsa yhteyteen ja hoitaa häntä vahvistaen hänen uskoaan. Pääjumalanpalvelusten (sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä pidettävät jumalanpalvelukset) määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Osallistuneiden (mm. viikkomessut, koululaisjp:t, erityisjp:t) määrä aleni 927 henkilöllä (-7 %). Muiden jumalanpalvelusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla ja kävijöiden määrä aleni 137 henkilöllä (-1,9 %). Kaikkien jumalanpalvelusten määrä nousi yhdellä ja osallistujien määrä aleni 1064 osallistujalla (-5,3 %). Osallistuja määrien aleneminen selittyy aika pitkälle sillä, että joulunaikana koululaiskirkkoja peruttiin sairastumisen vuoksi ja yksi koululaiskirkko tilastointiin eri kohtaan aikaisempaan nähden. Painopisteet vuodelle Jumalanpalveluselämän suunnitelman toteuttaminen: uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen, ehtoollisavustaja koulutus 2. Perhekirkkojen kehittäminen yhdessä lapsityön työalojen kanssa 3. Piispantarkastuksen messu maaliskuussa 2015 Jumalanpalvelussuunnitelmaa toteutettiin toimintavuoden aikana. Jumalanpalvelusten vastuuryhmät jatkoivat toimintaansa. Vastuuryhmiä toimi 7. Yksi ryhmä lopetti toimintansa ja toinen aloitti kertomusvuoden aikana. Myös muut ryhmät (kristillisten järjestöt, rippikoululaiset ja muut järjestöt) osallistuivat jumalanpalvelusten toteuttamiseen yhdessä työntekijöiden kanssa. Uusia ehtoollisen avustajia koulutettiin. Perhemessuja pidettiin kerran kuukaudessa Kustaa Aadolfin kirkossa. Ne rytmitettiin suhteessa lapsityön jumalanpalveluksiin siten, että lapsityönkirkkojen ja perhemessujen väli oli kaksi viikkoa. Piispantarkastuksen juhla messu pidettiin , jossa vastuuryhmänä toimivat seurakuntaneuvoston jäsenet. Se toteutettiin arvonsa mukaisesti. Tunnusluvut ka/ tilaisuus pääjumalanpalveluksia muut jumalanpalvelukset lkm Tunnusluvuissa tavoitteet eivät toteutuneet. Jumalanpalvelusten määrässä tunnusluvut alitettiin 22:lla ja kävijämäärässä 1234:llä. Tunnusluvuissa ei ole täysin otettu muutosta, joka on viimeisten vuosien aikana tehty jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Peräkkäisinä juhlapyhinä ei ole pidetty molemmissa kirkoissa jumalanpalveluksia. Myös ns. kyläkirkot ovat viimeisten vuosien aikana voimakkaasti vähentyneet. osallistujia lkm ka/ tilaisuus osallistujia lkm ka/ tilaisuus osallistujia yht

7 9 Hautaan siunaaminen (202) Kirkollinen hautaaminen korostaa ihmisen arvoa myös kuolemassa. Kantava ajatus nousee uskosta Jumalan luomistyöhön. Jeesuksen lunastustyöhön turvautuen odotamme tulevaa ruumiillista ylösnousemusta ja iankaikkista elämää. Kertomusvuoden aikana hautajaisten ja niihin osallistuneiden määrät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Uurnan saattojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, koska tuhkauksen suosio kasvaa. Muistotilaisuuksien määrä suhteessa hautaan siunauksiin pysyi edellisen vuoden tasolla. Valtakunnan tasolla muistotilaisuuksien määrä on ollut laskussa kuten myös seurakunnan henkilöstön osallistuminen niihin. Painopisteet vuodelle Hautaamiseen, kuolemaan ja iankaikkisuuteen liittyvän kristillisestä uskosta nousevan merkityksen ja sisällön korostaminen. 2. Toiminnan ja resurssien yhteen sovittaminen 3. Perhekeskeisten toimintatapojen kehittäminen: työkokoukset, koulutukset Ensimmäistä tavoitetta on toteutettu aikaisempien vuosien linjausten mukaan. Toista ja kolmatta tavoitetta on huomioitu siten, että papit ja kanttorit ovat hakeneet työkokouksissa yhteisiä toimintakäytäntöjä. Kesäpappi oli suunnitelmien mukaan toiminnan toteuttamisessa mukana toukokuusta lähtien. Tunnusluvut kuolleet srk:n jäsenet hautaan siunaamiset* osallistujia keskiarvo /siunaus uurnansaatot Muistotilaisuudet Muistotilaisuuksien osuus % hautaan siunauksista 77,4 76,6 82,2 82,9 82,2 *Iisalmen seurakunnassa hoidetut ja Iisalmen seurakunnan papiston (viranhaltijat ja eläkeläiset) suorittamat hautaan siunaamiset. Sisältää muiden seurakunnan jäseniä ja kirkkoon kuulumattomia (lähde: Innofactor)

