TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA KR/

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille 4 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteet Projektin toteutus 5 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET Projektin kohderyhmä Projektin tavoiteltavat vaikutukset 6 4 TYÖMENETELMÄT Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Työvalmennus Vertaiskehittäminen 7 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat ja talous 8 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS Projektin johtaminen ja hallinto Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät 9 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI 11 8 RISKIEN HALLINTA 11 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 12 LÄHTEET 14 LIITE : Alustava riskienhallintasuunnitelma 2

3 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Pieksämäen kaupunki ja Savon Vammaisasuntosäätiö edistävät yhteisen Työelämän päämiesprojektin avulla kehitysvammaisten henkilöiden päämiehisyyttä ja valinnan mahdollisuuksien toteutumista työelämässä. Projektissa luodaan uusia toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden tukemiseksi yksilöllisesti suunnitelluille työurille (jatkoopintojen aikana käynnistettävä valmennus ja henkilökohtainen apu) kotipalvelu- ja vanhustyön tehtävien organisoimiseksi (vammaisille henkilöille soveltuvien työtehtävien etsiminen, työpaikkojen valmennus, asiakkaiden tiedottaminen, työn koordinointi). Pieksämäen kaupunki on toiminut aloitteen tekijänä Savon Vammaisasuntosäätiöön päin projektin suunnittelun käynnistämisessä. Lähtökohta on hyvä yhteistyössä kehitettävien toimintamallien juurruttamisen näkökulmasta. Uudet poikkihallinnolliset toimintamallit juurrutetaan Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön käytännöiksi edistämään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työurien toteutumista Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen Kehitysvammaisten nuorten peruskoulun jälkeisiä jatko-opintomahdollisuuksia on kehitetty voimakkaasti viime vuosina. Ammatillinen suuntautuminen ja taitojen hankkiminen on mahdollista useissa eri koulutusvaihtoehdoissa. Kehitysvammaisilla nuorilla ja aikuisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta yksilöllisiin valintoihin työurilla. Ammatillisten opintojen jälkeen oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaisia työmahdollisuuksia ja työpaikkoja ei ole tarjolla. Nuoret henkilöt haluavat töihin avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisten henkilöiden työpanosta ei saada tällä hetkellä käyttöön Työvalmennuksen käytön laajentaminen työllistymismenetelmänä vanhus- ja kotipalveluihin Työvalmennus on hyvä esimerkki yksilöllisestä työllistymisen tukimenetelmästä. Sen avulla on mahdollistettu monilla eri sektoreilla vammaisten tai vajaatyökykyisten työllistyminen. Menetelmän käyttöön ottaminen etenee valtakunnallisella tasolla hyvin hitaasti kehittämisprojekteista normaaliin toimintaan. Palvelun saatavuus on alueellisesti heikkoa ja epätasa-arvoista. (Varanka 2010, s. 2). Vanhustyössä on lisääntyvä työvoimatarve erilaisissa kotipalveluun liittyvissä tehtävissä (esim. kotona selviytyminen, asiointi, sosiaaliset suhteet ja yksinäisyyden torjuminen, kodin siisteys, jätteiden lajittelu ja kierrättäminen). Moni kehitysvammainen henkilö voisi päästä toteuttamaan osaamistaan, vahvuuksiaan ja ammatillisen koulutuksen kautta opittuja taitoja vanhustyön avustavissa tehtävissä. Työelämän päämies-projektilla poistetaan epätasa-arvoa työmarkkinoilta kehittämällä kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten työvalmennusta vanhus- ja kotipalvelualojen työpaikoissa Kuntien vastuu vammaisten työllistämisestä kasvaa Työhallinnon palvelut eivät tarjoa riittävää tukea työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen jälkeen kehitysvammaiset henkilöt voivat kokeilla työllistymistä työhallinnon työharjoittelun, työkokeilun tai valmentavan työtilaisuuden kautta. Yrittäminen johtaa usein epäonnistumisiin, itsetunnon romuttumiseen sekä minäkuvan ja työntekijän identiteetin luhistumiseen. Nämä henkilöt ohjataan työhallinnon palveluista eläkkeelle ja kunnan kehitysvammahuollon asiakkaiksi. Nuoret eläkettä saavat kehitysvammaiset henkilöt eivät ole useinkaan motivoituneita lähtemään kunnan tarjoamaan työkeskusympäristössä toteutettavaan työtoimintaan. Heillä on toive ja haave oikeasta työstä oikeilla työpaikoilla 3

4 Työ- ja elinkeinoministeriö on vuonna 2009 ohjeistanut työ- ja elinkeinotoimistot jakamaan henkilöasiakkaansa ryhmiin heidän kykyjensä mukaisesti. Lievästi kehitysvammaiset henkilöt eivät useinkaan mahdu kuntoutuksen kautta työmarkkinoille tähtäävään ryhmään eikä heille ole soveltuvia työllistymistä tukevia palveluita tarjolla työhallinnossa. Käytännössä vaikeasti työllistettävien palvelemisen vastuuta on siirretty työvoiman palvelukeskuksille ja kunnille. Kuntien ja erilaisten tukimuotojen kehittäjien yhteistyötä tarvitaan, jotta löydetään uusia ja paikallisia tapoja työllistää vammaisia henkilöitä. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten toimintamahdollisuuksien edistäminen on tämän päivän keskeisin haaste ja velvoite (vammaispalvelulain muutos , 3, 2. mom.). Nykyaikaisten työllistymisen tukimuotojen tulee vastata vammaispolitiikan ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuodot eivät tällä hetkellä toimi tasa-arvoisesti muuhun väestöön verrattuna yhdenvertaisuutta korostavista suosituksista ja sopimuksista huolimatta. Uudistunut vammaispalvelulaki tarjoaa mahdollisuuden tukea osallisuutta työelämään henkilökohtaisen avun järjestämisen kautta. Työurien suunnittelussa on keskityttävä yksilökeskeisesti henkilön omiin todellisiin toiveisiin ja tarpeisiin järjestelmäkeskeisen suunnittelun sijaan. Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja heikommassa asemassa olevien henkilöiden tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämisestä. Käytännön kokemusten ja yhteisen kehittämistyön kautta on määriteltävä kuntoutus-, työllistämis- ja vammaispalveluiden roolit sekä vastuut vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa. Työelämän päämies-projektissa haetaan Pieksämäen kaupunkiin sopivia käytäntöjä vammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa ja erilaisten tukimuotojen hyödyntämisessä Vammaiset henkilöt ovat väliinputoajia työllistymistä tukevissa palveluissa Koska työvalmentajapalveluita ei ole kaikkialla saatavilla, on työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla vammaisilla henkilöillä väliinputoamisvaara työllistymistä tukevien palveluiden suhteen. He eivät välttämättä saa palveluita työ- ja elinkeinokeskuksen kautta. Päättäjät eivät tunne valmennuspalveluiden mahdollisuuksia eivätkä osatyökykyisyyden käsitettä. Työpaikkaa täytyy etsiä tavoitteellisesti, työnantajia herätellä ja palvella osatyökykyisiä henkilöitä, jotka haluavat työllistyä. (Härkäpää Kristiina 2010, s ). Työelämän päämies-projektissa työllistymiseen motivoituneita henkilöitä etsitään jatko-opintoja suorittavista. Heille etsitään heidän kykyjensä ja toiveidensa mukaista työpaikkaa erityisesti kotipalveluiden ja vanhustyön kentältä. Työyhteisöä valmennetaan ottamaan vammainen henkilö vastaan työyhteisön jäsenenä Taloudellinen taantuma on hidastanut vammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille Sosiaaliturvan uudistusta työstänyt Sata-komitea oli työnsä alkuvaiheessa kiinnostunut työmarkkinoiden ulkopuolella olevien vammaisten henkilöiden saamisesta työmarkkinoille henkilöä olisi saatavissa sopivalla tuella työelämään. Taloustilanteen huononnuttua työryhmän kiinnostus asiaa kohtaan väheni. Valtiovarainministeriön kestävyysraportti palauttaa vammaisten työllistämisen pohdintaan ja pistää miettimään, mistä löydetään voimavaroja työelämään. (Ahtela Jukka 2010, s. 13). Työelämän päämies-projektilla tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille toteuttamaan jatko-opinnoissa hankittua osaamista ja henkilökohtaisia kykyjä. Taloudellisesta taantumasta huolimatta tulevaisuudessa on edessä työvoimapula. Kaikki mahdolliset tukimuodot tarvitaan käyttöön mm. vanhusten kotipalvelutyöhön. 4

5 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1. Projektin tavoitteet Työelämän päämies-projektin tarkoituksena on kehittää ja edistää tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen järjestämistä jatko-opinnoista työmarkkinoille siirryttäessä. Ihannetilanteessa kehitysvammainen henkilö pystyisi valmentautumaan tulevaan työpaikkaansa jo jatko-opintojen aikana. Projektin toiminnassa korostuu vertaiskehittäminen yhteistyössä Pieksämäen vammais- ja vanhustyön, alueen oppilaitosten sekä muiden työllistymisen tukimuotojen toteuttajien kanssa. Projektin tavoitteena on luoda yksilöllisen työuran tukemisen malli, joka huomioi henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluvan määräysvallan ja valinnan mahdollisuudet työllistymisessä. Yksilöllisen työuran tukeminen on valmentamista, joka toteutetaan henkilökohtaisen avun ja tuen näkökulmasta. Projektin toiminnalla kehitetään erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana Projektin toteutus Projektin toiminnan keskeiset prosessit ovat Kartoitukset ja tiedon hankkiminen o Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten äänen kuuleminen heidän odotuksistaan ja näkemyksistään jatko-opintojen jälkeisestä työllistymisestä. Työllistymisen ja yksilöllisen työllistymisen tukemisen toimintakäytäntöjen ja esteiden kartoittaminen jatko-opintoja suorittavien ja työttömien kehitysvammaisten henkilöiden keskuudessa. Verkostoituminen Yhteistoiminnallinen kehittäminen o Sosiaali-, terveys- ja kotipalvelutyöstä kiinnostuneiden kehitysvammaisten henkilöiden hakeminen ja työhön valmennusmallin suunnitteleminen. o Vanhus- ja kotipalvelutyökenttään perehtyminen, työtehtävien etsiminen, vanhustyön asiakkaiden tiedottaminen. Testaaminen ja kokeilu o Jatko-opintoja suorittavien sekä työttömien kehitysvammaisten henkilöiden valmentaminen vanhus- ja kotipalvelutyössä. Työpaikkojen valmentaminen. Rakenteen luominen o Kotipalvelutyön ja tuetun työn organisoimisen arvioiminen ja jatkuva kehittäminen projektin työntekijöiden, kehitysvammaisten henkilöiden, kunnan, oppilaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden sekä vanhustyön asiakkaiden kanssa. Prosessien kuvaaminen o Valmennusmallin pilotoiminen Tuotosten laatiminen ja levittäminen o Oppaiden ja tiedotteiden laatiminen Toimintamallien juurtumisen varmistaminen. o Valmennusmallin ja työn organisointimallin juurruttaminen Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaistyön sekä oppilaitosten käytännöiksi. 5

6 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET 3.1. Projektin kohderyhmä Välittömät hyödynsaajat: Pieksämäkeläiset kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset ja vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset. Välilliset hyödynsaajat: Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö sekä muiden kuntien vastaavat toimijat, jatko-opetusta kehitysvammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset, tuetun työn ja avotyön parissa toimivat palveluiden tuottajat 3.2. Projektin tavoiteltavat vaikutukset Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset Lisääntyvät mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin työurilla ja avoimilla työmarkkinoilla Mahdollisuudet toteuttaa omia haaveita ja onnistua. Mahdollisuus kehittää tasavertaisesti omaa minäkuvaa ja identiteettiä työntekijänä. Mahdollisuus käyttää ammatillisissa opinnoissa hankittua osaamista ja omia vahvuuksia työmarkkinoilla. Nuorten ja aikuisten syrjäytyminen työmarkkinoilta vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Pieksämäen vanhustyön asiakkaana olevat ikäihmiset Lisääntyvät tuki- ja palvelumuodot kotipalvelussa Pieksämäen kaupungin vammais- ja vanhustyö Lisääntyvät mahdollisuudet tukea kaupunkilaisten hyvinvointia tasa-arvoisesti. Uusien työllistymisen tukimuotojen ja kotipalveluiden organisointitapojen käyttöön saaminen vammais- ja vanhuspalveluissa. Vanhustyön työvoimatarpeisiin vastaamisen keinojen monipuolistuminen. Muiden kuntien vastaavat toimijat Saavat tiedottamisen kautta esimerkkejä uusista työllistymisen tukimuodoista ja kotipalveluiden organisointitavoista. Tuetun työn parissa toimivat palveluiden tuottajat Saavat uusia malleja tuetun työn toteuttamiseen omissa organisaatioissaan. Jatko-opetuksen toimijat Pystyvät ohjaamaan jatko-opetuksessa olevia kehitysvammaisia henkilöitä yksilöllisille työurille ja koulutusta vastaaviin tehtäviin. Yhteiskunta Kehitettävien työllistymisen tukimuotojen kautta vastataan vammaispolitiikan, uudistuneen vammaispalvelulain ja vammaisten henkilöiden oikeuksien asettamiin haasteisiin. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. 6

7 4 TYÖMENETELMÄT Projektissa käytettävien keskeisimpien työmenetelmien, yksilökeskeisen elämän suunnittelun, palveluohjauksen, dialogisen asiakastyön, työvalmennuksen sekä vertaiskehittämisen tavoitteena on edistää projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu YKS (Person Centred Planning, PCP) on työ- ja lähestymistapa, jonka avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. Se perustuu Englannissa vuonna 2001 Terveysministeriön tuottamaan A New Strategy for Learning Disability for the 21st Century julkaisuun. Suunnittelun tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin, sekä lisätä hänen mahdollisuuksiaan osallistua ympäröivän yhteisön toimintoihin. YKS- menetelmässä suunnitellaan elämää ja asioita systemaattisesti eri työvälineitä hyödyntäen. Menetelmän työvälineitä ovat muun muassa Oman elämäntavan suunnitelma (ELP, Essential Lifestyle Planning) ja Oma tulevaisuuden suunnitelma (PFP, Personal Futures Planning) Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaan etua korostavia työtapoja. Palveluohjauksella tarkoitetaan sekä asiakkaan kanssa tehtävää työtä että asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteen sovittamista. Toiminta kohdistuu asiakkaan omien voimavarojen ja sosiaalisten tukiverkostojen huomioimiseen ja se rakentuu asiakkaan ja työntekijän keskinäiselle luottamukselle. Dialogisessa asiakastyössä asiakas nähdään osallistuvana ja aktiivisena vaikuttajana, ei vain passiivisena vastaanottajana. Asiakkaan ja työntekijän välinen suhde on parhaimmillaan kahden erilaisen asiantuntijan tasavertaista yhteistyötä. Se muodostuu yhteiseen asiaan sitoutumisen kautta kumppanuudeksi. Asiakas ja hänen läheisensä ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tuntevat tilanteensa ja pystyvät arvioimaan parhaiten omaa arkitodellisuuttaan, ja sitä kautta esimerkiksi asumisen tuen tarpeitaan Työvalmennus Työvalmentajan tehtäväkenttää voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Työvalmentajan tehtävät sijoittuvat osaksi uusiutuvaa ammatillisen kuntoutuksen kenttää. Sosiaalipoliittisesti tarkasteltuna työvalmentajan työ määrittyy sosiaalipalveluksi, joka auttaa ja tukee vajaakuntoista (työ)elämän käänteissä. Työvalmentajan tuki ja ohjaus toteutetaan projekteissa työllistyjän tilanteesta ja tuen tarpeesta riippuen joko aktiivisesti työpaikalla tai vaihtoehtoisesti työpaikan ja työajan ulkopuolella. Työvalmennuksen malleja hyödyntäneet käytännöt perustuvat henkilökohtaiseen tukeen sekä työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaan räätälöityihin palveluihin. Työllistymisen tukemiseen liitetään uudella tavalla yksilöllistä palveluohjausta, työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista valmennusta sekä työnantajalle ja työyhteisölle suunnattuja palveluita. (Alakaihiluoma, 2007) 4.4. Vertaiskehittäminen Vertaiskehittämisessä pyritään avoimeen yhteistyöhön ja vuoropuheluun sekä toiminnasta saatuihin kokemusten vaihtoon. Kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen kehittämistyössä vanhustyön asiakkaiden saamaa palvelua ja vammaisen henkilön tarvitsemaa tukea tarkastellaan eri näkökulmista ja eri tahojen kokemana. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa, sekä mielipiteiden vaihdossa eri menettelytavoista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja edistää niitä toimintatapoja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottaviksi. 7

8 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT 5.1. Henkilöstö ja vastuualueet Projektin henkilöstö muodostuu kahdesta Savon Vammaisasuntosäätiön palkkaamasta työntekijästä Projektipäällikkö , Pieksämäki Vastaa projektin käytännön toteutuksesta toimeksiannon (projektisuunnitelman) mukaisesti. Laatii tarkemman projektin toimintasuunnitelman ja johtaa sitä. Toimii projektityöntekijöiden esimiehenä sekä ja ohjaa projektitiimiä. Huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista. Huolehtii ohjaus- ja johtoryhmän tapaamisten valmistelusta ja suunnittelusta, sekä vastaa sidosryhmäyhteistyöstä esimerkiksi kuntien,oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa. Laatii/organisoi loppuraportin ja suorittaa projektin päättämisen. Kehittää työllistymisen toimintamallia ja tukikäytäntöjä yhdessä projektiohjaajan, Pieksämäen kaupungin, kotipalveluiden asiakkaiden, kehitysvammaisten henkilöiden ja paikallisen yhteistyöverkoston kanssa. Projektiohjaaja/työvalmentaja , Pieksämäki Toimii asiakastyön organisoijana, työvalmentajana ja henkilökohtaisena apuna kehitysvammaisille henkilöille työllistymisen tukimalleja ja tukikäytäntöjä kehitettäessä. Toimii yhteistyössä projektipäällikön ja yhteistyöverkoston kanssa. Kehittämispäällikkö Toimii osa-aikaisesti säätiön hallinnossa/kehittämisyksikössä ja osa-aikaisesti säätiön kehittämisprojekteissa. Projektikonsultointiin resursoidaan 10% työpanos säätiön kehittämisyksikön kautta. Kehittämispäällikkö toimii Työelämän päämies-projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana. Tukee projektin onnistumista tehtävissään ja tavoitteissaan, verkostoistumisessa ja verkostoyhteistyössä sekä tulosten juurruttamisessa. Projektityöntekijöillä on mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja projektin tavoitteellista työskentelyä tukevaan ryhmämuotoiseen työnohjaukseen. Henkilökohtaisten koulutustarpeiden määrittely lähtee projektin tavoitteiden toteutumisen varmistamisesta ja työntekijöiden omista kehittymistavoitteista. Koulutussuunnitelma laaditaan projektin alkaessa ja sitä tarkennetaan projektin edetessä vähintään kerran vuodessa Toimitilat ja talous Hankkeelle vuokrataan toimistotilat Pieksämäestä alkaen. Fyysisesti, mahdollisuuksien mukaan, pyritään sijoittumaan Pieksämäen kaupungin toimitiloihin. Aloitusvuonna hankitaan kahdelle projektin työntekijälle asianmukaiset toimistokalusteet ja tarvikkeet, tietokone, tulostin sekä puhelin. Projektin toiminta alkaa ja päättyy , Viiden vuoden toiminta-aika on perusteltu, jotta kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimallit ja toimintakäytännöt ehditään juurruttaa Pieksämäen kaupungin toimintaan kestävällä tavalla. Projekti rahoitetaan täysin RAY:n avustuksella. Projektin taloussuunnitelma jakautuu vuosien ajalle seuraavasti Yhteensä Toiminnan kulut ja tuotot

9 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS 6.1. Projektin johtaminen ja hallinto Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuotuisen budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja ja säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikköön. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti v ulkoisessa auditoinnissa. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä: Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Hyväksyy projektin tulokset ja raportit. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. Työelämän päämies-projektin johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet, Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat, Suuntaa resurssit, Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista, Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta, Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa. Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Seuraavat tahot ovat alustavasti lupautuneet kehittämisyhteistyöhön ja/tai mukaan projektin ohjausryhmätyöhön Pieksämäen kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelujohtaja Anna-Liisa Miettinen Kehitysvammaohjaaja Anneli Ramstedt Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sisko Sandberg Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukimuotojen ja toimintamallien kehittämisessä. Toimintamallien juurruttaminen. 9

10 Jatko-opintomahdollisuuksia vammaisille henkilöille tarjoavat oppilaitokset Pieksämäellä Bovallius-ammattiopisto, rehtori Arja Kilpeläinen Agricola-koulutuskeskus, rehtori Helena Ahonen Etelä-Savon ammattiopisto/pieksämäki, rehtori Kari Mattila Rooli: Kumppanuus jatko-opetuksen toimintamallien kehittämisessä yksilöllisten työurien luomiseksi jatko-opintojen aikana. Työllistymisen tukimuotoja vammaisille henkilöille tarjoavat organisaatiot Savas/Rahkapuiston toimintakeskus, johtaja Saila Rummukainen Vaalijalan kuntayhtymän Savoset-työvalmennuskeskus, johtaja Veli-Pekka Ruohio Bovallius-palvelut Oy, toimitusjohtaja Mauri Korhonen Rooli: Yhteistyö ja asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö VATES Kehittämispäällikkö Pauliina Lampinen (käsittelevät ohjausryhmätyöhön osallistumismahdollisuutta säätiön hallinnossa myöhemmin) Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus vajaakuntoisten työllistymismenetelmien mallintamisessa. Valtakunnallisten ja globaaliensuuntausten tuominen Työelämän päämies-projektiin vaikuttavista työllistymisen tukimuodoista. Projektin ohjausryhmätyöhön pyydetään mukaan jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä, joiden tavoitteena on työllistyä vanhustyöhön tai kotipalvelutehtäviin. Rooli: Asiantuntijuus työllistymisen tukimuotojen kehittämisessä. Pieksämäen työ- ja elinkeinokeskusta tiedotetaan projektin kehittämistyön edistymisestä. Työelämän päämies-projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijaelimenä. Koostuu projektin, säätiön, Pieksämäen kaupungin, oppilaitosten sekä muiden keskeisten yhteistyökumppaneiden, kohderyhmän ja sidosryhmien edustajista. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. 10

11 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa ja arviointia toteutetaan vertaamalla toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Projektipäällikkö vastaa projektin kehittämis- ja toimintaprosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioimisesta ja raportoi projektin toteutumisesta oman projektinsa johtoryhmälle. Projektin prosessiarvioinnilla arvioidaan toimintaa, jolla tuloksia pyritään saamaan aikaan. Arvioinnilla lisätään tietoisuutta nykytilanteesta, tehdyistä valinnoista ja etenemisvaihtoehdoista. Systemaattisesti kerätyn seurantatiedon, palautteen ja reflektion pohjalta tehdään johtopäätöksiä, joita hyödynnetään projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Prosessiarviointi kohdistuu myös kehittämistoimenpiteiden tuottamiin tuloksiin ja tuotoksiin. Arvioinnissa huomioidaan sekä tavoitellut että odottamattomat tulokset ja vaikutukset. Projektin toiminnan prosessiarviointia toteutetaan koko projektin elinkaaren ajan itsearviointina projektityöryhmässä, johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. Tapauskohtaisella arvioinnilla (projektin asiakkaat, jotka suuntautuvat yksilöllisille työurille projektin avulla sekä kotipalveluiden tuottajat) tuotetaan tietoa tukimuotojen vastaavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tuetun työn organisointimuotojen toimivuudesta. Arviointitietoa kerätään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä havainnoinnin, lomakekyselyjen, haastatteluiden, keskusteluiden ja projektidokumenttien (esim. muistiot, asiakastilastot) avulla. Projektin seuranta ja arviointi dokumentoidaan vuosittain laadittaviin toimintasuunnitelmiin (sisältää arviointi-, tiedottamis- ja viestintä-, juurruttamis- sekä riskienhallintasuunnitelman) ja väliraportteihin. Työelämän päämies-projektin projektisuunnitelma kirkastetaan projektin alkaessa yksityiskohtaisemmaksi toimintasuunnitelmaksi. Säätiössä toteutetaan projektien jälkiarviointia projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Kaksi vuotta Työelämän päämies-projektin päättymisen jälkeen arvioidaan työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen juurtumisen pysyvyyttä ja laajuutta. Jälkiarvioinnin tulokset raportoidaan RAY:lle. 8 RISKIEN HALLINTA Projektin riskejä hallitaan ja johdetaan etukäteisarvioinnilla (Liite 1). Riskien hallinnan tarkoituksena on selvittää ne seikat, jotka voivat vaikeuttaa projektin etenemistä ja tavoitteisiin pääsemistä. Ne kohdistuvat joko projektin toimintaan tai projektin lopputulokseen. Riskienhallinnan avulla pyritään välttämään ja pienentämään toteutuneiden riskien mahdollisia vaikutuksia. Projektin riskienhallinta koostuu riskien tunnistamisesta, riskiluokituksesta (riskien todennäköisyys ja vaikutus), ehkäisevistä ja korjaavista toimenpiteistä, sekä uudelleentunnistamisesta. Riskienhallintadokumentin ylläpitämisestä vastaa projektipäällikkö. Projektin toimintasuunnitelmaan projektipäällikkö toteuttaa riskien alustavan tunnistus- ja arviointivaiheen. Riskienhallintasuunnitelmaa täydennetään ensimmäisessä projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän kokoontumisessa ja alkuvaiheen suunnitelma saatetaan valmiiksi projektityöryhmän kanssa. Riskien tunnistaminen ja uudelleenarviointi suoritetaan projektityöryhmässä aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Tilannetta seurataan ja siitä informoidaan myös projektin johto- ja ohjausryhmän palavereissa. 11

12 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Projektille laaditaan viestintäsuunnitelma projektin alkuvaiheessa. Sen tarkoitus on tukea projektin tavoitteiden toteutumista. Hyvällä tiedottamisella rakennetaan luottamusta rahoittajaan ja yhteistyöverkostoihin. Sillä varmistetaan johdonmukainen ja tehokas viestintä projektin toiminnan laadusta, kehittämiskohteista, vaiheista ja tuloksista kaikille projektin toteutumisen kannalta tärkeille tahoille. Viestinnän tavoitteena on myös edistää projektin tulosten laajamittaista hyödyntämistä. Suunnitelma toimii työvälineenä projektitiimille ja projektin eri osapuolille. Viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän kohderyhmät, toimenpiteet ja aikatalutuksen sekä vastuutahot. Projektin viestinnässä noudatettavat periaatteet ovat Viestintä on avointa, aktiivista, oikea-aikaista ja sisällöltään totuudenmukaista Viestinnän vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti Viestinnässä noudatetaan sosiaali- ja terveysalan tiedonhallinnan lainsäädäntöä ja ohjeistusta Viestinnässä käytetään apuna yhteistyötahojen viestintäkanavia Viestinnän sisältö mukautetaan eri kohderyhmien toiveisiin ja tarpeisiin Viestintä on osa projektin juurruttamista Projektin viestintä jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Sisäisen viestinnän kohderyhminä ovat projektin tekijät, projektin johto- ja ohjausryhmät, säätiön hallitus, rahoittaja, hankkeessa mukana olevat asiakkaat ja kunnat. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat järjestöt sekä muut mahdolliset hyödynsaajat, kuten kehitysvamma-alan palvelujen tuottajat, sekä laaja yleisö. Tiedottamista arvioidaan itsearvioinnilla ja sidosryhmäpalautteella kerran vuodessa. Tiedotustoimenpiteistä ja niiden onnistumisesta raportoidaan rahoittajalle väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä. 10 PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN Työelämän päämies-projektissa syntyy seuraavanlaisia tuotoksia ja tuloksia: Kehitysvammaisten henkilöiden lisääntyneet, yksilölliset työuravaihtoehdot Pieksämäen kuntaan vakiintuneet kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen toimintamallit ja tukikäytännöt Jatko-opetukseen vakiintuneet toimintamallit yksilöllisten työurien tukemiselle jatkoopintojen aikana Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen prosessi- ja organisointikuvaukset Opas työpaikalle (vanhustyö ja kotipalvelu) erityistä tukea tarvitsevan henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työyhteisössä Tiedotemalli kotipalvelun asiakkaille erityistä tukea tarvitsevan työntekijän roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä Juurruttamissuunnitelman tarkoitus on edistää projektin tulosten ja tuotosten käyttöönottoa ja pysyvyyttä. Projektissa juurruttaminen nähdään koko sen elinkaaren mittaisena prosessina. Prosessissa ympäristö muokkaa projektin toimintaa ja tulosten ja tuotosten kehittämistä ja toisaalta ympäristöä sopeutetaan ottamaan niitä vastaan. Juurruttamisprosessi jatkuu projektin päättymisen jälkeen. 12

13 Toimintaperiaatteena juurruttamisprosessissa on, että projektin ohella kohderyhmä ja yhteistyötahot ovat osa juurruttamisprosessia. Toiminnassa pyritään yhteisen vision luomiseen vaihtamalla tietoa eri osapuolten odotuksista, tarpeista ja visioista. Eri puolten sitoutumista pyritään edistämään sillä, että he näkevät vision toteutumisen edistävän myös heidän omien tavoitteidensa saavuttamista. Juurruttamisen tasoina ovat emo-organisaatiotaso (Savas), alueellinen taso ja valtakunnallinen taso. Juurruttamisen muotoina ovat puolestaan viestintä, valtavirtaistaminen ja tuotteistaminen. Tulosten ja tuotosten levittämistoimenpiteitä projektin päätyttyä: Työllistymisen toimintamallien ja tukikäytäntöjen organisoimisen prosessikuvaukset sekä työpaikoille suunnatut oppaat jaetaan kuntien ja työpaikkojen edustajille. Tuloksista, toimintamalleista ja työmenetelmistä tiedotetaan/opastetaan Pieksämäen kuntaa ja muita Savon kuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Pieksämäen kunta toimi keskeisenä kumppanina kehittämistyössä ja juurruttaa toimintamallit sekä tukimallit omaan toimintaansa. Lopputuotokset, raportit ja oppaat tuotetaan myös sähköiseen muotoon yleiseen käyttöön. Sähköinen materiaali on saatavilla säätiön www-sivujen materiaalipankista. 13

14 LÄHTEET Ahtela, Jukka 2010: Miksi vammaiset ja osatyökykyiset unohdettiin. Haastattelu Kyvyt käyttöönlehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Ala-Kaihiluoma, Mika 2007: Toimeenpanon ratkaisuja ja arvioinnin haasteita. Kuntoutussäätiö. De Jong, C. & Hoogland, J Support with Care. IASSID World Congress. Montpellie. Luentomoniste Härkäpää, Kristiina 2010: Viivytyksittä työnhakuun. Haastattelu Kyvyt käyttöön-lehdessä 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. Me Itse ry:n julkilausuma ihmisoikeuksista. Vuosikokous Saatavissa: Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 selkokieli. Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki. Saatavissa osoitteessa: Varanka, Marjatta 2010: Pidemmät työurat vammaisille. Kyvyt käyttöön-lehti 1/2010. Vajaakuntoisten työllistymisen edistämissäätiö. 14

15 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES- projektin riskienhallinnan vaiheet Jokaisesta riskistä määritellään riskin kuvaus, riskin hallintakeinot, riskin todennäköisyys ja vakavuus asteikolla 1-5. Riskin kokonaisvaikutus projektille saadaan kertomalla nämä kaksi arvioitua lukua keskenään, jolloin eri riskit saadaan vertailukelpoisiksi keskenään asteikolla 1 (pienin arvo) -25 (suurin arvo) Riskin todennäköisyys on arvioitu asteikolla: 1 = riski ei ole todennäköinen 2 = todennäköisyys on pieni 3 = todennäköisyys on keskisuuri 4 = todennäköisyys on suuri 5 = riski on erittäin todennäköinen Riskin vakavuus on arvioitu asteikolla: 1 = ei aiheuta suurempia haittoja projektin toiminnalle, resursseille tai aikataululle 2 = aiheuttaa lieviä haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 3 = aiheuttaa melko paljon haittoja projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle 4 = aiheuttaa suuria vaikeuksia projektin toiminalle, resursseille ja aikataululle, vaikeuksia projektin läpiviemisessä 5 = projektin toiminta / jatkuminen on vaakalaudalla RISKI 1: Projektille asetetut tavoitteet eivät toteudu suunnitellussa aikataulussa Todennäköisyys 2 (kevät 10) Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Aikataulusuunnitelma (projektin toiminnan jako perustehtäviin, tehtävien etenemisen seuranta, projektin toteutumiseen liittyvien ongelmien ajoissa havaitseminen, aikataulun joustavuus lukuun ottamatta suuria poikkeamia, arviointisuunnitelman mukainen seuranta ja arviointi) RISKI 2: Käytetyt toimintamenetelmät eivät tue tavoitteisiin pääsemistä Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Käytettyjen toimintamenetelmien laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen (yksilökeskeisyyden korostaminen, projektityöryhmän oman osaamisen yhdistäminen eri yhteistyötahojen asiantuntijuuteen) 15

16 RISKI 3: Yhteystyökumppanit eivät ole yhteistyöhaluisia Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektissa kehitettävien työllistymisen toimintamallien suunnittelu yhteistyössä projektin alusta lähtien RISKI 4: Asiakkaiden määrä ei ole sopiva (liian paljon, liian vähän) Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin asiakkaita (jatko-opintoja suorittavia kehitysvammaisia henkilöitä) voidaan lisätä asteittain RISKI 5: Projektiin sidoksissa olevilla toimijoilla on erilaiset intressit ja näkemykset projektista ja sen tavoitteista Todennäköisyys 2 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 6 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektin vaatimusmäärittely ja rajaus sen alkuvaiheessa (projektiin osallistuvien ja sitä lähellä olevien tahojen tiedottaminen, mahdollisten uusien tehtäväkokonaisuuksien mukaan ottaminen harkinnanvaraisesti projektille saadun hyödyn perusteella). Tavoitteiden kirkastaminen ja määrittely yhdessä projektin alusta lähtien. RISKI 6: Projektin työntekijä sairastuu tai vaihtuu Todennäköisyys 3 Vakavuus 3 Kokonaisvaikutus 9 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Projektitiimin jäsenten välinen tehokas tiedottaminen ja tehtävien hajauttaminen. RISKI 7: Projektin budjetti ylittyy Todennäköisyys 1 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 4 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Talouden säännöllinen seuranta, sisällön päivittäminen projektin toiminnassa esille nousseita kehittämistarpeita vastaavaksi. 16

17 RISKI 8: Projektin tulosta ei osata kuvata niin, että sidosryhmät voivat hyödyntää sitä omassa toiminnassaan Todennäköisyys 2 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 8 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Säännöllinen vuorovaikutus projektiin osallistuvien tahojen kanssa. Projektin toiminnan suunnittelu / aikataulutus työllistymisen tukimallin testaamiselle ja projektin keskeisten tulosten ja tuotosten hyödyntämisen varmistamiseksi RISKI 9: Projektin lopputulosta / tuotoksia käyttävien organisaatioiden määrä jää tavoiteltua pienemmäksi. Todennäköisyys 3 Vakavuus 4 Kokonaisvaikutus 12 Varautuminen ja vastatoimenpiteet Juurrutussuunnitelman mukainen koulutus, tiedotus ja konsultointi (toiminnan hyödyn perustelut, sitouttaminen / kuntien päättäjät), luotavan mallin joustavuus (projektin aikaresurssien keskittäminen) 17

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen

Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen Työelämän päämies-projekti Toimintasuunnitelma Savon Vammaisasuntosäätiö 09/2013 Milla Ryynänen 19 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT 3 2. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ 3 2.1. Asiakkuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot