HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA"

Transkriptio

1 ARTIKKELI , REV HYVÄÄ SUOMESTA MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA Oli yhdestoista hetki saada aikaan suomalaisen ruuan alkuperämerkki, kertovat aikalaiset edesmenneen Markku Nevalan puuskahtaneen. Hän oli Maa ja metsätaloustuottajien keskusliiton toiminnanjohtajana avainroolissa. Huoli suomalaisen ruuan ja sen tuottajien asemasta oli kouriintuntuva, kun jäsenyys EU:ssa näytti toteutuvan ja rajat olivat avautumassa vapaalle tuonnille. Niinpä Hyvää Suomesta merkki, joka yleisesti tunnetaan joutsenlippuna, on opastanut jo 20 vuotta kuluttajia valitsemaan kotimaisista raakaaineista valmistettuja elintarvikkeita. On aika katsoa millaisissa tunnelmissa ruuan alkuperämerkki syntyi, kuinka se otettiin vastaan ja millaisia vaiheita merkin tähänastiseen elinkaareen sisältyy. Huoli kotimaisesta elintarviketuotannosta 1990luvun taitteessa kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuutta mietittiin usealla taholla. Maatalousalan tiedotuskeskuksen MAT:n johtaja Jyri Ollilla valmisteli nelivuotista viestintähanketta Syntynyt Suomessa nostamaan kotimaisen ruuan profiilia. Samaan aikaan PellervoSeurassa oli hankkeilla kampanja Suomalainen ruoka, jolla maatalous, teollisuus ja kauppa yhdessä viestisivät kuluttajille kotimaisesta ruuasta. Kahden mittavan viestintäprojektin toteuttaminen olisi kuitenkin ollut resurssien haaskausta. Markku Nevala onnistui puhumaan hankkeet yhteen ja niinpä maatalousneuvotteluissa vuonna 1992 MTK:n ja maa ja metsätalousministeriön kesken sovittiin, että maatalouden menekinedistämisvaroista käytetään kahdeksan miljoonaa markkaa vuodessa vuosina suomalaisen ruuan aseman vahvistamiseen tässä yhdistetyssä projektissa. Sekä maa ja metsätalousministeriö että kauppa ja teollisuusministeriö tulivat mukaan hankkeeseen. Projekti organisoitiin MAT:n yhteyteen. Kun rahoitus varmistui, alettiin etsiä hakkeelle johtajaa. Matti Niemelä löytyi Markku Nevalan takataskusta. Cultorilla työskennellyt Niemelä onnistuttiin houkuttelemaan hankkeen vetäjäksi ja hänen johdollaan se etenikin aina vuoteen 2002 asti, jolloin toiminnanjohtajaksi valittiin MMM Tiina Lampisjärvi Suomen Kuntourheiluliitosta. Ruokatieto Yhdistys ry Työpajankatu 2a C 1 (rakennus 5) Helsinki Ytunnus: ruokatieto.fi hyvaasuomesta.fi tasteoffinland.fi ruokavisa.fi

2 2 Toiminnan kolme jaksoa Pilotiksi suunniteltu, Hyvää Suomesta projektiksi nimetty kotimaisuushanke osoitti tarpeellisuutensa ja toiminta päätettiin vakinaistaa vuonna Projektin kotina toiminut MAT sai uuden nimen Finfood Suomen Ruokatieto ry vuonna Hyvää Suomesta toiminnassa on sen 20 vuoden aikana ollut selkeästi kolme eri jaksoa. Ensiksi toteutettiin kotimaisuushankkeen näyttävä lanseeraus suurella rahalla ja valtion rahoittamana. Sitten toiminta muuttui vuonna 2000 jäsenmaksuperusteiseksi ja Hyvää Suomesta siirtyi toteutettavaksi Finfoodin muun toiminnan rinnalle. EU:n kiellettyä kaiken maataloustuotteiden alkuperään liittyvän tiedotuksen valtion avustuksella Finfood muuttui vuonna 2009 Ruokatieto Yhdistys ry:ksi ja Hyvää Suomesta toiminta eriytettiin kokonaan valtioavusteisista toimista. Helposti viestittävä sanoma Alkuperämerkin suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi professori Kyösti Variksen ehdotus. Merkkiä ryhdyttiin kutsumaan Hyvää Suomesta joutsenlipuksi, koska siihen sisältyi sekä alkuperää esille tuova Suomen lippu että kansallislintumme laulujoutsen. Merkki julkistettiin Ensimmäinen Hyvää Suomesta merkitty tuote oli Atrian lenkkimakkara. Vuoden 1994 lopussa merkkiä kantoi jo nelisensataa tuotetta. ETM Kaija Karjalainen tuli hankkeen tiedotuspäälliköksi keväällä Silloin oli jo iso pyörä päällä. Merkille haettiin tunnettuutta olemalla mukana kaikkialla: maatalousnäyttelyissä, televisiossa, hiihtomaajoukkueen sponsoreina, printtimainonnassa jne. Parasta hänen mielestään Hyvää Suomesta merkissä on ollut sen helppo viestintä. Merkin perusidea on kyllin yksinkertainen ja viestinnän sisältö tiivistettiin kahteen käsitteeseen: Merkitty elintarvike ja tietoinen kuluttaja. Näillä keinoilla suomalainen ruoka ja elintarviketuotanto oli tarkoitus pitää voimissaan, kun rajasuoja EUjäsenyyden myötä katoaisi. Hyvää Suomesta projektiin kohdennettu valtionavustus loppui siirtymäajan jälkeen vuonna 1999, jolloin merkin rahoitus tuli Finfoodin jäsenten kustannettavaksi. Enää ei ollut varaa yhtä näyttäviin kampanjoihin ja esiintymisiin kuin aikaisemmin. Kaija Karjalainen on sittemmin siirtynyt tiedottajaksi eläkevakuutusten maailmaan, mutta on iloinen siitä, että Hyvää Suomesta merkki on edelleen hengissä ja sen rakenteet on säilytetty. Merkki on todella arvossaan, kun ajatellaan viime aikojen kansainvälisiä ruokahuijauksia. Oli onni, että hankkeen vetäjäksi löytyi Matti Niemelän kaltainen henkilö, joka uskalsi ajatella suuresti ja tajusi, että alkuperämerkki nousee siivilleen vain, jos sen taakse saadaan niin tuottajat, RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

3 3 teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin. Kyseessä oli koko kansakunnan talkoot, Kaija Karjalainen toteaa ja muistelee, että teollisuus lähti mukaan kovin varovasti ja koki joutsenlipun enemmän kustannuksena kuin oman brandin vahvistajana. Kaija Karjalaisen mukaan Hyvää Suomesta merkki on historiansa aikana sopeutunut kulloiseenkin ilmapiiriin. Yhdessä vaiheessa viestintään liitettiin myös hyvä laatu ja alkuperämerkille lähdettiin kehittämään laatukriteerejä. Yrityksille järjestettiin myös opastusta ja kilpailu omavalvonnassa. Laatumerkkiä joutsenlipusta ei kuitenkaan tuolloin tullut. Taannoinen kilpailuviraston johtaja Matti Purasjoki oli vahvasti sitä mieltä, että laatu on yritysten välinen kilpailuvaltti eikä sitä pidä mennä julkisesti säätelemään. Ruokaturvallisuutta ja hyvää tuotantotapaa todentavat laatujärjestelmät ovat nyt kuitenkin yleistymässä myös Suomessa. Hyvää Suomesta merkkiä sovitettiin tovin ravintolamaailmaankin. Jokunen joutsenlippuravintola syntyi, mutta kovin suurta suosiota merkin ravintolasäännöt eivät saaneet. Kuluttajat otettiin vakavasti MMM Riitta Tainio toi kuluttajien äänen Finfoodin hallitukseen. Hän toimi Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijana. Toinen vaihtoehto hallituksessa olisi voinut olla Valtion ravitsemusneuvottelukunta, mutta se ei tuolloin edustanut yhtä laajoja piirejä kuin nykyään. Parasta joutsenlipun historiassa on, että se on saanut elintarvikeketjun toimijat lähestymään toisiaan. Aikaisemmin kuluttajat olivat olleet erityisesti maataloustuottajien hampaissa ja miksei vähän muidenkin. Mutta Finfoodin hallituksessa kuluttajien edustajaa kohdeltiin aina asiallisesti ja mielipiteille annettiin arvoa. Riitta Tainion mielestä ketjun yhteistyö oli senkin takia mutkatonta, että hallituksessa olivat pitkään mukana samat ihmiset tai samat tahot uusin ihmisin. Vielä eläkkeelläkin Riitta Tainio muistelee erityisellä lämmöllä yhteistyötä työttömille nuorille järjestettyjen ruoanvalmistuskurssien parissa. Kuluttajaliitto tuotti kurssien taustaaineiston ja Hyvää Suomesta hanke kustansi kursseilla tarvittavat ruokatarvikkeet. Kurssit pantiin toimeen Kuluttajaliiton alueyhdistyksissä. Idea oli hyvä ja siihen voisi hyvin haastaa nykyisetkin toimijat. Kuluttajaliiton pienelle järjestölle käytännön organisointi vain oli hiukan haasteellista. Kuluttajaliiton jäsenet olivat alusta lähtien hyvin myönteisiä ruuan alkuperämerkkiä kohtaan ja liitto järjesti jäsenilleen mm. pakkausmerkintöjen lukukinkereitä. Kuluttajia kiinnostivat erityisesti tuotteen alkuperä ja lisäaineet. Kotimaisen työn ja raakaaineen suosiminen on edelleenkin vakaata. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

4 4 Ei aihetta kohulööppeihin Yhtään iltapäivälehtien lööppiä ei ole näiden vuosien aikana syntynyt Hyvää Suomesta merkin väärinkäytöstä, toteaa FL Jorma Kärppä, joka tuli mukaan joutsenlipun maailmaan vuona 1996 suunnittelemaan merkin valvontakuvioita. Siihen asti oli tehty työtä merkin tunnettuuden ja merkittyjen elintarvikkeiden määrän kasvattamiseksi. Nyt kaivattiin toimia luotettavuuden takaamiseksi. Jorma Kärppä työskenteli tuolloin Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa, LTK:ssa. Arvioinnin systematiikka oli hänelle tuttua, koska hän toimi aikaisemmin laatu ja ympäristöjärjestelmien pääarvioijana SFSSertifiointi Oy:ssä. Nyt hän toimii laatu, ympäristö ja elintarviketurvallisuusasioiden kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Alun pitäen lähdettiin siitä, ettei valvonnasta tule Hyvää Suomesta organisaation omaa toimintaa, vaan se teetetään ostopalveluna. Valvonnat käynnistyivät vuonna Ensimmäisenä vuonna tehtiin 10 yrityskäyntiä ja siitä valvontakäyntien ja valvojien määrää lisättiin niin, että käyntejä oli noin sata vuodessa. Jokainen jäsenyritys auditoidaan joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä valvontaa suorittaa kuusi eri puolilla Suomea toimivaa asiantuntijaa. Jorma Kärppä on itse tehnyt noin 450 valvontakäyntiä, monessa yrityksessä jo useamman kerran. Aluksi valvontakäynnit olivat täysin maksuttomia yrityksille. Edelleenkin ne ovat edullisia, koska merkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry osallistuu valvontakustannuksiin. Järjestelmällistä joutsenlipun väärinkäyttöä ei ole tullut vastaan. Vahinkoja tietysti sattuu ja yleisimmin on kyse siitä, että rekisteritietoja ei ole muistettu päivittää, kun esimerkiksi jonkin tuotteen valmistus on lopetettu, Jorma Kärppä kertoo valvontakokemuksistaan. Merkkiin sitoutuneet yritykset ovat toimintaedellytyksiltään hyvin erilaisia. Suurissa yrityksissä on tuotekehitysosastot, joiden asiantuntijat laskevat kotimaisuusasteen käyttäen hyväksi taulukkolaskentaohjelmia. Pienissä yrityksissä ei ehkä ole kuin toimitusjohtaja, joka tekee omin käsin kaiken. Kaikissa yrityksissä valvontakäynnit onnistuvat kuitenkin hyvin. Kyseessä on pikemminkin neuvova valvonta kuin poliisitarkastus, Jorma Kärppä selvittää. Elintarvikkeiden kotimaisuusasteen laskeminen oli alkuvuosina hankalaa. Laskelmat perustuivat raakaaineiden hintoihin eikä oikean arvon laskeminen tahtonut onnistua. Nyt kotimaisuus ratkaistaan raakaaineiden määrien perusteella, eikä hinnoilla ole enää merkitystä. Selkeyttä lisää myös se, että Hyvää Suomesta tuotteissa lihan, kalan, kanamunan ja maidon on oltava 100 prosenttisesti kotimaisia. Näitä keskeisiä kotimaisia raakaaineita ei saa jatkaa tuontiraakaaineilla. Hyvää Suomesta merkin kotimaisuuden vaatimukset ovat siis kiristyneet ajan saatossa kaksi kertaa. Ensin riitti kotimaisuudeksi 2/3 tuotteen arvosta. Raakaaine ja työ laskettiin erikseen eli RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

5 5 molempien oli täytettävä kotimaisuuskriteeri. Sitten siirryttiin raakaaineiden määriin ja kaikilla elintarvikkeilla kotimaisuusasteeksi riitti 75 prosenttia. Maailmalla riehuneen nautojen bsetaudin seurauksena tuli 100 prosentin sääntö lihalle, kalalle, kanamunalle ja maidolle. Jorma Kärpän mukaan Hyvää Suomesta merkki toimii. Sen taustalla on monitahoinen sidosryhmäkenttä. Yritykset ovat oikeasti mukana, mutta eivät sanele toimintaa, vaan muillakin on mahdollisuus vaikuttaa. Suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta. Brandi on tunnettu ja hyvämaineinen. Sen mielikuvaan liittyy alkuperän lisäksi myös laatu ja turvallisuus, vaikkei merkin taakse olekaan laadittu mitattavia yhteisiä laatukriteerejä. Jorma Kärppä pitää uudesta iskulauseesta Ruokaa omasta maasta. Hänen mielestään yritykset voisivat ottaa merkin tuoman imagoedun enenevästi omakseen. Myyntitykkiä tarvittiin Euroopan unionin jäsenyys vuonna 1995 merkitsi sitä, että ruoan alkuperää ja suomalaisuutta sai markkinoida, mutta ei enää valtion rahoituksella. Koska Hyvää Suomesta projekti oli aloitettu jo ennen jäsenyyttä, valtion rahoitusta sai jatkaa vielä siirtymäkauden ajan. Mutta oli selvää, että vastuu merkistä ja sen tulevaisuudesta oli vähitellen siirrettävä elinkeinolle. Totesimme, että tieto Hyvää Suomesta toiminnan muuttuneesta tilanteesta on vietävä yrityksiin ja samalla myytävä sen idea ja hyödyt uudelleen yrityksille, muistelee KTM Carita Nyberg, joka oli houkuteltu Ingmanilta markkinoimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Siitä alkoi Carita Nybergin vuosien jalkautumisurakka. Neljänä päivänä viikosta hän kiersi Suomen yrityksiä. Välillä hän ajoi auton Rovaniemen yöjunaan ja tuli sieltä sitten ajaen alaspäin ja poimien yrityksen kerrallaan. Rankkaa se oli, mutta kiinnostavaa. Pääsin tutustumaan Hyvää Suomesta merkin asiakaskuntaan kasvokkain. Se oli missio hyvän asian puolesta. Olin vaikuttamassa ruokaketjun toimintaan ja edistämässä kotimaisuutta. Ei Carita Nyberg tyhjin käsin yrityksiin mennyt. Hänellä oli Hyvää Suomesta viestin lisäksi tuliaisiksi toimialakohtaista tutkimustietoa. Arvokas tieto otettiin kiitollisuudella vastaan ja hänet toivotettiin tervetulleeksi milloin tahansa uudelleen. Tällä vastavuoroisuudella halusin osoittaa, ettei Hyvää Suomesta toiminta ole vain jäsenmaksun maksamista, vaan yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Välillä asiat pantiin kuntoon pienyrittäjän keittiön pöydän ääressä, välillä vastassa oli yrityksen koko hallitus, jolle sai perustella joutsenlipun merkitystä. Erään yrityksen hallitus oli kauhistellut RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

6 6 merkin hintaa, mutta kävi ilmi, että jossain käänteessä promillet olivat vaihtuneet prosenteiksi ja merkin hintamielikuva kallistunut. Selvityksen jälkeen mukaan lähteminen ratkesi helposti. Carita Nybergin mielestä Hyvää Suomesta merkkiä ei sinänsä pidetty kalliina. Se oli brandina noussut pinnalle ja sen käytöstä oli saatu hyviä kokemuksia. Ongelmia merkin käyttöönotossa oli tuolloin mm. lihataloissa, joissa käytettiin paljon tuontilihaa ja leipomoteollisuudessa, jossa etenkin kotimaisen rukiin saanti koettiin epävarmaksi. Silti yhdeksän kymmenestä yrityksestä saatiin mukaan. Pienet ja keskisuuret yritykset olivat nopeita päättämään mukaantulosta. Carita Nyberg kokee tehneensä uraauurtavaa työtä, kun hänen onnistui koota kokonaisia toimialoja yhteiseen markkinointiin, saada keskinäiset kilpakumppanit puhaltamaan yhteen hiileen. Neuvottelutaitoja siinä tarvittiin kun vastassa oli konkarijohtajia. Tilanteissa auttoi kuitenkin vahva markkinointiosaaminen. Ja haasteista olen aina pitänyt. Tätä nykyä Carita Nyberg pyörittää omaa henkilöstö ja yritysvalmennuksen yritystään. Hyvää Suomesta merkki kiinnostaa edelleen ja hän toivoo joutsenen siipien kantavan. Merkin peruslupaukset ovat edelleen ajankohtaiset. Osa suomalaisen ruuan arvostusta Hyvää Suomesta merkki on tärkeä osa suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämisen kokonaispakettia. Näin kansliapäällikkö Jaana HusuKallio maa ja metsätalousministeriöstä määrittelee joutsenlipun merkityksen. Ruuan alkuperä ja suomalaisuus ovat aina olleet meille tärkeitä ja oikeastaan itsestään selvyyksiä, kun suljetuilla markkinoilla valtaosa ruuasta oli kotimaista. Hyvää Suomesta merkin 20 vuotisen historian aikana ruuan alkuperästä on kuitenkin tullut aivan eri asia, koska markkinat ovat muuttuneet. On hienoa, että olemme osanneet kerrankin olla edelläkävijöitä ja luoneet toimivan järjestelmän kotimaisten elintarvikkeiden alkuperän tunnistamiseksi. Jos Hyvää Suomesta merkkiä ei olisi, meillä ei nyt olisi kuluttajille mitään välinettä ostopäätöksien tueksi vastaamaan siihen kaikkeen sössöön, mitä maailman ruokamarkkinoilla on tullut vastaan. Jaana HusuKallio näkee Hyvää Suomesta merkin suomalaisen ruuan arvostamisen keskiössä. Sen ympärille on luontevaa rakentaa ruuan arvostuksen monenkirjavaa palettia: laatua, turvallisuutta, vastuullisuutta, lähiruokaa, ruokakulttuuria jne. Hänen toiveissaan on, että ruokaa arvostetaan Suomessa yhtä paljon kuin Ranskassa. Siellä keneltä tahansa kysyttäessä ruoka tulee tärkeysjärjestyksessä heti rakkauden jälkeen. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

7 7 Hyvää Suomesta merkki on tahdon ja yhteistyön asia. Kilpailu elintarvikeketjussa on maailmanlaajuista. Elintarvikeketjun toimijoista riippuu haluavatko he yhteistä esiintymistä kotimaisuuden siipien alla. Joutsenlippua kannattaa vaalia, mutta sitä pitää myös kehittää. Merkin ykkösasia on kotimaisuus, mutta sen ympärille voidaan luoda uusia sisältöjä, Jaana HusuKallio uskoo. Hyvää Suomesta merkki esiintyy pakatuissa elintarvikkeissa. Silti se nostaa esiin koko tuotantoketjun pellolta lähtien. Ei se jauheliha synny kaupan kylmäaltaassa. Jos arvostaa ruokaa, on osattava arvostaa koko tuotantoketjua. Tässä Hyvää Suomesta merkki palvelee suomalaisen ruuan arvostuksen kokonaisuutta. Sisältö pidettävä selkeänä Hyvää Suomesta joutsenlippu on pitänyt hyvin pintansa tässä merkkien maailman sekamelskassa ja liitää aika lailla uljaasti edelleen. Se on kerta kaikkiaan ykkösväline kotimaisen ruuantuotannon aseman ajamisessa ja puolustamisessa. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mieltä ilahduttaa, että Hyvää Suomesta merkki näyttäisi nyt olevan uudessa nosteessa. Huonompiakin aikoja sen historiassa on nähty ja irtaantumista joutsenlipun käytöstä on esiintynyt. Juha Marttila uskoo ruuan alkuperän ja kotimaisen ruuantuotannon merkityksen vain kasvavan. Ruuantuotannossa maailmanlaajuisesti on meneillään valtava murros. Ruokakriisiä ei nopeasti pystytä ratkomaan. Pula nostaa ruuan hintaa ja kun bisneksessä liikkuu paljon rahaa, tulee jaolle hämärämiehiä ja ruuan turvallisuudella keinottelijoita. Juha Marttila on miettinyt, pitäisikö Hyvää Suomesta merkkiin yhdistää jotakin muutakin kuin alkuperä. Hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että viesti on pidettävä selkeänä. Merkki kertoo yksiselitteisesti suomalaisesta alkuperästä. Sen rinnalle mahtuu hyvin paikallinen, maakunnallinen ja lähiruoka. Ne kertovat alueellisen talouden hyväksi tehdystä työstä ja Hyvää Suomesta merkki kattavasti suomalaisesta tuotantotavasta. Ja kun pidämme kilpemme kirkkaana, suomalainen alkuperä kertoo kuluttajille myös vastuullisesta toiminnasta. Suomalainen tapa tuottaa kestää kovankin kritiikin. On tärkeää, että alkuperämerkki toimii markkinoilla, kiinnostaa ja tuo yrityksille lisäarvoa. Hyvää Suomesta merkin nykyinen hallintamalli toimii hyvin ja merkin markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi tehdään töitä kaiken aikaa. Viimeisin uudistus on merkkiin liitetty iskulause Ruokaa omasta maasta. Me voimme olla ylpeitä omista vahvoista kansallisista ruokabrandeistämme, kuten Valio, Atria, Fazer jne. Ne ovat menestyneet, vaikka kauppa koettaakin omilla tuotemerkeillään murtaa niiden RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

8 8 asemaa. Silti toivon, että vahva teollisuus ottaisi Hyvää Suomesta merkin vieläkin isommin ja näkyvämmin mukaan omaa brandiaan vahvistamaan. Resursseja kotimaisuuden markkinointiin ei koskaan tunnu olevan riittävästi. Olen varma, että tuloksellista tekemistä Hyvää Suomesta merkin ympärillä löytyisi isommallekin rahamäärälle. Meille on kasvamassa maailmankansalaisten sukupolvi. Ruuan alkuperän ja suomalaisuuden kertomiseen tarvitaan ehkä aivan uudentyyppistä viestintää. Hyvää Suomesta on arvovalinta Hyvää Suomesta merkki ja kotimaisen raakaaineen käyttö ovat yrityksessämme arvovalinta, kunniakysymys. Kaikkiin tuotteisiimme merkki tuli kaksi vuotta sitten. Ruisleivässä se on ollut jo 16 vuotta. Teppo YliHemmilän yhdessä perheensä kanssa luotsaama Viipurilainen leipomo toimittaa päivittäin joutsenlippuleipää Lahden ympäristön kauppoihin ja kolme kertaa viikossa myös pääkaupunkiseudulle. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mikä Hyvää Suomesta merkin konkreettinen arvo yrityksen liikevaihdossa on. Jos käyttäisimme hiukan halvempaa tuontiraakaainetta, säästäisimme kustannuksissa, mutta olisiko menekki yhtä hyvää ilman kotimaisuusmerkkiä leipäpussin kyljessä, sitä en osaa sanoa. Mutta tuontiraakaaineen käyttöä ei edes harkita. Pienelle leipomolle Hyvää Suomesta merkki on tapa erottua suurten leipomoiden valtakunnallisista tuotteista. Kaupan leipähyllyssä joutsenlippu on liian harvinainen. Pienelle leipomolle ei kotimaisen raakaaineen saanti ole ongelma. Rukiin toimittaa pieni mylly, joka jauhaa vain kotimaista viljaa. Vehnä tulee Fazerilta ja on tällä hetkellä 100 prosenttisesti kotimaista. Teppo YliHemmilä on tyytyväinen Hyvää Suomesta merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toimintaan: Resursseihin nähden on pärjätty ihan hyvin. Ongelmana on tietysti, miten saada suomalaisen alkuperän viesti läpi mediassa. Ruuan alkuperän ympärillä on aivan oikein panostettu varhaiskasvatukseen ja tulevien kuluttajien valistamiseen. Mutta ehkä nyt olisi aika lisätä lobbausta elinkeinoelämän suuntaan. Teppo YliHemmilä kaipaa yritysten yhteistyötä kotimaisuuden esille nostamiseksi. Keskinäisestä kilpailusta huolimatta yhteishenkeä on aivan varmasti. Haastavaa joukkojen kokoaminen kieltämättä on, mutta pitäisi uskaltaa tehdä edes kokeiluja, jotta saataisiin jotain toimivaa aikaiseksi. Eikä pidä luovuttaa liian helpolla. Leipurina Teppo YliHemmilä saa sähköpostiviestejä ja puhelinsoittoja, joissa taivastellaan, miten on mahdollista, ettei ruisleipä olekaan kotimaista tai ettei eduskunnan ruokalassa ole tarjolla suomalaista leipää. Tätä taivastelua voisi viedä julkisuuteenkin, mutta se vaatii resursseja, jotka ovat pois leipomisesta. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

9 9 Viipurilaisella leipomolla ei nyt ole myymälää, mutta sellainen on tulossa uusin tiloihin. Harkitsen myymälään leipomotuotteiden alttaria opettaakseni asiakkaat katsomaan ja vaatimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Kaikki kotimaiselta näyttävä kun ei aina sitä ole, Teppo YliHemmilä visioi. Samalla hän miettii, miten oiva kotimaisen ruuan menekkiin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttamisen paikka television kokkiohjelmat olisivat, jos kokit korostaisivat kotimaisen raakaaineen merkitystä ja loistavuutta. Kuluttajille Teppo YliHemmilä antaa vinkin: Jos tuotteessa ei ole Hyvää Suomesta merkkiä, raakaaine on todennäköisesti tuontituotetta ja raakaaineen alkuperä halutaan peittää. Jos raakaaine on kotimaista, se halutaan kyllä myös tuoda esille. Ruokatrendien myönteiset tuulet Hyvää Suomesta merkin käyttäjien määrä kasvoi viime vuonna, iloitsee Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Vuoden 2012 lopussa merkki oli käytössä 261 yrityksellä, joista 29 oli maatilamuotoisia. Merkkiä kantavia tuotteita on noin 8 000, ja niiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 95 %. Tuotemäärä on pitkään pystytellyt samalla tasolla. Vaikka osa yrityksistä keskittää valikoimiaan myös uusia tuotteita ilmoitetaan paljon, mikä kertoo yritysten vilkkaasta tuotekehityksestä. Hyvää Suomesta toiminta antaa Ruokatiedolle pohjan toimia koko kotimaisen ruokaketjun yhteistyöfoorumina. Alkuperäinen tavoite kaikki mukaan toimii edelleen. Se on ruokajärjestelmän globaalistuessa entistäkin ajankohtaisempi, Lampisjärvi huomauttaa. Ruokakohut ovat lisänneet kotimaisen ruuan arvostusta ja saaneet suomalaiset pohtimaa entistä enemmän, mistä ruoka lautaselle tulee. Hyvää Suomesta merkille on vahva tilaus tulevaisuudessakin, Lampisjärvi ennustaa. ARTIKKELIN ON KIRJOITTANUT TOIMITTAJA LEENA PACKALEN RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu

Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015 Reetta Mentu 103 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

muutamassa minuutissa Pystytät

muutamassa minuutissa Pystytät X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa

Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta

Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Kuluttajien ja tuottajien käsityksiä sianlihantuotannon reiluudesta Sikatalouden tulosseminaari 12.11.2013 Tampere Hilkka Siljander-Rasi Tiina Kortelainen Kirsi Partanen 12.11.2013 Ruoka huolenaiheena

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan

Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan Venäläisten suhtautuminen eteläsavolaiseen ja suomalaiseen ruokaan FoodRus hankkeen tuloksia ja ajatelmia Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulu Marjo Särkkä-Tirkkonen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus

Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus 1 Fazer Suomalainen sitkeys -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten käsityksiä sitkeydestä, suomalaisuudesta ja jossain määrin myös ruisleivän roolista

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot