Oikeustieteelliseen! tietopaketti oikeustieteen. opiskelusta kiinnostuneille

Transkriptio

1 Oikeustieteelliseen! tietopaketti oikeustieteen opiskelusta kiinnostuneille

2 Esityksen rakenne 1. Pyrkiminen oikeustieteelliseen tiedekuntaan 2. Opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa 3. Juristi työelämässä 4. Opiskelijatoiminta

3 1. Pyrkiminen oikeustieteelliseen tiedekuntaan

4 Oikeustieteelliset koulutusyksiköt Suomessa voi opiskella oikeustiedettä viidessä eri kaupungissa: 1. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tdk 2. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tdk:n Vaasan koulutusyksikkö 3. Turun yliopiston oikeustieteellinen tdk 4. Lapin yliopiston oikeustieteellinen tdk 5. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellinen tdk Helsinkiin ja Vaasaan haku järjestetään yhteishakuna siten, että vain toiseen voi pyrkiä yhtenä vuonna. Muutenkin samana vuonna voi käytännössä pyrkiä vain yhteen em. tiedekunnista, koska pääsykokeet ovat ajallisesti lähekkäin, ja valintakoevaatimukset erilaiset. Kaikkiin oikeustieteellisiin koulutusyksiköihin hyväksytään kutakuinkin sama prosentuaalinen määrä hakijoista, joten taktikointi ei välttämättä kannata

5 Ohjeita oikeustieteelliseen pyrkivälle Päätä ensin, mihin yliopistoon haet. Ota ajoissa selvää valintakoevaatimuksista ja hanki valintakoekirjat. Uudet valintakoekirjat julkaistaan tavallisesti maaliskuun ja huhtikuun vaihteessa. Pääsykoekirjoja on ollut vuosittain kolme ja alue on ollut laajuudeltaan n sivua.

6 Ohjeita oikeustieteelliseen pyrkivälle Hyväksytyksi tuleminen edellyttää pääsykoekeväänä täysipäiväistä panostamista lukemiseen. Säännöllisen lukurytmin löytäminen on tärkeää. Pohdi osallistumistasi valmennuskursseille ja ota selvää tarjolla olevista vaihtoehdoista. Pykälä ry tarjoaa valmennuskursseja Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiville. Muista, että mahdollisuutesi sisäänpääsyyn ovat hyvät, jos vain uskot itseesi. Älä turhaudu, vaikka välillä tuntuisikin vaikealta!

7 Valintakoe Oikeustieteellisen tiedekunnan valintakoe edellyttää pyrkijöiltä oikeussääntöjen soveltamista tapauksiin. Lukemiseen käytettävissä olevan rajoitetun ajan vuoksi korostuu pyrkijän tehokas lukutekniikka, sillä sisäistettävää aineistoa on paljon. Hyvällä lukutekniikalla on suuri merkitys valintakokeessa onnistumiseen. Jo ennen valintakokeeseen valmistautumista kannattaa tutkailla itselleen parhaiten soveltuvia oppimistyylejä. Jokainen on erilainen, joten ei ole yhtä oikeaa tapaa oppia!

8 Valintakoe Kaikki alla esitetty perustuu aikaisempien vuosien valintakokeisiin. Valintakoe pidetään yleensä kesäkuun puolessa välissä. Koetilaisuus kestää 5 tuntia. Kokeessa on yleensä seitsemän tehtävää, joten vastausaikaa on noin 43 minuuttia/tehtävä.

9 Valintakoe Tehtävätyyppeinä ovat viime vuosina olleet oikeustapaustehtävät, esseet, aineistotehtävät sekä monivalinnat. Tehtävätyyppejä ei vahvisteta ennakolta, joten varaudu yllätyksiin! Kuten kaikissa kokeissa, yritä olla rauhallinen ja luota taitoihisi. Useimmille valintakoe on siihen mennessä suurin osaamisen ja paineensietokyvyn koettelemus.

10 Valintakokeen pisteytys Valintakokeen tehtävät pisteytetään asteikolla 0-10 pistettä. Sisäänpääsyyn on riittänyt 7-8,5 pisteen keskiarvo. Vuonna 2013 alin koepisteraja, jolla tuli hyväksytyksi oli 50/70. Yhteispistekiintiön raja oli 76 yhteispistettä. Ylioppilastodistuksesta sai oikeustieteellisen tiedekunnan vuoden 2013 valintakokeessa lähtöpisteitä seuraavista kokeista (enintään 32 pistettä): Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli, matematiikka ja reaali (2 parasta otetaan huomioon)

11 Valintakokeen pisteytys Lähtöpisteet määräytyvät äidinkielen ja reaalikokeen sekä pitkän oppimäärän kokeiden osalta seuraavasti: Laudatur 8 pistettä Eximia Magna Cum laude Lubenter Approbatur 6 pistettä 5 pistettä 4 pistettä 3 pistettä 2 pistettä Keskipitkän tai lyhyen oppimäärän kokeiden osalta pisteet määräytyvät eri tavalla: laudatur 5p, eximia 4p. jne.

12 Valintakokeen pisteytys Pyrkijöitä valitaan kahdesta eri kiintiöstä: 1. Yhteispistekiintiö 2. Koepistekiintiö Yhteispistekiintiö tarkoittaa valintakoe- ja lähtöpisteiden yhteispistemäärää. Koepistekiintiö tarkoittaa pelkästä valintakokeesta saatuja pisteitä. Avoimen väylän kautta valitaan vuosittain n. 5 opiskelijaa oikeusnotaarin ja maisterin tutkintoa suorittamaan avoimessa yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojen perusteella (vähintään 60 op).

13 Valintakokeen pisteytys Tiedekuntaan voi siis hyvin päästä, vaikka ylioppilaskirjoitukset eivät olisikaan onnistuneet. Valintakokeessa onnistuminen on ehdoton edellytys sisäänpääsylle! Lähtöpisteiden merkitys on käytännössä marginaalinen. Ahkeralla työllä saavutat päämääräsi varmasti!

14 2. Opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa

15 Tutkinnon rakenne, ON-vaihe (180 op) Op = opintopiste; 1,5 opintopisteellä tarkoitetaan 40 tunnin työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi.

16 Tutkinnon rakenne, OTM-vaihe (120 op) Op = opintopiste; 1,5 opintopisteellä tarkoitetaan 40 tunnin työskentelyä tavoitteiden saavuttamiseksi.

17 Oikeustieteellisen tiedekunnan oppiaineet Esineoikeus Eurooppaoikeus Finanssioikeus Hallinto-oikeus Kauppaoikeus Kansainvälinen oikeus Kansainvälinen yksityisoikeus Kirjanpito Lääkintä- ja bio-oikeus Maa- vesi- ja ympäristöoikeus Oikeushistoria Oikeussosiologia Oikeustaloustiede Oikeusteoria Perhe- ja jäämistöoikeus Prosessi- ja insolvenssioikeus Rikosoikeus Työoikeus Urheiluoikeus Valtiosääntöoikeus Viestintä- ja informaatio-oikeus

18 Opiskelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa Itsenäisyys ja omatoimisuus Motivaatio ja pitkäjänteisyys Paljon lukemista Akateeminen vapaus Tavoite-valmistumisaika on viisi vuotta

19 Tentit Laajoja; sivua riippuen opintopistemäärästä 1 opintopiste (op) on n. 180 sivua luettavaa Osassa tenteistä saa käyttää lakikirjaa Suurin osa opintojaksoista suoritetaan kirjatentein Uuden tutkintorakenteen myötä enemmän pienryhmäopetusta

20 3. Juristi työelämässä

21 Yleisiä ammattinimikkeitä Lakimies, juristi Vähintään oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinnon suorittanut henkilö. Varatuomari Hovioikeuden antama arvonimi henkilölle, joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun eli auskultoinnin. Kaikki varatuomarit ovat vähintään oikeustieteen maistereita (aikaisemmin kandidaatteja).

22 Yleisiä ammattinimikkeitä Asianajaja Suomen asianajajaliiton jäsen, vähintään oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut sekä Asianajajaliiton säänöissä mainitut edellytykset täyttävä lakimies (laki asianajajista) Oikeusnotaari Oikeustieteen maisteria alempi korkeakoulututkinto Oikeustieteen lisensiaatti ja tohtori Ylempiä korkeakoulututkintoja

23 Lakimies työelämässä Työelämässä vaikuttaa noin lakimiestä, joista miehiä noin 60 % ja naisia 40 %. Naisten osuus on koko ajan kasvussa. Lakimiesten työttömyysaste on vakiintunut 2-3 %:n tasolle

24 Lakimiesten sijoittuminen työelämään

25 Lakimiesten sijoittuminen työelämään Suuri osa lakimiehistä ei toimi asianajajina tai tuomareina, kuten usein luullaan. Oikeustieteellinen koulutus antaa valmiudet työskennellä hyvinkin monilla aloilla ja erilaisissa tehtävissä.

26 Lakimiesten palkat vuonna 2010 lakimiesten keskipalkka 5760 euroa/kk valtion lakimiesten keskipalkka 4941 euroa/kk kunnan lakimiesten keskipalkka 4972 euroa/kk yksityisellä sektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka 6402 euroa/kk

27 Lakimiesten keskipalkka yksityisellä sektorilla Kaikilla yksityisen sektorin aloilla lakimiesten keskiarvopalkka ylittää 4900 eur/kk (vuosi 2008).

28 Lakimiesten keskipalkka valtion palveluksessa

29 Esimerkkejä lakimiehen työtehtävistä Julkinen sektori Käräjätuomari, kihlakunnanvouti, henkikirjoittaja, veroasiantuntija, kaupunginjohtaja, kaupunginlakimies, valtionsyyttäjä Yksityinen sektori Asianajaja, yrityslakimies, asiantuntijatehtävät pankissa, vakuutus- ja rahoitusalalla, työmarkkinajärjestöissä, perintätoimistoissa

30 4. Opiskelijatoiminta

31 Pykälä ry Pykälä ry on Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Jäseniä yli 1800 Pykälä tarjoaa jäsenilleen opiskeluun liittyviä palveluja Kirjasto Opiskelumateriaalia Seminaareja ym. opiskelua tukevaa toimintaa

32 Pykälä ry Pykälä ja vapaa-aika vastapainoa kirjastossa istumiselle bileitä, retkiä, excuja, huipentumana -viikko vuosijuhlineen valiokunnat ja toimikunnat kerhoja, mm. RinneRikolliset ja Viinikerho Pohjasakka interaktiivinen musiikkinäytelmä Spex

33 Pykälä ry:n valmennuskursseista 79 prosenttia Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen vuonna 2013 sisään päässeistä kävi samana keväänä Pykälän valmennuskurssin. Kurssilaisista 98 % oli kursseihin tyytyväisiä. Tarjolla on runsas valikoima eri ajankohdille sijoittuvia kursseja - jokaiselle löytyy varmasti omansa. Jos haluat tarkempia tietoja, tilaa esite! tel

34 Muut ainejärjestöt Pykälä ry:n lisäksi muilla Suomen oikeustieteen opiskelijoilla on omat ainejärjestönsä Lex ry, Turku Artikla ry, Rovaniemi Justus ry, Vaasa Juristklubben Codex r.f., Helsingin ruotsinkieliset opiskelijat

35 Kiitos. Lisätietoja: