SELVITYS OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN TYÖLLIS- TYMISESTÄ

Transkriptio

1 SELVITYS OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSELTA VALMISTUNEIDEN TYÖLLIS- TYMISESTÄ Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Työllistymisselvitys Risto Tuominen

2 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS.1 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA 3 3 VASTAAJIEN URAKEHITYS JA SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Nykyinen työtilanne Palkkaus ja vastaajien kokemus työtehtävien vastaavuudesta saatuun koulutukseen.8 4 OTM- JA HTM-TUTKINNOT TYÖELÄMÄSSÄ Vastaajien yleinen näkemys tutkintojen hyödyllisyydestä työelämässä Tutkintojen vahvuudet ja heikkoudet Uudelleenkouluttautuminen, halu suorittaa jatko-opintoja ja yhteydenpito laitokseen Terveiset laitokselle.19 5 JOHTOPÄÄTÖKSET..20

3 1 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Itä-Suomen ylisopistossa on voinut opiskella julkisoikeutta HTK- ja HTM-tutkintojen pääaineena syksystä 1997 alkaen. ON- ja OTM-tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi syksyllä Oikeustieteiden laitoksen tavoitteena on ollut koko laitoksen olemassaolon ajan tarjota sellaista oikeustieteellistä koulutusta, joka vastaa työelämän tarpeisiin ja jolle on kysyntää työmarkkinoilla. Laitoksella laaditaan tätä ajatellen säännöllisesti työllistymisselvityksiä laitokselta valmistuneiden sijoittumisesta työelämässä ja tutkinnon merkityksestä valmistuneiden työnsaantiin ja palkkakehitykseen. Itä-Suomen yliopistossa selvitetään vuosittain myös laajemmin eri tieteenaloilta valmistuneiden työelämään sijoittumista vastavalmistuneille suunnatuilla kyselyillä sekä uraseurannalla. 1 Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida valmistuneiden oikeustieteen maistereiden ja hallintotieteen maistereiden työllistymistä. Oikeustieteiden laitoksen aiemmat työllistymisselvitykset ovat vuosilta 2008 ja Niissä kartoitettiin HTM-tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. 2 Tämä työllistymisselvitys on jatkoa aiemmille selvityksille. Se on ensimmäinen laitoksen selvityksistä, jossa kartoitetaan myös vuonna 2013 alkaneesta OTM-koulutuksesta valmistuneiden työllistymistä. Oikeustieteiden laitokselta on valmistunut yhteensä 455 maisteria vuoden 2012 ja lokakuun 2018 välisenä aikana. Heistä 58 on valmistunut oikeustieteen maistereiksi ja 397 hallintotieteiden maistereiksi. Selvitys toteutettiin kahtena erillisenä kyselynä, joista toinen oli suunnattu OTM-tutkinnon suorittaneille ja toinen HTM-tutkinnon suorittaneille. Valtaosa kysymyksistä oli samoja, mutta jotkin kysymykset olivat sellaisia, että ne joko oli muokattava paremmin 1 Ks. Itä-Suomen yliopisto: ( ). Muita myös oikeustieteelliseltä alalta valmistuneiden työllistymistä seuraavia tahoja ovat esimerkiksi Opetushallinnon tilastopalvelu ( sekä Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto Aarresaari ( 2 Ks. Muhonen, Emmi: Selvitys oikeustieteistä valmistuneiden työllistymisestä (2012) ja Helminen, Maija: Selvitys oikeustieteistä valmistuneiden työllistymisestä (2008). Selvitykset ovat satavissa täältä:

4 2 vastaajien tutkinnon erityispiirteet huomioiden tai ne olivat selvästi vain toiseen tutkintoon liittyviä. Kyselyssä hyödynnettiin sähköisiä kyselylomakkeita (e-lomake), jotka lähetettiin vastaajille pääasiassa sähköpostitse. Lomakkeet sisälsivät sekä strukturoituja kysymyksiä että avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vastata itsenäisesti. OTMkyselyyn vastasi 26 henkilöä, eli noin 49 % valmistuneista oikeustieteen maistereista. HTM-tutkinnon suorittaneista kyselyyn vastasi 96 maisteria, eli noin 24 % kaikista valmistuneista hallintotieteiden maistereista. Kyselyistä saadut tulokset on analysoitu määrällisesti, ja lisäksi avoimista kysymyksistä saadut vastaukset on ryhmitelty omiksi kokonaisuuksikseen. Selvityksessä on analysoitu OTM- ja HTM-tutkintojen tuloksia erikseen, jotta tutkintojen välinen vertailu olisi myös mahdollista. Kyselyistä saatuja vastaustuloksia käsitellään yhdessä vain, jos se on katsottu tarpeelliseksi. Tulosten esitystapa on järjestetty siten, että ensin analysoidaan OTM-kyselyn tuloksia ja tämän jälkeen HTM-kyselyn tuloksia. Selvityksen rakenne on seuraava. Luvussa 2 kartoitetaan ensin vastaajien taustatietoja, kuten ikää, valmistumisvuotta ja pääainetta. Luvussa 3 arvioidaan vastaajien työllistymistä, palkkausta ja tutkintojen vastaavuutta nykyisiin työtehtäviin. Luvussa 4 analysoidaan yleisesti vastaajien näkemyksiä suorittamansa tutkinnon hyödyistä työmarkkinoilla sekä näkemyksiä tutkintojensa tarpeellisuudesta, vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi neljännessä luvussa kartoitetaan myös vastaajien kiinnostusta lisäkouluttautumiseen ja yhteydenpitoon oikeustieteiden laitokseen. Luvussa 5 esitetään johtopäätökset.

5 3 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Kyselyssä selvitettiin ensin vastaajien taustatiedoista heidän tämänhetkinen ikänsä ja valmistumisvuotensa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin tarkempia tietoja heidän suorittamistaan tutkinnoista. Oikeustieteen maistereiksi valmistuneista vastaajista valtaosa oli ikävuoden väliltä. Vain yksi vastaaja oli suorittanut tutkintonsa alle 25 vuotiaana. Hallintotieteiden maisteriksi valmistuneiden vastaajien keskuudessa puolestaan ikäjakauma oli selvästi hajaantuneempi. Suurin osa vastaajista oli OTM-kyselyyn vastanneiden tavoin ikävuoden väliltä, mutta moni kyselyyn vastanneista oli tätä vanhempia. HTM-kyselyyn vastanneista 19 ilmoitti olevansa yli 50 vuotiaita. 45% 4 35% 3 25% 2 1 5% 2% OTM- ja HTM-kyselyihin vastanneiden ikäjakauma 27% 42% 2 31% 9% 11% 6% 21% alle yli 50 HTM (N=96) OTM (N=26) Kuvio 1. OTM- ja HTM-kyselyihin vastanneiden ikäjakauma. Hallintotieteiden maisteri -kyselyn suurempi ikävaihtelu selittyy sillä, että HTM-tutkinnon suorittavista osalla on jo pitkä työura takanaan ja tutkinto hankitaan ammattitaidon kehittämiseksi tai uralla etenemiseksi. Oikeustieteiden laitoksen laaja kurssitarjonta avoimessa yliopistossa ja etäopiskelumahdollisuudet ovat mahdollistaneet laitoksen opintojen suorittamisen myös työn ohessa. Oikeustieteen maisteri -kyselyyn vastanneista valtaosa on valmistunut vuoden 2018 aikana. Valmistuneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. OTM-kyselyyn vastanneista 69 % on valmistunut vuosina 2017 ja 2018, mikä mahdollisesti osoittaa

6 4 kyseisten valmistuneiden aloittaneen tutkinnon suorittamisen lukuvuonna 2013, jolloin ON- ja OTM-tutkintojen suorittaminen tuli mahdolliseksi Itä-Suomen yliopistossa. Hallintotieteiden maisteri -kyselyyn vastanneiden joukosta on valmistuttu tasaisemmin jokaisena tarkasteluvuotena. Vastanneista 44 % on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vastaajien valmistumisvuosi 45% 4 35% 3 25% 2 1 5% 42% 27% 23% 21% 19% 12% 12% 8% 6% HTM (N=96) OTM (N=26) Kuvio 2. Vastanneiden valmistumisvuosi. Kyselyissä kysyttiin OTM-tutkinnon suorittaneilta, mille oikeudenalalle heidän maisterivaiheen tutkielmansa on sijoittunut. Samalla tavoin HTM-tutkinnon suorittaneilta kysyttiin heidän pääaineitaan. Kyselyyn vastanneista oikeustieteen maistereista 38 % oli suorittanut lopputyönsä rikosoikeuden alalta. Muita suosittuja oikeudenaloja vastaajien keskuudessa ovat olleet prosessioikeus (15 %), kauppaoikeus (12 %) sekä työoikeus (15 %). Loput tutkielmat ovat hallinto-oikeuden, finanssioikeuden, perhe- ja jäämistöoikeuden ja varallisuusoikeuden aloilta.

7 5 4 35% 3 25% 2 1 5% 8% Hallinto-oikeus Eurooppaoikeus OTM-kyselyyn vastanneiden maisterivaiheen tutkielman suuntautuminen (N=26) 38% Rikosoikeus Prosessioikeus Finanssioikeus Ympäristöoikeus Kansainvälinen oikeus 12% Kauppaoikeus Lainsäädäntötutkimus Perhe- ja jäämistöoikeus Sosiaalioikeus Työoikeus Yleinen oikeustiede Varallisuusoikeus Kuvio 3. OTM-kyselyyn vastanneiden suuntautuminen. Hallintotieteiden maisteri -kyselyssä suosituimpina pääaineina olivat selvästi siviilioikeus (27 %) ja rikos- ja prosessioikeus sekä rikollisuuden tutkimus (20 %). Seuraavaksi suosituimpina pääaineina ovat olleet hallinto-oikeus (15 %), finanssioikeus (15 %) ja ympäristöoikeus (12 %). Tulos ei ole yllättävä, sillä myös aiemmissa selvityksissä nämä pääaineet ovat olleet HTM-tutkintoa suorittaneiden suosiossa. Siviilioikeus on kuitenkin kasvattanut suosiotaan selvästi ja noussut suositummaksi pääaineeksi, ja aiemman kärkipaikan pitäjän, hallinto-oikeuden, suosio on vastaavasti laskenut. Pienet pääaineet eurooppaoikeus, lainsäädäntötutkimus sekä jo lakkautettu valtiosääntöoikeus pysyivät myös tässä kyselyssä pienimpinä. 3 3 Pääaineiden suosiosta aiemmissa selvityksissä ks. Muhonen 2012, s. 3 ja Helminen 2008, s. 4.

8 6 3 27% 25% % 1 7% 5% 3% 1% Hallinto-oikeus HTM-kyselyyn vastanneiden pääaine (N=96) Finanssioikeus Eurooppaoikeus Ympäristöoikeus Rikos- ja prosessioikeus Lainsäädäntötutkimus Siviilioikeus Valtiosääntöoikeus Kuvio 4. HTM-kyselyyn vastanneiden suuntautuminen. Vastaajilta kysyttiin keskeisintä syytä tutkinnon (OTM) ja pääaineen (HTM) valitsemiselle. Oikeustieteen maistereista puolet vastasi oman kiinnostuksen olleen suurin syy OTM-tutkinnon suorittamiselle. Myös työskentely jo valmiiksi oikeudellisia tehtäviä sisältävällä alalla (23 %) ja hyvät työllistymismahdollisuudet (19 %) olivat olleet tärkeinä motivaattoreina OTM-tutkinnon suorittamiselle. Oikeustieteen maisteri -kyselyyn vastanneilta kysyttiin myös, olivatko he vaihtaneet tutkintoa HTM-tutkinnosta OTM-tutkintoon opintojen aikana, ja mistä syystä he olivat päätyneet tutkinnon vaihtamiseen. Vastanneista 62 % kertoi vaihtaneensa tutkinnon HTM:stä OTM-tutkintoon. Näistä vaihtaneista 62 % valitsi syykseen sen, että erityisesti sellaiset tehtävät kiinnostivat, joihin OTM-tutkinto pätevöittää, kuten tuomarin, syyttäjän ja asianajajan tehtävät. Vaihtaneista 19 % puolestaan katsoi OTM-tutkinnon antavan paremmat työllistymismahdollisuudet ja toisella 19 %:lla oli syynä vaihtamiseen ollut yleinen kiinnostus OTM-tutkintoa kohtaan. Hallintotieteiden maisteri -kyselyyn vastanneista myös yli puolella syynä pääaineen valinnalle oli ollut oma kiinnostus. Lisäksi 29 % vastanneista oli valinnut pääaineensa siksi, että he olivat työskennelleet jo valmiiksi pääaineensa aihepiiriin kuuluvalla alalla. Vas-

9 7 taajista 4 % oli katsonut myös pääaineen henkilökunnan tai vastaavan professorin vaikutuksen ohjanneen pääaineen valitsemista toisin kuin OTM-tutkintoa koskevassa kyselyssä, jossa kukaan vastanneista ei katsonut tämän vaikuttaneen tutkinnon valintaan. Hallintotieteiden maistereilta kysyttiin myös keskeisintä sivuainetta, jonka he olivat suorittaneet pääaineen ohella. Vastaukset olivat hyvin vaihtelevia ja niistä näkyi selvästi vapaan sivuaineoikeuden antaman mahdollisuuden hyödyntäminen, sillä moni vastaajista oli suorittanut sivuaineen joltain muulta alalta kuin oikeustieteestä. Suosituin sivuaine vastaajien keskuudessa on selvästi ollut hallinto-oikeus (20 vastaajaa). Myös siviilioikeus (9 vastaajaa), rikosoikeus (6 vastaajaa) sekä finanssioikeus (6 vastaajaa) olivat suosittuja. Oikeustieteellisen alan ulkopuolelta suosittuja sivuaineita ovat olleet laskentatoimi (6 vastaajaa), ympäristöopinnot (4 vastaajaa) sekä työ- ja organisaatiopsykologia (4 vastaajaa). Psykologian alan opinnot vaikuttivat muutoinkin olevan suosittuja, sillä jotkin vastaajista nimesivät sivuaineikseen sekä yleisen psykologian (2 vastaajaa) että oikeuspsykologian (2 vastaajaa). Keskeisin syy tutkinnon suorittamiselle Pääaineen henkilökunnan tai vastaavan professorin vaikutus Aiemmat opinnot Hyvät työllistymismahdollisuudet Työskentely pääaineeseen liittyvällä alalla Oma kiinostus 5% 8% 6% 19% 23% 29% 5 55% OTM (N=26) HTM (N=96) Kuvio 5. Vastanneiden keskeisin syy tutkinnon suorittamiselle.

10 8 3 VASTAAJIEN URAKEHITYS JA SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN 3.1 Nykyinen työtilanne Oikeustieteen maistereista kaikki 26 kyselyyn vastanneista kertoivat olevansa työelämässä. Hallintotieteiden maistereista taas 93 kertoi olevansa työelämässä. Loput kolme vastaajaa kertoivat olevansa eläkkeellä. Kummassakin kyselyssä vastaajilta kysyttiin, millä sektorilla he työskentelevät tällä hetkellä. Oikeustieteen maistereista 62 % vastasi työskentelevänsä julkisella sektorilla, 34 % yksityisellä sektorilla ja vain 4 % kolmannella sektorilla, eli yhdistys- ja muissa järjestötoimissa. Hallintotieteiden maistereista myös suuri osa (69 %) työskentelee tällä hetkellä julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla HTM-tutkinnon suorittaneista työskentelee 28 %. Kolmannella sektorilla työskentelee vain 3 % vastanneista Vastaajien sijoittuminen työmarkkinoilla 69% 62% 3 28% 3% Julkinen sektori Yksityinen sektori Kolmas sektori HTM (N=96) OTM (N=26) Kuvio 6. Vastaajien sijoittuminen työmarkkinoilla. 3.2 Palkkaus ja vastaajien kokemus työtehtävien vastaavuudesta saatuun koulutukseen Kummassakin kyselyssä vastaajia pyydettiin myös kertomaan keskikuukausipalkkansa valmistumisvuotenaan ja nykyisen kuukausipalkkansa. Oikeustieteen maistereista 35 %:lla palkka oli ollut valmistumisvuonna euroa. 19 %:lla vastaajista palkka oli

11 9 ollut euroa. Vastaajista 8 %:lla palkka oli ollut euron väliltä ja 11 %:lla se oli ollut jopa 5000 euroa tai yli sen. Kun vastaajilta kysyttiin tämänhetkistä palkkaansa, 23 %:lla OTM-tutkinnon suorittaneista palkka on noussut euroon, kun vastaava luku valmistumisvuonna oli vain 8 %. Myös euroa tienaavien oikeustieteen maistereiden määrä on noussut valmistumisvuodesta neljällä prosenttiyksiköllä 11:stä 15 %:iin. Valtaosalla OTM-kyselyyn vastanneista palkka on kuitenkin pysynyt eurossa (31 %). OTM-kyselyyn vastanneiden palkkakehitys (N=26) Ei töissä valmistumisvuonna 5000 tai enemmän alle % 8% 8% 8% 11% 11% 11% 19% 23% 31% 35% 5% % 3 35% 4 Tämänhetkinen palkka Palkka valmistumisvuonna Kuvio 7. OTM-kyselyyn vastanneiden palkkakehitys. Hallintotieteiden maistereilla taas keskipalkka valmistumisvuonna oli ollut pienempi OTM-tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Vastaajista 20 %:lla palkka oli pyörinyt euron tietämillä ja 15 %:lla palkka oli ollut euroa. Vastaajista 18 %:lla palkka oli valmistumisvuonna ollut kuitenkin euroa. Suurituloisia löytyi myös HTM-tutkinnon suorittaneista, sillä 6 %:lla vastaajista palkka oli ollut 5000 euroa tai yli sen vastaajien valmistumisvuonna. Hallintotieteiden maisteri -kyselyyn vastanneiden palkkakehitys valmistumisen jälkeen on ollut suuri. Vastaajista 19 % arvioi nykyisen palkkansa olevan 5000 euroa tai yli sen. Nousua on siis tapahtunut 13 prosenttiyksikköä. Myös ja euroa tienaavia on selvästi enemmän (kumpiakin 13 %). Esimerkiksi euroa tienaavien osalta määrä on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä. Valtaosalla HTM-tutkinnon

12 10 suorittaneista tulotaso on muutoinkin parantunut. Vastaajista 16 %:lla palkka on tällä hetkellä euroa ja euroa tienaaviakin on vastaajien keskuudessa 14 %. HTM-kyselyyn vastanneiden palkkakehitys (N=96) Ei töissä valmistumisvuonna 5000 tai enemmän alle % 6% 5% 6% 7% 11% 11% 13% 13% 1 13% 5% % 16% 18% 19% 2 Tämänhetkinen palkka Palkka valmistumisvuonna Kuvio 8. HTM-kyselyyn vastanneiden palkkakehitys. Palkan lisäksi kyselyissä selvitettiin vastaajien näkemystä siitä, ovatko he tällä hetkellä tutkintoaan vastaavissa työtehtävissä. Oikeustieteen maistereista 88 % oli täysin samaa OTM-kyselyssä esitetyn väitteen kanssa, että he ovat tutkintoaan vastaavissa työtehtävissä. Osittain eri oli vain 4 % vastaajista. Hallintotieteiden maistereilta tiedusteltiin sama asia esittämällä väite niin, että he ovat valitsemaansa pääainettaan vastaavissa tehtävissä. Vastaajista 36 % oli täysin samaa väitteen kanssa ja 33 %:kin oli osittain samaa. 19 % katsoi, etteivät nykyiset työtehtävät vastanneet opiskeltua pääainetta kuin vain osittain. Vastaajista 12 % oli täysin eri, että heidän tehtävänsä vastaisivat pääainettaan.

13 Olen tällä hetkellä tutkintoani/pääainettani vastaavissa tehtävissä 88% % 33% Täysin samaa 8% Osittain samaa 19% Osittain eri 12% Täysin eri HTM (N=96) OTM (N=26) Kuvio 9. Vastaajien näkemys nykyisten työtehtäviensä vastaavuudesta opiskeltuun tutkintoon tai pääaineeseen.

14 12 4 OTM- JA HTM-TUTKINNOT TYÖELÄMÄSSÄ 4.1 Vastaajien näkemys tutkintojen hyödyllisyydestä työelämässä Kyselyissä selvitettiin myös vastaajien omia näkemyksiä tutkinnoistaan ja niiden hyödyllisyydestä työmarkkinoilla. Oikeustieteen maisterista melkein kaikki olivat sitä, että OTM-tutkinto on antanut hyvät valmiudet valmistumisen jälkeisiin työtehtäviin. Tasan puolet olivat osittain samaa esitetyn väitteen kanssa. Lähes toinen puolisko (46 %) oli tästä täysin samaa. Vain 4 % vastaajista oli ollut osittain eri tutkinnon antamista valmiuksista. Samaan väitteeseen vastanneet HTM-tutkinnon suorittaneet päätyivät lähes identtiseen tulokseen kuin OTM-kyselyyn vastanneetkin. Vähän yli puolet (52 %) vastaajista oli täysin samaa, että HTM-tutkinto on antanut hyvät valmiudet valmistumisen jälkeisiin työtehtäviin. Toinen puoli (42 %) oli esitetyn väitteen kanssa osittain samaa. Vain 6 % vastaajista oli osittain eri % 46% Täysin samaa Tutkinto on antanut hyvät valmiudet valmistumiseni jälkeisiin tehtäviin 42% 5 Osittain samaa 6% Osittain eri Täysin eri HTM (N=95) OTM (N=26) Kuvio 10. Vastaajien näkemys tutkintojen antamista valmiuksista työtehtäviinsä. Seuraavana väitteenä vastaajille esitettiin kummassakin kyselyssä, että tutkinnoista on ollut hyötyä työmarkkinoilla. Oikeustieteen maistereista 92 % oli täysin samaa siitä, että OTM-tutkinnosta on ollut hyötyä työmarkkinoilla. Vain 8 % OTM-kyselyyn vastanneista oli osittain samaa. Hallintotieteiden maistereiden näkemyksissä oli

15 13 enemmän hajontaa, mutta nekin olivat vahvasti HTM-tutkinnon puolesta puhuvia. Vastaajista 44 % prosenttia oli täysin samaa ja 42 % osittain samaa sen kanssa, että HTM-tutkinnosta on ollut hyötyä työmarkkinoilla. Vastaajista 14 % ilmoitti olevansa osittain eri esitetyn väitteen kanssa Tutkinnosta on ollut hyötyä työmarkkinoilla 92% 4 42% Täysin samaa 8% Osittain samaa 1 Osittain eri Täysin eri HTM (N=94) OTM (N=26) Kuvio 11. Vastaajien näkemys tutkintojen hyödyllisyydestä työmarkkinoilla Seuraavaksi kyselyissä esitettiin väite, jonka mukaan vastaajat ovat tyytyväisiä suorittamiinsa tutkintoihin. Oikeustieteen maistereista täysin samaa esitetyn väitteen kanssa oli 85 % vastaajista. Loput vastanneista (15 %) oli väitteen kanssa osittain samaa. Hallintotieteiden maistereilla vastaukset olivat jälleen vaihtelevampia, mutta myös HTM-kyselyyn vastanneista yli puolet (56 %) olivat täysin tyytyväisiä suorittamaansa HTM-tutkintoon ja osittainkin tyytyväisiä oli 35 % vastanneista. 7 % vastanneista oli osittain eri sen kanssa, että olisivat tyytyväisiä HTM-tutkintoonsa. Täysin eri olevia oli 2 % vastanneista.

16 14 Olen tyytyväinen suorittamaani tutkintoon 9 85% % % Täysin samaa Osittain samaa 7% Osittain eri 2% Täysin eri HTM (N=96) OTM (N=26) Kuvio 12. Vastaajien näkemys, ovatko he tyytyväisiä suorittamiinsa tutkintoihin. Tämän lisäksi HTM-tutkinnon suorittaneille esitettiin vielä erikseen väite, että HTMtutkinnon mukainen koulutus ja osaaminen ovat yhtä tarpeellisia yhteiskunnassa kuin OTM-tutkinnon mukainen koulutus ja osaaminen. Mielestäni HTM-tutkinto on yhtä tarpeellinen kuin OTMtutkinto (N=96) % % 2 1 9% Täysin samaa Osittain samaa Osittain eri Täysin eri Kuvio 13. HTM-kyselyyn vastanneiden näkemys suorittamansa tutkinnon tarpeellisuudesta yhteiskunnassa Hallintotieteiden maistereista 61 % oli täysin samaa sen kanssa, että HTM-tutkinto on yhtä tarpeellinen kuin OTM-tutkintokin. Osittain samaa oli 26 % vastan-

17 15 neista. Osittain eri esitetyn väitteen kanssa oli 9 % ja täysin eri 4 % vastaajista. Toisin sanoen lähes 87 % vastaajista näki HTM-tutkinnon tarpeellisena nyky-yhteiskunnassa joko täysin tai osittain ja vain 13 % ei pitänyt tutkintoa tarpeellisena joko ollenkaan tai vain osittain. Tulos osoittaa HTM-tutkinnon suorittaneiden keskuudessa olevan edelleen kannatusta erityisjuristikoulutuksen antamiselle ja uskoa HTM-tutkinnon tarpeelle oikeudellisilla työmarkkinoilla. 4.2 Tutkintojen vahvuudet ja heikkoudet Vastaajilta kysyttiin avoimina kysymyksinä, mitkä heidän mielestään ovat suorittamiensa tutkintojen suurimmat vahvuudet ja heikkoudet. OTM-tutkinnon vahvuuksina nähtiin eniten laajat työllistymismahdollisuudet, tutkinnon monipuolisuus ja arvostus sekä juridisen ajattelun kehittyminen. Tutkinnon vahvuuksia kuvattiin esimerkiksi näin: - Sen yhteys työelämässä tarvittaviin taitoihin. - Tutkinnon mahdollistavat työllistymismahdollisuudet - Laaja-alaisuus ja sen arvostus - Monipuolinen tutkinto, joka antaa hyvät valmiudet monenlaisiin tehtäviin. - Oikeudellisen ajattelun ja ratkaisutaitojen kehittyminen, ja niiden hyödyntämismahdollisuudet työelämässä. Myös OTM-tutkinnon suorittaminen Itä-Suomen yliopistossa nähtiin vahvuutena. - Joensuussa erityisesti se, että kurssien suoritustapoja oli monenlaisia ja kirjoittamista oli paljon. - Opiskelijaystävällisyys Itä-Suomen yliopistossa. Olen opiskellut myös Vaasan ja Turun yliopistoissa, joten kokemusta aiheesta löytyy. OTM-tutkinnon heikkoudet vastaajien keskuudessa kohdistuivat puolestaan siihen, että tutkinnon ei kuitenkaan katsottu valmistavan tarvittavalla tavalla työelämään ja käytännön osaamisen kehittäminen katsottiin heikoksi. - Todellinen valmistaminen työelämän tarpeisiin ja tietty itseriittoisuus joka alaa vaivaa. - Irrallisuus työelämästä. Tutkinto kaipaa lisää käytännönläheisyyttä.

18 16 Myös joitain tutkinnon suorittamiseen liittyviä vaatimuksia pidettiin turhina. - Tutkinnon pirstaloituminen sellaisiinkin oikeudenaloihin, joilla ei ole käytännön merkitystä tämän hetkisissä työtehtävissä. - Kielikeskus ja muutamat yksittäiset muut äärettömän jäykät/läsnäoloa vaativat opintosuoritukset. Yhdessä vastauksessa myös tuotiin esille se, että OTM-tutkinto ei huomioi lainkaan asianajajiksi haluavien tarpeita. - Siihen tulisi ehdottomasti sisällyttää asianajatutkinto tai varata aikaa sen suorittamiselle. Hallintotieteiden maistereiden keskuudessa puolestaan HTM-tutkinnon ehdottomina vahvuuksina olivat tutkinnon monipuolisuus ja mahdollisuus syventyä pääaineen oikeudenalaan laajemmin kuin, mitä olisi OTM-tutkinnossa mahdollista. Tämä nähtiin myös työelämän tarpeita ajatellen tutkinnon vahvuutena. Lisäksi vapaa sivuaineoikeus nähtiin HTM-tutkinnon vahvuutena. - se, että tutkinnon voi koostaa oman kiinnostuksen mukaan ja työelämän tarpeita ajatellen. - Erikoistuminen ja syvällisempi näkemys oman pääaineen aihepiireihin. - Vapaus keskittyä aiheisiin, joiden kanssa haluaa työskennellä. Kaikkien ei tarvitse olla rikos- ja vero-oikeuden asiantuntijoita. - Vapaa sivuainevalinta, joustavuus, valtiosääntöoikeudelliset opinnot - Mahdollisuus räätälöidä tutkinto omaan tilanteeseen/tarpeeseen sopivaksi. Vapaasti valittavien opintojen suuren määrän vuoksi, verrattuna esim. OTM-tutkintoon. HTM-tutkinnon suurimmista heikkouksista ei vastaajien keskuudessa ollut epäselvyyttä, sillä 65 %:ssa vastauksista HTM-tutkinnon heikkoutena oli mainittu tavalla tai toisella sen heikko tunnettavuus työnantajien keskuudessa; kilpailu työpaikoista OTM-tutkinnon suorittaneiden kanssa; se, että tutkinto ei tuota kelpoisuutta työskennellä tuomioistuimissa ja HTM-tutkintoa ei arvosteta samalla tavalla kuin OTM-tutkintoa. Lisäksi HTM-tutkinnon nimikettä pidettiin harhaanjohtavana.

19 17 - Ihmetystä on aiheuttanut useasti tutkinnon nimike sen suhteen, mitä se tosiasiallisesti on pitänyt sisällään. On siis lähes vastaava OTM-tutkinnon kanssa. Etenkin työnantajapuolen on ollut välillä hankala ymmärtää, että opinnot eivät olekaan sisältäneet tavanomaisia hallintotieteiden kursseja. - HTM ei ole oikeustieteellisenä tutkintona kovin tunnettu työmarkkinoilla. Koen, että OTM tutkintoa arvostetaan enemmän ja se on tunnetumpi. - Ei kelpoisuutta asianajajaksi, syyttäjäksi tai tuomariksi vaikka opiskellut täysin samat kurssin kuin OTM. 4.3 Uudelleenkouluttautuminen, halu suorittaa jatko-opintoja ja yhteydenpito laitokseen Lopuksi OTM-kyselyyn ja HTM-kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin heidän halukkuudestaan jatko-opiskeluun ja yhteydenpitoon oikeustieteiden laitokseen. Oikeustieteen maistereista kaksi vastaajaa 26:sta oli hankkinut OTM-tutkinnon jälkeen uuden tutkinnon. Vastaavasta hallintotieteiden maistereista viisi 96:sta vastaajasta oli hankkinut HTM-tutkinnon jälkeen uuden tutkinnon. OTM-kyselyyn vastanneista 27 % oli kuitenkin harkinnut hankkivansa uuden tutkinnon OTM-tutkinnon jälkeen ja HTM-kyselyyn vastanneista uutta tutkintoa oli harkinnut 55 % vastaajista. Vastaajilta myös kysyttiin, onko heillä halukkuutta kouluttaa itseään lisää oikeustieteiden laitoksen tarjoamilla opinnoilla. Oikeustieteen maistereista myönteisesti asiaan suhtautui 77 % vastaajista. Ainoastaan 23 % katsoi, etteivät he tarvitse lisäkoulutusta. Vastaajilta myös tiedusteltiin, minkälaisille lisäopinnoille olisi tarvetta. Nämä vastaukset vaihtelivat suuresti oikeudenaloittain. Syvällisempää koulutusta OTM-kyselyyn vastanneet toivoivat esimerkiksi perhe- ja jäämistöoikeudesta, yritysjuridiikasta sekä työ- ja virkamiesoikeudesta. - Perhe ja jäämistöasiat, sopimusoikeus, konkurssiasiat - Yritysjuridiikka, vero-oikeus, perintö- ja jäämistöoikeus... muutkin työtehtävissä vaadittavat erityisalat joihin opintojen aikana ei ehtinyt/pystynyt suuntautumaan tarkemmin.

20 18 - Työ- ja virkamiesoikeudesta tulisi olla syventäviä käytännön kursseja. - Arvopaperioikeus, liiketalouden opintoja, johtamisen opinnot, teknologiaan liittyvät opinnot (tekoäly ym.) - Kauppatieteet Hallintotieteiden maistereista taas 73 % vastaajista haluaisi lisäkoulutusta ja 27 % ei nähnyt sitä tarpeellisena. Myös HTM-kyselyssä erilaiset koulutustoiveet olivat vaihtelevia, mutta ne olivat myös jossain määrin enemmän juuri HTM-tutkinnon luonteelle tyypillisempiä. Esimerkiksi näiltä aloilta toivottiin lisäkoulutusta: - Energia- ja ympäristöoikeudesta - Eu-oikeudellinen sääntely-ympäristö, esim. direktiivien ja asetusten jatkuva lisääntyminen ja niiden tuoma vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön. - Ulkomaalaisoikeus - Teknologiaoikeuteen ja tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä - Työ- ja virkamiesoikeudesta, sekä työpsykologiasta. Myös rikos- ja prosessioikeus kiinnostaa, joissa käytäisiin läpi lainsäädännön uudistuksia ym. - Yritysverotus, yrityksen purkaminen / lopettaminen, sopimusoikeus. Kyselyihin vastanneilta kysyttiin vielä, haluaisivatko he jatkossakin pitää yhteyttä oikeustieteiden laitokseen, ja millä tavalla yhteydenpito olisi toivottavaa. Oikeustieteen maistereista 81 % haluaa pitää yhteyttä laitokseen vielä valmistumisensa jälkeen. Hallintotieteiden maistereista vastaava lukema on 75 %. Näin ollen valtaosa kyselyihin vastanneista on halukkaita yhteydenpitoon. Oikeustieteen maistereista 42 % vastanneista haluaisi yhteydenpidon tapahtuvan alumnitapaamisten kautta. Myös HTM-kyselyyn vastanneista 67 % kannattaa yhteydenpidon järjestämistä alumnitapaamisilla. Tämä oli suosituin vaihtoehto. Muista vaihtoehdoista vuosikirjettä laitokselta toivoi 29 % OTM-kyselyyn vastanneista ja 36 % HTM-kyselyyn vastanneista. Omista työkokemuksista luennoilla puhumaan oli halukkaita OTM-kyselyssä myös 29 % vastanneista ja 28 % HTM-kyselyyn vastanneista. Kokonaistuloksena

21 19 sekä OTM- että HTM- tutkinnon suorittaneista 38 % toivoi alumnitapaamisia; 34 % toivoi, että laitos lähettäisi vuosikirjeitä ja 28 % oli valmis tulemaan puhumaan työkokemuksistaan luennoille. Muina yhteydenpitotapoina vastaajat ehdottivat kummassakin kyselyssä esimerkiksi: - Yhteydet professoreihin työelämän kautta. Minulla on paljon ajatuksia, miten työelämää ja yliopistoa voidaan lähentää. - Olen avoin ehdotuksille. Työkokemuksistani voisin ehkä myöhemmin kertoakin, joskin mieluummin vapaamuotoisemmassa tapahtumassa kuin luennolla. - Tapaaminen pääkaupunkiseudulla valmistuneille - Luennoitsijana, vapaaehtoisena tutkimusavustajana esim. kenttätyössä. 4.4 Terveiset laitokselle Vastaajilta myös toivottiin viimeisinä kommentteina terveisiä laitokselle, tässä joitakin esimerkkejä vastauksista: - Kiitokset innovatiivisesta ja hienosta ympäristöstä oppia. Uef on tulevaisuuden yliopisto. - Joensuussa on Suomen paras oikkis! Kiitos koko henkilökunnalle vielä kerran! - On ollut ilo seurata laitoksen vahvaa viestintää twitterissä. - Kuultuani kokemuksia muista oikiksista valmistuneilta kollegoiltani olen sitä, että Itä-Suomen hallitut luento/ryhmäkoot ja laaja eri oikeudenaloja kattava kurssitarjonta ovat suuria vahvuuksia, kannustan laitosta vaalimaan niitä. - Kehittäkää HTM koulutusta - Itä-Suomen yliopistossa on aina ollut erittäin laadukasta opetusta, iso kiitos siitä!

22 20 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvityksen yleisenä havaintona voidaan todeta, että kummastakin tutkinnosta valmistuneet työllistyvät hyvin työmarkkinoilla. Lisäksi tutkinnot selvästi tuottavat sellaista oikeudellista osaamista, mitä myös työnantajat arvostavat. Tästä osoituksena on myös positiivinen palkkakehitys vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittavat myös oikeustieteellisen OTM-tutkinnon käynnistymisen Itä-Suomen yliopistossa sujuneen onnistuneesti. Ensimmäiset OTM-tutkinnosta valmistuneet ovat kaikki työelämässä ja yleinen näkemys tutkinnon suorittamisesta ja sen antamista valmiuksista on vastaajien keskuudessa ollut selvästi myönteinen. Ainoa merkittävämpi OTM-kyselyyn vastanneiden nostama epäkohta oli se, että tutkinto kaipaisi vielä enemmän juuri käytännön taitojen hiomista työelämän tarpeita varten. Vastaajat olivat sitä, että OTM-tutkinto kaipaisi enemmän opiskelun räätälöimistä sellaiseksi, että siinä olisi työelämään tutustuminen jo varhaisessa vaiheessa läsnä esimerkiksi tutkintoon pakolliseksi kuuluvilla työ- ja tuomioistuinharjoiteluilla. Myös HTM-kyselyyn vastanneiden keskuudessa näkemys HTM-tutkinnosta on pääasiassa myönteinen ja kaikki työikäiset tutkinnon suorittaneet ovat työelämässä. Lisäksi palkkakehitys HTM-tutkinnon suorittaneiden keskuudessa on ollut erittäin hyvä. Hallintotieteiden maisteri -tutkinnon vahvuuksina nähdään edelleen vastaajien keskuudessa laaja ja syvällinen erikoistuminen valittuun pääaineeseen, vapaus suunnitella tutkintoaan haluamallaan tavalla ja työelämän tarpeita ajatellen sekä vapaa sivuaineoikeus. Suurimmat heikkoudet HTM-tutkinnossa liittyvät vastaajien kokemukseen, että tutkintoa ei tunneta ja arvosteta työmarkkinoilla tarpeeksi. Toisaalta hyvä työllistymis- ja palkkakehitys osoittavat myös HTM-tutkinnon suorittaneille juristeille olevan myös kysyntää työmarkkinoilla. Selvityksen tulokset osoittavat, että kummassakin tutkinnossa riittää vielä kehitettävää, mutta yleiskuva on erinomainen. Kummatkin tutkinnot tuottavat hyvät valmiudet omaavia juridiikan asiantuntijoita, jotka työllistyvät hyvin.