TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA KR/

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille 4 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteet Projektin toteutus 5 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET Projektin kohderyhmä Projektin tavoiteltavat vaikutukset 6 4 TYÖMENETELMÄT Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Työvalmennus Vertaiskehittäminen 7 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat ja talous 8 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS Projektin johtaminen ja hallinto Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät 9 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI 11 8 RISKIEN HALLINTA 11 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 12 LÄHTEET 14 LIITE : Alustava riskienhallintasuunnitelma 2

3 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Pieksämäen kaupunki ja Savon Vammaisasuntosäätiö edistävät yhteisen Työelämän päämiesprojektin avulla kehitysvammaisten henkilöiden päämiehisyyttä ja valinnan mahdollisuuksien toteutumista työelämässä. Projektissa luodaan uusia toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden tukemiseksi yksilöllisesti suunnitelluille työurille (jatkoopintojen aikana käynnistettävä valmennus ja henkilökohtainen apu) kotipalvelu- ja vanhustyön tehtävien organisoimiseksi (vammaisille henkilöille soveltuvien työtehtävien etsiminen, työpaikkojen valmennus, asiakkaiden tiedottaminen, työn koordinointi). Pieksämäen kaupunki on toiminut aloitteen tekijänä Savon Vammaisasuntosäätiöön päin projektin suunnittelun käynnistämisessä. Lähtökohta on hyvä yhteistyössä kehitettävien toimintamallien juurruttamisen näkökulmasta. Uudet poikkihallinnolliset toimintamallit juurrutetaan Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön käytännöiksi edistämään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työurien toteutumista Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Kehitysvammaisten nuorten peruskoulun jälkeisiä jatko-opintomahdollisuuksia on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Ammatillinen suuntautuminen ja taitojen hankkiminen on mahdollista useissa eri koulutusvaihtoehdoissa. Kehitysvammaisilla nuorilla ja aikuisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta yksilöllisiin valintoihin työurilla. Ammatillisten opintojen jälkeen oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaisia työmahdollisuuksia ja työpaikkoja ei ole tarjolla. Nuoret henkilöt haluavat töihin avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisten henkilöiden työpanosta ei saada tällä hetkellä käyttöön Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Työvalmennus on hyvä esimerkki yksilöllisestä työllistymisen tukimenetelmästä. Sen avulla on mahdollistettu monilla eri sektoreilla vammaisten tai vajaatyökykyisten työllistyminen. Menetelmän käyttöön ottaminen etenee valtakunnallisella tasolla hyvin hitaasti kehittämisprojekteista normaaliin toimintaan. Palvelun saatavuus on alueellisesti heikkoa ja epätasa-arvoista. (Varanka 2010, s. 2). Vanhustyössä on lisääntyvä työvoimatarve erilaisissa kotipalveluun liittyvissä tehtävissä (esim. kotona selviytyminen, asiointi, sosiaaliset suhteet ja yksinäisyyden torjuminen, kodin siisteys, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen). Moni kehitysvammainen henkilö voisi päästä toteuttamaan osaamistaan, vahvuuksiaan ja ammatillisen koulutuksen kautta opittuja taitoja vanhustyön avustavissa tehtävissä. Työelämän päämies-projektilla poistetaan epätasa-arvoa työmarkkinoilta kehittämällä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työvalmennusta vanhus- ja kotipalvelualojen työpaikoissa Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Työhallinnon palvelut eivät tarjoa riittävää tukea työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen jälkeen kehitysvammaiset henkilöt voivat kokeilla työllistymistä työhallinnon työharjoittelun, työkokeilun tai valmentavan työtilaisuuden kautta. Yrittäminen johtaa usein epäonnistumisiin, itsetunnon romuttumiseen sekä minäkuvan ja työntekijän identiteetin luhistumiseen. Nämä henkilöt ohjataan työhallinnon palveluista eläkkeelle ja kunnan kehitysvammahuollon asiakkaiksi. Nuoret eläkettä saavat kehitysvammaiset henkilöt eivät ole useinkaan motivoituneita lähtemään kunnan tarjoamaan työkeskusympäristössä toteutettavaan työtoimintaan. Heillä on toive ja haave oikeasta työstä oikeilla työpaikoilla 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2009 ohjeistanut työ- ja elinkeinotoimistot jakamaan henkilöasiakkaansa ryhmiin heidän kykyjensä mukaisesti. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt eivät useinkaan mahdu kuntoutuksen kautta työmarkkinoille tähtäävään ryhmään eikä heille ole soveltuvia työllistymistä tukevia palveluita tarjolla työhallinnossa. Käytännössä vaikeasti työllistettävien palvelemisen vastuuta on siirretty työvoiman palvelukeskuksille ja kunnille. Kuntien ja erilaisten tukimuotojen kehittäjien yhteistyötä tarvitaan, jotta löydetään uusia ja paikallisia tapoja työllistää vammaisia henkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten toimintamahdollisuuksien edistäminen on tämän päivän keskeisin haaste ja velvoite (vammaispalvelulain muutos , 3, 2. mom.). Nykyaikaisten työllistymisen tukimuotojen tulee vastata vammaispolitiikan ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuodot eivät tällä hetkellä toimi tasa-arvoisesti muuhun väestöön verrattuna yhdenvertaisuutta korostavista suosituksista ja sopimuksista huolimatta. Uudistunut vammaispalvelulaki tarjoaa mahdollisuuden tukea osallisuutta työelämään henkilökohtaisen avun järjestämisen kautta. Työurien suunnittelussa on keskityttävä yksilökeskeisesti henkilön omiin todellisiin toiveisiin ja tarpeisiin järjestelmäkeskeisen suunnittelun sijaan. Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisestä. Käytännön kokemusten ja yhteisen kehittämistyön kautta on määriteltävä kuntoutus-, työllistämis- ja vammaispalveluiden roolit sekä vastuut vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa. Työelämän päämies-projektissa haetaan Pieksämäen kaupunkiin sopivia käytäntöjä vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa ja erilaisten tukimuotojen hyödyntämisessä Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Koska työvalmentajapalveluita ei ole kaikkialla saatavilla, on työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla vammaisilla henkilöillä väliinputoamisvaara työllistymistä tukevien palveluiden suhteen. He eivät välttämättä saa palveluita työ- ja elinkeinokeskuksen kautta. Päättäjät eivät tunne valmennuspalveluiden mahdollisuuksia eivätkä osatyökykyisyyden käsitettä. Työpaikkaa täytyy etsiä tavoitteellisesti, työnantajia herätellä ja palvella osatyökykyisiä henkilöitä, jotka haluavat työllistyä. (Härkäpää Kristiina 2010, s ). Työelämän päämies-projektissa työllistymiseen motivoituneita henkilöitä etsitään jatko-opintoja suorittavista. Heille etsitään heidän kykyjensä ja toiveidensa mukaista työpaikkaa erityisesti kotipalveluiden ja vanhustyön kentältä. Työyhteisöä valmennetaan ottamaan vammainen henkilö vastaan työyhteisön jäsenenä Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille Sosiaaliturvan uudistusta työstänyt Sata-komitea oli työnsä alkuvaiheessa kiinnostunut työmarkkinoiden ulkopuolella olevien vammaisten henkilöiden saamisesta työmarkkinoille henkilöä olisi saatavissa sopivalla tuella työelämään. Taloustilanteen huononnuttua työryhmän kiinnostus asiaa kohtaan väheni. Valtiovarainministeriön kestävyysraportti palauttaa vammaisten työllistämisen pohdintaan ja pistää miettimään, mistä löydetään voimavaroja työelämään. (Ahtela Jukka 2010, s. 13). Työelämän päämies-projektilla tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille toteuttamaan jatko-opinnoissa hankittua osaamista ja henkilökohtaisia kykyjä. Taloudellisesta taantumasta huolimatta tulevaisuudessa on edessä työvoimapula. Kaikki mahdolliset tukimuodot tarvitaan käyttöön mm. vanhusten kotipalvelutyöhön. 4

5 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1. Projektin tavoitteet Työelämän päämies-projektin tarkoituksena on kehittää ja edistää tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen järjestämistä jatko-opinnoista työmarkkinoille siirryttäessä. Ihannetilanteessa kehitysvammainen henkilö pystyisi valmentautumaan tulevaan työpaikkaansa jo jatko-opintojen aikana. Projektin toiminnassa korostuu vertaiskehittäminen yhteistyössä Pieksämäen vammais- ja vanhustyön, alueen oppilaitosten sekä muiden työllistymisen tukimuotojen toteuttajien kanssa. Projektin tavoitteena on luoda yksilöllisen työuran tukemisen malli, joka huomioi henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluvan määräysvallan ja valinnan mahdollisuudet työllistymisessä. Yksilöllisen työuran tukeminen on valmentamista, joka toteutetaan henkilökohtaisen avun ja tuen näkökulmasta. Projektin toiminnalla kehitetään erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana Projektin toteutus Projektin toiminnan keskeiset prosessit ovat Kartoitukset ja tiedon hankkiminen o Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten äänen kuuleminen heidän odotuksistaan ja näkemyksistään jatko-opintojen jälkeisestä työllistymisestä. Työllistymisen ja yksilöllisen työllistymisen tukemisen toimintakäytäntöjen ja esteiden kartoittaminen jatko-opintoja suorittavien ja työttömien kehitysvammaisten henkilöiden keskuudessa. Verkostoituminen Yhteistoiminnallinen kehittäminen o Sosiaali-, terveys- ja kotipalvelutyöstä kiinnostuneiden kehitysvammaisten henkilöiden hakeminen ja työhön valmennusmallin suunnitteleminen. o Vanhus- ja kotipalvelutyökenttään perehtyminen, työtehtävien etsiminen, vanhustyön asiakkaiden tiedottaminen. Testaaminen ja kokeilu o Jatko-opintoja suorittavien sekä työttömien kehitysvammaisten henkilöiden valmentaminen vanhus- ja kotipalvelutyössä. Työpaikkojen valmentaminen. Rakenteen luominen o Kotipalvelutyön ja tuetun työn organisoimisen arvioiminen ja jatkuva kehittäminen projektin työntekijöiden, kehitysvammaisten henkilöiden, kunnan, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä vanhustyön asiakkaiden kanssa. Prosessien kuvaaminen o Valmennusmallin pilotoiminen Tuotosten laatiminen ja levittäminen o Oppaiden ja tiedotteiden laatiminen Toimintamallien juurtumisen varmistaminen. o Valmennusmallin ja työn organisointimallin juurruttaminen Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön sekä oppilaitosten käytännöiksi. 5

6 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET 3.1. Projektin kohderyhmä Välittömät hyödynsaajat: Pieksämäkeläiset kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset ja vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset. Välilliset hyödynsaajat: Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö sekä muiden kuntien vastaavat toimijat, jatko-opetusta kehitysvammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset, tuetun työn ja avotyön parissa toimivat palveluiden tuottajat 3.2. Projektin tavoiteltavat vaikutukset Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset Lisääntyvät mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin työurilla ja avoimilla työmarkkinoilla Mahdollisuudet toteuttaa omia haaveita ja onnistua. Mahdollisuus kehittää tasavertaisesti omaa minäkuvaa ja identiteettiä työntekijänä. Mahdollisuus käyttää ammatillisissa opinnoissa hankittua osaamista ja omia vahvuuksia työmarkkinoilla. Nuorten ja aikuisten syrjäytyminen työmarkkinoilta vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Pieksämäen vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset Lisääntyvät tuki- ja palvelumuodot kotipalvelussa Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö Lisääntyvät mahdollisuudet tukea kaupunkilaisten hyvinvointia tasa-arvoisesti. Uusien työllistymisen tukimuotojen ja kotipalveluiden organisointitapojen käyttöön saaminen vammais- ja vanhuspalveluissa. Vanhustyön työvoimatarpeisiin vastaamisen keinojen monipuolistuminen. Muiden kuntien vastaavat toimijat Saavat tiedottamisen kautta esimerkkejä uusista työllistymisen tukimuodoista ja kotipalveluiden organisointitavoista. Tuetun työn parissa toimivat palveluiden tuottajat Saavat uusia malleja tuetun työn toteuttamiseen omissa organisaatioissaan. Jatko-opetuksen toimijat Pystyvät ohjaamaan jatko-opetuksessa olevia kehitysvammaisia henkilöitä yksilöllisille työurille ja koulutusta vastaaviin tehtäviin. Yhteiskunta Kehitettävien työllistymisen tukimuotojen kautta vastataan vammaispolitiikan, uudistuneen vammaispalvelulain ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. 6

7 4 TYÖMENETELMÄT Projektissa käytettävien keskeisimpien työmenetelmien, yksilökeskeisen elämän suunnittelun, palveluohjauksen, dialogisen asiakastyön, työvalmennuksen sekä vertaiskehittämisen tavoitteena on edistää projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu YKS (Person Centred Planning, PCP) on työ- ja lähestymistapa, jonka avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. Se perustuu Englannissa vuonna 2001 Terveysministeriön tuottamaan A New Strategy for Learning Disability for the 21st Century julkaisuun. Suunnittelun tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin, sekä lisätä hänen mahdollisuuksiaan osallistua ympäröivän yhteisön toimintoihin. YKS- menetelmässä suunnitellaan elämää ja asioita systemaattisesti eri työvälineitä hyödyntäen. Menetelmän työvälineitä ovat muun muassa Oman elämäntavan suunnitelma (ELP, Essential Lifestyle Planning) ja Oma tulevaisuuden suunnitelma (PFP, Personal Futures Planning) Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaan etua korostavia työtapoja. Palveluohjauksella tarkoitetaan sekä asiakkaan kanssa tehtävää työtä että asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteen sovittamista. Toiminta kohdistuu asiakkaan omien voimavarojen ja sosiaalisten tukiverkostojen huomioimiseen ja se rakentuu asiakkaan ja työntekijän keskinäiselle luottamukselle. Dialogisessa asiakastyössä asiakas nähdään osallistuvana ja aktiivisena vaikuttajana, ei vain passiivisena vastaanottajana. Asiakkaan ja työntekijän välinen suhde on parhaimmillaan kahden erilaisen asiantuntijan tasavertaista yhteistyötä. Se muodostuu yhteiseen asiaan sitoutumisen kautta kumppanuudeksi. Asiakas ja hänen läheisensä ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tuntevat tilanteensa ja pystyvät arvioimaan parhaiten omaa arkitodellisuuttaan, ja sitä kautta esimerkiksi asumisen tuen tarpeitaan Työvalmennus Työvalmentajan tehtäväkenttää voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Työvalmentajan tehtävät sijoittuvat osaksi uusiutuvaa ammatillisen kuntoutuksen kenttää. Sosiaalipoliittisesti tarkasteltuna työvalmentajan työ määrittyy sosiaalipalveluksi, joka auttaa ja tukee vajaakuntoista (työ)elämän käänteissä. Työvalmentajan tuki ja ohjaus toteutetaan projekteissa työllistyjän tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen joko aktiivisesti työpaikalla tai vaihtoehtoisesti työpaikan ja työajan ulkopuolella. Työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitetään uudella tavalla yksilöllistä palveluohjausta, työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista valmennusta sekä työnantajalle ja työyhteisölle suunnattuja palveluita. (Alakaihiluoma, 2007) 4.4. Vertaiskehittäminen Vertaiskehittämisessä pyritään avoimeen yhteistyöhön ja vuoropuheluun sekä toiminnasta saatuihin kokemusten vaihtoon. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen kehittämistyössä vanhustyön asiakkaiden saamaa palvelua ja vammaisen henkilön tarvitsemaa tukea tarkastellaan eri näkökulmista ja eri tahojen kokemana. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa, sekä mielipiteiden vaihdossa eri menettelytavoista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja edistää niitä toimintatapoja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottaviksi. 7

8 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT 5.1. Henkilöstö ja vastuualueet Projektin henkilöstö muodostuu kahdesta Savon Vammaisasuntosäätiön palkkaamasta työntekijästä Projektipäällikkö , Pieksämäki Vastaa projektin käytännön toteutuksesta toimeksiannon (projektisuunnitelman) mukaisesti. Laatii tarkemman projektin toimintasuunnitelman ja johtaa sitä. Toimii projektityöntekijöiden esimiehenä sekä ja ohjaa projektitiimiä. Huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista. Huolehtii ohjaus- ja johtoryhmän tapaamisten valmistelusta ja suunnittelusta, sekä vastaa sidosryhmäyhteistyöstä esimerkiksi kuntien,oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa. Laatii/organisoi loppuraportin ja suorittaa projektin päättämisen. Kehittää työllistymisen toimintamallia ja tukikäytäntöjä yhdessä projektiohjaajan, Pieksämäen kaupungin, kotipalveluiden asiakkaiden, kehitysvammaisten henkilöiden ja paikallisen yhteistyöverkoston kanssa. Projektiohjaaja/työvalmentaja , Pieksämäki Toimii asiakastyön organisoijana, työvalmentajana ja henkilökohtaisena apuna kehitysvammaisille henkilöille työllistymisen tukimalleja ja tukikäytäntöjä kehitettäessä. Toimii yhteistyössä projektipäällikön ja yhteistyöverkoston kanssa. Kehittämispäällikkö Toimii osa-aikaisesti säätiön hallinnossa/kehittämisyksikössä ja osa-aikaisesti säätiön kehittämisprojekteissa. Projektikonsultointiin resursoidaan 10% työpanos säätiön kehittämisyksikön kautta. Kehittämispäällikkö toimii Työelämän päämies-projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana. Tukee projektin onnistumista tehtävissään ja tavoitteissaan, verkostoistumisessa ja verkostoyhteistyössä sekä tulosten juurruttamisessa. Projektityöntekijöillä on mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja projektin tavoitteellista työskentelyä tukevaan ryhmämuotoiseen työnohjaukseen. Henkilökohtaisten koulutustarpeiden määrittely lähtee projektin tavoitteiden toteutumisen varmistamisesta ja työntekijöiden omista kehittymistavoitteista. Koulutussuunnitelma laaditaan projektin alkaessa ja sitä tarkennetaan projektin edetessä vähintään kerran vuodessa Toimitilat ja talous Hankkeelle vuokrataan toimistotilat Pieksämäestä alkaen. Fyysisesti, mahdollisuuksien mukaan, pyritään sijoittumaan Pieksämäen kaupungin toimitiloihin. Aloitusvuonna hankitaan kahdelle projektin työntekijälle asianmukaiset toimistokalusteet ja tarvikkeet, tietokone, tulostin sekä puhelin. Projektin toiminta alkaa ja päättyy , Viiden vuoden toiminta-aika on perusteltu, jotta kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimallit ja toimintakäytännöt ehditään juurruttaa Pieksämäen kaupungin toimintaan kestävällä tavalla. Projekti rahoitetaan täysin RAY:n avustuksella. Projektin taloussuunnitelma jakautuu vuosien ajalle seuraavasti Yhteensä Toiminnan kulut ja tuotot

9 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS 6.1. Projektin johtaminen ja hallinto Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuotuisen budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja ja säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikköön. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti v ulkoisessa auditoinnissa. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä: Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Hyväksyy projektin tulokset ja raportit. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. Työelämän päämies-projektin johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet, Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat, Suuntaa resurssit, Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista, Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta, Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa. Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Seuraavat tahot ovat alustavasti lupautuneet kehittämisyhteistyöhön ja/tai mukaan projektin ohjausryhmätyöhön Pieksämäen kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Anna-Liisa Miettinen Kehitysvammaohjaaja Anneli Ramstedt Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sisko Sandberg Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen ja toimintamallien kehittämisessä. Toimintamallien juurruttaminen. 9

10 Jatko-opintomahdollisuuksia vammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset Pieksämäellä Bovallius-ammattiopisto, rehtori Arja Kilpeläinen Agricola-koulutuskeskus, rehtori Helena Ahonen Etelä-Savon ammattiopisto/pieksämäki, rehtori Kari Mattila Rooli: Kumppanuus jatko-opetuksen toimintamallien kehittämisessä yksilöllisten työurien luomiseksi jatko-opintojen aikana. Työllistymisen tukimuotoja vammaisille henkilöille tarjoavat organisaatiot Savas/Rahkapuiston toimintakeskus, johtaja Saila Rummukainen Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-työvalmennuskeskus, johtaja Veli-Pekka Ruohio Bovallius-palvelut Oy, toimitusjohtaja Mauri Korhonen Rooli: Yhteistyö ja asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö VATES Kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen (käsittelevät ohjausryhmätyöhön osallistumismahdollisuutta säätiön hallinnossa myöhemmin) Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus vajaakuntoisten työllistymismenetelmien mallintamisessa. Valtakunnallisten ja globaaliensuuntausten tuominen Työelämän päämies-projektiin vaikuttavista työllistymisen tukimuodoista. Projektin ohjausryhmätyöhön pyydetään mukaan jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä, joiden tavoitteena on työllistyä vanhustyöhön tai kotipalvelutehtäviin. Rooli: Asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Pieksämäen työ- ja elinkeinokeskusta tiedotetaan projektin kehittämistyön edistymisestä. Työelämän päämies-projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijaelimenä. Koostuu projektin, säätiön, Pieksämäen kaupungin, oppilaitosten sekä muiden keskeisten yhteistyökumppaneiden, kohderyhmän ja sidosryhmien edustajista. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. 10

11 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa ja arviointia toteutetaan vertaamalla toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Projektipäällikkö vastaa projektin kehittämis- ja toimintaprosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioimisesta ja raportoi projektin toteutumisesta oman projektinsa johtoryhmälle. Projektin prosessiarvioinnilla arvioidaan toimintaa, jolla tuloksia pyritään saamaan aikaan. Arvioinnilla lisätään tietoisuutta nykytilanteesta, tehdyistä valinnoista ja etenemisvaihtoehdoista. Systemaattisesti kerätyn seurantatiedon, palautteen ja reflektion pohjalta tehdään johtopäätöksiä, joita hyödynnetään projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Prosessiarviointi kohdistuu myös kehittämistoimenpiteiden tuottamiin tuloksiin ja tuotoksiin. Arvioinnissa huomioidaan sekä tavoitellut että odottamattomat tulokset ja vaikutukset. Projektin toiminnan prosessiarviointia toteutetaan koko projektin elinkaaren ajan itsearviointina projektityöryhmässä, johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. Tapauskohtaisella arvioinnilla (projektin asiakkaat, jotka suuntautuvat yksilöllisille työurille projektin avulla sekä kotipalveluiden tuottajat) tuotetaan tietoa tukimuotojen vastaavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tuetun työn organisointimuotojen toimivuudesta. Arviointitietoa kerätään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä havainnoinnin, lomakekyselyjen, haastatteluiden, keskusteluiden ja projektidokumenttien (esim. muistiot, asiakastilastot) avulla. Projektin seuranta ja arviointi dokumentoidaan vuosittain laadittaviin toimintasuunnitelmiin (sisältää arviointi-, tiedottamis- ja viestintä-, juurruttamis- sekä riskienhallintasuunnitelman) ja väliraportteihin. Työelämän päämies-projektin projektisuunnitelma kirkastetaan projektin alkaessa yksityiskohtaisemmaksi toimintasuunnitelmaksi. Säätiössä toteutetaan projektien jälkiarviointia projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Kaksi vuotta Työelämän päämies-projektin päättymisen jälkeen arvioidaan työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen juurtumisen pysyvyyttä ja laajuutta. Jälkiarvioinnin tulokset raportoidaan RAY:lle. 8 RISKIEN HALLINTA Projektin riskejä hallitaan ja johdetaan etukäteisarvioinnilla (Liite 1). Riskien hallinnan tarkoituksena on selvittää ne seikat, jotka voivat vaikeuttaa projektin etenemistä ja tavoitteisiin pääsemistä. Ne kohdistuvat joko projektin toimintaan tai projektin lopputulokseen. Riskienhallinnan avulla pyritään välttämään ja pienentämään toteutuneiden riskien mahdollisia vaikutuksia. Projektin riskienhallinta koostuu riskien tunnistamisesta, riskiluokituksesta (riskien todennäköisyys ja vaikutus), ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä, sekä uudelleentunnistamisesta. Riskienhallintadokumentin ylläpitämisestä vastaa projektipäällikkö. Projektin toimintasuunnitelmaan projektipäällikkö toteuttaa riskien alustavan tunnistus- ja arviointivaiheen. Riskienhallintasuunnitelmaa täydennetään ensimmäisessä projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän kokoontumisessa ja alkuvaiheen suunnitelma saatetaan valmiiksi projektityöryhmän kanssa. Riskien tunnistaminen ja uudelleenarviointi suoritetaan projektityöryhmässä aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tilannetta seurataan ja siitä informoidaan myös projektin johto- ja ohjausryhmän palavereissa. 11

12 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Projektille laaditaan viestintäsuunnitelma projektin alkuvaiheessa. Sen tarkoitus on tukea projektin tavoitteiden toteutumista. Hyvällä tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteistyöverkostoihin. Sillä varmistetaan johdonmukainen ja tehokas viestintä projektin toiminnan laadusta, kehittämiskohteista, vaiheista ja tuloksista kaikille projektin toteutumisen kannalta tärkeille tahoille. Viestinnän tavoitteena on myös edistää projektin tulosten laajamittaista hyödyntämistä. Suunnitelma toimii työvälineenä projektitiimille ja projektin eri osapuolille. Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, toimenpiteet ja aikatalutuksen sekä vastuutahot. Projektin viestinnässä noudatettavat periaatteet ovat Viestintä on avointa, aktiivista, oikea-aikaista ja sisällöltään totuudenmukaista Viestinnän vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti Viestinnässä noudatetaan sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan lainsäädäntöä ja ohjeistusta Viestinnässä käytetään apuna yhteistyötahojen viestintäkanavia Viestinnän sisältö mukautetaan eri kohderyhmien toiveisiin ja tarpeisiin Viestintä on osa projektin juurruttamista Projektin viestintä jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Sisäisen viestinnän kohderyhminä ovat projektin tekijät, projektin johto- ja ohjausryhmät, säätiön hallitus, rahoittaja, hankkeessa mukana olevat asiakkaat ja kunnat. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat järjestöt sekä muut mahdolliset hyödynsaajat, kuten kehitysvamma-alan palvelujen tuottajat, sekä laaja yleisö. Tiedottamista arvioidaan itsearvioinnilla ja sidosryhmäpalautteella kerran vuodessa. Tiedotustoimenpiteistä ja niiden onnistumisesta raportoidaan rahoittajalle väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. 10 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN Työelämän päämies-projektissa syntyy seuraavanlaisia tuotoksia ja tuloksia: Kehitysvammaisten henkilöiden lisääntyneet, yksilölliset työuravaihtoehdot Pieksämäen kuntaan vakiintuneet kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen toimintamallit ja tukikäytännöt Jatko-opetukseen vakiintuneet toimintamallit yksilöllisten työurien tukemiselle jatkoopintojen aikana Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen prosessi- ja organisointikuvaukset Opas työpaikalle (vanhustyö ja kotipalvelu) erityistä tukea tarvitsevan henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työyhteisössä Tiedotemalli kotipalvelun asiakkaille erityistä tukea tarvitsevan työntekijän roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä Juurruttamissuunnitelman tarkoitus on edistää projektin tulosten ja tuotosten käyttöönottoa ja pysyvyyttä. Projektissa juurruttaminen nähdään koko sen elinkaaren mittaisena prosessina. Prosessissa ympäristö muokkaa projektin toimintaa ja tulosten ja tuotosten kehittämistä ja toisaalta ympäristöä sopeutetaan ottamaan niitä vastaan. Juurruttamisprosessi jatkuu projektin päättymisen jälkeen. 12

13 Toimintaperiaatteena juurruttamisprosessissa on, että projektin ohella kohderyhmä ja yhteistyötahot ovat osa juurruttamisprosessia. Toiminnassa pyritään yhteisen vision luomiseen vaihtamalla tietoa eri osapuolten odotuksista, tarpeista ja visioista. Eri puolten sitoutumista pyritään edistämään sillä, että he näkevät vision toteutumisen edistävän myös heidän omien tavoitteidensa saavuttamista. Juurruttamisen tasoina ovat emo-organisaatiotaso (Savas), alueellinen taso ja valtakunnallinen taso. Juurruttamisen muotoina ovat puolestaan viestintä, valtavirtaistaminen ja tuotteistaminen. Tulosten ja tuotosten levittämistoimenpiteitä projektin päätyttyä: Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen organisoimisen prosessikuvaukset sekä työpaikoille suunnatut oppaat jaetaan kuntien ja työpaikkojen edustajille. Tuloksista, toimintamalleista ja työmenetelmistä tiedotetaan/opastetaan Pieksämäen kuntaa ja muita Savon kuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Pieksämäen kunta toimi keskeisenä kumppanina kehittämistyössä ja juurruttaa toimintamallit sekä tukimallit omaan toimintaansa. Lopputuotokset, raportit ja oppaat tuotetaan myös sähköiseen muotoon yleiseen käyttöön. Sähköinen materiaali on saatavilla säätiön www-sivujen materiaalipankista. 13

14 LÄHTEET Ahtela, Jukka 2010: Miksi vammaiset ja osatyökykyiset unohdettiin. Haastattelu Kyvyt käyttöönlehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Ala-Kaihiluoma, Mika 2007: Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Kuntoutussäätiö. De Jong, C. & Hoogland, J Support with Care. IASSID World Congress. Montpellie. Luentomoniste Härkäpää, Kristiina 2010: Viivytyksittä työnhakuun. Haastattelu Kyvyt käyttöön-lehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Me Itse ry:n julkilausuma ihmisoikeuksista. Vuosikokous Saatavissa: Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli. Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki. Saatavissa osoitteessa: Varanka, Marjatta 2010: Pidemmät työurat vammaisille. Kyvyt käyttöön-lehti 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. 14

15 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES- projektin riskienhallinnan vaiheet Jokaisesta riskistä määritellään riskin kuvaus, riskin hallintakeinot, riskin todennäköisyys ja vakavuus asteikolla 1-5. Riskin kokonaisvaikutus projektille saadaan kertomalla nämä kaksi arvioitua lukua keskenään, jolloin eri riskit saadaan vertailukelpoisiksi keskenään asteikolla 1 (pienin arvo) -25 (suurin arvo) Riskin todennäköisyys on arvioitu asteikolla: 1 = riski ei ole todennäköinen 2 = todennäköisyys on pieni 3 = todennäköisyys on keskisuuri 4 = todennäköisyys on suuri 5 = riski on erittäin todennäköinen Riskin vakavuus on arvioitu asteikolla: 1 = ei aiheuta suurempia haittoja projektin toiminnalle, resursseille tai aikataululle 2 = aiheuttaa lieviä haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 3 = aiheuttaa melko paljon haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 4 = aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle, vaikeuksia projektin läpiviemisessä 5 = projektin toiminta / jatkuminen on vaakalaudalla RISKI 1: Projektille asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Todennäköisyys 2 (kevät 10) Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Aikataulusuunnitelma (projektin toiminnan jako perustehtäviin, tehtävien etenemisen seuranta, projektin toteutumiseen liittyvien ongelmien ajoissa havaitseminen, aikataulun joustavuus lukuun ottamatta suuria poikkeamia, arviointisuunnitelman mukainen seuranta ja arviointi) RISKI 2: Käytetyt toimintamenetelmät eivät tue tavoitteisiin pääsemistä Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Käytettyjen toimintamenetelmien laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen (yksilökeskeisyyden korostaminen, projektityöryhmän oman osaamisen yhdistäminen eri yhteistyötahojen asiantuntijuuteen) 15

16 RISKI 3: Yhteystyökumppanit eivät ole yhteistyöhaluisia Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektissa kehitettävien työllistymisen toimintamallien suunnittelu yhteistyössä projektin alusta lähtien RISKI 4: Asiakkaiden määrä ei ole sopiva (liian paljon, liian vähän) Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin asiakkaita (jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä) voidaan lisätä asteittain RISKI 5: Projektiin sidoksissa olevilla toimijoilla on erilaiset intressit ja näkemykset projektista ja sen tavoitteista Todennäköisyys 2 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 6 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin vaatimusmäärittely ja rajaus sen alkuvaiheessa (projektiin osallistuvien ja sitä lähellä olevien tahojen tiedottaminen, mahdollisten uusien tehtäväkokonaisuuksien mukaan ottaminen harkinnanvaraisesti projektille saadun hyödyn perusteella). Tavoitteiden kirkastaminen ja määrittely yhdessä projektin alusta lähtien. RISKI 6: Projektin työntekijä sairastuu tai vaihtuu Todennäköisyys 3 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 9 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektitiimin jäsenten välinen tehokas tiedottaminen ja tehtävien hajauttaminen. RISKI 7: Projektin budjetti ylittyy Todennäköisyys 1 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Talouden säännöllinen seuranta, sisällön päivittäminen projektin toiminnassa esille nousseita kehittämistarpeita vastaavaksi. 16

17 RISKI 8: Projektin tulosta ei osata kuvata niin, että sidosryhmät voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Säännöllinen vuorovaikutus projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektin toiminnan suunnittelu / aikataulutus työllistymisen tukimallin testaamiselle ja projektin keskeisten tulosten ja tuotosten hyödyntämisen varmistamiseksi RISKI 9: Projektin lopputulosta / tuotoksia käyttävien organisaatioiden määrä jää tavoiteltua pienemmäksi. Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Juurrutussuunnitelman mukainen koulutus, tiedotus ja konsultointi (toiminnan hyödyn perustelut, sitouttaminen / kuntien päättäjät), luotavan mallin joustavuus (projektin aikaresurssien keskittäminen) 17

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen 19 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ 3 2.1. Asiakkuus

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA 2012-2016. Kirsi Ruutala/31.5.201

TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA 2012-2016. Kirsi Ruutala/31.5.201 TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA 2012-2016 Kirsi Ruutala/31.5.201 28 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 1.1. Avoterveydenhuollon palveluista puuttuu

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot