TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA Kirsi Ruutala/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA 2012-2016. Kirsi Ruutala/31.5.201"

Transkriptio

1 TEPA Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut PROJEKTISUUNNITELMA Kirsi Ruutala/

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Avoterveydenhuollon palveluista puuttuu toimintamalleja ja osaamista kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin vastaamiseen Terveydenhuollon kokonaisvastuu Kokonaisvaltainen palvelusuunnittelu ja yhteistyö palveluiden järjestäjien kesken Päätöksenteon, ymmärtämisen ja kommunikaation tukeminen sekä muu avustaminen terveydenhuoltopalveluissa Mielenterveyspalvelut Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Uuden terveydenhuoltolainsäädännön lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja vammaispalveluiden järjestämiskäytännöt Valtakunnallisen vammaispalveluiden kehittämishankkeen kokemusten hyödyntäminen (KASTE ) ETEVA-kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 9 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteet Projektin toteutus 10 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET Projektin kohderyhmät Projektin tavoiteltavat vaikutukset 12 4 TYÖMENETELMÄT Konsultoiva sairaanhoitaja-toimintamalli (Community Nurse) Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Kumppanuuskehittäminen Vertailuoppiminen 14 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT Henkilöstö ja vastuualueet Toimitilat ja talous 15 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS Projektin johtaminen ja hallinto Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät 17 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI 20 8 RISKIEN HALLINTA 21 9 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ PROJEKTIN TUOTOKSET, TULOKSET JA NIIDEN JUURRUTTAMINEN 22 LÄHTEET LIITE 1: TEPA-projektin vaiheistus LIITE 2: TEPA-projektin riskienhallintasuunnitelma LIITE 3: ISO:n Etelä-Savon Vammaisfoorumin julkilausuma

3 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT TEPA projektissa edistetään kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittymistä. Laitosasumisen vähenemisen yhteydessä kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon järjestämiselle ei ole olemassa sovittuja käytäntöjä. Projektissa luodaan palvelumalleja terveydenhuollon avopalveluiden toteuttamiselle. Ylä-Savon ja Mikkelin seudun kuntien vammaispalvelutyöntekijät sekä Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Etelä-Savon Vammaisfoorumi ovat toimineet aloitteentekijöinä projektin käynnistämisessä. Lähtökohta on hyvä yhteistyössä kehitettävien toimintamallien juurruttamisen näkökulmasta. Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa ja toimintayksiköissä asuvien henkilöiden kokemukset terveydenhuollon palveluiden toimivuuden haasteista ovat vahvistaneet tahtotilaa projektin toteuttamiseen Savaksen hallinnoimana. Projektissa kehitettävät toimintamallit juurrutetaan Savon alueella käytännöiksi edistämään kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelujen toteutumista Avoterveydenhuollon palveluista puuttuu toimintamalleja ja osaamista kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin vastaamiseen Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto on hoidettu näihin päiviin saakka pääsääntöisesti erityishuollossa. Tällä hetkellä vain 5% kehitysvammaisista henkilöistä asuu laitoksessa, kuitenkin perusterveydenhuolto järjestetään useimpien henkilöiden osalta erityishuollon toimesta. Erityishuollon palvelut voivat sijaita hyvinkin etäällä kotikunnista ja erillään kotikunnan toteuttamista peruspalveluista. Kehitysvammaisten ihmisten kannalta on tärkeää, että terveydenhuollon palveluja on mahdollista saada lähellä omaa asuinpaikkaa. Monet kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat terveydenhuollon erikoisosaamista ajoittain tai tietyyn ongelmaan toistuvasti. Tällöin on tärkeää, että he välttyvät pitkiltä ja raskailta usein toistuvilta matkoilta erikoispalveluita järjestäviin toimintayksiköihin. Suuntauksena on, että kunnat vähentävät erityishuoltolaitosten toteuttamien terveydenhuoltopalveluiden käyttöä ja pyrkivät palvelemaan kunnassa asuvat kehitysvammaiset henkilöt oman kunnan palveluiden kautta. Hoidon suunnittelu ja toteutus vaatii yhteistyötä kehitysvammaisen henkilön, perheen tai muun lähipiirin sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. Kuntien avohuollon kentällä ei ole kehittynyt riittävästi toimintamalleja tai hoitokäytäntöjä, jotka palvelisivat kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita. Avohuollon palveluissa ei myöskään ole kehittynyt riittävää osaamista kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kohtaamiseen tai erityistarpeisiin vastaamiseen. Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa asuvien henkilöiden, heidän läheistensä sekä työntekijöiden kokemuksia kehitysvammaisten henkilöiden haasteista terveydenhuollon palveluiden käyttäjinä on koottu sitaatteihin alla oleviin kappaleisiin. 3

4 Terveydenhuollon kokonaisvastuu Kehitysvammaisen henkilön hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvastuu on hajallaan. Savon alueella koetaan haasteena, ettei avohuollossa ole lääkäriä, joka ottaisi vastuun palveluasumisen piirissä olevien kehitysvammaisten terveys- ja mielenterveyspalvelujen hoidosta (ISO:n Etelä-Savon Vammaisfoorumin julkilausuma , Liite 3). Monilla kehitysvammaisilla henkilöillä voi olla useita pitkäaikaissairauksia. Näissä tapauksissa asiakkaalla saattaa olla 3-4 lääkäriä, jotka vastaavat jokainen omalta erikoisalaltaan potilaan hoidosta, mutta kokonaisvastuu kehitysvammaisen potilaan hoidosta tai esimerkiksi lääkityksestä ei kuulu kenellekään. Usein omalääkärikontakti puuttuu kokonaan. Kun palveluiden keskittyminen erityishuoltoon vähentyy, yhä harvemmalla kehitysvammaisella henkilöllä on kehitysvamma-alalle kouluttautunut lääkäri avoterveydenhuollossa. Tällöin kehitysvammaisen henkilön somaattisten vaivojen hoito jää satunnaisten kontaktien ja päivystykäyntien varaan. Pitkäaikaissairauksien osalta asiakas on erityishuollon terveyspalvelujen piirissä, ja asiakkaan kokonaisterveystila jää arvioimatta. 60-vuotiaan kehitysvammaisen henkilön terveydentila on heikentynyt nopeasti. Hänen perussairautensa kontrolloidaan keskussairaalassa. Muuten hän asioi terveyskeskuksessa ja kehitysvammapoliklinikalla. Yleistilan heikentyessä ongelmana on, ettei mikään taho ota kokonaistilanteeseen kantaa, vaan kukin huolehtii ns. heille kuuluvista ongelmista Kokonaisvaltainen palvelusuunnittelu ja yhteistyö palveluiden järjestäjien kesken Kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutusarviot ja suunnitelmat toteutetaan edelleen usimmiten erityishuollon toimesta poliklinikoilla tai laitoksessa, joka sijaitsee kaukana kehitysvammaisten henkilöiden omasta kotikunnasta. Kehitysvammainen henkilö voi esimerkiksi joutua hakemaan useiden satojen kilometrien päässä sijaitsevalta kehitysvammapolklinikalta lausuntoa apuvälineisiin tai hoitotukeen. Toisissa kunnissa kehitysvammaisten henkilöiden hoito ja kuntoutus on jo keskitetty kotikunnan avoterveydenhuoltoon. Kehitystä on edesauttanut kehitysvammaisten lisääntynyt muutto laitoksista omissa kotikunnissa sijaitseviin palvelukoteihin ja muihin asumismuotoihin. Tiedon ja käytäntöjen puutteellisuus kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeista ja palvelumuodoista voi kuitenkin johtaa epätarkoituksenmukaiseen ja epätaloudelliseen palveluiden suunnitteluun. Asumispalveluyksiköiden ja terveydenhuollon työnjako on myös usein jäsentymätöntä. Jotta kehitysvammaisen henkilön palvelut saadaan järjestettyä asianmukaisesti ja viivytyksettä, tarvitaan saumatonta yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden järjestäjien välillä. Yhteistyön toteuttaminen vaatii toimiakseen selkeitä ja asiakaslähtöisiä palveluiden suunnittelukäytäntöjä ja konkreettisia ohjeita. Kehitysvammainen henkilö voi käyttää samanaikaisesti useita eri palveluita ja ne voi olla kirjattuna useisiin eri suunnitelmiin (esim. varhaiskasvatus-,hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma). Kehitysvammaisen henkilön läheiset voivat tällä hetkellä joutua viranomaisen rooliin koordinoimaan palveluita tai seuraamaan suunnitelmien toteutumista. Palveluiden suunnittelussa kehitysvammainen henkilö tulee ymmärtää kumppanina.keskeistä on henkilön oman äänen ja arjen perspektiivien huomioiminen sekä osallisuuden varmistaminen. Kehitysvammaisen henkilön täytyi lähteä hakemaan tukikenkiä varten lausuntoa yli sadan kilometrin päässä sijaitsevasta kuntoutuslaitoksesta, koska terveyskeskus ei myöntänyt lausuntoa. Jos henkilö tarvitsisi esim. kotisairaanhoidon palveluita (esim. vaikeat haavahoidot), niitä ei tarjota, koska henkilö asuu palvelukodissa. Kehitysvammaisten henkilöiden palvelukodeilla ei ole terveydenhuollon toimilupaa. 4

5 Kehitysvammainen henkilö ohjattiin illalla palvelukodista ensiapuun keuhkokuumeen ja vaikean astman vuoksi. Jatkuvaa terveydentilan valvontaa vaativa asiakas haluttiin kuitenkin palauttaa yöllä palvelukotiin sairaalapaikkojen vähyyden vuoksi. Palvelukodissa on vain yksi työntekijä yöllä valvomassa 14 muuta henkilöä. Muistisairautta sairastavan kehitysvammaisen henkilön yleistilanne heikkeni nopeasti palvelukodissa. Kehitysvammapoliklinikalle pääsy olisi ollut mahdollista kahden kuukauden kuluttua. Henkilö vietiin lopulta päivystysvastaanotolle, koska palvelukodin miehityksellä ei pystytty vastaamaan hoidon tarpeeseen (lääkityksestä ja ravinnosta kieltäytyminen). Oli vaikeaa perustella, miksi palvelukodissa ei pystytä tässä tilanteessa ottamaan vastuuta henkilön terveydentilasta. Lopulta henkilö sai jäädä sairaalaan ja myöhemmin perusterveydenhuollon hoitoon Päätöksenteon, ymmärtämisen ja kommunikaation tukeminen sekä muu avustaminen terveydenhuoltopalveluissa Kehitysvammaisilla henkilöillä on usein vaikeuksia ymmärtämisessä, kommunikoimisessa ja oppimisessa. Heidän on saatava tukea päätöksentekoon ja vaikeaselkoisten asioiden havainnollistamiseen. Tämä on edellytys terveydenhuoltohenkilöstön antaman informaation ymmärtämiselle ja päätöksenteolle omaa terveyttä koskevissa asioissa. Tällä hetkellä kehitysvammaisen henkilön ei ole mahdollista päästä avoterveydenhuollon palveluissa esimerkiksi psykologin vastaanotolle, koska vaihtoehtoisesti kommunikoivaa henkilöä ei pystytä auttamaan. Myös selkokielinen materiaali terveydestä ja terveyden edistämisestä on puutteellista tai sitä ei ole saatavissa lainkaan. Kehitysvammaisten hammashoidon järjestäminen avohuollossa koetaan haasteelliseksi. Vammaisuutensa vuoksi kehitysvammaisten henkilöiden hammashoito on usein vaikeaa, ja tarvitaan eritysratkaisuja (mm. esilääkitys, nukutus). Tällä hetkellä hammashoidon tarpeessa oleva kehitysvammainen henkilö joutuu usein 1-2 viikon laitosjaksolle erityishuoltoon hammashoidon toteuttamista varten eritystarpeiden vuoksi. Sama tilanne on esim. gynegologisten tutkimusten ja muun ennaltaehkäisevän terveyden seurannan osalta. Nykyiset hoitokäytännöt eivät ole tarkoituksenmukaista, inhimmillisiä eivätkä taloudellista. Kehitysvammainen henkilö tarvitsee tukihenkilön tai avustajan tutkimusten ja hoidon aikana. Terveydenhuollossa täytyy pystyä palvelemaan myös sellaiset vaikeasti vammaiset henkilöt, jotka tarvitsevat paljon tukea ja avustamista. Autistinen henkilö hakee lääkärintodistusta terveyskeskuksesta. Häntä jännittää ja pitkä odottaminen hermostuttaa. Kommunikaatio ei suju, eivätkä työntekijät tiedä miten suhtautua autistiseen henkilöön. Henkilö sidotaan lepositeillä sänkyyn odottamaan lääkärintodistusta. Kaikki vaikeammat hammashoitotapaukset hoidetaan aina KYS:ssa nukutuksessa, vaikka oikeanlainen esilääkitys ja seuranta riittäisivät. Papa-näytteitä ei oteta lainkaan jos otetaan, niin nukutuksessa Kehitysvammaista henkilöä ei hyväksytty ehkäisyneuvolan tarkastukseen, koska kehitysvammaisuuden vuoksi hän ei todennäköisesti koskaan tule olemaan yhdynnässä. Ehkäisyneuvolasta painotettiin, että kehitysvammaisen henkilön tulisi itse varata aika ehkäisyneuvolaan, vaikka hän ei tähän kykene. Laboratoriokäynnillä kehitysvammaiselle henkilölle tarjottiin tarroja hyvin suoritetun kokeen oton jälkeen. Varmaan aika harvalle tavan aikuiselle tarjotaan tarroja verikokeen jälkeen. Missä vaiheissa kehitysvammainen henkilö tarvitsisi terveyspalveluiden ohella tai tueksi sosiaalipalveluita, kuka näiden järjestämisestä vastaa? 5

6 Mielenterveyspalvelut Tutkimusten mukaan kehitysvammaisilla henkilöillä on 3-5 kertainen määrä mielenterveysongelmia ei-kehitysvammaisiin verrattuna (www.verneri.net). Kehitysvammaisuuteen liittyvät ymmärtämisen ja kommunikaation rajoitukset sekä ajatuksen ja käyttäytymisen erityispiirteet vaikeuttavat kehitysvammaisen henkilön psykiatrista arviointia. Kehitysvammaiset henkilöt, joilla on psykiatrinen diagnoosi voivat jäädä tällä hetkellä kokonaan vaille hoitoa avohuollossa. Akuutteihin kriisitilanteisiin kehitysvammaiset henkilöt joutuvat hakemaan apua erityishuollon palveluna, kaukaa kotoa sijaitsevista laitoksista. Perusterveydenhuollossa ei pystytä arvioimaan kehitysvammaisten psyykelääkitystä tai ottamaan siitä kokonaisvastuuta. Kehitysvammaisen asiakkaan voinnin kriisiytyessä avohuollosta puuttuu psykiatrian erityisosaaminen, mikä varmistaisi asiakkaan oikeuksien toteutumisen kriisin aikana (esim. suojatoimenpiteet). Tämä vuoksi asiakas joutuu usein laitoshoitoon kriisin hoitamiseksi. On epäinhimmillistä ja taloudellisesti kallista toteuttaa pelkästään lääkityksen seurantajaksoja laitoksissa. Avopalveluiden toimintakäytäntöjen kehittämisellä voitaisiin muuttaa kehitysvammaisten arki sujuvammaksi ja inhimillisemmäksi. Lähipalvelut olisivat myös taloudellisesti tehokkaampi vaihtoehto. Kriisitilanteissa ei vaihtoehtoisesti kommunikoiva saa apua, eikä paikkakunnalla ole erityisosaajaa kehitysvammaisille epilepsia, psyyke ja mielialalääkehoidon erityisosaaminen puuttuu. Päiväaikaan vammaiset henkilöt ohjautuvat kuntoutuskeskukseen terveyskeskuksen kautta. Yöaikaan ja viikonloppuisin on mahdotonta löytää väliaikaisia tai konsultaatiopalveluita, koska kuntoutuslaitoksessa ei ole tällaisia päivystyspalveluita Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi Valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Kuntaliitto toteuttavat ohjelmaa kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (vv ). Asumisohjelman periaatteiden mukaisesti vammaisilla ihmisillä on oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muillakin ihmisillä. Asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa laitoksista ja lapsuudenkodeista muuttaville kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, johon kuuluu esteetön ja toimiva asunto sekä riittävät, yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut ja tuki. Valtioneuvoston periaatepäätös on rakentaa kehitysvammaisille henkilöille vuosittain 600 uutta asuntoa, vuoteen 2015 mennessä 3600 asuntoa. Samalla nykyisiä kehitysvammaisten laitoshoitopaikkoja vähennetään. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuonna 2015 koko maassa olisi 500 laitoshoitopaikkaa. Asumisohjelmassa painotetaan laitospaikkojen vähentämisen suunnitelmallista ja hallittua toteuttamista. Samanaikaisesti on parannettava kuntoutuksen, hoidon, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muun asumisen tuen määrää ja laatua. Vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kunnat ovat avainroolissa asumisohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Vammaisten henkilöiden palveluiden perustavoitteen on säilyttävä ensisijaisena, olipa kunnan palveluiden järjestämismuoto mikä tahansa. 6

7 Asumisen laitosmaisuuden vähentyessä avohuollon olisi kehityttävä palvelemaan kehitysvammaisia, omista kodeistaan käsin palveluita käyttäviä kehitysvammaisia asiakkaita laajemmin ja uusilla työtavoilla. TEPA-projektin tarkoituksena on edistää asumisohjelman toteuttamista ja avohuollon toimintamallien kehittymistä Suomen perustuslaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomen perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella (esim. vammaisuus tai terveydentila). Suomen allekirjoittaman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25 artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Terveydenhuoltopalvelut on myös järjestettävä mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhteisöjä. Sopimusosapuolet ovat sitoutuneet toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen terveydenhuoltopalveluiden saatavuuden vammaisille ihmisille, terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien. TEPA-projektissa edistetään perustuslain ja YK:n yleissopimuksen periaatteiden toteutumista kehitysvammaisia henkilöitä palvelevien avoterveydenhuollon toimintamallien kehittämistyössä Uuden terveydenhuoltolainsäädännön lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan Uudistuksen lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Tähän pyritään mm. antamalla asiakkaalle mahdollisuus valita hoitopaikkansa, takaamalla palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja parantamalla hoidon laatua. Käytännössä vastuu sairauksien kokonaishoidosta säilyisi perusterveydenhuollossa, asiakkaan omalla terveyskeskuksella, ja erilaisia palveluita saisi omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Lainsäädännön uudistus edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroimista toisiinsa ja eri alojen tiiviimpää alueellista yhteistyötä. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa on kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuolto säädetty erityishuoltoon kuuluvaksi palveluksi. Tähän saakka kehitysvammaisten henkilöiden perusterveydenhuolto on järjestetty suurelta osin erityishuollon toimesta. Kehitysvammahuollon erityisestä terveydenhuollosta ollaan asteittain luopumassa ja siirrytään terveydenhuoltolain säätämien palveluiden asiakkuuksiin. TEPA-projektin tarkoituksena on selkiyttää eri lakien velvoittavuutta, ensisijaisuutta ja lakien soveltamisen toimivia käytäntöjä terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Kehitysvamma saatetaan kuntien terveydenhuollon toimintakäytännöissä tulkita virheellisesti sairaudeksi, jonka vuoksi perusterveydenhuollon palvelut ja kansalaisten ns. normaalit palvelut evätään. Kehitysvamma täytyisi ymmärtää henkilön ominaisuudeksi, joka täytyy huomioida terveydenhuollon palvelukäytännöissä. Terveydenhoito ja erikoissairaanhoito ovat kehitysvammaiselle ihmiselle yhtä tärkeitä asioita kuin muillekin ihmisille. Ne ovat osa palveluiden ja tukitoimien kokonaisuutta, jota kehitysvammaiset tarvitsevat selviytyäkseen päivittäisessä elämässään. 7

8 Kehitysvammaisen henkilön kannalta on oleellista, että kehitysvammaisuuteen liittyvää osaamista löytyy kaikilta terveydenhuollon eri tasoilta, niin perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta kuin erityistason sairaanhoidostakin. TEPA-projektisssa luodaan toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä näiden toimijoiden välille. Yhteisen konkretisointityön kautta kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltopalveluiden saatavuus ja terveydenhuoltolain toteutuminen voidaan varmistaa Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja vammaispalveluiden järjestämiskäytännöt Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta suunnitteleva työryhmä luovutti loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle Kuntarakenne on merkityksellinen sosiaalija terveydenhuollon järjestämisessä. Työryhmä ehdottaa vaihtoehtoisia malleja, joiden kautta kansalaisten perusoikeudet kuten yhdenvertaisuus ja asiakaskeskeisyys sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus voisivat toteutua. Vaihtoehtoisissa malleissa kuntien määrä on erilainen riippuen perus- ja erityispalveluiden toteuttamistavoista ja -alueista. Kaikissa malleissa säädettäisiin kansallisesti keskitettävien tehtävien hoitamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista koskevat uudistukset on työryhmän mukaan toteutettava samanaikaisesti. Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluiden järjestämistapojen ja -mallien määrittely liittyy keskeisenä haasteena sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen. Valtiontalouden tarkastusviraston antaman tiedotteen mukaan lainsäädännön hankaluudet ja keskushallinnon epäselvät linjaukset ovat vaikeuttaneet kehitysvammapalveluiden järjestämistä ja kehittämistä kuntasektorilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras-hanke) on vaikuttanut vammaispalveluiden järjestämis- ja tuottamistapoihin heikentämällä kuntien ja erityishuoltopiirien sitoutumista muutokseen. Tämä on johtanut hajanaisiin yhteistoiminnan käytäntöihin. Kuntien ja erityishuoltopiirien on ollut lähes mahdotonta suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti tilanteessa, jossa lainsäädännön ratkaisut ovat avoinna ja palveluiden rakenteen kehittämisen suunta määrittelemättä. Valtion tarkastusviraston näkemyksen mukaan kehitysvammaisten palveluiden saatavuuden, laadun ja jatkuvuuden turvaamisen tulisi olla kehittämistyössä keskeisellä sijalla. TEPA-projekti on osaltaan edistämässä tätä tehtävää Savon alueella Valtakunnallisen vammaispalveluiden kehittämishankkeen kokemusten hyödyntäminen (KASTE ) Valtakunnallinen vammaispalveluiden kehittämishanke uudistaa vammaispalveluja kaikkiaan yhdeksän toimijan yhteistyönä. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen Kastekehittämisohjelmaan ja se toteutetaan Kehittäminen perustuu palvelunkäyttäjien tarpeisiin. Mukana vammaispalvelujen uudistamistyössä ovat Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä, Kainuun maakunta kuntayhtymä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Kårkulla samkommun, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Vaalijalan kuntayhtymä. Hankkeessa on viisi kehittämisteemaa: Palvelurakenteiden kehittäminen Palveluohjaus ja -suunnittelu Yksilöllinen asuminen Henkilökohtainen apu Osaamisen vahvistaminen 8

9 Erityisesti Etevan kuntayhtymän ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimivien alueellisten kehittämishankkeiden tavoitteena on vammaisten terveydenhuollon palveluiden kehittäminen. TEPA-projektin suunnittelussa on hyödynnetty Etevan ja PirkanmaanKaste-hankkeiden kokemuksia. Näiden projektien kehittämiskokemuksia hyödynnetään TEPA-projektin aikana ETEVA-kuntayhtymä Etevan kuntayhtymän alueelle sijoittuvassa hankkeessa (Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät- ja Kanta-Häme) tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalli kehitysvammaisten henkilöiden psykiatristen sairauksien ja ongelmien hoitamiseen. Projektin lähtökohtana on, että kehitysvammaisten psykiatrinen hoito on syytä keskittää kehitysvammaisuuteen perehtyneille työryhmille, joilla olisi mahdollisuus konsultaatiotukeen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Eteva-kuntayhtymässä on käytössä konsultoiva sairaanhoitaja-toimintamalli, jossa somaattisen hoitotyön koordinoijana ja palveluohjaajana toimii asiaan perehtynyt sairaanhoitaja. KASTE-projektin aikana vastaavaa toimintamallia pilotoidaan kehitysvammaisten henkilöiden psykiatrisiin palveluihin Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on vastannut vuodesta 2010 alkaen alueen kehitysvammahuollosta. Alueelle sijoittuvalla KASTE-projektilla on keskeisenä tavoitteena kehitysvammaisten avoterveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen ja palvelupolkujen luominen. Projektissa selvitetään kehitysvammasiten henkilöiden palveluvastuut kuntien peruspalveluiden, kehitysvammapoliklinoiden ja vaativan erikoissairaanhoidon yksiköiden välillä. Projektin aikana on esitetty jatkokehittämiskohteena konsultoiva sairaanhoitajatoimintamallin pilotointia kehitysvammaisten palveluiden koordinoimiseksi ja asiakkaan tukemiseksi muuttuvassa palveluviidakossa. 9

10 2 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 2.1. Projektin tavoitteet Kehitysvammaisten avohuollon terveyspalvelujen kehittämiseen liittyvän projektin tarkoituksena on kehittää ja edistää kehitysvammaisen henkilön asemaa terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä. Ihannetilanteessa kehitysvammaisella henkilöllä on yhdenmukaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Toiminnallisina tavoitteina on - perehdyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaamaan kehitysvammaisia kuntalaisia. - pilotoida konsultoiva sairaanhoitaja toimintamallia (Community Nurse) kehitysvammaisten avoterveydenhuoltoon. - saada aikaan toimivia, asiakaslähtöisiä ja poikkihallinnollisia kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelumalleja Projektin toteutus Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella (projektin elinkaarelle esitetty vaiheistus liitteenä n:o 1): Kartoitukset ja tiedon hankkiminen o Kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä äänen kuuleminen terveyspalveluihin liittyvistä tarpeista, odotuksista ja asemasta. Kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluiden nykyisten toimintamallien hyvien käytäntöjen ja toimivuuden esteiden kartoittaminen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Verkostoituminen o Yhteistyöverkostojen sitouttaminen. Projektin ohjausryhmätyöskentely yksilöllisesti eri toimijoiden kanssa sekä ryhmätasolla. Yhteistyöverkoston koostumuksen arviointi ja täydentäminen tarvittaessa. Yhteistoiminnallinen kehittäminen yhteistyöverkostossa. Projektin tarkempi toimintasuunnitelma vahvistetaan, sitä toteutetaan ja arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Toimijakohtaisten ja yhteistoimintaa koskevien tavoitteiden asettaminen. o Nykytilanteen kuvauksen luominen kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta. Järjestelmän toimivuuden esteiden kokoaminen, kehittämiskohteiden määrittäminen ja priorisointi. Tavoiteltavien tulosten ja vaikutusten sekä aikataulun määrittäminen kehittämiskohteille. Tulosten juurruttamisesta sopiminen yhteistyöverkoston eri toimijoiden kanssa. Tuloksellisuusmittareiden luominen vaikuttavuudelle. Jatkuva projektin toimintaprosessien ja tuloksellisuuden arviointi. Kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon palvelupolkujen kehittäminen projektin asiakastyössä o Asiakkaiden etsiminen, pilottiasiakkaiden valitseminen, palveluohjauksellisuus, tutkiva ja kehittävä työote. Konsultoiva sairaanhoitaja-toimintamallin (Community Nurse) pilotoiminen ja kokeilu kehitysvammaisten avoterveydenhuollossa. Tiedottaminen ja kouluttaminen o Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tiedottaminen ja kouluttaminen kehitysvammaisten henkilöiden erityistarpeista hoito- ja palvelutilanteissa. 10

11 Rakenteen luominen, prosessien kuvaaminen, testaaminen ja kokeilu o Mallinnettujen terveydenhuollon toimintakäytäntöjen ja palvelupolkujen rakenteen luominen, toimivuuden kriteerien määrittely, mallien ja palvelupolkujen testaaminen, kokeilu, arviointi, jatkokehittäminen. Mallien hyväksyminen ja vahvistaminen. Toimintakäytäntöjen ja palvelupolkujen prosessien kuvaaminen. Tuotosten laatiminen ja levittäminen o Toimintamallien ja palvelupolkujen kuvausten, ohjeistusten ja oppaiden suunnittelu yhteistoiminnallisesti, laatiminen ja levittäminen pilottialueilla. Toimintamalleista tiedottaminen ja kouluttaminen. Toimintamallien juurtumisen varmistaminen o Terveydenhuollon toimintamallien ja palvelupolkujen käytäntöön juurtumisen varmistaminen. Mallien kirjaaminen tarvittaviin sopimuksiin, suunnitelmiin, oppaisiin ja toimintaohjeisiin. 11

12 3 PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA TAVOITELTAVAT VAIKUTUKSET 3.1. Projektin kohderyhmät Välittömät hyödynsaajat: Savon alueen kehitysvammaiset henkilöt, jotka käyttävät avoterveydenhuollon palveluita. Välilliset hyödynsaajat: Savon alueen avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, erityishuollon ja vammaispalveluiden työntekijät sekä kehitysvammaisten henkilöiden läheiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja yhteiskunta Projektin tavoiteltavat vaikutukset Kehitysvammaiset henkilöt Inhimillisempi, yhdenvertaisempi ja tasa-arvoisempi kohtelu terveydenhuollon palveluiden käyttäjänä Mahdollisuus löytää tarvittavia ja tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluita oikea-aikaisesti ja mahdollisimman lähellä omaa yhteisöä Mahdollisuus tulla ymmärretyksi ja saada tarvittavaa informaatiota terveydenhuollon palveluiden käyttäjänä Toimiva yhteistyö kehitysvammaisen henkilön, perheen tai muun lähipiirin, terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. Syrjäytyminen palveluista vähenee ja hyvinvointi lisääntyy. Avoterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden työntekijät Uusien toimintamallien ja työtapojen omaksuminen kehitysvammaisten asiakkaiden kohtaamiseen, osaamisen lisääntyminen. Työnjaon ja vastuiden selkiytyminen kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden järjestämisessä Mahdollisuus palvella kehitysvammaista terveydenhuollon palveluiden käyttäjää laadukkaasti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Kehitysvammaisten henkilöiden läheiset Tiedon saaminen kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon toimivista käytännöistä ja terveydenhuollon työnjaosta Toimiva yhteistyö kehitysvammaisen henkilön, perheen tai muun lähipiirin, terveydenhuollon sekä sosiaalitoimen asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. Läheisten taakka kehitysvammaisen henkilön palveluiden koordinoijana pienenee. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ja yhteiskunta Keinoja voimassa olevan lainsäädännön noudattamiseen palveluiden järjestämisessä Lisääntyvät mahdollisuudet tukea asiakkaiden/kansalaisten hyvinvointia tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti ja asiakaskeskeisesti Uusien avoterveydenhuollon toimintamallien käyttöön saaminen Selkeä työnjako ja toimintamalleja kehitysvammaisten henkilöiden avoterveydenhuollon järjestämiseen Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti Kehitettävien kehitysvammaisten avoterveydenhuollon toimintamallien kautta vastataan vammaispolitiikan, kehitysvammaisten asumisohjelman, perustuslain, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen, uudistuneen terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen asettamiin haasteisiin. Kehitysvammaisten henkilöiden tasa-arvoisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. 12

13 4 TYÖMENETELMÄT TEPA-projektissa käytettävien keskeisimpien työmenetelmien tavoitteena on edistää projektille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Konsultoivaa sairaanhoitaja-toimintamallia, palveluohjausta ja dialogista asiakastyötä sekä yksilökeskeisen suunnittelun periaatteita toteutetaan projektin asiakastyössä. Kumppanuuskehittäminen ja vertailuoppiminen tapahtuvat projektin verkostotyössä Konsultoiva sairaanhoitaja-toimintamalli (Community Nurse) Konsultoiva sairaanhoitaja-toimintamallia on onnistuneesti pilotoitu jo aiemmin kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palveluiden koordinoinnissa ja laadun kehittämisessä. Kokeiluja toiminnasta on mm. Eteva-kuntayhtymässä ja Espoon kaupungissa. Eteva-kuntayhtymässä konsultoivan sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu terveyskartoituskäytännöt, verkostoituminen ja yhteistyö, kontaktiväylänä toimiminen, ohjaaminen ja neuvonta, hoidontarpeen selvitys ja tarvittaessa jatkohoidon suunnittelu sekä asiantuntijana toimiminen terveydenja sairaanhoidollisissa asioissa. Terveyskartoitukset toimivat kommunikaatio- ja yhteistyövälineenä toimijoiden välillä. Kartoituksen avulla pyritään määrittelemään kunnolliset hoitovastuut ja turvataan hoidon jatkuvuus. Ohjaus ja neuvontatehtävä sisältää puhelinneuvontaa, neuvontaa paikan päällä, opetusta, ohjasta ja kouluttamista. Hoidontarpeen selvittämiseen ja suunnitteluun kuuluu mm. jatkohoito-ohjeiden suomentamista sekä toteuttamisen opettamista henkilökunnalle ja asiakkaalle Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö Palveluohjaus ja dialoginen asiakastyö ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaan etua korostavia työtapoja. Palveluohjauksella tarkoitetaan sekä asiakkaan kanssa tehtävää työtä että asiakkaan palvelujen ja tukimuotojen koordinointia ja yhteen sovittamista. Toiminta kohdistuu asiakkaan omien voimavarojen ja sosiaalisten tukiverkostojen huomioimiseen ja se rakentuu asiakkaan ja työntekijän keskinäiselle luottamukselle. Dialogisessa asiakastyössä asiakas nähdään osallistuvana ja aktiivisena vaikuttajana, ei vain passiivisena vastaanottajana. Asiakkaan ja työntekijän välinen suhde on parhaimmillaan kahden erilaisen asiantuntijan tasavertaista yhteistyötä. Se muodostuu yhteiseen asiaan sitoutumisen kautta kumppanuudeksi. Asiakas ja hänen läheisensä ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tuntevat tilanteensa ja pystyvät arvioimaan parhaiten omaa arkitodellisuuttaan, ja sitä kautta esimerkiksi asumisen tuen tarpeitaan Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Yksilökeskeinen suunnittelu YKS (Person Centred Planning, PCP) on työ- ja lähestymistapa, jonka avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. Se perustuu Englannissa vuonna 2001 Terveysministeriön tuottamaan A New Strategy for Learning Disability for the 21st Century julkaisuun. Suunnittelun tavoitteena on parantaa henkilön elämänlaatua ja voimaantumista omassa elämässään, saada henkilön oma ääni ja mielipiteet kuuluviin, sekä lisätä hänen mahdollisuuksiaan osallistua ympäröivän yhteisön toimintoihin. 13

14 YKS- menetelmässä suunnitellaan elämää ja asioita systemaattisesti eri työvälineitä hyödyntäen. Menetelmän työvälineitä ovat muun muassa Oman elämäntavan suunnitelma (ELP, Essential Lifestyle Planning) ja Oma tulevaisuuden suunnitelma (PFP, Personal Futures Planning) Kumppanuuskehittäminen Vertaiskehittämisessä pyritään avoimeen yhteistyöhön ja vuoropuheluun sekä toiminnasta saatuihin kokemusten vaihtoon. Terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyössä kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemia palveluita ja tukea sekä terveydenhuoltopalveluiden toteutumista tarkastellaan eri näkökulmista ja eri tahojen kokemana. Aktiivisessa toisten näkemysten kuuntelemisessa, sekä mielipiteiden vaihdossa eri menettelytavoista ja vaikuttamiskeinoista korostuu verkostoille ominainen yhteistoiminta ja vastavuoroisuus. Vertaiskehittämisen avulla voidaan tietoisesti ja tehokkaasti hyödyntää ja edistää niitä toimintatapoja, jotka on arvioitu asiakkaalle käytännössä hyvää tuottaviksi Vertailuoppiminen Vertailuoppiminen on kehittävän arvioinnin toimintatapa. Sen avulla kartoitetaan oma nykytilanne, määritellään kehittämisen kohde, etsitään onnistuneita tai erilaisia käytäntöjä, joiden toiminnasta voi oppia, tutustutaan näihin käytäntöihin, analysoidaan olennaiset erot omaan toimintaan nähden ja tämän jälkeen määritellään toimintasuunnitelma oman toiminnan muuttamiseksi, tehdään kokeilut ja arvioidaan uuden toimintatavan onnistumista. 14

15 5 PROJEKTIN TOIMINTARESURSSIT 5.1. Henkilöstö ja vastuualueet Projektipäällikkö, , Kuopio Terveydenhuollon korkeakoulututkinto Projektipäällikkö vastaa projektin käytännön toteutuksesta toimeksiannon (projektisuunnitelman) mukaisesti. Laatii tarkemman projektin toimintasuunnitelman ja johtaa sitä. Toimii projektityöntekijöiden esimiehenä sekä ja ohjaa projektitiimiä. Huolehtii dokumentoinnista ja raportoinnista. Huolehtii ohjaus- ja johtoryhmän tapaamisten valmistelusta ja suunnittelusta, sekä vastaa sidosryhmäyhteistyöstä. Laatii/organisoi loppuraportin ja suorittaa projektin päättämisen. Kehittää terveydenhuollon toimintamalleja yhteistyössä aluetyöntekijöiden/konsultoivien sairaanhoitajien, kuntien terveydenhuollon toimijoiden, vammaispalveluiden työntekijöiden, erityishuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa. Aluetyöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja, , Mikkeli Terveydenhuollon korkeakoulututkinto/sairaanhoitajan koulutus Aluetyöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja, , Iisalmi Terveydenhuollon korkeakoulututkinto/sairaanhoitajan koulutus Aluetyöntekijät/konsultoivat sairaanhoitajat toimivat projektin asiakastyön organisoijina ja Community Nurse-linkkityöntekijä toimintamallin pilotoijina kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamalleja kehitettäessä. Toimivat yhteistyössä projektipäällikön ja yhteistyöverkoston kanssa. Kehittämispäällikkö Toimii osa-aikaisesti säätiön hallinnossa/kehittämisyksikössä ja osa-aikaisesti säätiön kehittämisprojekteissa. Projektikonsultointiin resursoidaan 10% työpanos säätiön kehittämisyksikön kautta. Kehittämispäällikkö toimii projektin johtoryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana. Tukee projektin onnistumista tehtävissään ja tavoitteissaan, verkostoistumisessa ja verkostoyhteistyössä sekä tulosten juurruttamisessa. Projektityöntekijöillä on mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja projektin tavoitteellista työskentelyä tukevaan ryhmämuotoiseen työnohjaukseen. Henkilökohtaisten koulutustarpeiden määrittely lähtee projektin tavoitteiden toteutumisen varmistamisesta ja työntekijöiden omista kehittymistavoitteista. Koulutussuunnitelma laaditaan projektin alkaessa ja sitä tarkennetaan projektin edetessä vähintään kerran vuodessa Toimitilat ja talous Hankkeelle vuokrataan toimistotilat projektipäällikölle (Kuopio, 57 kk), Mikkelin aluetyöntekijälle (Mikkeli, 28 kk) ja Iisalmen aluetyöntekijälle (Iisalmi, 24 kk) työntekijöiden toiminta-ajalle. Aloitusvuonna hankitaan kahdelle projektin työntekijälle asianmukaiset toimistokalusteet ja tarvikkeet, tietokone, tulostin sekä puhelin. Vuodelle 2014 on budjetoitu toiselle aluetyöntekijälle kalustomääräraha, mahdollisuuksien mukaan hän voi käyttää säätiön päättyviltä projekteilta vapautuvia kalusteita. 15

16 Projektin toiminta alkaa ja päättyy Viiden vuoden toiminta-aika on perusteltu, jotta kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamallit ja -käytännöt ehditään juurruttaa alueiden käytäntöihin kestävällä tavalla. Projekti rahoitetaan täysin RAY:n avustuksella. Projektin taloussuunnitelma jakautuu vuosien ajalle seuraavasti (1000 ): Toiminnan kulut ja tuotot Yhteensä

17 6 PROJEKTIN ORGANISAATIO JA OHJAUS 6.1. Projektin johtaminen ja hallinto Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuotuisen budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja ja säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Erillisrahoituksella toimivat projektit sijoittuvat Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikköön. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti v ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusita-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savaksen projektitoiminnan johtoryhmän tehtäviä: Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö. TEPA - projektin johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet. Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat. Suuntaa resurssit. Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista. Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta. Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta. Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa. Projektin johtoryhmään kuuluu projektipäällikkö sekä säätiön kehittämispäällikkö ja palvelujohtaja/toimitusjohtaja Projektin yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Seuraavat tahot ovat alustavasti lupautuneet kehittämisyhteistyöhön ja/tai mukaan projektin ohjausryhmätyöhön Ylä-Savo Ylä-Savon sote Vammaispalvelupäällikkö Anna-Liisa Kainulainen Terveystoimen edustaja Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamallien kehittämisessä ja juurruttamisessa. 17

18 Ylä-Savon autismiyhdistys Puheenjohtaja Osmo Turkki Rooli: Päämies- ja läheisnäkökulman tuominen terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyöhön. Iisalmen kehitysvammaisten Tuki ry Puheenjohtaja Kaarina Korhonen Rooli: Päämies- ja läheisnäkökulman tuominen terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyöhön. Mikkelin seutu Mikkelin kaupunki Sosiaalijohtaja Birgitta Pyykönen Terveystoimen edustaja Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamallien kehittämisessä ja juurruttamisessa. Mikkelin seudun kehitysvammaisten Tuki ry Puheenjohtaja Taru Vilander Rooli: Päämies- ja läheisnäkökulman tuominen terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyöhön. Me Itse ry, Mikkelin alajaosto Puheenjohtaja Marja-Riitta Piironen Sihteeri Tina Mäkelä Rooli: Päämiesnäkökulman tuominen terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyöhön. ISO Etelä-Savon vammaisfoorumi Puheenjohtaja Kirsi Manninen Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus kehitysvammaisten terveydenhuollon toimintamallien luomisessa. Vaalijalan kuntayhtymä Avopalvelujen johtaja Asko Mäkinen Rooli: Kumppanuus kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon toimintamallien kehittämisessä ja juurruttamisessa. Valtakunnalliset toimijat Kehitysvammaliitto, Kehittämispäällikkö Susanna Hintsala (STM:n kehitysvammaisten asumisohjelman ohjausryhmän sihteeri) Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus kehitysvammaisten terveydenhuollon toimintamallien luomisessa. Bench mark-yhteistyö, vertailuoppiminen. 18

19 Kehitysvammaisten palvelusäätiö Projektipäällikkö Petra Tiihonen, Yksi naapureista projekti (RAY) Rooli: Asiantuntijuus ja kehittämiskumppanuus kehitysvammaisten terveydenhuollon toimintamallien luomisessa. Bench mark-yhteistyö, vertailuoppiminen Savas-asiakasfoorumi Kehitysvammaiset henkilöt, jotka asuvat Savon Vammaisasuntosäätiön palvelukodeissa Rooli: Asiakasnäkökulman tuominen terveydenhuollon toimintamallien kehittämistyöhön. TEPA-projektin ohjausryhmän tehtäviä: Tukee ja valvoo projektin edistymistä ja arvioi tuloksia. Toimii ideointi-, suunnittelu- ja juurruttamisapuna sekä projektin aihepiiriin liittyvänä asiantuntijaelimenä. Koostuu projektin, säätiön sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kohderyhmän ja sidosryhmien edustajista. Jokaiselle ohjausryhmän jäsenelle pyritään löytämään erityinen henkilökohtainen tehtävä projektin toiminnan tukemisessa. Kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. 19

20 7 PROJEKTIN SEURANTA JA ARVIOINTI Projektitiimi seuraa ja arvioi projektin toimintaa säännöllisesti työkokouksissaan. Seurantaa ja arviointia toteutetaan vertaamalla toimintaa laadittuihin toimintasuunnitelmiin ja seurantaindikaattoreihin. Projektipäällikkö vastaa projektin kehittämis- ja toiminta- prosessien sekä tulosten ja vaikutusten jatkuvasta arvioimisesta ja raportoi projektin toteutumisesta oman projektinsa johtoryhmälle. Projektin prosessiarvioinnilla arvioidaan toimintaa, jolla tuloksia pyritään saamaan aikaan. Arvioinnilla lisätään tietoisuutta nykytilanteesta, tehdyistä valinnoista ja etenemisvaihtoehdoista. Systemaattisesti kerätyn seurantatiedon, palautteen ja reflektion pohjalta tehdään johtopäätöksiä, joita hyödynnetään projektin etenemisen ja tuloksiin pääsyn varmistamisessa. Prosessiarviointi kohdistuu projektin asiakasvaikuttavuuteen ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen, projektin rakenteisiin, henkilöstön toimintaan sekä talouteen. Arviointi kohdistuu myös kehittämistoimenpiteiden tuottamiin tuloksiin ja tuotoksiin. Arvioinnissa huomioidaan sekä tavoitellut että odottamattomat tulokset ja vaikutukset. Projektin toiminnan arviointia toteutetaan koko projektin elinkaaren ajan itsearviointina projektityöryhmässä sekä sisäisenä arviointina johtoryhmässä ja ohjausryhmässä. Tapauskohtaisella arvioinnilla (projektin asiakkaat, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluita) tuotetaan tietoa tukimuotojen vastaavuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä terveydenhuollon palveluiden organisointimuotojen toimivuudesta. Arviointitietoa kerätään asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä havainnoinnin, lomakekyselyjen, haastatteluiden, keskusteluiden ja projektidokumenttien (esim. muistiot, asiakastilastot) avulla. Projektiin ostetaan analyyttinen ja konsultatiivinen ulkopuolinen väliarviointi ja loppuarviointi.ulkopuolinen arvioitsija arvioi mallintamistyön ja valittujen toimintalinjojen toimivuutta ja vaikuttavuutta. Ulkopuolisesta väli- ja loppuarvioinnista laaditaan erilliset arviointiraportit. TEPA-projektin projektisuunnitelma kirkastetaan projektin alkaessa yksityiskohtaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Projektin seuranta ja arviointi dokumentoidaan vuosittain laadittaviin toimintasuunnitelmiin (sisältää arviointi-, tiedottamis- ja viestintä-, juurruttamis- sekä riskienhallintasuunnitelman) ja väliraportteihin. Projektin lopussa projektin kokemukset kootaan loppuraporttiin. Säätiössä toteutetaan projektien jälkiarviointia projektin tulosten ja vaikutusten pysyvyyden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Kaksi vuotta TEPA-projektin päättymisen jälkeen arvioidaan avoterveydenhuollon toimintamallien ja tukikäytäntöjen juurtumisen pysyvyyttä ja laajuutta. Jälkiarvioinnin tulokset raportoidaan RAY:lle. 20

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA Kuvat: www.papunet.fi KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA 7.5.2013 Projektipäällikkö Anne Aholainen Kehitysvammaisen ihmisen terveydenhuollon palvelupolut 2012-2016 Tehtävänä kehittää

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA 2011-2015

TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA 2011-2015 TYÖELÄMÄN PÄÄMIES PROJEKTISUUNNITELMA 2011-2015 KR/31.5.2010 17 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 3 1.1. Vammaisten henkilöiden osaamista ei saada käyttöön jatko-opintojen jälkeen 3 1.2. Työvalmennuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA

YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA YLÄ-SAVON SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT AIKUISEN KEHITYSVAMMAISEN HENKILÖN TUKENA TERVEYDENHUOLLON PALVELUPOLULLA Käynnissä olevan palvelurakennemuutoksen tavoitteena on edistää vammaisen henkilön itsenäistä

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot