Kehittämisehdotukset sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiseksi

Transkriptio

1 Euroopan unionin osarahoittama hanke Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeen tilastotyöryhmä Kehittämisehdotukset sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiseksi 1 Johdanto Poliittisen päätöksenteon lisäksi naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa ja erityisesti yritysten johtotehtävissä on noussut tärkeäksi tasa-arvopolitiikan kysymykseksi ja teemaa pidetään keskeisenä tasa-arvon mittarina niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sukupuolen mukaan eritellylle säännölliselle tilastotuotannolle on kasvava tarve sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti. Tilastojen säännöllinen tuottaminen parantaa ajantasaisen ja luotettavan tilastotiedon saatavuutta naisten ja miesten edustuksesta yritysten johdossa. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännölliselle tuottamiselle on myös kansallisia perusteita ja velvoitteita. Suomessa tietoja naisten ja miesten osuuksista yritysten ylimmässä johdossa on tähän saakka tuotettu eri tahojen toimesta. Tietoja on tuotettu lähinnä naisten ja miesten osuudesta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja toimivassa johdossa sekä valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Eri tahojen tuottamat tiedot ovat kuitenkin hajallaan, eikä varmuutta tilastojen säännöllisestä tuottamisesta ole. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman kohdan 3.3. Naisten urakehityksen edistäminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa toimenpide sisältää tavoitteen johtajuustilastojen kehittämisestä. Toimenpiteen edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö perusti tasa-arvoyksikön toteuttaman Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeen tilastotyöryhmän. Valtiovarainministeriön vetämän työryhmän työn tuloksena on laadittu TASURI-hankkeen kehittämisehdotukset, jotka luovat pohjaa kehittämistyön jatkamiselle ja sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiselle. Kehittämistyön tueksi TASURI-hankkeessa toteutettiin laaja tilastollinen selvitys Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa, jonka toteutti Tilastokeskus. Selvityksessä oli ensimmäistä kertaa tarkasteltavana pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden lisäksi suurimmat listaamattomat yhtiöt. Naisten ja miesten edustusta yritysten ylimmässä johdossa on ensi kertaa tarkasteltu näin monipuolisesti taustamuuttujien ja keskijohdon mukaan. Tilastotyöryhmä esittää seuraavat kehittämisehdotukset ja toimenpiteet sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiseksi: a) Sukupuolten tasa-arvon kehitystä yritysten johdossa seurataan ja tilastotietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa (hallituksessa ja johtoryhmässä) tuotetaan säännöllisesti Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tuotetaan säännöllisesti vuosittain sukupuolten tasa-arvon ja sen kehityksen seuraamiseksi eri yhtiötyyppien ylimmässä Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(18) johdossa. Mahdollisuuksien mukaan tarkastelu laajennetaan myös naisten ja miesten edustukseen eri yhtiötyyppien keskijohdossa. Tilastokeskuksen kahden vuoden välein tuotettavassa Naiset ja miehet Suomessa - taskutilastossa laajennetaan johtajuustilastojen sisältöä monipuolisemmaksi. Seuraava taskutilasto julkaistaan vuonna Keskuskauppakamarin ja valtioneuvoston kanslian keväisin yritysten yhtiökokousten jälkeen julkaisemat tiedot naisten ja miesten osuuksista pörssiyhtiöiden ja valtioomisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa julkaistaan kootusti Tilastokeskuksen tasa-arvosivustolla 1. Huolehditaan, että selvitysten tiedot linkitetään myös Tasaarvotiedon keskus Minnan 2 sivustolle. Kaikki ministeriöt raportoivat naisten ja miesten osuudet kyseisen ministeriön omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksista ja johtoryhmistä vuosittain Suomen hallituksen vuosikertomuksessa keväästä 2016 lähtien. Pohditaan keinoja tuottaa jatkossa säännöllisesti tilastoja naisten ja miesten edustuksesta myös listaamattomien yhtiöiden ja kuntien omistamien yhtiöiden ylimmässä johdossa sekä kaikkien yhtiötyyppien keskijohdossa (ks. kehittämisehdotuskohta b). b) Kokonaiskuvan saaminen sukupuolten tasa-arvokehityksestä yritysten johdossa ja siinä tapahtuneissa muutoksissa edellyttää laajemman tilastoselvityksen tuottamista 2-4 vuoden välein Toteutetaan laajempi tilastoselvitys 2-4 vuoden välein naisten ja miesten edustuksesta eri yhtiötyyppien (pörssiyhtiöt, valtio-omisteiset yhtiöt, listaamattomat yhtiöt ja kuntayhtiöt) johdossa. Tarkastellaan naisten ja miesten osuutta yritysten ylimmän johdon lisäksi keskijohdossa. Tarkastellaan johdon sukupuolijakaumaa taustamuuttujien mukaan. Keskeisimpiä taustamuuttujia ovat johtajien koulutustausta (koulutusala ja -aste) ja ikä sekä yrityksen koko, toimiala ja yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma. c) Johtajien tuloja tarkastellaan sukupuolen mukaan erillisenä selvityksenä Sukupuolen mukaan eritelty selvitys johtajien palkoista ja palkkioista toteutetaan. d) Johtajuustilastoja tuottavien tahojen välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa jatketaan ja vahvistetaan Keskeisten johtajuustilastoja tuottavien tahojen yhteistyötä jatketaan TASURIhankkeen tilastotyöryhmän päättymisen jälkeen syksystä 2015 lähtien valtiovarainministeriön koordinoimassa verkostossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön kanssa. Johtajuustilastoja toteuttavien tahojen verkosto jatkaa sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuottamisen vakiinnuttamista. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännöllisemmästä tuotannosta keskustellaan ja siihen liittyviä kehittämistoimenpiteitä jatketaan Tilastokeskuksen

3 3(18) tasa-arvotilastojen asiantuntijaryhmässä ja Tilastokeskuksen sisäisessä tasaarvotilastojen verkostossa. Tilastokeskuksessa tuotetaan myös jatkossa sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja, joita muut tahot voivat hyödyntää, ja joiden sisältöjä kehitetään taloudellisten resurssien antamissa puitteissa. Olemassa olevia tilastoaineistoja hyödynnetään monipuolisesti ja tietoa jaetaan aktiivisesti johtajuustilastoja tuottavien tahojen kesken. Johtajien tilastoinnin näkyvyyttä lisätään Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen teemasivuilla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tasa-arvotiedon keskus Minnan sivustolla. Sukupuolen mukaan tarkasteltavat tilastolliset johtajaselvitykset kootaan Tilastokeskuksen tasa-arvosivustolle. Tilastoselvityksen toteuttaja huolehtii edellisen lisäksi selvityksen toimittamisesta myös Tasaarvotiedon keskus Minnan sivustolle. e) Tilastotuotannon lisäksi tehdään syvemmälle menevää tutkimusta johtajien työurien eri vaiheista ja muutoksista Säännölliseen, vuosittain ja 2-4 vuoden välein tuotettaviin sukupuolen mukaan eriteltyihin johtajien tasa-arvotilannetta ja työuraa koskeviin tilastoihin tulee varmistaa riittävät taloudelliset - ja henkilöresurssit. Tilastollisten selvitysten lisäksi tuotetaan johtajanaisten ja -miesten tasapuolisen urakehityksen edistämiseksi laadullista tutkimusta yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa sekä hankkeissa ja ohjelmissa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaisuusohjelmassa.

4 4(18) 2 Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon kehittämisen ja vakiinnuttamisen tarpeet Poliittisen päätöksenteon lisäksi naisten asema taloudellisessa päätöksenteossa ja erityisesti yritysten johtotehtävissä on noussut tärkeäksi tasa-arvopolitiikan kysymykseksi, ja teemaa pidetään keskeisenä tasa-arvon mittarina niin Suomessa kuin kansainvälisesti. EU:ssa aihetta on pidetty esillä erityisesti 2010-luvulta alkaen. Sukupuolen mukaan eritellyille johtajuustilastoille on havaittu olevan suuri tarve, ja tilastoinnin kehittämistoimia on toteutettu sekä Suomessa että EU:ssa. Aihe nousi esille 1990-luvun alkupuolella myös pohjoismaisessa ministerineuvostossa. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiseksi on Suomessa tehty pitkäjänteistä työtä, erityisesti hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta lähtien. Eri tahot, kuten Tilastokeskus, Keskuskauppakamari, valtioneuvoston kanslia, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ovat tuottaneet tietoja naisten ja miesten osuuksista yritysten ylimmässä johdossa. Tietoja on tuotettu lähinnä naisten ja miesten osuudesta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja toimivassa johdossa, ja valtio-omisteisten yhtiöiden osalta hallituksista. Eri tahojen tuottamat tiedot ovat kuitenkin hajallaan, eikä varmuutta tilastojen säännöllisestä tuottamisesta ole. Säännölliselle tilastotuotannolle on kasvava tarve ja kysyntää niin kansallisessa tasaarvopolitiikassa kuin kansainvälisesti, etenkin Euroopan tasolla. Tilastojen säännöllinen tuottaminen parantaa ajantasaisen ja luotettavan tilastotiedon saatavuutta naisten ja miesten edustuksesta yritysten johdossa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimenpiteenä kohdassa 3.3. (Naisten urakehityksen edistäminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteossa) sisältyy tavoite johtajuustilastojen kehittämisestä. Toimenpiteen edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö perusti tasa-arvoyksikön toteuttaman Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeen 5 tilastotyöryhmän (ks. liite 1). Valtiovarainministeriön vetämän työryhmän tehtävänä on pohtia keinoja sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiseksi. Tilastotyöryhmän työn tulokset ja ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi on laadittu TASURI-hankkeen toimesta tähän muistioon. Annetut toimenpide-ehdotukset luovat pohjaa kehittämistyön jatkolle ja sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuotannon vakiinnuttamiselle. Kehittämistyön tueksi TASURI-hanke tilasi laajan tilastollisen selvityksen Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa 6, jonka toteutti Tilastokeskus. Selvitys sisältää ehdotuksia selvitystyön aikana havaituista kehittämiskohteista johtajuustilastojen tuottamiseen säännöllisesti. Tilastokeskus on julkaissut kattavat naisten johtajuutta käsittelevät selvitykset vuosina 1994, 1996, 1999 ja Tilastokeskus julkaisee tietoja johtajien lukumäärästä vuosittain työssäkäyntitilastossa, palkkatilastoissa ja työvoimatutkimuksessa. Tämän lisäksi Tilastokeskus Pietiläinen, Marjut, Keski-Petäjä, Miina & Katainen, Antti (2015). Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. 7 Naiset huipulla (1994), Huipulla tuulee (1996), Onko huipulla tyyntynyt (1999), Tasa-arvo: Naiset johdossa (Hyvinvointikatsaus 4/2003)

5 5(18) julkaisee epäsäännöllisemmin johtajuustilastoja kahden vuoden välein tuotettavassa Naiset ja miehet Suomessa -taskutilastossa 8 ja työolotutkimuksessa tietoja esimiesasemassa toimivista. Keskuskauppakamari on julkaissut vuodesta 2011 alkaen selvityksiä naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä 9. Valtioneuvoston kanslia julkaisee vuosittain naisten ja miesten osuudet valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusten osalta. Valtioneuvoston kanslian ohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden tiedot raportoidaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman väli- ja loppuraporteissa 10. Kansalliset ja kansainväliset perusteet ja velvoitteet säännölliselle johtajuustilastoinnille Säännöllisesti tuotetuilla sukupuolen huomioivilla johtajuustilastoilla on keskeinen rooli tasaarvopoliittisten toimien ja niiden vaikuttavuuden seurannan kannalta. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännölliselle tuottamiselle on kansallisia perusteita ja velvoitteita. Valtioneuvoston antama periaatepäätös sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteutumisesta pörssiyhtiöiden hallituksissa 11 asettaa suurille ja keskisuurille pörssiyhtiöille tavoitteeksi, että naisia ja miehiä on vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä mennessä. Periaatepäätöksessä linjataan tavoitteita ja lisätoimenpiteitä kehityksen edistämiseksi. Hallitus seuraa aktiivisesti tavoitteiden toteuttamista ja arvioi lähivuosina mahdollisia lainsäädännöllisiä tarpeita. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on asetettu vuodesta 2004 lähtien tavoitteet ja toimenpiteet naisten osuuden lisäämiseksi valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa 12. Periaatepäätöksen mukaan valtio-omisteisia yhtiöitä koskevia tasa-arvotavoitteita jatketaan. Nykyisen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (Corporate Governance) 13 mukaisesti listayhtiöt raportoivat hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanot ja julkaisevat tiedot verkkosivuillaan. Hallinnointikoodia ollaan uudistamassa vuoden 2015 aikana. Yhtenä tavoitteena uudistamisessa on monipuolistaa ja yhdenmukaistaa pörssiyhtiöiden raportointia. Uusi hallinnointikoodi on määrä saattaa voimaan vuonna Listaamattomilla yhtiöillä ja kuntien omistamilla yhtiöillä ei ole vastaavantyyppistä raportointivelvollisuutta, mikä vaikuttaa tietojen saatavuuteen ja asettaa ehtoja niiden keräämiselle. 8 Ks. esim. Naiset ja miehet Suomessa taskutilasto: 9 Miehet johtavat pörssiyhtiöiden liiketoimintoja Naiset päätyvät tukitoimintoihin (2011), Lasikatto säröilee Itsesääntely päihittää kiintiöt (2012), Menestystä hallituksissa, haasteita johtoryhmissä (2013), Naiset ottavat vastuuta johtoryhmissä (2014), Corporate Governance selvitys: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä (2015) 10 Ks. esim n_hallitukset_tasa-arvo.pdf 12 Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan Valtio jatkaa ohjelmaa naisten osuuden lisäämiseksi valtioomisteisten yhtiöiden hallituksissa seuraavien tavoitteiden ja valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti: 1. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa on oltava naisia ja miehiä vähintään 40 prosenttia. 2. Yhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on 40 prosentin kiintiö hallituksissa samoin toteutettava, ellei muuhun ole nimenomaisia perusteita (yhtiöjärjestyssäännöksiä, osakassopimuksia tai muita sellaisia). 3. Yhtiöissä, joissa valtio on suoraan tai välillisesti vähemmistöomistajana, on valtion ja valtiota edustavien toimijoiden edistettävä tasa-arvoa siten, että ne nimeävät ehdokkaita hallituksen jäseniksi tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla. Pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä, tavoitteena on saavuttaa edellä mainitut 40 prosentin tasot. 13

6 6(18) Kansallisten edellytysten lisäksi yrityksillä on kansainvälisiä perusteita ja velvoitteita tuottaa tilastoja säännöllisesti yritysten johdosta. Naisten asema yritysten johdossa on keskeinen teema EU:n agendalla 14, muun muassa EU:n tasa-arvostrategiassa 15. Suomen kehityksestä ollaan kiinnostuneita EU:n taholta yhä enenevässä määrin. EU:ssa on hyväksytty vuonna 2014 tilinpäätösdirektiivin muutos, jonka säädösten tulee olla voimassa syksyllä Listayhtiöitä koskee velvoite julkistaa kuvaus hallitustaan koskevasta monimuotoisuuspolitiikasta ja ottaa kantaa muun muassa ikään, sukupuoleen, koulutus- ja ammattitaustaan. Lisäksi EU:ssa neuvotellaan listayhtiöiden hallitusten sukupuolijakauman tasapainottamista koskevasta direktiivistä, joka edellyttää seurantaa. Kansalliset ja kansainväliset perusteet ja velvoitteet saattavat parantaa tietojen saantia yrityksistä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen yritysten johdossa ja johtajien tasa-arvoisen urakehityksen seuranta Säännöllisesti tuotettua kattavaa tilastotietoa tarvitaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yritysten johdossa, kokonaiskuvan saamiseksi naisten ja miesten osuudesta yritysten johtotehtävissä sekä johtajanaisten ja -miesten urakehityksen seuraamiseksi. Säännöllinen tilastotietojen kerääminen ja tuottaminen mahdollistaa johtajina toimivien naisten ja miesten työuran ja sen kehittymisen tarkemman tarkastelun. Säännönmukainen tilastointi tukee päätöksentekoa ja uusien kehittämistoimenpiteiden suunnittelua. Johtajuustilastojen käyttäjiä ovat muun muassa päätöksentekijät, ministeriöt ja muu julkinen hallinto, työmarkkinakeskusjärjestöt ja muut järjestöt, tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, media, elinkeinoelämä ja yritykset, kansalaiset, johtamisen- ja hallitusammattilaisten verkostot sekä tasa-arvon ja työelämän kehittämisen asiantuntijat. Suomessa tuotettaville säännöllisille johtajuustilastoille on kysyntää myös kansainvälisesti, esimerkiksi Euroopan komission, Eurostatin ja EIGEn (European Institute for Gender Equality) sekä kansainvälisten järjestöjen taholta. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännöllisestä tuottamisen tarpeesta toteutettiin TASURI-hankkeessa kysely Kysely lähetettiin 121 keskeiselle johtajuustilastojen käyttäjälle. Kyselyyn vastasi määräajan puitteissa 40 henkilöä (vastausprosentti 33). Kyselyn vastauksia (ks. liite 2) on hyödynnetty kehittämisehdotusten laatimisessa. Johtajuustilastojen kehittämistarpeet Tällä hetkellä mikään taho Suomessa ei tuota vakiintuneesti tilastotietoa naisten ja miesten edustuksesta eri yhtiötyyppien ylimmässä ja keskijohdossa useiden eri taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna, eikä tieto ole saatavissa kootusti yhdestä paikasta. Johtajuustilastot eivät myöskään ole Suomen virallisen tilastoinnin piirissä, joten niiden säännöllinen tuotanto ei ole vakiintunutta. On tärkeää, että sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja tuotetaan säännöllisesti suurten, keskisuurten ja pienten pörssiyhtiöiden lisäksi kaikkien ministeriöiden omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksista ja johtoryhmistä n.htm

7 7(18) Tietoa tarvitaan myös listaamattomien yhtiöiden ja kuntayhtiöiden ylimmästä johdosta ja keskijohdosta, joista tietoa on saatavilla tällä hetkellä huonosti. Listaamattomia yhtiöitä ei koske samanlaiset avoimuussäännökset kuin pörssiyhtiöitä, joten listaamattomista yhtiöistä tietoa johdon sukupuolijakaumasta on saatavilla huonosti. Listaamattomat yhtiöt edustavat kuitenkin suurta, satojen tuhansien yritysten joukkoa suomalaisista yrityksistä verrattuna pörssiyhtiöihin, joita on reilu sata. Toisaalta tulee ottaa huomioon, että listaamattomissa yhtiöissä on paljon pieniä yhtiöitä, joissa ei välttämättä ole lainkaan hallitusta ja/tai johtoryhmää. Naisten ja miesten edustus listaamattomien yhtiöiden ylimmässä johdossa ja keskijohdossa oli ensimmäistä kertaa tarkastelun kohteena TASURI-hankkeen tilastoselvityksessä (Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa). Tehty selvitys osoitti, että sukupuolten edustusta listaamattomien yhtiöiden johdossa on tarpeen tarkastella jatkossakin, jotta saadaan laajempi kuva sukupuolen tasa-arvosta yritysjohdossa. Naisten ja miesten edustuksesta kuntayhtiöiden johdossa ollaan kiinnostuneita, koska kuntien tehtäviä on siirretty kuntaomisteisiin tai kuntien yhteisyrityksiin eli niiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut. Kuntien omistamia yhtiöitä tarkastelemalla niiden erityispiirteet, kuten nimityskäytännöt voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon. Kuntayhtiöiden johdosta ei myöskään ole saatavilla säännöllisesti tuotettuja tilastotietoja. Johtajien urakehityksen ja sukupuolten tasa-arvossa tapahtuvan kehityksen seuraamiseksi on tarpeen tuottaa säännöllisesti tietoa myös naisten ja miesten edustuksesta edellä mainittujen yhtiötyyppien keskijohdossa. Keskijohdon tilanteen tarkastelu antaa naisten ja miesten tasapuolisten urakehitysmahdollisuuksien lisäksi viitteitä siitä, onko keskijohdosta nousemassa tasapuolisesti (nuoria) naisia ja miehiä yritysten liiketoimintajohtoon ja hallitukseen. TASURI-hankkeen tilastoselvitys ja johtajuustilastojen käyttäjille tehty kysely osoittivat, että johtajien sukupuolijakauman mukaan tärkeitä tarkasteltavia taustamuuttujia ovat johtajien ikä ja koulutustausta (koulutusala ja -aste) sekä yritysten koko, toimiala ja yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma. Koulutustaustan avulla voidaan tarkastella, millaisia ovat johtajien koulutustaustat, ja eroavatko johtajanaisten ja -miesten koulutustaustat toisistaan. Johtajien ikätarkastelu puolestaan antaa tietoa siitä, onko esimerkiksi keskijohdosta nousemassa tasapuolisesti nuorempia naisia ja miehiä yritysten toimivaan johtoon ja hallitukseen. Yrityksen koko ja toimiala antavat kiinnostavaa tietoa naisten urakehitysmahdollisuuksista erikokoisissa yrityksissä ja eri toimialoilla. Yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma tuo puolestaan esille sen, minkälainen on johtajien sukupuolijakauma nais- ja miesenemmistöisissä yrityksissä. Toimialojen tai henkilöstön sukupuolijakauman vaikutus johdon sukupuolijakaumaan heijastelee ammattien eriytymistä sukupuolten mukaan. Lisäksi on tarvetta johtajien tulojen ja perhetaustan syvemmille tarkasteluille. Edellä mainitut taustamuuttujat on nähty tärkeiksi ylimmän ja keskijohdon tarkastelussa.

8 8(18) 3 Kehittämisehdotukset a) Sukupuolten tasa-arvon kehitystä yritysten johdossa seurataan ja tilastotietoja naisten ja miesten edustuksesta pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa (hallituksessa ja johtoryhmässä) tuotetaan säännöllisesti Säännöllisesti tuotetut tilastot parantavat ajantasaisen ja luotettavan tilastotiedon saatavuutta naisten ja miesten edustuksesta yritysten johdossa. Johtajuustilastot ovat keskeinen väline tasa-arvopolitiikan seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa. Tällä hetkellä mikään taho ei tuota säännöllisesti ja kattavasti tietoja naisten ja miesten edustuksesta eri yritystyyppien johdossa, joten johtajuustilastojen säännölliselle tuottamiselle on tarvetta kokonaiskuvan saamiseksi. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen vuosittainen tuotanto auttaa näkemään tasa-arvokehityksen nykytilannetta ja kehityksen suuntaa. Säännöllisesti tuotettujen tilastojen avulla on mahdollista seurata johtajien työurien kehittymistä ja laajemmalti myös suomalaisen johtamisen tilaa. Muutosten havaitsemiseksi ja aikasarjojen vertaamiseksi tilastotietojen vuosittainen tuottaminen on välttämätöntä. Tilastojen säännöllistä, vuosittaista tuotantoa tukee myös TASURI-hankkeessa tehty kysely johtajuustilastojen käyttäjille. Vuosittainen tilastotuotanto takaa sen, että päättäjät ja organisaatiot sekä muut johtajuustilastojen käyttäjät saavat ajantasaista tietoa johtajanaisten ja -miesten sukupuolijakaumasta yrityksissä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Työelämän nopea muuttuminen edellyttää ajan tasalla olevaa tietoa päätöksenteon tueksi. Myös akateemisessa tutkimustoiminnassa tarvitaan mahdollisimman säännöllistä ja ajankohtaista tilastotietoa naisten ja miesten edustuksesta eri yritystyyppien johdossa. Suomesta on lisäksi pystyttävä tarjoamaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa sekä tietoa kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden edellyttämistä asioista. Kansalliset ja kansainväliset perusteet ja velvoitteet edellyttävät sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännöllistä tuottamista pörssiyhtiöistä ja valtio-omisteisista yhtiöistä. Tilastojen kattavuuden varmistamiseksi ja seurannan mahdollistamiseksi tietoja naisten ja miesten osuudesta yritysten ylimmässä johdossa on tarpeen tuottaa säännöllisesti laajemminkin. Ylimmällä johdolla tarkoitetaan hallituksia (puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet) ja johtoryhmiä (toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet). Tietojen kattavuuden varmistamiseksi tarkoituksenmukaista olisi täten tuottaa vuosittain tietoja naisten ja miesten osuudesta sekä pörssiyhtiöiden että kaikkien ministeriöiden omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä. Tällä hetkellä sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja tuotetaan vuosittain pörssiyhtiöiden lisäksi valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksista. Valtioomisteisiin yhtiöihin sisältyy sekä pörssiyhtiöitä että listaamattomia yhtiöitä. Säännöllisen tarkastelun piiriin olisi hyvä saada myös listaamattomat yhtiöt ja kuntayhtiöt, jotta saadaan kattavampi kuva suomalaisten yritysten johdon tasa-arvon tilanteesta. Tilastotyöryhmän ehdotukset toimenpiteiksi: Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tuotetaan säännöllisesti vuosittain sukupuolten tasa-arvon ja sen kehityksen seuraamiseksi eri yhtiötyyppien ylimmässä

9 9(18) johdossa. Mahdollisuuksien mukaan tarkastelu laajennetaan myös naisten ja miesten edustukseen eri yhtiötyyppien keskijohdossa. Tilastokeskuksen kahden vuoden välein tuotettavassa Naiset ja miehet Suomessa - taskutilastossa laajennetaan johtajuustilastojen sisältöä monipuolisemmaksi. Seuraava taskutilasto julkaistaan vuonna Keskuskauppakamarin ja valtioneuvoston kanslian keväisin yritysten yhtiökokousten jälkeen julkaisemat tiedot naisten ja miesten osuuksista pörssiyhtiöiden ja valtioomisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa linkitetään Tilastokeskuksen tasaarvosivustolle 16. Tilastoselvitysten tekijät huolehtivat, että selvitysten tiedot linkitetään myös Tasa-arvotiedon keskus Minnan sivustolle 17. Kaikki ministeriöt raportoivat naisten ja miesten osuudet kyseisen ministeriön omistajaohjauksessa olevien valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksista ja johtoryhmistä vuosittain Suomen hallituksen vuosikertomuksessa keväästä 2016 lähtien. Pohditaan keinoja tuottaa jatkossa säännöllisesti tilastoja naisten ja miesten edustuksesta myös listaamattomien yhtiöiden ja kuntien omistamien yhtiöiden ylimmässä johdossa sekä kaikkien yhtiötyyppien keskijohdossa (ks. kehittämisehdotuskohta b). b) Kokonaiskuvan saaminen sukupuolten tasa-arvokehityksestä yritysten johdossa ja siinä tapahtuneissa muutoksissa edellyttää laajemman tilastoselvityksen tuottamista 2-4 vuoden välein TASURI-hankkeen tilastollisessa selvityksessä Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa tarkasteltiin naisten ja miesten edustusta pörssiyhtiöiden, suurimpien listaamattomien yhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa ja keskijohdossa taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna. Aiemmin näin kattavaa tilastoselvitystä ei ole tehty. Mikään taho Suomessa ei tällä hetkellä tuota johtajuustilastoja näin monipuolisesti eri yhtiötyypeistä ja useiden taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna. Muutamat tahot tuottavat tilastotietoja joistakin yhtiötyypeistä, kuten Keskuskauppakamari pörssiyhtiöistä ja valtioneuvoston kanslia omistajaohjauksessaan olevista valtio-omisteisista yhtiöistä, mutta tiedot eivät ole löydettävissä yhdestä paikasta. TASURI-hankkeen tilastoselvitys osoitti, että jatkossa on tarpeen tuottaa säännöllisesti tehdyn tilastoselvityksen kaltainen laaja-alaisempi ja analyyttinen erillisselvitys yritysten ylimmän johdon ja keskijohdon sukupuolijakaumasta ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta yritysten keski- ja ylimmässä johdossa. Tämä tarkoittaa, että pörssiyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden lisäksi tarkastelua on tarpeen tehdä naisten ja miesten edustuksesta listaamattomien yhtiöiden ja kuntayhtiöiden johdossa, koska näistä tietoja on saatavilla huonosti. Yritysten ylimmän johdon lisäksi on tarpeellista tarkastella naisten ja miesten osuutta keskijohdossa, jotta nähdään, miltä sukupuolijakauma näyttää keskijohdon osalta ja onko keskijohdosta nousemassa naisia liiketoimintajohtoon ja hallitukseen. Säännöllinen tilastotietojen kerääminen ja tuottaminen mahdollistaa johtajien työuran tarkemman tarkastelun. Laajempi, sukupuolen mukaan eritelty tilastoselvitys antaa kuvan

10 10(18) yritysten johdon tasa-arvon tilanteesta ja johtajien urapolkujen kehittymisestä, mahdollistaa sukupuolten tasa-arvossa tapahtuvien muutosten seuraamisen sekä ilmiöön vaikuttavien seikkojen tarkastelun. Laajempi selvitys tuo myös näkyväksi kehittämiskohteita. Laajemman tilastoselvityksen tuottaminen 2-4 vuoden välein on tarpeellista muutosten seuraamiseksi. Tilastotyöryhmän ehdotukset toimenpiteiksi: Toteutetaan laajempi tilastoselvitys 2-4 vuoden välein naisten ja miesten edustuksesta eri yhtiötyyppien (pörssiyhtiöt, valtio-omisteiset yhtiöt, listaamattomat yhtiöt ja kuntayhtiöt) johdossa. Tarkastellaan naisten ja miesten osuutta yritysten ylimmän johdon lisäksi keskijohdossa. Tarkastellaan johdon sukupuolijakaumaa taustamuuttujien mukaan. Keskeisimpiä taustamuuttujia ovat johtajien koulutustausta (koulutusala ja -aste) ja ikä sekä yrityksen koko, toimiala ja yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma. Seuraavassa esitetään tarkempia perusteluja säännöllisesti vuosittain tehtävän tilastoseurannan lisäksi toteutettavan laajemman tilastoselvityksen sisällöistä ja niihin liittyvistä haasteista. Yhtiötyypit TASURI-hankkeen tilastoselvitys osoitti, että pörssiyhtiöiden, listaamattomien yhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden lisäksi laajempaan tilastoselvitykseen on tarpeellista sisällyttää kuntien omistamien yhtiöiden ylimmän johdon (hallitukset ja johtoryhmät) ja keskijohdon tarkastelu. Listaamattomista yhtiöistä ja kuntayhtiöistä tietoja naisten ja miesten edustuksesta yhtiöiden ylimmässä johdossa ja keskijohdossa on saatavilla huonosti. Tehty tilastoselvitys osoitti myös, että liikevaihdon mukaan suurimpien listaamattomien yhtiöiden sijaan mielekkäämpää olisi poimia listaamattomista yhtiöistä kaikenkokoisia yhtiöitä edustava otos. Lisäksi listaamattomissa yhtiöissä henkilökunnan lukumäärä (yhtiön koko) kuvaisi liikevaihdon sijaan paremmin yhtiön toimintaympäristöä. Listaamattomien yhtiöiden tiedot löytyvät harvemmin yleisistä lähteistä, jolloin tiedot tulee koota erillisellä tiedonkeruulla. Kuntien omistamien yhtiöiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut, joten laajempaan tilastoselvitykseen on tarpeen sisällyttää myös naisten ja miesten edustus kuntayhtiöiden johdossa. TASURI-hankkeen tekemän kyselyn mukaan erityisen kiinnostavaa on sukupuolten tasa-arvon toteutuminen julkisella rahalla toimivien liikelaitosten johdossa, joita kuntayhtiöillä on runsaasti. Laajempaa tilastoselvitystä tehtäessä on tarpeen tehdä valintoja, mitkä yhtiötyypit otetaan mukaan tarkasteluun ja mitkä rajataan tarkastelun ulkopuolelle. Tästä on esimerkkinä tytäryhtiöt. Johtajuustilastojen käyttäjille tehdyn kyselyn mukaan tarvetta nähtiin tasaarvokehityksen seuraamiseksi kaikilla keskeisillä yhteiskunnan osa-alueilla, ei vain yrityssektorilla. Esimerkkeinä esitettiin säännöllistä tilastointia naisten ja miesten edustuksesta järjestöjen, työmarkkinajärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, kulttuurilaitosten ja median johdossa. Valtion työmarkkinalaitos seuraa valtionhallinnon

11 11(18) johtotehtävissä toimivien naisten ja miesten edustusta säännöllisesti. Seuranta koskee tasoa 1 eli ylimmän johdon (kansliapäälliköt, virastojen pääjohtajat, ministeriöiden osastopäälliköt) ja tason 2 eli (virastojen osastopäälliköt sekä ministeriöiden ja virastojen yksiköiden päälliköt) tilastointia naisten ja miesten osuuksista 18. Valtionhallinnon johtotehtävissä toimivien naisten ja miesten tarkastelun sisällyttämistä laajempaan tilastoselvitykseen on tarpeen pohtia jatkossa. Yritysten ylin johto ja keskijohto TASURI-hankkeen tilastoselvitys osoitti, että on hyödyllistä tarkastella laajemmin naisten ja miesten edustusta yritysten ylimmän johdon lisäksi yritysten keskijohdossa. Tätä näkemystä tukee johtajuustilastojen käyttäjille tehty kysely. Yritysten ylimmällä johdolla tarkoitetaan yrityksen hallitusta (puheenjohtaja ja jäsenet) ja johtoryhmää (toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet). Keskijohdon tilanteen säännöllinen tilastointi mahdollistaa naisten ja miesten urakehityksen seuraamisen. Jotta sukupuolten tasa-arvo toteutuisi ylimmässä johdossa, on tärkeää edistää naisten ja miesten tasapuolisia mahdollisuuksia työurien kaikissa vaiheissa. Hallitusten puheenjohtajien, hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien perustiedot on mahdollista hankkia säännölliseen tilastointiin. Sen sijaan johtoryhmien kokoonpanot on kerättävä esimerkiksi yritysten verkkosivuilta ja/tai suorilla yrityskyselyillä. Verkkosivuilta keräämällä esimerkiksi johtoryhmien jäsenille ei kuitenkaan saada henkilötunnusta, joka on keskeinen muuttuja taustatietojen liittämisen kannalta. Sukupuolijakauma- ja ikätilastot on kuitenkin mahdollista laatia vuosittain ilman henkilötunnuksellista aineistoa. Yksi vaihtoehto on kerätä tarvittavat tiedot yrityksistä säännöllisesti esimerkiksi kevyellä menetelmällä toteutettavien kyselyiden avulla, mutta tällöin on syytä muistaa, että yrityksiin tulevien tietopyyntöjen määrä on nykyisinkin suuri ja suhtautuminen kyselyihin on vaihtelevaa. TASURI-hankkeen tilastoselvityksessä käytettiin keskijohdon tarkastelussa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston Johtajat-luokkaa (Ammattiluokitus 2010), joka kattaa kaikki johtajat. Jatkossa on tarpeen pohtia, miten keskijohto määritellään ja erotetaan yritysten ylimmästä johdosta. Lisäksi on tarpeellista selvittää, miten Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisessa tilastoinnissa johtajien ammatteja olisi mahdollista tilastoida sukupuolen mukaan ammattiluokituksen pääluokkaa tarkemmin, esimerkiksi siten, että henkilöstöjohtajat saadaan eroteltua talousjohtajista tai tutkimus- ja kehitysjohtajat hotellin johtajista 19. Taustamuuttujat Taustamuuttujat huomioon ottava tarkastelu on tarpeen, jotta nähdään, minkälainen johtajien urapolku on, ja ovatko johtajanaisten ja -miesten urapolut erilaisia sekä mitkä tekijät edistävät ja toisaalta hidastavat naisten ja miesten etenemistä yritysten johtoon. TASURI %A pdf/ df-48b1-ba3e-6e3a63701a ja

12 12(18) hankkeen tilastoselvitys ja johtajuustilastojen käyttäjille tehty kysely osoittivat, että tärkeimpiä laajemman tilastoselvityksen taustamuuttujia ovat johtajien sukupuolijakauman tarkastelu suhteessa johtajien koulutustaustaan (koulutusala ja -aste) ja ikään sekä yrityksen kokoon, toimialaan ja yrityksen henkilöstön sukupuolijakaumaan. Käyttäjäkyselyn vastaajat toivoivat, että käytettävissä olisi johtajista myös kansallisesti alueellisia tietoja. Lisäksi johtajien kansalaisuuden merkitys kasvanee tulevaisuudessa, kun yhtiöt kansainvälistyvät. Taustamuuttujia voi kuitenkin olla haastavaa yhdistää ja kaikki taustamuuttujat eivät välttämättä ole käytettävissä samaan aikaan. Tiedot ovat muiden käytettävissä vasta sen jälkeen, kun selvityksen tehnyt taho on julkaissut tilastot. Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen tiedot tulee ensin julkaista virallisena tilastona Tilastokeskuksessa. Tilastokeskuksessa julkistusajankohdat vaihtelevat lähdeaineistoittain, esimerkiksi TASURI-hankkeen tilastoselvityksessä ensimmäiset taustatiedot olivat käytettävissä puoli vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen ja viimeiset vasta noin kahden vuoden päästä tilastovuoden päättymisestä. Haasteena eri yhtiötyyppien tarkastelussa on myös tietojen vertailtavuus, sillä esimerkiksi pörssiyhtiöissä ja valtio-omisteisissa yhtiöissä omistajatausta ja julkisuusstatus on erilainen, joten näitä yhtiötyyppejä ei voida vertailla keskenään. Lisäksi yhtiötyyppeihin sisältyy samoja yhtiöitä, esimerkiksi valtio-omisteisiin yhtiöihin sisältyy pörssi- ja listaamattomia yhtiöitä ja toisinpäin. Jatkossa on tarpeen pohtia mahdollisuutta kohdentaa tarkastelu esimerkiksi omistajapohjan (mm. valtio-omisteiset yhtiöt, kuntayhtiöt ja perheyritykset) ja julkisuusstatuksen (mm. pörssi- ja listaamattomat yhtiöt) mukaan. c) Johtajien tuloja tarkastellaan sukupuolen mukaan erillisenä selvityksenä Johtajien palkan- ja palkkionmuodostuksen tarkastelu sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on merkittävää palkkatasa-arvon ja sen seurannan kannalta. Johtajuustilastojen käyttäjille tehty kysely osoitti, että vastaajat pitivät tärkeänä tarkasteltavana taustamuuttajana johtajien tuloja ja sen tarkastelua, onko naisten ja miesten palkitsemisessa eroa yritysten ylimmässä johdossa. Palkkarakennetilastosta ei saada tietoja yritysten ylimmän johtajien palkoista, joten johtajien tulonmuodostusta on tarpeellista analysoida ja seurata, jotta nähdään, miten johtajien tulot muodostuvat ja kehittyvät. Tulotarkasteluun tulee sisällyttää myös sukupuolten tasa-arvon näkökulma eli tarkastella johtajien tuloja sukupuolen mukaan eriteltynä. Johtajien tulojen tarkastelu edellyttää aiheen laajuuden vuoksi yksityiskohtaista aineistoanalyysia, joten se olisi mielekkäämpää tuottaa erillisenä tilastoselvityksenä. Selvityksessä on mahdollista keskittyä tarkemmin johtajien palkan- ja palkkionmuodostuksen problematiikkaan ja vertailtavuuteen. Johtajien tulonmuodostukseen vaikuttavat monet eri tekijät: kiinteän palkan lisäksi erilaiset muuttuvat palkkiot, kuten lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustimet ja muut etuudet, kuten lisäeläkkeet sekä pääomatulot. Lisäksi tiedon keräämiseen liittyy haasteita, sillä esimerkiksi pörssiyhtiöiden ulkopuolelta ja yritysten hallitusten jäsenten osalta tulotiedot ovat vaikeammin saatavissa. Tilastotyöryhmän ehdotus toimenpiteeksi: Sukupuolen mukaan eritelty selvitys johtajien palkoista ja palkkioista toteutetaan.

13 13(18) d) Johtajuustilastoja tuottavien tahojen välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa jatketaan ja vahvistetaan Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tuottavat tällä hetkellä muun muassa Tilastokeskus, Keskuskauppakamari, valtioneuvoston kanslia ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Yhteistyö tilastoja tuottavien tahojen kanssa on saatu hyvin alkuun ja työtä on koordinoitu sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön toteuttamassa Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen (TASURI) -hankkeessa. TASURI-hankkeen tilastotyöryhmässä (ks. liite 1; toimikausi ) yhteistyön on todettu olleen hyvää, ja yhteistyön jatkamiselle ja vahvistamiselle on nähty selkeä tarve. Tilastoja omilta toimialueiltaan tuottavia tahoja on mahdollista hyödyntää muun muassa yksityiskohtaisemman tiedon keruussa. Jatkossa yhteistyöhön olisikin hyvä saada mukaan myös muita tahoja, kuten Kuntaliitto, Elinkeinoelämän valtuuskunta, Hay Group, Suomen Asiakastieto Oy ja Tasa-arvotiedon keskus Minna sekä median (esim. Kauppalehti ja Talouselämä) ja yliopiston tai tutkimuslaitoksen edustaja. Kansainvälisesti asian kannalta keskeisiä tahoja ovat muun muassa Euroopan komissio, Eurostat ja EIGE. Tilastotyöryhmän ehdotukset toimenpiteiksi: Keskeisten johtajuustilastoja tuottavien tahojen yhteistyötä jatketaan TASURIhankkeen tilastotyöryhmän päättymisen jälkeen syksystä 2015 lähtien valtiovarainministeriön koordinoimassa verkostossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön kanssa. Johtajuustilastoja toteuttavien tahojen verkosto jatkaa sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen tuottamisen vakiinnuttamista. Sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännöllisemmästä tuotannosta keskustellaan ja siihen liittyviä kehittämistoimenpiteitä jatketaan Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen asiantuntijaryhmässä ja Tilastokeskuksen sisäisessä tasaarvotilastojen verkostossa. Tilastokeskuksessa tuotetaan myös jatkossa sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja, joita muut tahot voivat hyödyntää, ja joiden sisältöjä kehitetään taloudellisten resurssien antamissa puitteissa. Olemassa olevia tilastoaineistoja hyödynnetään monipuolisesti ja tietoa jaetaan aktiivisesti johtajuustilastoja tuottavien tahojen kesken. Johtajuustilastoinnin näkyvyyttä lisätään Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen teemasivuilla ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tasa-arvotiedon keskus Minnan sivustolla. Tilastolliset selvitykset kootaan Tilastokeskuksen tasaarvosivustolle. Selvityksen toteuttaja huolehtii selvityksen toimittamisesta Tilastokeskuksen tasa-arvosivuston lisäksi Tasa-arvotiedon keskus Minnan sivustolle. e) Tilastotuotannon lisäksi tehdään syvemmälle menevää tutkimusta johtajien työurien eri vaiheista ja muutoksista Tilastot mahdollistavat johtajien työuran tarkan tarkastelun pitkällä aikavälillä. Laajempi ja syvemmälle menevä tutkimus tuottaa sukupuolten tasa-arvon kannalta tarpeellista lisätietoa

14 14(18) johtajien uran eri vaiheista ja laajemmista muutoksista. Tilastot mahdollistavat henkilöittäin tehtävän johtajien työuran tarkastelun lisäksi pitkittäistutkimuksen, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi miten johtajina toimivien naisten ja -miesten urapolut ovat edenneet sekä miten ja missä kohdissa ne eroavat toisistaan. Kiinnostavaa on myös missä johtajina aiemmin toimineet ovat tällä hetkellä ja miten tämä heijastuu naisten ja miesten urakehitykseen yritysten keskijohdosta johtoryhmiin ja hallituksiin. Tilastokeskukselta on mahdollista tilata kerätty ja muokattu aineisto, joita muut tahot, kuten yliopistot, korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset sekä konsulttiyritykset voivat käyttää tilastollisten selvitysten ja tutkimuksen tekemiseen. Johtajien perhetilanteen tarkastelu ei sisältynyt aiheen laajuuden vuoksi TASURI-hankkeen tilastoselvitykseen. Tilastoselvitystyön aikana havaittiin, että johtajien perhetaustoja olisi mahdollista tutkia tarkemmin esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen näkökulmasta. Johtajien perhetaustojen tutkiminen vaatii kuitenkin aiheen laajuuden vuoksi erillisen selvityksen. Johtajien työuran eri vaiheiden tutkimiseksi tarvitaan tilastoinnin ja tilastollisten selvitysten rinnalle myös laadullista tutkimusta, joka tuottaa tietoa urapolun kehittymisen kriteereistä yrityksessä, kuten esimerkiksi yritysten keskijohdon ja ylimmän johdon rekrytointiprosessista ja verkostoista sekä naisten urakehityksen mahdollisuuksista ja esteistä. Tilastotyöryhmän ehdotukset toimenpiteiksi: Säännölliseen, vuosittain ja 2-4 vuoden välein tuotettaviin sukupuolen mukaan eriteltyihin johtajien tasa-arvotilannetta ja työuraa koskeviin tilastoihin tulee varmistaa riittävät taloudelliset - ja henkilöresurssit. Tilastollisten selvitysten lisäksi tuotetaan johtajanaisten ja -miesten tasapuolisen urakehityksen edistämiseksi laadullista tutkimusta yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa sekä hankkeissa ja ohjelmissa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaisuusohjelmassa.

15 15(18) Liite 1 Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen TASURI-hankkeen (Gender Equality in Top Management - Changing Practices in Economic Decision-Making) tilastotyöryhmä Toimikausi: Puheenjohtaja: lähtien: Minna Sneck, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö saakka: Mika Idman, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö/ lähtien Tilastokeskus Jäsenet: Maija Lyly-Yrjänäinen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö Mia Teräsaho, projektipäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö Antti Väisänen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Jari Haapasalmi, tutkimuspäällikkö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Antti Turunen, lakimies, Keskuskauppakamari Marjut Pietiläinen, erikoistutkija, Tilastokeskus Asiantuntijat: Petri Vihervuori, finanssineuvos, valtioneuvoston kanslia Antti Katainen, tilastopäällikkö, Tilastokeskus Sihteeri: Mari Kupiainen, projektisuunnittelija, sosiaali- ja terveysministeriö

16 16(18) Liite 2 Kooste johtajuustilastojen käyttäjille tehdystä kyselystä sukupuolen mukaan eriteltyjen johtajuustilastojen säännöllisestä tuottamisesta (n = 40, vastausprosentti 33) Taustaorganisaatio N Prosentti Työmarkkinakeskusjärjestö tai liitto 6 15 % Julkisen hallinnon organisaatio 13 32,5 % Yliopisto tai korkeakoulu 8 20 % Tutkimuslaitos 1 2,5 % Liike-elämän, tasa-arvo- tai muun alan asiantuntijaorganisaatio 7 17,5 % tai yritys Media 1 2,5 % Hallitusammattilaisten jäsenyhdistys tai verkosto 2 5 % Muu, mikä 2 5 % Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tulisi mielestäni tuottaa säännöllisesti vuosittain suppeammalla tietosisällöllä 17 42,5 % harvemmin laajemmalla tietosisällöllä (esimerkiksi neljän vuoden välein hallituskausien vaihtuessa) muuna ajanjaksona vuotta 23 57,5 % 8 20 % Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tulisi tuottaa säännöllisesti seuraavista yhtiötyypeistä (voit rastittaa useamman vaihtoehdon) pörssiyhtiöt % listaamattomat yhtiöt 27 67,5 % valtio-omisteiset yhtiöt 33 82,5 % kuntayhtiöt 27 67,5 % julkinen sektori 31 77,5 % muu - järjestöt - työmarkkinajärjestöt - yliopistot ja tutkimuslaitokset, kulttuurilaitokset, media - kaikki, mistä kiintiösäädös ja kansainväliset kyselyt velvoittavat - mediayhtiöt 7 17,5 %

17 17(18) Ylimmän johdon (yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) tilastojen lisäksi sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja tulisi tuottaa säännöllisesti myös naisten ja miesten edustuksesta yritysten keskijohdossa Kyllä 35 87,5 % Ei 5 12,5 % Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, niin pitäisikö keskijohdon tilastoja tuottaa sukupuolen mukaan eriteltynä säännöllisesti vuosittain vai harvemmin osana laajempaa tilastoselvitystä vuosittain 11 31,43 % harvemmin, esimerkiksi neljän vuoden välein 17 48,57 % muuna ajanjaksona - 4v on pitkä aika vuotta 7 20 % Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tulee tuottaa vuosittain ainakin seuraavista taustamuuttujista johtajien ikä 27 67,5 % johtajien koulutustausta (koulutusala ja -aste) 29 72,5 % johtajien kansalaisuus 13 32,5 % johtajien pääasiallinen toiminta (esimerkiksi työllinen, työtön, 8 20 % eläkeläinen tai opiskelija) yrityksen koko 29 72,5 % yrityksen toimiala % yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma 21 52,5 % muu - johtajataso ja vastuu - tulot - liikevaihto - sosio-ekonominen asema - perhetausta - viennin osuus liikevaihdosta - johtajien tulotaso, nykyisen työsuhteen kesto vuosina, työhistoria (edellinen työtehtävä ja yritys) - yrityksen maantieteellinen sijainti (alueellista tietoa) %

18 18(18) Sukupuolen mukaan eriteltyjä johtajuustilastoja tulee tuottaa harvemmin laajemmalla tietosisällöllä ainakin seuraavista taustamuuttujista johtajien ikä % johtajien koulutustausta (koulutusala ja -aste) % johtajien kansalaisuus % johtajien sosioekonominen asema % johtajien pääasiallinen toiminta (esimerkiksi työllinen, työtön, % eläkeläinen tai opiskelija) johtajien tulot % johtajien perhetausta 23 57,5 % yrityksen koko 33 82,5 % yrityksen toimiala % yrityksen henkilöstön sukupuolijakauma % muu - johtajataso ja vastuu - asuinpaikka, lapsiluku, perhesuhteet, johtamiskokemus, työkokemus - päätoimipaikan sijainti/alue - perheellisyys - muut hallitusjäsenyydet - maantieteellinen sijainti - nykyisen työsuhteen kesto vuosina, työhistoria (edellinen työtehtävä ja yritys) - hyväksyttyjen ja valmisteilla olevien EU-direktiivien luokittelut 11 27,5 %