8 10 Muut kirkolliset toimitukset (203) Kaste, konfirmaatio, ja avioliittoon vihkiminen ovat keskeisiä ihmiselämän käännekohtia. Ne ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Niissä Jumala antaa ihmiselle siunauksensa ja ihmisen puolelta ne ovat Jumalan siunauksen pyytämistä ja sen vastaanottamista. Ehtoollisessa puolestamme ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus tarjoaa ihmiselle itsensä ja sovitustyönsä välityksellä syntien anteeksiantamuksen lahjan uskossa vastaanotettavaksi. Kertomusvuoden aikana kasteiden aleni määrä aleni 20:lla. Tämä on toinen laskeva vuosi peräkkäin sekä kirkosta eroaminen, sillä kirkosta eroamista tapahtuu eniten niiden keskuudessa, jotka ovat perustamassa perhettä. Myös valtakunnallisesti kasteiden määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana. Kirkollisten vihkimisten määrä ja siviilivihkimisten määrät alenivat edelliseen vuoteen. Kirkollisten vihkimisten määrä oli 57 % solmituista avioliitoista. Se on hieman korkeampi kuin valtakunnan tasolla, jossa siviilivihkimisten määrä oli noin puolet solmituista avioliitoista vuonna Kirkollisen avioliittoon vihkimisen määrien alentumiseen vaikuttavat kristillisen uskon ja kirkon aseman heikentyminen sekä kirkkohäiden luonne (suuret kustannukset). Huomattavaa on myös avioerojen määrän voimakas lisääntyminen. Ehtoollistilaisuuksien (messut, yksityiset ehtoolliset, ehtoollishartaudet) määrät ja osallistuvien laskivat: tilaisuudet 8 kpl (-7 %) ja osallistuneet: 851 (-12 %). Sairaalasielunhoidossa annetut yksityisehtoolliset on kirjattu kohtaan Kasteen, avioliittoon vihkimisen, konfirmaation ja ehtoollisen kristillisen luonteen, merkityksen ja sisällön korostaminen 2. Toiminnan ja resurssien yhteen sovittaminen 3. Perhekeskeisten toimintatapojen kehittäminen: työkokoukset, koulutukset Tunnusluvut Ensimmäistä tavoitetta on toteutettu aikaisempien vuosien linjausten mukaan. Toista ja kolmatta tavoitetta toteutettaessa on otettu huomioon siten, että papit ja kanttorit ovat hakeneet työkokouksissa yhteisiä toimintakäytäntöjä, jotka tukisivat hautausten lisäksi myös muiden kirkollisten toimitusten hoitamista ehtoollisenviettoja osallistujia kasteet (jäsenet) seurakunnassa kastetut* osallistujia kastettujen % osuus koko 79,3 83,8 90,2 92,1 84,3 ikäluokasta Iisalmi kastettujen % osuus koko 70,4 72,4 75,2 75,3 77,9 ikäluokasta koko Suomi vihkimiset (jäsenet) seurakunnassa vihityt* osallistujia siviilivihkimisiä solmittuja avioliittoja yht siviilivihkimisten kirkollisia siunaamisia avioeroja *Iisalmen seurakunnassa hoidetut ja Iisalmen seurakunnan papiston (viranhaltijat ja eläkeläiset) suorittamat kasteet ja vihkimiset. Sisältää muiden seurakunnan jäseniä (lähde: Innofactor)

9 11

10 12 Aikuistyö (204) Aikuistyön tehtävänä on huolehtia kristillisen sanoman julistamisesta ja Jumalan sanan opettamisesta aikuisväestölle sekä auttaa kasvamaan seurakuntayhteyteen ja löytämään oman identiteetin ja kutsumuksen kristittynä. Vakiintuneita tapahtumia olivat mm. naistenpäivät (yli 130 osallistujaa) helmikuussa. Suuren suosion ovat saavuttaneet miesten saunaillat (n osallistujaa) 8 kertaa kevät- ja syyskaudella. Aikuistyö tuki myös miesten tekemää retkeä Ryttylän hengellisille päiville loka-marraskuun taitteessa (10 osallistujaa Iisalmesta). 1. Luterilaisen identiteetin vahvistaminen raamattuluentosarjoja/-päiviä, miesten ja naisten päiviä/tapahtumia järjestämällä. Tämä toteutui suunnitellusti Sanan ja rukouksen iltojen raamattuluennoissa sekä huhti- ja lokakuun raamattuseminaareissa. 2. Kynnyksen edelleen madaltaminen seurakunnan toimintaan osallistumiseen esim. järjestämällä aviopareille parisuhdepäiviä ja miehille erityyppisiä tilaisuuksia/tapahtumia unohtamatta henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Parisuhdeilta järjestettiin naistenpäivien yhteyteen helmikuussa (n. 90 osallistujaa). Miesten saunailtojen luentoaiheet kiinnostivat myös monia niitä miehiä, jotka muuten kokivat itsensä vieraantuneiksi seurakunnan toiminnasta. 3. Kirkon piirissä toimivien järjestöjen toiminnan tukeminen ja uusien toimintamuotojen etsiminen yhteistyössä niiden kanssa esim. järjestämällä raamattu-, sielunhoito- ja seurakuntapäiviä. Seurakuntamme alueella toimivat edelleenkin aktiivisimmin Iisalmen Rauhanyhdistys (nimikkojumalanpalvelus elokuussa ja useita seuratilaisuuksia myös seurakunnan omissa tiloissa), Herättäjäyhdistyksen Iisalmen paikallisosasto (kaksi kirkkopyhää), Pohjois-Savon Kansanlähetys (Elämä ja evankeliumi seminaari lokakuun lopulla, yli 130 osallistujaa), Kansan Raamattuseura (huhtikuun raamattupäivät, yli 120 osallistujaa) ja Suomen Raamattuopisto, joiden kaikkien kanssa on tehty aktiivisesti yhteistyötä. Sanan ja rukouksen illoissa vierailijoita on ollut eniten viidennen herätysliikkeen eri ryhmittymien piiristä. Yhteenvetona voisi sanoa, että toiminnan tavoitteet ja tunnusluvut toteutuivat lähes suunnitellusti, mutta kuten yllä olevasta voi huomata, toiminta kohdistui suureksi osaksi seurakunta-aktiiveihin. Toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut 2015 ta 2014 ta 2013 ta 2012 ta Osallistujia/ryhmä (k.a.) Ryhmien määrä

11 13 Muut seurakuntatilaisuudet 205 Muut seurakuntatilaisuudet käsittävät merkkipäivävierailut ja -juhlat, seurat, kotikäyntityön, kinkerit, hartaushetket ja muun vastaavan toiminnan, joiden kautta seurakunta pyrkii tavoittamaan ihmisiä Jumalan etsivän ja hoitavan armon piiriin. Yleisessä seurakuntatyössä tapahtumien määrä aleni 26:lla (-14 %). Tilaisuuksiin osallistuneita oli 1215 (17 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu siitä, että hartaustilaisuuksia oli enemmän kuin vuonna Juhlatilaisuuksiin osallistui enemmän väkeä kuin edellisenä vuonna, kun aikaisemmin jumalanpalvelukseksi kirjattu joulutapahtuma tilastoitiin juhlaksi. Hartaustilaisuuksissa palattiin osittain vuoden 2013 tilanteeseen, jolloin papiston hartauskierto oli laajempaa. Muissa tilaisuuksissa adventin aikainen toritapahtuma nosti osallistujien määrää. 1. Henkilökohtaisen kohtaamisen painottaminen 2. Kokemusten vaihtaminen työyhteisössä, toimintatapojen kehittäminen 3. Olemassa olevan toiminnan ja resurssien yhteen sovittaminen Tunnusluvut Ensimmäistä tavoitetta vietiin eteenpäin, että toiminnassa painotettiin henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Työkokouksissa jaettiin kokemuksia eri tilanteista. Uusia toimintatapoja ei haettu vaan keskityttiin olemassa olevan toiminnan hoitamiseen. Tilaisuuksien määrä aleni edelleen, minkä tavoite on ollut tukea papiston työssä jaksamista. Osin toimintatason alentuminen selittyy myös sillä, että toiminnat ovat hiipuneet haja-asustusalueella kylien autioitumisen vuoksi. Jatkossa yleisessä seurakuntatyössä on pohdittava työtapojen kehittämistä, jotta seurakunnan perustehtävän hoitaminen toteutuisi nykyistä laajemmin tilaisuus lkm hlö hlö hlö hlö lkm hlö yht. lkm lkm lkm yht. yht. yht. yht. hartaustilaisuus juhla keskustelusarja kerho kinkerit musiikkitilaisuus muu tilaisuus onnittelukäynti opiskelijatilaisuus piiri raamattuopetus seurat tapahtuma/avoimet ovet yhteensä

12 14 Tiedotus ja viestintä (210) Viestinnän tehtävänä on tukea seurakunnan strategian toteutumista viestinnän keinoin. Iisalmen seurakunnan viestintä toteuttaa seurakuntayhtymän yhteisiä viestinnän tavoitteita ja toimintatapoja. Uudet Lukkari-verkkosivustot lanseerattiin helmikuussa ja työntekijöitä koulutettiin sekä opastettiin sivujen käyttöön koko vuoden ajan. Loppuvuodesta verkkosivuille avattiin koko kirkon valtakunnallinen Palveleva chat -palvelu. Seurakuntien yhteistä viestintää toteutettiin suunnitellusti mm. Mikkelinpäivästä, pyhäinpäivästä, adventista ja joulunajasta, Yhteisvastuusta, paastosta ja pääsiäisestä sekä kesäajan tapahtumista. Sosiaalisessa mediassa tehtiin pyhäinpäivän viestinnässä merkityksellinen läpimurto, kun yhteensä noin miljoona ihmistä näki seurakuntien ns. virtuaalisen muistokynttilän Facebookissa. Iisalmen Sanomien kanssa aloitettiin vuoden kokeiluna blogiyhteistyö Seurakunnan arjesta blogissa. Iisalmen seurakunnan kanssa toteutettiin uutena kokeiluna ns. imagoviestintäkampanja Seurakunta tekee hyvää. Viestintää toteutettiin laajemmin myös seurakuntayhtymän ja Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksesta sekä Sonkajärven seurakunnan uuden kirkkoherran valinnasta. Keväällä viestintä organisoi Iisalmen seurakunnan kevätmessut. Paikallismedialle kirjoitettuja puffijuttuja lisättiin vuoden aikana suunnitellusti ja niitä lähetettiin yhteensä 80 koko vuoden aikana. Intranettiin toteutettiin suunniteltu projekti, jossa sivustojen ulkoasua ja toimintoja päivitettiin. Vuoden lopussa aloitettiin vuonna 2016 aloittavan uuden palvelutoimiston viestintä. Tavoitteet ja toteutuminen 1. Valtakunnallisen verkkoprojektin käyttöönotto ja koulutus 2. Rovastikunnan viestintäkyselyn tulosten toteuttaminen 3. Viestinnän tuki piispantarkastuksessa Uudet Lukkari-verkkosivustot lanseerattiin helmikuussa ja työntekijöitä koulutettiin sekä opastettiin sivujen käyttöön koko vuoden ajan Uudistettiin kirkolliset ilmoitukset osana rov.kun. tutkimusta Toteutettiin uutena kokeiluna ns. imagoviestintäkampanja Seurakunta tekee hyvää Keväällä viestintä organisoi Iisalmen seurakunnan kevätmessut Viestintätuki Iisalmen seurakunnan piispantarkastuksessa Seurakunnan viestintää toteutettiin suunnitellusti osana koko seurakuntayhtymän viestintää

13 15 Kirkkomusiikkityö (220) Seurakunnan jumalanpalveluselämän sekä musiikkitoiminnan ja kasvatuksen suunnittelu ja toteutus. Työmuotoja ovat jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö sekä muu opetustoiminta. Musiikkitilaisuuksia v:n 2015 aikana oli yhteensä 36 kappaletta ja osallistujia 8226 henkilöä (v kpl, 9436 henk.). Kirkkokonsertteja ja iltamusiikkitilaisuuksia oli 27 kappaletta ja niissä kävijöitä 5180 henkilöä (v kpl, 3390 henk.). Kauneimmat joululaulut tilaisuuksia kirkoissa oli yhteensä 4 kappaletta ja kävijöitä 2064 henkilöä (v kpl, 1772 henk.) (sisältyy po. lukuihin). Muita musiikkitilaisuuksia olivat esim. jo perinteisiksi muodostuneet Kauneimmat hengelliset laulut maaliskuussa sekä Kauneimmat isänmaalliset laulut joulukuussa, molemmat Pyhän Ristin kirkossa. Osallistujia näissä oli yhteensä 292 henkilöä (v henk.) (LIIT- TEET 1 ja 2). Joulukonsertit olivat jälleen hyvin suosittuja ja keräsivät runsaasti kuulijoita. Ensimmäistä kertaa pidettiin konsertti uudenvuoden aattona (Sauli, Jari ja Erkki Tyni), ja se sai myönteistä huomiota ja runsaasti kuulijoita. Kanttoreista Hannu ja Kari osallistuivat Oulussa pidetyille kanttoripäiville helmikuussa. Päivien teemana oli Alakko nää mua ja aiheena mm. ihmisten kohtaaminen. 1. Kirkkokonsertit musiikkitapahtumat (kirkkokonserttien arvostuksen kasvattaminen suuren yleisön keskuudessa hyvän suunnittelun ja tiedottamisen avulla). 2. Flyygelin hankkiminen Pyhän Ristin kirkkoon. 3. Valtakunnalliset kanttoripäivät Oulussa. Tunnusluvut Seurakunnassamme ovat toimineet seuraavat kuorot ja lauluryhmät sekä soitinryhmä: Pyhän Ristin kirkon kuoro, Seurakuntakuoro, Lauluseniorit, Bona Fide, lapsikuoro sekä Will-Harmoonikot -soitinryhmä. Ne osallistuivat jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Kirkkokuorot ovat tehneet yhteistyötä rovastikunnan kuorojen kanssa yhteisten harjoituspäivien muodossa sekä osallistumalla rovastikunnan lähetysjuhlaan lokakuussa. Muita paikallisia kuoroja ja muusikoita on kuultu vuoden mittaan jumalanpalveluksissa, muissa tilaisuuksissa sekä omissa konserteissaan (Nuorisokuoro Allegro, lapsikuoro Allegretto, Kalevalakuoro). Vastuuryhmät ovat tuoneet jumalanpalveluselämään uutta aktiviteettia myös musiikin saralla, kun joissakin vastuuryhmissä on jäseniä, jotka ovat mukana myös musiikin toteuttamisessa. Myös soittajia on saatu jumalanpalveluksiin ja esim. kauneimpiin joululauluihin. Yhteistyötä pitäisi edelleen kehittää, että saisimme erilaisia musiikkiryhmiä toimintaan mukaan. Seurakunnan uusi lapsikuoro aloitti syyskuussa ja lauloi muutamassa jumalanpalveluksessa, kauneimmissa isänmaallisissa lauluissa sekä vieraili Vetreassa Musiikkitilaisuudet kirkoissa Musiikkitil. kävijät (kirkoissa) Kuorot, laulu- ja soitinryhmät Muuta

14 16 Pikkulapsityö (230) Kaste- ja lähetyskäskyn velvoittamana tuetaan kotien kasvatustehtävää. Kutsua lasta ja hänen perhettään kohtaamaan rakastava ja pyhä Jumala ja kokemaan kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan. Kuluneen vuoden aikana pikkulapsityössä toteutettiin Vauvakutsuja lasta odottaville vanhemmille osana Perhevalmennusta, yhdessä Perheen talon ja lastenneuvolan kanssa. Vierailuja tehtiin ½-vuotiaiden lasten perheisiin. 1-5-vuotiaita onniteltiin kortilla. Vauvakirkkoon kutsuttiin vuoden aikana kastetut ja Taaperokirkkoon v vuotta täyttäneet lapset. Yhden vanhemman perheryhmä kokoontui säännöllisesti. Eroneuvo-iltoja järjestettiin yhdessä Ensi-ja turvakodin ja Ylä-Savon Soten kanssa. 1. Kotikäynnit ½ -vuotiaiden perheisiin 2. Pikkulapsityön kehittäminen. Vauvan ja hänen perheensä tarpeiden ja seurakuntaan kohdistuvien odotusten huomioiminen. 3. Lasten Jumalanpalveluselämän kehittäminen ja ylläpitäminen. Pikkulapsityön toiminnan tavoitteena olivat kotikäynnit ½-vuotiaiden lasten perheisiin, työmuodon ja lasten jumalanpalveluselämän kehittäminen. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin. ½-vuotis tervehdyskäynneistä toteutui n 70 %, joka on odotetusti hieman vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vauva- ja Taaperokirkot keräsivät hyvin osallistujia. Yhden vanhemman ryhmä kokoontui säännöllisesti n. 2 kertaa kuussa. Vauvakutsuille ja Ero-neuvoiltoihin osallistuttiin odotetusti. Tunnusluvut ½-vuotis-käynnit Kastettuja ½- vuotiaita tp 2015 ta 2015 tp 2014 tp

15 17 Päiväkerhotyö (231) Kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen antaminen. Lapsen kokonaisvaltaisen kasvatuksen tukeminen. Päiväkerhot kokoontuivat kahdeksassa eri toimipisteessä jakaantuen 12 lapsiryhmään. Näiden lisäksi Iisalmen kaupungin päivähoidon kanssa syksyllä-2010 aloitettu varhaiskasvatuksen kerhotoiminta jatkui Lippuniemen seurakuntakodilla 2-5- vuotiaille lapsille. Ryhmiä oli kaksi ja molemmissa ryhmissä kaupungin työntekijän työparina toimi seurakunnan lastenohjaaja. 1. Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsityössä. Nykyisten toimintamuotojen tarkastelu ja uusien toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 2. Lapsen ja hänen perheensä hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Päiväkerhotyön tunnetuksi tekeminen seurakuntalaisille juhlavuoden kunniaksi. Päiväkerhotyö on alkanut Suomessa 70 vuotta sitten. Iisalmen kaupungin kanssa aloitettu yhteistyö varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan parissa Lippuniemessä jatkui vuoden loppuun saakka. Yhteistyö on ollut pääosin hyvää. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään päivähoidon kanssa yhteistyössä ja kerho jatkuu keväällä Yhteistyö kaupungin varhaiskasvatuksen, kolmannen sektorin kanssa ja seurakunnan eri työalojen kesken on tärkeää jatkossakin. Koululaisten aamu/iltapäivätoiminnan järjestämiseen yhteistyötahojen kanssa on viisasta selvittää. Lastenohjaajathan ovat saaneet koulutuksessaan myös valmiudet toimia kouluikäisten lasten kanssa. Kesällä järjestettiin viime kesän tapaan kesäkerhotoimintaa myös alakoulun 1-2 luokkalaisille lapsille. Lapsityöntekijöiden on jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan ja toimintatapojaan kohdatessaan erilaisia ja eri-ikäisiä lapsia ja perheitä. Kirkon sanomahan on muuttumaton toimintatavat muuttuvat jatkuvasti. Kehittämishaasteena jatkossa on perhejumalanpalvelusten kehittäminen niin, että perheet osallistuisivat kirkkoihin runsaslukuisemmin. Yhteistyö kaupungin päivähoidon, kolmannen sektorin sekä seurakunnan eri työalojen kesken koetaan tärkeäksi kehittämisen kannalta. Seurakunnan on myös syytä kiinnittää huomiota lasten ja perheiden osallisuuteen seurakunnan toiminnassa sekä huomioitava lapsivaikutusten arviointi. Tähän pystytäänkin entistä paremmin kiinnittämään huomiota koska seurakunnassa on nimetyt lapsiasiahenkilöt. Kerhohuoneiden kuntoon ja välineistöön on myös syytä kiinnittää edelleen huomiota. Päiväkerhotyön 70-vuotisjuhlavuotta vietettiin kerholaisten ja heidän vanhempiensa kanssa juhlalounaan merkeissä. Päiväkerholaiset saivat juhlavuoden kunniaksi kirjalahjan. Tunnusluvut Päiväkerhon talousarvio toteutuma oli 93,2 %. Toimintamäärärahoihin varatut rahat käytettiin kokonaisuudessaan. S u unnite l l u t tunnusluvut Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (sisältää 3-5v. kerholaiset) Kerhoryhmien lukumäärä Henkilökunnan lukumäärä

16 18 Toteutuma Päiväkerholaisten lukumäärä yhteensä (sisältää 3-5v. kerholaiset) Talousarvion toteuma Kerhoryhmien lukumäärä Henkilökunnan lukumäärä Lasketaan kerholaiset, jotka käyvät kerhossa säännöllisesti eli joka 4 s kerta. Pyhäkoulutyö (232) Kasteopetuksen antaminen tukien kotien ja päivähoidon kasvatustehtävää. Luoda lapsille ja aikuisille mahdollisuus kohdata rakastava ja pyhä Jumala ja kokea kuuluvansa seurakuntaan, yhteisöön, jonka elämän ja toiminnan pohjana on usko Jumalaan. Pyhäkoulut toimivat arkena ja sunnuntaina. Lastenkirkot Pyhän Ristin kirkossa, Kangaslammin - ja Vanhan kirkon kappeleilla. Tapahtumia järjestettiin osittain yhdessä päivähoidon kanssa. 1. Pyhäkoulun muotojen ja lasten jumalanpalveluselämän ylläpitäminen ja kehittäminen Lasten kirkot sekä sunnuntai- ja arkipyhäkoulut, Kirkko- muskari ja Kotikirkkoon tutustumiset tavoittivat odotetusti lapsia ja aikuisia. 2. Pyhäkoulunohjaajien tukeminen ja kouluttaminen pyhäkoulutyössä Pyhäkoulunopettajille ja päivähoidon henkilökunnalle järjestettiin säännöllisiä kokoontumisia joissa suunniteltiin ja käsiteltiin kirkkovuoteen liittyviä aiheita ja raamatunkerto-muksia. 3. Päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen ymmärtäen erilaiset arvomaailmat, uskontojen ja katsomusten merkitykset varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä Lapsityönohjaajan mentorointi päivähoidossa ja henkilö-kohtainen ohjaus uskontokasvatushetkiin toteutui suunnitellusti. Tunnusluvut Pyhäkoululaiset Pyhäkoulunopettajat Pyhäkouluryhmät 2015 tp 2015 ta 2014 tp 2013 tp Suunnitelluista tapahtumista jäivät toteutumatta kesän perhekonsertti ja vapaaehtoisen osallistuminen Pyhäkoulu Symposiumiin. Talousarvioon varatuista varoista jäi siten käyttämättä yht. 1300

17 19 Varhaisnuorisotyö (233) Varhaisnuorisotyö auttaa toiminnallaan tyttöjä ja poikia elämään kristillisen uskon mukaisesti tukien heidän persoonallista kehitystään ja kasvamistaan Varhaisnuorisotyön (6-14 v) tarkoituksena on myös kirkon tunnustuksen pohjalta tukea perheiden ja koulujen kristillistä kasvatusta Työmuotoina olivat koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, viikoittainen kerho- ja kerhonohjaajatoiminta, leirit ja retket sekä yksittäiset tapahtumat. Toiminta on ollut aktiivista ja innostunutta erityisesti kerhonohjaaja ja kerhotoiminnassa, mikä on vaikuttanut edelleen taloudellisesti ja työn määrään. Vuonna 2015 Iisalmi oli järjestämässä Kuopion hiippakunnan hiippasählytapahtumaa. Tapahtumaan osallistui 22 joukkuetta 10 seurakunnasta, yhteensä 323 osallistujaa. 1. Perheet Perheitä on kohdattu eri tilanteissa mm. leirien aikana, puhelimitse, sähköpostitse. Perheretki Ouluun onnistui. 2. Kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksen yhdistäminen Kerhonohjaaja- isoskoulutus yhdistyi syksyllä Toiminnan sopeuttaminen talouden raameihin ja henkilöstöresursseihin Taloutta ja toimintaa on pyritty sopeuttamaan talouden raameihin. Tunnusluvut tp 2015 ta 2015 tp 2014 tp 2013 tp 2012 Kouluvierailut Toimintaan osallistuneet Retket ja leirit Viikkotoiminta Koulutuksen suorittaneet Muuta: Kerhonohjaajille /vanhemmille tiedotetaan asioista nykyaikaisin ja nuorille soveltuvin menetelmin.

18 20 Rippikoulutyö (235) Tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkkojärjestys 3:3, rippikoulun ohjesääntö 1 ) Vuoden 2015 rippikoulut ovat sisältäneet rippikoulusunnuntain (yhteinen kaikille rippikoululaisille), sunnuntaiopetuksen, nimikkojumalanpalveluksen, vanhempainillan, kaupunkiopetuspäivät sekä leirijakson. Leirien lisäksi kesällä oli päivärippikoulu. Kaikilla ryhmillä oli konfirmaatiot rippikouluopetuksen päätyttyä. Vuoden 2016 rippikoululaisille lähetettiin elokuussa tiedote kotiin tulevista rippikouluista. Rippikouluihin ilmoittautuminen tapahtui elo-syyskuussa. Ryhmien ensimmäiset kokoontumiset olivat tutustumistunti ja riparivihkoilta. Lisäksi ryhmillä oli sunnuntaiopetus ja rippikoululaiset aloittivat itsenäisen seurakuntaantutustumisjakson. Metsäpirtin leirikeskuksen majoitusrakennus meni käyttökieltoon syksyllä 2014, jonka seurauksena Metsäpirtille suunnitellut rippileirit (4 leiriä) jouduttiin siirtämään seurakuntayhtymän muihin leirikeskuksiin sekä Nurmeksen Hyvärilään. 1. Perheet: Rippikoululaisia kutsuttiin perheittäin rippikoulusunnuntaihin sekä nimikkojumalanpalveluksiin. Monessa konfirmaatiossa vanhempia ja kummeja oli toteutuksessa mukana. Lisäksi on ollut vanhempainilta sekä vierailupäivä leirillä. Useilla rippikouluryhmillä on ollut omat Facebookryhmät vanhemmille ja nuorille. Pyydettäessä työntekijät ja isoset vierailivat rippijuhlissa. 2. Hartaus ja jumalanpalvelus elämä rippikoulussa: Asian tiimoilta järjestettiin koulutuspäivä työntekijöille. 3. Rippikoulusunnuntain (tammikuussa) kehittäminen: Rippikoulusunnuntain ohjelmarunko muutettiin kokonaan uudenlaiseksi. Tällä kertaa oli Markuksen evankeliumi teatterimonologi. Tunnusluvut Tunnuslukuina ollut rippikoululaisten määrä 208 (seurakuntaan kuuluvat 15-vuotiaat), toteutunut 199 (rippikoulun käyneet). Rippikouluryhmien määräksi ennakoitiin 9, joka myös toteutui. Muuta: Talousarviomäärärahoja jäi käyttämättä, koska leirejä siirrettiin pois Metsäpirtiltä. Hirsikankaalla ja Marjoniemessä on huomattavasti halvempaa pitää leirejä, koska yhtymän emännät valmistavat ruoan.

19 21 Nuorisotyö (236) Nuorisotyön (yli 13-vuotiaat) toiminta-ajatuksena on kastekäskyn mukainen opetus ja sitoutuminen kirkon kasvatuksen linjauksiin Nuoret kohdataan niin, että he kokevat olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi sekä annetaan mahdollisuus vastuun ottamiseen ja toimintaan osallistumiseen Nuorille järjestettiin koulutusta, leirejä, retkiä ja kokoavaa viikkotoimintaa. Yhteistyötä tehtiin koulujen kanssa aamunavauksien ja koulupäivystyksen muodossa. 1. Perheet. Nuorisotyössä ei tehty suoranaista perhetyötä, mutta huomioitiin rippikoulutyön ja varhaisnuorisotyön osalta. Vanhempiin pidettiin yhteyttä leireihin/ tapahtumiin liittyvissä asioissa. 2. Kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksen yhdistäminen. Yhdistetty ohjaajakoulutus otettiin käyttöön syksyllä uuden ryhmän aloittaessa. 3. Viikkotoiminta. Avoimissa ovissa kävi keskimäärin enemmän kuin edellisvuonna, 2015 keskimäärin 24,7 ihmistä/kerta. Viikkotoiminnassa karsittiin syksyn osalta mm varttikirkot ja nuortenillat. Tunnusluvut tp 2015 ta 2015 tp 2014 tp 2013 Retkille ja leireille osallistuneet Uusia isosia Viikkotoiminta Muuta:

20 22 Erityisnuorisotyö (237) Etsivää ja lähimmäiskeskeistä, joka kohdistuu nuoriin ja perheisiin, joiden oletetaan olevan vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. Työssä tilanteet ja yhteydenotot, nuorten tai ja vanhempien tulevat yllättäen ja silloin on oltava aikaa, ja lähdettävä hoitamaan asiaa eteenpäin. Usein tässä vaiheessa nuorta on jo pompoteltu eri toimijalta toiselle ja tilanne on kriisiytynyt monellakin eri tapaa. Toimimme usealle nuorelle myös ammatillisena tukihenkilönä. Yksilökeskeisen työn lisänä voisi mainita projekteista sekä yhteistyöstä esim. Kellari teatteri/draamaryhmä Hän elää, Nuorten palvelun ry:n työn tukeminen Iisalmessa, Savonia Amk opiskelijaillat, valtakunnalliset sähköautoratakisat Rantalassa, Jopo yhteistyö yläkoulu, Iisalmen Nuorison tuki ry, Fbi Iisalmi, Partio IKK, jne. Yhteistyön verkostot ovat työtä tukevia, kirkon sanomaa unohtamatta. 1. Toiminnan kehittäminen ja ideointi paikallisella seutukunnallisella tasolla 2. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, yhteistyömahdollisuuksien luominen. 3. Perheet, ennaltaehkäisevä näkökulma Toiminnan kehittäminen ja ideointi paikallisella seutukunnallisella tasolla on murroksessa ja kehittämistä sekä painopisteiden arviointia riittää. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli luontevaa yhteistyömahdollisuuksia avaavaa. Pyrimme kaikessa toiminnassa huomioimaan perheet sekä ennaltaehkäisevän näkökulman. Työalalla tätä työtä tekee yksi työntekijä n. 30 % työpanoksella. Tunnusluvut tp 2015 ta 2015 tp 2014 tp 2013 Retket Kouluvierailut Viikkotoiminta keskustelut

21 23 Perhekerhotyö (238) Koko perheen kristillisen kasvatuksen tukeminen. Antaa perheille mahdollisuus tutustua seurakunnan lapsityön toimintaan. Perhekerhot kokoontuivat viidessä eri toimintapisteessä. Uutena toimintona aloitettiin luonto/ulkoilupainotteinen perhekerho Metsäpirtillä. Kerhojen keskeisenä tavoitteena on lapsiperheiden vertaistoiminnan ylläpitäminen sekä antaa perheille mahdollisuus tutustua kristillisiin perinteisiin. Perhekerhot olivat edelleen maksuttomia lukuun ottamatta kerhon kahvi/mehumaksua (1e/perhe). 1. Yhteiskunnan tuomien muutosten huomioiminen seurakunnan lapsi-, ja perhetyössä. Nykyisen perhetyön tarkastelu ja uusien toimintamuotojen/tapojen käynnistäminen ja kehittäminen lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2. Lasten ja aikuisten hengellisyyden vahvistaminen ja tukeminen (mm. lapsityön jumalanpalvelusten kehittäminen). 3. Perhekerhon rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen entistä perhelähtöisemmäksi. Iisalmessa perhekerhotyyppistä toimintaa tarjoaa Iisalmen seurakunnan lisäksi Perheen Talo- yhteistyöhanke. Seurakunnan tarjoamat 5 perhekerhoa ja Perheen Olkkari vastaavat hyvin kysyntään. Seurakunnan on jatkuvasti ja rohkeasti haettava uusia toimintamuotoja, jotta ne vastaisivat tämän päivän perheiden tarpeita. Kerhojen rakennetta ja sisältöä on muutettava tarpeen vaatiessa sellaiseksi, että se vastaa perheiden tarpeisiin. Yhteistyö kolmannen sektorin ja kaupungin kanssa on tärkeää. On viisasta rakentaa yhdessä perheitä palvelevia ja tukevia toimintamuotoja jatkossakin. Perhekerhon talousarvion toteuma oli 95,8 %. Toimintamäärärahoihin varatut rahat käytettiin kokonaisuudessaan. Tunnusluvut *Perhekerholaisten lukumäärä *Aikuiset *Lapset Perhekerhojen lukumäärä Toteutuma Perhekerholaisten lukumäärä *Aikuiset *Lapset Perhekerhojen lukumäärä * Lasketaan kerholaiset, jotka käyvät kerhossa säännöllisesti eli joka 4:s kerta

22 24 Diakoniatyö (241) Diakoniatyön tehtävänä on edistää kristilliseen uskoon perustuvan lähimmäisrakkauden toteutumista. Tämän mukaisesti seurakunnan ja sen jäsenten tulee pyrkiä eheyttämään elämää, lievittämään kärsimystä ja antaa apua erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita muulla tavoin ei auteta. Diakoniatyö on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Diakoniatyön tavoite on kristillisen lähimmäisenrakkauden ja toivon välittäminen eri toimintamuotojen avulla niille ihmisille, joiden elämänusko ja toivo ovat katoamassa. Toimintaa on toteutettu suunnitellusti ja talousarvion mukaisesti. Eniten yksilökohtaisessa työssä on kohdattu yksinäisiä, työikäisiä ihmisiä. Yleisimmin diakoniatyöhön on otettu yhteyttä taloudellisissa asioissa. Seuraavaksi yleisimmin kohtaamisissa on käsitelty terveyteen ja sairauteen sekä ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Taloudellinen apu on kohdentunut suurimmaksi osaksi yksin asuville ihmisille sekä yksinhuoltajaperheille. 1. Huolehdimme heikoimmista ja kohtaamme kaikki tasavertaisina. Diakoniatyöntekijä piti päivystysvastaanottoa torstaisin klo 9-11 seurakuntatalolla. Päivystykseen sai tulla ilman ajanvarausta. Viranhaltijat myönsivät diakonia-avustuksia (max 200 ) itsenäisesti ja tiimissä (max 400 ), yhteensä Lisäksi seurakuntamme on saanut Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta sekä Kirkon Diakoniarahastosta 8093 avustuksia seurakuntamme alueen eri asukkaille ja perheille. Rovastikunnan avustusmäärärahoista Iisalmi on saanut 778,57. Taloudellisen avustamisen sekä ruoka-avun lähtökohtana on, että se on kriisiluonteista ja väliaikaista. Se ei voi kenenkään kohdalla olla jatkuvaa eikä säännöllistä. Diakoniatyö myönsi aterialippuja yhteensä 89 kpl Päiväkeskus Pysäkille ja Louhentuvalle ja lisäksi ruokalahjakortteja eri kauppoihin yhteensä 119kpl. Ruokaapua jakoi Iisalmen Yhteisen ruoka-apu, joka laajensi toiminnan myös perjantaijakoon, jolloin tavoite oli tavoittaa laajempi kävijäkunta. Iisalmen Yhteisen ruoka-avun toimintaa koordinoi ja ohjaa ev.lut. diakoniatyö. Ruoka-avusta jaettiin vuoden 2015 aikana yhteensä 6198 ruokakassia ja apu kohdistui yhteensä henkilöön. Näiden lisäksi jaettiin EU-ruokakasseja 180kpl. Kotikäyntityö on merkittävä menetelmä asiakkaidemme tukemisessa. Kerhotyössä tehtiin tietoista linjausta, niin että mahdollisimman moni kerho olisi vapaaehtoisohjaajavetoinen ja työntekijä toimii taustahenkilönä ja vierailijana. Osassa kerhoissa kävijämäärä putosi kävijöiden ikääntymisen myötä. Sururyhmä ja Surunpäivään toteutuivat ja niihin oli yhteensä 62 osallistujaa. 2. Vapaaehtoistyön kehittäminen, Vapaaehtoistehtävien tarjoaminen yli työalarajojen Seurakunnassamme on aloitettu koko seurakuntaa koskeva vapaaehtoistoiminta, johon on tulossa oma budjetti vuonna Kuluneena vuonna työtä suunniteltiin ja rakennettiin. Koko seurakunnassamme on noin 400 vapaaehtoista, joista 40 toimii diakoniatyössä ja 20 ruoka-avussa. Vapaaehtoiset kävivät kotikäynneillä, tekivät laitosvierailuja, olivat mukana retki-, tapahtuma- ja talkooavustajina sekä matalankynnyksen kohtaamispaikka Olkkarin avointen ovien päivystäjinä/emäntinä. Olkkari oli avoinna 70 päivää, syksystä alkaen avoimia päiviä oli vain 1/ viikko, koska vapaaehtoisilla ei ollut enempää resursseja avointen ovien pitämiseen.

23 25 3. Vanhustyön kehittämisen suunnittelun aloittaminen Vanhustyötä on aloitettu kehittämään, tekemällä linjauksia esim. kerhotoiminnassa sekä mietitty voisiko ulkopuolista EU-rahoitusta saada kehittämistyöhön, jolloin voisimme rakentaa ns. kylätoimintaverkoston asuinalueille ja ottaa siihen mukaan eri alojen toimijoita sekä vapaaehtoisia Tunnusluvut: Muuta: Suluissa on tavoitteet Asiakaskontaktit (1 500) Annetut avustukset 42779,57 (28000) (28 000) ,42 (28 700) ,37 Kerhotoiminnoissa (2 200) 1788 (2 200) kohdatut henkilöt (2200) Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä 20 (15) 19 (15) 15 (13) 16 Työntekijän poissaolo, yhteensä kaksi kuukautta (opintovapaa) näkyi luonnollisesti jonkin verran mm. asiakaskontaktien määrässä. Syksyllä työalalla oli myös työntekijävaihdoksia, joka tilastoissa jonkin verran näkyy (vuorotteluvapaa). Vuoden 2014 kerhotoimintaan osallistuneissa on laskentakaava muutos eli luku ei vertailukelpoinen Tunnusluvussa kohdassa avustukset on oman talousarvion avustuksia 33908, 8093 rahastojen sekä 778,57 rovastikunnan. Taloudellisessa avustuksessa ylitimme vuoden 2015 budjetin, koska vielä loppu-vuodesta oli paljon avustettavia. Vuotta leimasi se, että sosiaalitoimi ohjasi paljon talousasiakkaita seurakuntaan. Tästä johtuen olemme tekemässä vuonna 2016 julkiset taloudellisen avustamisen ohjeet ja käytännöt, jotka seurakuntaneuvosto saa hyväksyä

24 26 Perheneuvontatyö (242) Kuopion perheasian neuvottelukeskuksen tehtävänä sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa. Perheasiain toimenkuvaan kuuluvat lisäksi: ennaltaehkäisevän perhetyön tukeminen, koulutus, työnohjaus ja konsultaatio, työyhteisöjen kehittäminen, yhteistyö seurakunnan eri työalojen ja yhteiskunnan eri auttamistahojen kanssa, perheasiain sovittelu, tiedottaminen, oman ammattitaidon ja tiimityön kehittäminen ja Iisalmen sivuvastaanotto on jatkunut toimintavuonna kahdesti viikossa. Vastaanotto oli aluksi Kirkkopuiston kadun tiloissa, josta se siirrettiin syksyllä 2015 Ilvolankadun seurakuntatalolle. Kuopion seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus aloitti sivuvastaanoton Iisalmessa Hannu Innasen pitämänä. Vuodesta 2007 alkaen vastaanottoa on pitänyt Irene Venejärvi. Vastaanoton jatkumisesta on sovittu toistaiseksi. Iisalmen rovastikunnan alueelta vastaanotolla kävi asiakkaita Ylä-Savon seurakuntayhtymästä (Iisalmi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi), Kiuruveden ja Vieremän seurakunnista. Vastaanottoa pidettiin loma-aikoja lukuun ottamatta kahden viikon välein. Asiakasmäärä ja asiakaskäynnit Iisalmen vastaanotolla kasvoivat hieman. Muutama asiakaspari kävi Kuopion vastaanotolla silloin, kun Iisalmeen ei saatu aikaa soviteltua. Tunnuslukuja Ylä-Savon seurakuntayhtymän vastaanotto ja asiakaskäynnit 2015 (moduuli = 45 minuuttia kestävä tapaaminen) (suluissa edellisen vuoden tieto) Tunnuslukukuja Tunnuslukuja Ylä-Savon seurakuntayhtymän vastaanotto ja asiakaskäynnit (moduuli = 45 minuuttia kestävä tapaaminen) (suluissa edellisen vuoden tieto) Vastaanottoja (kertoja) Käytyjä asiakasneuvotteluja (modulia) Työnohjauksia asiakas/ 1 1 moduuli Käydyt työnohjaukset moduuleina Asiakkaita