TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA KR/

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille 4 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteet Projektin toteutus 5 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET Projektin kohderyhmä Projektin tavoiteltavat vaikutukset 6 4 TYÖMENETELMÄT Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Työvalmennus Vertaiskehittäminen 7 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat ja talous 8 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS Projektin johtaminen ja hallinto Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät 9 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI 11 8 RISKIEN HALLINTA 11 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 12 LÄHTEET 14 LIITE : Alustava riskienhallintasuunnitelma 2

3 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Pieksämäen kaupunki ja Savon Vammaisasuntosäätiö edistävät yhteisen Työelämän päämiesprojektin avulla kehitysvammaisten henkilöiden päämiehisyyttä ja valinnan mahdollisuuksien toteutumista työelämässä. Projektissa luodaan uusia toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden tukemiseksi yksilöllisesti suunnitelluille työurille (jatkoopintojen aikana käynnistettävä valmennus ja henkilökohtainen apu) kotipalvelu- ja vanhustyön tehtävien organisoimiseksi (vammaisille henkilöille soveltuvien työtehtävien etsiminen, työpaikkojen valmennus, asiakkaiden tiedottaminen, työn koordinointi). Pieksämäen kaupunki on toiminut aloitteen tekijänä Savon Vammaisasuntosäätiöön päin projektin suunnittelun käynnistämisessä. Lähtökohta on hyvä yhteistyössä kehitettävien toimintamallien juurruttamisen näkökulmasta. Uudet poikkihallinnolliset toimintamallit juurrutetaan Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön käytännöiksi edistämään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työurien toteutumista Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Kehitysvammaisten nuorten peruskoulun jälkeisiä jatko-opintomahdollisuuksia on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Ammatillinen suuntautuminen ja taitojen hankkiminen on mahdollista useissa eri koulutusvaihtoehdoissa. Kehitysvammaisilla nuorilla ja aikuisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta yksilöllisiin valintoihin työurilla. Ammatillisten opintojen jälkeen oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaisia työmahdollisuuksia ja työpaikkoja ei ole tarjolla. Nuoret henkilöt haluavat töihin avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisten henkilöiden työpanosta ei saada tällä hetkellä käyttöön Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Työvalmennus on hyvä esimerkki yksilöllisestä työllistymisen tukimenetelmästä. Sen avulla on mahdollistettu monilla eri sektoreilla vammaisten tai vajaatyökykyisten työllistyminen. Menetelmän käyttöön ottaminen etenee valtakunnallisella tasolla hyvin hitaasti kehittämisprojekteista normaaliin toimintaan. Palvelun saatavuus on alueellisesti heikkoa ja epätasa-arvoista. (Varanka 2010, s. 2). Vanhustyössä on lisääntyvä työvoimatarve erilaisissa kotipalveluun liittyvissä tehtävissä (esim. kotona selviytyminen, asiointi, sosiaaliset suhteet ja yksinäisyyden torjuminen, kodin siisteys, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen). Moni kehitysvammainen henkilö voisi päästä toteuttamaan osaamistaan, vahvuuksiaan ja ammatillisen koulutuksen kautta opittuja taitoja vanhustyön avustavissa tehtävissä. Työelämän päämies-projektilla poistetaan epätasa-arvoa työmarkkinoilta kehittämällä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työvalmennusta vanhus- ja kotipalvelualojen työpaikoissa Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Työhallinnon palvelut eivät tarjoa riittävää tukea työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen jälkeen kehitysvammaiset henkilöt voivat kokeilla työllistymistä työhallinnon työharjoittelun, työkokeilun tai valmentavan työtilaisuuden kautta. Yrittäminen johtaa usein epäonnistumisiin, itsetunnon romuttumiseen sekä minäkuvan ja työntekijän identiteetin luhistumiseen. Nämä henkilöt ohjataan työhallinnon palveluista eläkkeelle ja kunnan kehitysvammahuollon asiakkaiksi. Nuoret eläkettä saavat kehitysvammaiset henkilöt eivät ole useinkaan motivoituneita lähtemään kunnan tarjoamaan työkeskusympäristössä toteutettavaan työtoimintaan. Heillä on toive ja haave oikeasta työstä oikeilla työpaikoilla 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2009 ohjeistanut työ- ja elinkeinotoimistot jakamaan henkilöasiakkaansa ryhmiin heidän kykyjensä mukaisesti. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt eivät useinkaan mahdu kuntoutuksen kautta työmarkkinoille tähtäävään ryhmään eikä heille ole soveltuvia työllistymistä tukevia palveluita tarjolla työhallinnossa. Käytännössä vaikeasti työllistettävien palvelemisen vastuuta on siirretty työvoiman palvelukeskuksille ja kunnille. Kuntien ja erilaisten tukimuotojen kehittäjien yhteistyötä tarvitaan, jotta löydetään uusia ja paikallisia tapoja työllistää vammaisia henkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten toimintamahdollisuuksien edistäminen on tämän päivän keskeisin haaste ja velvoite (vammaispalvelulain muutos , 3, 2. mom.). Nykyaikaisten työllistymisen tukimuotojen tulee vastata vammaispolitiikan ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuodot eivät tällä hetkellä toimi tasa-arvoisesti muuhun väestöön verrattuna yhdenvertaisuutta korostavista suosituksista ja sopimuksista huolimatta. Uudistunut vammaispalvelulaki tarjoaa mahdollisuuden tukea osallisuutta työelämään henkilökohtaisen avun järjestämisen kautta. Työurien suunnittelussa on keskityttävä yksilökeskeisesti henkilön omiin todellisiin toiveisiin ja tarpeisiin järjestelmäkeskeisen suunnittelun sijaan. Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisestä. Käytännön kokemusten ja yhteisen kehittämistyön kautta on määriteltävä kuntoutus-, työllistämis- ja vammaispalveluiden roolit sekä vastuut vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa. Työelämän päämies-projektissa haetaan Pieksämäen kaupunkiin sopivia käytäntöjä vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa ja erilaisten tukimuotojen hyödyntämisessä Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Koska työvalmentajapalveluita ei ole kaikkialla saatavilla, on työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla vammaisilla henkilöillä väliinputoamisvaara työllistymistä tukevien palveluiden suhteen. He eivät välttämättä saa palveluita työ- ja elinkeinokeskuksen kautta. Päättäjät eivät tunne valmennuspalveluiden mahdollisuuksia eivätkä osatyökykyisyyden käsitettä. Työpaikkaa täytyy etsiä tavoitteellisesti, työnantajia herätellä ja palvella osatyökykyisiä henkilöitä, jotka haluavat työllistyä. (Härkäpää Kristiina 2010, s ). Työelämän päämies-projektissa työllistymiseen motivoituneita henkilöitä etsitään jatko-opintoja suorittavista. Heille etsitään heidän kykyjensä ja toiveidensa mukaista työpaikkaa erityisesti kotipalveluiden ja vanhustyön kentältä. Työyhteisöä valmennetaan ottamaan vammainen henkilö vastaan työyhteisön jäsenenä Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille Sosiaaliturvan uudistusta työstänyt Sata-komitea oli työnsä alkuvaiheessa kiinnostunut työmarkkinoiden ulkopuolella olevien vammaisten henkilöiden saamisesta työmarkkinoille henkilöä olisi saatavissa sopivalla tuella työelämään. Taloustilanteen huononnuttua työryhmän kiinnostus asiaa kohtaan väheni. Valtiovarainministeriön kestävyysraportti palauttaa vammaisten työllistämisen pohdintaan ja pistää miettimään, mistä löydetään voimavaroja työelämään. (Ahtela Jukka 2010, s. 13). Työelämän päämies-projektilla tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille toteuttamaan jatko-opinnoissa hankittua osaamista ja henkilökohtaisia kykyjä. Taloudellisesta taantumasta huolimatta tulevaisuudessa on edessä työvoimapula. Kaikki mahdolliset tukimuodot tarvitaan käyttöön mm. vanhusten kotipalvelutyöhön. 4

5 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1. Projektin tavoitteet Työelämän päämies-projektin tarkoituksena on kehittää ja edistää tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen järjestämistä jatko-opinnoista työmarkkinoille siirryttäessä. Ihannetilanteessa kehitysvammainen henkilö pystyisi valmentautumaan tulevaan työpaikkaansa jo jatko-opintojen aikana. Projektin toiminnassa korostuu vertaiskehittäminen yhteistyössä Pieksämäen vammais- ja vanhustyön, alueen oppilaitosten sekä muiden työllistymisen tukimuotojen toteuttajien kanssa. Projektin tavoitteena on luoda yksilöllisen työuran tukemisen malli, joka huomioi henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluvan määräysvallan ja valinnan mahdollisuudet työllistymisessä. Yksilöllisen työuran tukeminen on valmentamista, joka toteutetaan henkilökohtaisen avun ja tuen näkökulmasta. Projektin toiminnalla kehitetään erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana Projektin toteutus Projektin toiminnan keskeiset prosessit ovat Kartoitukset ja tiedon hankkiminen o Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten äänen kuuleminen heidän odotuksistaan ja näkemyksistään jatko-opintojen jälkeisestä työllistymisestä. Työllistymisen ja yksilöllisen työllistymisen tukemisen toimintakäytäntöjen ja esteiden kartoittaminen jatko-opintoja suorittavien ja työttömien kehitysvammaisten henkilöiden keskuudessa. Verkostoituminen Yhteistoiminnallinen kehittäminen o Sosiaali-, terveys- ja kotipalvelutyöstä kiinnostuneiden kehitysvammaisten henkilöiden hakeminen ja työhön valmennusmallin suunnitteleminen. o Vanhus- ja kotipalvelutyökenttään perehtyminen, työtehtävien etsiminen, vanhustyön asiakkaiden tiedottaminen. Testaaminen ja kokeilu o Jatko-opintoja suorittavien sekä työttömien kehitysvammaisten henkilöiden valmentaminen vanhus- ja kotipalvelutyössä. Työpaikkojen valmentaminen. Rakenteen luominen o Kotipalvelutyön ja tuetun työn organisoimisen arvioiminen ja jatkuva kehittäminen projektin työntekijöiden, kehitysvammaisten henkilöiden, kunnan, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä vanhustyön asiakkaiden kanssa. Prosessien kuvaaminen o Valmennusmallin pilotoiminen Tuotosten laatiminen ja levittäminen o Oppaiden ja tiedotteiden laatiminen Toimintamallien juurtumisen varmistaminen. o Valmennusmallin ja työn organisointimallin juurruttaminen Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön sekä oppilaitosten käytännöiksi. 5

6 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET 3.1. Projektin kohderyhmä Välittömät hyödynsaajat: Pieksämäkeläiset kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset ja vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset. Välilliset hyödynsaajat: Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö sekä muiden kuntien vastaavat toimijat, jatko-opetusta kehitysvammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset, tuetun työn ja avotyön parissa toimivat palveluiden tuottajat 3.2. Projektin tavoiteltavat vaikutukset Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset Lisääntyvät mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin työurilla ja avoimilla työmarkkinoilla Mahdollisuudet toteuttaa omia haaveita ja onnistua. Mahdollisuus kehittää tasavertaisesti omaa minäkuvaa ja identiteettiä työntekijänä. Mahdollisuus käyttää ammatillisissa opinnoissa hankittua osaamista ja omia vahvuuksia työmarkkinoilla. Nuorten ja aikuisten syrjäytyminen työmarkkinoilta vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Pieksämäen vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset Lisääntyvät tuki- ja palvelumuodot kotipalvelussa Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö Lisääntyvät mahdollisuudet tukea kaupunkilaisten hyvinvointia tasa-arvoisesti. Uusien työllistymisen tukimuotojen ja kotipalveluiden organisointitapojen käyttöön saaminen vammais- ja vanhuspalveluissa. Vanhustyön työvoimatarpeisiin vastaamisen keinojen monipuolistuminen. Muiden kuntien vastaavat toimijat Saavat tiedottamisen kautta esimerkkejä uusista työllistymisen tukimuodoista ja kotipalveluiden organisointitavoista. Tuetun työn parissa toimivat palveluiden tuottajat Saavat uusia malleja tuetun työn toteuttamiseen omissa organisaatioissaan. Jatko-opetuksen toimijat Pystyvät ohjaamaan jatko-opetuksessa olevia kehitysvammaisia henkilöitä yksilöllisille työurille ja koulutusta vastaaviin tehtäviin. Yhteiskunta Kehitettävien työllistymisen tukimuotojen kautta vastataan vammaispolitiikan, uudistuneen vammaispalvelulain ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. 6

7 4 TYÖMENETELMÄT Projektissa käytettävien keskeisimpien työmenetelmien, yksilökeskeisen elämän suunnittelun, palveluohjauksen, dialogisen asiakastyön, työvalmennuksen sekä vertaiskehittämisen tavoitteena on edistää projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu YKS (Person Centred Planning, PCP) on työ- ja lähestymistapa, jonka avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. Se perustuu Englannissa vuonna 2001 Terveysministeriön tuottamaan A New Strategy for Learning Disability for the 21st Century julkaisuun. Suunnittelun tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin, sekä lisätä hänen mahdollisuuksiaan osallistua ympäröivän yhteisön toimintoihin. YKS- menetelmässä suunnitellaan elämää ja asioita systemaattisesti eri työvälineitä hyödyntäen. Menetelmän työvälineitä ovat muun muassa Oman elämäntavan suunnitelma (ELP, Essential Lifestyle Planning) ja Oma tulevaisuuden suunnitelma (PFP, Personal Futures Planning) Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaan etua korostavia työtapoja. Palveluohjauksella tarkoitetaan sekä asiakkaan kanssa tehtävää työtä että asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteen sovittamista. Toiminta kohdistuu asiakkaan omien voimavarojen ja sosiaalisten tukiverkostojen huomioimiseen ja se rakentuu asiakkaan ja työntekijän keskinäiselle luottamukselle. Dialogisessa asiakastyössä asiakas nähdään osallistuvana ja aktiivisena vaikuttajana, ei vain passiivisena vastaanottajana. Asiakkaan ja työntekijän välinen suhde on parhaimmillaan kahden erilaisen asiantuntijan tasavertaista yhteistyötä. Se muodostuu yhteiseen asiaan sitoutumisen kautta kumppanuudeksi. Asiakas ja hänen läheisensä ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tuntevat tilanteensa ja pystyvät arvioimaan parhaiten omaa arkitodellisuuttaan, ja sitä kautta esimerkiksi asumisen tuen tarpeitaan Työvalmennus Työvalmentajan tehtäväkenttää voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Työvalmentajan tehtävät sijoittuvat osaksi uusiutuvaa ammatillisen kuntoutuksen kenttää. Sosiaalipoliittisesti tarkasteltuna työvalmentajan työ määrittyy sosiaalipalveluksi, joka auttaa ja tukee vajaakuntoista (työ)elämän käänteissä. Työvalmentajan tuki ja ohjaus toteutetaan projekteissa työllistyjän tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen joko aktiivisesti työpaikalla tai vaihtoehtoisesti työpaikan ja työajan ulkopuolella. Työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitetään uudella tavalla yksilöllistä palveluohjausta, työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista valmennusta sekä työnantajalle ja työyhteisölle suunnattuja palveluita. (Alakaihiluoma, 2007) 4.4. Vertaiskehittäminen Vertaiskehittämisessä pyritään avoimeen yhteistyöhön ja vuoropuheluun sekä toiminnasta saatuihin kokemusten vaihtoon. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen kehittämistyössä vanhustyön asiakkaiden saamaa palvelua ja vammaisen henkilön tarvitsemaa tukea tarkastellaan eri näkökulmista ja eri tahojen kokemana. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa, sekä mielipiteiden vaihdossa eri menettelytavoista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja edistää niitä toimintatapoja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottaviksi. 7

8 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT 5.1. Henkilöstö ja vastuualueet Projektin henkilöstö muodostuu kahdesta Savon Vammaisasuntosäätiön palkkaamasta työntekijästä Projektipäällikkö , Pieksämäki Vastaa projektin käytännön toteutuksesta toimeksiannon (projektisuunnitelman) mukaisesti. Laatii tarkemman projektin toimintasuunnitelman ja johtaa sitä. Toimii projektityöntekijöiden esimiehenä sekä ja ohjaa projektitiimiä. Huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista. Huolehtii ohjaus- ja johtoryhmän tapaamisten valmistelusta ja suunnittelusta, sekä vastaa sidosryhmäyhteistyöstä esimerkiksi kuntien,oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa. Laatii/organisoi loppuraportin ja suorittaa projektin päättämisen. Kehittää työllistymisen toimintamallia ja tukikäytäntöjä yhdessä projektiohjaajan, Pieksämäen kaupungin, kotipalveluiden asiakkaiden, kehitysvammaisten henkilöiden ja paikallisen yhteistyöverkoston kanssa. Projektiohjaaja/työvalmentaja , Pieksämäki Toimii asiakastyön organisoijana, työvalmentajana ja henkilökohtaisena apuna kehitysvammaisille henkilöille työllistymisen tukimalleja ja tukikäytäntöjä kehitettäessä. Toimii yhteistyössä projektipäällikön ja yhteistyöverkoston kanssa. Kehittämispäällikkö Toimii osa-aikaisesti säätiön hallinnossa/kehittämisyksikössä ja osa-aikaisesti säätiön kehittämisprojekteissa. Projektikonsultointiin resursoidaan 10% työpanos säätiön kehittämisyksikön kautta. Kehittämispäällikkö toimii Työelämän päämies-projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana. Tukee projektin onnistumista tehtävissään ja tavoitteissaan, verkostoistumisessa ja verkostoyhteistyössä sekä tulosten juurruttamisessa. Projektityöntekijöillä on mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja projektin tavoitteellista työskentelyä tukevaan ryhmämuotoiseen työnohjaukseen. Henkilökohtaisten koulutustarpeiden määrittely lähtee projektin tavoitteiden toteutumisen varmistamisesta ja työntekijöiden omista kehittymistavoitteista. Koulutussuunnitelma laaditaan projektin alkaessa ja sitä tarkennetaan projektin edetessä vähintään kerran vuodessa Toimitilat ja talous Hankkeelle vuokrataan toimistotilat Pieksämäestä alkaen. Fyysisesti, mahdollisuuksien mukaan, pyritään sijoittumaan Pieksämäen kaupungin toimitiloihin. Aloitusvuonna hankitaan kahdelle projektin työntekijälle asianmukaiset toimistokalusteet ja tarvikkeet, tietokone, tulostin sekä puhelin. Projektin toiminta alkaa ja päättyy , Viiden vuoden toiminta-aika on perusteltu, jotta kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimallit ja toimintakäytännöt ehditään juurruttaa Pieksämäen kaupungin toimintaan kestävällä tavalla. Projekti rahoitetaan täysin RAY:n avustuksella. Projektin taloussuunnitelma jakautuu vuosien ajalle seuraavasti Yhteensä Toiminnan kulut ja tuotot

9 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS 6.1. Projektin johtaminen ja hallinto Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuotuisen budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja ja säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikköön. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti v ulkoisessa auditoinnissa. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä: Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Hyväksyy projektin tulokset ja raportit. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. Työelämän päämies-projektin johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet, Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat, Suuntaa resurssit, Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista, Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta, Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa. Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Seuraavat tahot ovat alustavasti lupautuneet kehittämisyhteistyöhön ja/tai mukaan projektin ohjausryhmätyöhön Pieksämäen kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Anna-Liisa Miettinen Kehitysvammaohjaaja Anneli Ramstedt Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sisko Sandberg Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen ja toimintamallien kehittämisessä. Toimintamallien juurruttaminen. 9

10 Jatko-opintomahdollisuuksia vammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset Pieksämäellä Bovallius-ammattiopisto, rehtori Arja Kilpeläinen Agricola-koulutuskeskus, rehtori Helena Ahonen Etelä-Savon ammattiopisto/pieksämäki, rehtori Kari Mattila Rooli: Kumppanuus jatko-opetuksen toimintamallien kehittämisessä yksilöllisten työurien luomiseksi jatko-opintojen aikana. Työllistymisen tukimuotoja vammaisille henkilöille tarjoavat organisaatiot Savas/Rahkapuiston toimintakeskus, johtaja Saila Rummukainen Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-työvalmennuskeskus, johtaja Veli-Pekka Ruohio Bovallius-palvelut Oy, toimitusjohtaja Mauri Korhonen Rooli: Yhteistyö ja asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö VATES Kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen (käsittelevät ohjausryhmätyöhön osallistumismahdollisuutta säätiön hallinnossa myöhemmin) Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus vajaakuntoisten työllistymismenetelmien mallintamisessa. Valtakunnallisten ja globaaliensuuntausten tuominen Työelämän päämies-projektiin vaikuttavista työllistymisen tukimuodoista. Projektin ohjausryhmätyöhön pyydetään mukaan jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä, joiden tavoitteena on työllistyä vanhustyöhön tai kotipalvelutehtäviin. Rooli: Asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Pieksämäen työ- ja elinkeinokeskusta tiedotetaan projektin kehittämistyön edistymisestä. Työelämän päämies-projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijaelimenä. Koostuu projektin, säätiön, Pieksämäen kaupungin, oppilaitosten sekä muiden keskeisten yhteistyökumppaneiden, kohderyhmän ja sidosryhmien edustajista. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. 10

11 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa ja arviointia toteutetaan vertaamalla toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Projektipäällikkö vastaa projektin kehittämis- ja toimintaprosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioimisesta ja raportoi projektin toteutumisesta oman projektinsa johtoryhmälle. Projektin prosessiarvioinnilla arvioidaan toimintaa, jolla tuloksia pyritään saamaan aikaan. Arvioinnilla lisätään tietoisuutta nykytilanteesta, tehdyistä valinnoista ja etenemisvaihtoehdoista. Systemaattisesti kerätyn seurantatiedon, palautteen ja reflektion pohjalta tehdään johtopäätöksiä, joita hyödynnetään projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Prosessiarviointi kohdistuu myös kehittämistoimenpiteiden tuottamiin tuloksiin ja tuotoksiin. Arvioinnissa huomioidaan sekä tavoitellut että odottamattomat tulokset ja vaikutukset. Projektin toiminnan prosessiarviointia toteutetaan koko projektin elinkaaren ajan itsearviointina projektityöryhmässä, johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. Tapauskohtaisella arvioinnilla (projektin asiakkaat, jotka suuntautuvat yksilöllisille työurille projektin avulla sekä kotipalveluiden tuottajat) tuotetaan tietoa tukimuotojen vastaavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tuetun työn organisointimuotojen toimivuudesta. Arviointitietoa kerätään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä havainnoinnin, lomakekyselyjen, haastatteluiden, keskusteluiden ja projektidokumenttien (esim. muistiot, asiakastilastot) avulla. Projektin seuranta ja arviointi dokumentoidaan vuosittain laadittaviin toimintasuunnitelmiin (sisältää arviointi-, tiedottamis- ja viestintä-, juurruttamis- sekä riskienhallintasuunnitelman) ja väliraportteihin. Työelämän päämies-projektin projektisuunnitelma kirkastetaan projektin alkaessa yksityiskohtaisemmaksi toimintasuunnitelmaksi. Säätiössä toteutetaan projektien jälkiarviointia projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Kaksi vuotta Työelämän päämies-projektin päättymisen jälkeen arvioidaan työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen juurtumisen pysyvyyttä ja laajuutta. Jälkiarvioinnin tulokset raportoidaan RAY:lle. 8 RISKIEN HALLINTA Projektin riskejä hallitaan ja johdetaan etukäteisarvioinnilla (Liite 1). Riskien hallinnan tarkoituksena on selvittää ne seikat, jotka voivat vaikeuttaa projektin etenemistä ja tavoitteisiin pääsemistä. Ne kohdistuvat joko projektin toimintaan tai projektin lopputulokseen. Riskienhallinnan avulla pyritään välttämään ja pienentämään toteutuneiden riskien mahdollisia vaikutuksia. Projektin riskienhallinta koostuu riskien tunnistamisesta, riskiluokituksesta (riskien todennäköisyys ja vaikutus), ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä, sekä uudelleentunnistamisesta. Riskienhallintadokumentin ylläpitämisestä vastaa projektipäällikkö. Projektin toimintasuunnitelmaan projektipäällikkö toteuttaa riskien alustavan tunnistus- ja arviointivaiheen. Riskienhallintasuunnitelmaa täydennetään ensimmäisessä projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän kokoontumisessa ja alkuvaiheen suunnitelma saatetaan valmiiksi projektityöryhmän kanssa. Riskien tunnistaminen ja uudelleenarviointi suoritetaan projektityöryhmässä aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tilannetta seurataan ja siitä informoidaan myös projektin johto- ja ohjausryhmän palavereissa. 11

12 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Projektille laaditaan viestintäsuunnitelma projektin alkuvaiheessa. Sen tarkoitus on tukea projektin tavoitteiden toteutumista. Hyvällä tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteistyöverkostoihin. Sillä varmistetaan johdonmukainen ja tehokas viestintä projektin toiminnan laadusta, kehittämiskohteista, vaiheista ja tuloksista kaikille projektin toteutumisen kannalta tärkeille tahoille. Viestinnän tavoitteena on myös edistää projektin tulosten laajamittaista hyödyntämistä. Suunnitelma toimii työvälineenä projektitiimille ja projektin eri osapuolille. Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, toimenpiteet ja aikatalutuksen sekä vastuutahot. Projektin viestinnässä noudatettavat periaatteet ovat Viestintä on avointa, aktiivista, oikea-aikaista ja sisällöltään totuudenmukaista Viestinnän vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti Viestinnässä noudatetaan sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan lainsäädäntöä ja ohjeistusta Viestinnässä käytetään apuna yhteistyötahojen viestintäkanavia Viestinnän sisältö mukautetaan eri kohderyhmien toiveisiin ja tarpeisiin Viestintä on osa projektin juurruttamista Projektin viestintä jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Sisäisen viestinnän kohderyhminä ovat projektin tekijät, projektin johto- ja ohjausryhmät, säätiön hallitus, rahoittaja, hankkeessa mukana olevat asiakkaat ja kunnat. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat järjestöt sekä muut mahdolliset hyödynsaajat, kuten kehitysvamma-alan palvelujen tuottajat, sekä laaja yleisö. Tiedottamista arvioidaan itsearvioinnilla ja sidosryhmäpalautteella kerran vuodessa. Tiedotustoimenpiteistä ja niiden onnistumisesta raportoidaan rahoittajalle väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. 10 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN Työelämän päämies-projektissa syntyy seuraavanlaisia tuotoksia ja tuloksia: Kehitysvammaisten henkilöiden lisääntyneet, yksilölliset työuravaihtoehdot Pieksämäen kuntaan vakiintuneet kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen toimintamallit ja tukikäytännöt Jatko-opetukseen vakiintuneet toimintamallit yksilöllisten työurien tukemiselle jatkoopintojen aikana Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen prosessi- ja organisointikuvaukset Opas työpaikalle (vanhustyö ja kotipalvelu) erityistä tukea tarvitsevan henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työyhteisössä Tiedotemalli kotipalvelun asiakkaille erityistä tukea tarvitsevan työntekijän roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä Juurruttamissuunnitelman tarkoitus on edistää projektin tulosten ja tuotosten käyttöönottoa ja pysyvyyttä. Projektissa juurruttaminen nähdään koko sen elinkaaren mittaisena prosessina. Prosessissa ympäristö muokkaa projektin toimintaa ja tulosten ja tuotosten kehittämistä ja toisaalta ympäristöä sopeutetaan ottamaan niitä vastaan. Juurruttamisprosessi jatkuu projektin päättymisen jälkeen. 12

13 Toimintaperiaatteena juurruttamisprosessissa on, että projektin ohella kohderyhmä ja yhteistyötahot ovat osa juurruttamisprosessia. Toiminnassa pyritään yhteisen vision luomiseen vaihtamalla tietoa eri osapuolten odotuksista, tarpeista ja visioista. Eri puolten sitoutumista pyritään edistämään sillä, että he näkevät vision toteutumisen edistävän myös heidän omien tavoitteidensa saavuttamista. Juurruttamisen tasoina ovat emo-organisaatiotaso (Savas), alueellinen taso ja valtakunnallinen taso. Juurruttamisen muotoina ovat puolestaan viestintä, valtavirtaistaminen ja tuotteistaminen. Tulosten ja tuotosten levittämistoimenpiteitä projektin päätyttyä: Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen organisoimisen prosessikuvaukset sekä työpaikoille suunnatut oppaat jaetaan kuntien ja työpaikkojen edustajille. Tuloksista, toimintamalleista ja työmenetelmistä tiedotetaan/opastetaan Pieksämäen kuntaa ja muita Savon kuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Pieksämäen kunta toimi keskeisenä kumppanina kehittämistyössä ja juurruttaa toimintamallit sekä tukimallit omaan toimintaansa. Lopputuotokset, raportit ja oppaat tuotetaan myös sähköiseen muotoon yleiseen käyttöön. Sähköinen materiaali on saatavilla säätiön www-sivujen materiaalipankista. 13

14 LÄHTEET Ahtela, Jukka 2010: Miksi vammaiset ja osatyökykyiset unohdettiin. Haastattelu Kyvyt käyttöönlehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Ala-Kaihiluoma, Mika 2007: Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Kuntoutussäätiö. De Jong, C. & Hoogland, J Support with Care. IASSID World Congress. Montpellie. Luentomoniste Härkäpää, Kristiina 2010: Viivytyksittä työnhakuun. Haastattelu Kyvyt käyttöön-lehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Me Itse ry:n julkilausuma ihmisoikeuksista. Vuosikokous Saatavissa: Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli. Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki. Saatavissa osoitteessa: Varanka, Marjatta 2010: Pidemmät työurat vammaisille. Kyvyt käyttöön-lehti 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. 14

15 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES- projektin riskienhallinnan vaiheet Jokaisesta riskistä määritellään riskin kuvaus, riskin hallintakeinot, riskin todennäköisyys ja vakavuus asteikolla 1-5. Riskin kokonaisvaikutus projektille saadaan kertomalla nämä kaksi arvioitua lukua keskenään, jolloin eri riskit saadaan vertailukelpoisiksi keskenään asteikolla 1 (pienin arvo) -25 (suurin arvo) Riskin todennäköisyys on arvioitu asteikolla: 1 = riski ei ole todennäköinen 2 = todennäköisyys on pieni 3 = todennäköisyys on keskisuuri 4 = todennäköisyys on suuri 5 = riski on erittäin todennäköinen Riskin vakavuus on arvioitu asteikolla: 1 = ei aiheuta suurempia haittoja projektin toiminnalle, resursseille tai aikataululle 2 = aiheuttaa lieviä haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 3 = aiheuttaa melko paljon haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 4 = aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle, vaikeuksia projektin läpiviemisessä 5 = projektin toiminta / jatkuminen on vaakalaudalla RISKI 1: Projektille asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Todennäköisyys 2 (kevät 10) Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Aikataulusuunnitelma (projektin toiminnan jako perustehtäviin, tehtävien etenemisen seuranta, projektin toteutumiseen liittyvien ongelmien ajoissa havaitseminen, aikataulun joustavuus lukuun ottamatta suuria poikkeamia, arviointisuunnitelman mukainen seuranta ja arviointi) RISKI 2: Käytetyt toimintamenetelmät eivät tue tavoitteisiin pääsemistä Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Käytettyjen toimintamenetelmien laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen (yksilökeskeisyyden korostaminen, projektityöryhmän oman osaamisen yhdistäminen eri yhteistyötahojen asiantuntijuuteen) 15

16 RISKI 3: Yhteystyökumppanit eivät ole yhteistyöhaluisia Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektissa kehitettävien työllistymisen toimintamallien suunnittelu yhteistyössä projektin alusta lähtien RISKI 4: Asiakkaiden määrä ei ole sopiva (liian paljon, liian vähän) Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin asiakkaita (jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä) voidaan lisätä asteittain RISKI 5: Projektiin sidoksissa olevilla toimijoilla on erilaiset intressit ja näkemykset projektista ja sen tavoitteista Todennäköisyys 2 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 6 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin vaatimusmäärittely ja rajaus sen alkuvaiheessa (projektiin osallistuvien ja sitä lähellä olevien tahojen tiedottaminen, mahdollisten uusien tehtäväkokonaisuuksien mukaan ottaminen harkinnanvaraisesti projektille saadun hyödyn perusteella). Tavoitteiden kirkastaminen ja määrittely yhdessä projektin alusta lähtien. RISKI 6: Projektin työntekijä sairastuu tai vaihtuu Todennäköisyys 3 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 9 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektitiimin jäsenten välinen tehokas tiedottaminen ja tehtävien hajauttaminen. RISKI 7: Projektin budjetti ylittyy Todennäköisyys 1 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Talouden säännöllinen seuranta, sisällön päivittäminen projektin toiminnassa esille nousseita kehittämistarpeita vastaavaksi. 16

17 RISKI 8: Projektin tulosta ei osata kuvata niin, että sidosryhmät voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Säännöllinen vuorovaikutus projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektin toiminnan suunnittelu / aikataulutus työllistymisen tukimallin testaamiselle ja projektin keskeisten tulosten ja tuotosten hyödyntämisen varmistamiseksi RISKI 9: Projektin lopputulosta / tuotoksia käyttävien organisaatioiden määrä jää tavoiteltua pienemmäksi. Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Juurrutussuunnitelman mukainen koulutus, tiedotus ja konsultointi (toiminnan hyödyn perustelut, sitouttaminen / kuntien päättäjät), luotavan mallin joustavuus (projektin aikaresurssien keskittäminen) 17