HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA
|
|
- Onni Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARTIKKELI , REV HYVÄÄ SUOMESTA MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA Oli yhdestoista hetki saada aikaan suomalaisen ruuan alkuperämerkki, kertovat aikalaiset edesmenneen Markku Nevalan puuskahtaneen. Hän oli Maa ja metsätaloustuottajien keskusliiton toiminnanjohtajana avainroolissa. Huoli suomalaisen ruuan ja sen tuottajien asemasta oli kouriintuntuva, kun jäsenyys EU:ssa näytti toteutuvan ja rajat olivat avautumassa vapaalle tuonnille. Niinpä Hyvää Suomesta merkki, joka yleisesti tunnetaan joutsenlippuna, on opastanut jo 20 vuotta kuluttajia valitsemaan kotimaisista raakaaineista valmistettuja elintarvikkeita. On aika katsoa millaisissa tunnelmissa ruuan alkuperämerkki syntyi, kuinka se otettiin vastaan ja millaisia vaiheita merkin tähänastiseen elinkaareen sisältyy. Huoli kotimaisesta elintarviketuotannosta 1990luvun taitteessa kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuutta mietittiin usealla taholla. Maatalousalan tiedotuskeskuksen MAT:n johtaja Jyri Ollilla valmisteli nelivuotista viestintähanketta Syntynyt Suomessa nostamaan kotimaisen ruuan profiilia. Samaan aikaan PellervoSeurassa oli hankkeilla kampanja Suomalainen ruoka, jolla maatalous, teollisuus ja kauppa yhdessä viestisivät kuluttajille kotimaisesta ruuasta. Kahden mittavan viestintäprojektin toteuttaminen olisi kuitenkin ollut resurssien haaskausta. Markku Nevala onnistui puhumaan hankkeet yhteen ja niinpä maatalousneuvotteluissa vuonna 1992 MTK:n ja maa ja metsätalousministeriön kesken sovittiin, että maatalouden menekinedistämisvaroista käytetään kahdeksan miljoonaa markkaa vuodessa vuosina suomalaisen ruuan aseman vahvistamiseen tässä yhdistetyssä projektissa. Sekä maa ja metsätalousministeriö että kauppa ja teollisuusministeriö tulivat mukaan hankkeeseen. Projekti organisoitiin MAT:n yhteyteen. Kun rahoitus varmistui, alettiin etsiä hakkeelle johtajaa. Matti Niemelä löytyi Markku Nevalan takataskusta. Cultorilla työskennellyt Niemelä onnistuttiin houkuttelemaan hankkeen vetäjäksi ja hänen johdollaan se etenikin aina vuoteen 2002 asti, jolloin toiminnanjohtajaksi valittiin MMM Tiina Lampisjärvi Suomen Kuntourheiluliitosta. Ruokatieto Yhdistys ry Työpajankatu 2a C 1 (rakennus 5) Helsinki Ytunnus: ruokatieto.fi hyvaasuomesta.fi tasteoffinland.fi ruokavisa.fi
2 2 Toiminnan kolme jaksoa Pilotiksi suunniteltu, Hyvää Suomesta projektiksi nimetty kotimaisuushanke osoitti tarpeellisuutensa ja toiminta päätettiin vakinaistaa vuonna Projektin kotina toiminut MAT sai uuden nimen Finfood Suomen Ruokatieto ry vuonna Hyvää Suomesta toiminnassa on sen 20 vuoden aikana ollut selkeästi kolme eri jaksoa. Ensiksi toteutettiin kotimaisuushankkeen näyttävä lanseeraus suurella rahalla ja valtion rahoittamana. Sitten toiminta muuttui vuonna 2000 jäsenmaksuperusteiseksi ja Hyvää Suomesta siirtyi toteutettavaksi Finfoodin muun toiminnan rinnalle. EU:n kiellettyä kaiken maataloustuotteiden alkuperään liittyvän tiedotuksen valtion avustuksella Finfood muuttui vuonna 2009 Ruokatieto Yhdistys ry:ksi ja Hyvää Suomesta toiminta eriytettiin kokonaan valtioavusteisista toimista. Helposti viestittävä sanoma Alkuperämerkin suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi professori Kyösti Variksen ehdotus. Merkkiä ryhdyttiin kutsumaan Hyvää Suomesta joutsenlipuksi, koska siihen sisältyi sekä alkuperää esille tuova Suomen lippu että kansallislintumme laulujoutsen. Merkki julkistettiin Ensimmäinen Hyvää Suomesta merkitty tuote oli Atrian lenkkimakkara. Vuoden 1994 lopussa merkkiä kantoi jo nelisensataa tuotetta. ETM Kaija Karjalainen tuli hankkeen tiedotuspäälliköksi keväällä Silloin oli jo iso pyörä päällä. Merkille haettiin tunnettuutta olemalla mukana kaikkialla: maatalousnäyttelyissä, televisiossa, hiihtomaajoukkueen sponsoreina, printtimainonnassa jne. Parasta hänen mielestään Hyvää Suomesta merkissä on ollut sen helppo viestintä. Merkin perusidea on kyllin yksinkertainen ja viestinnän sisältö tiivistettiin kahteen käsitteeseen: Merkitty elintarvike ja tietoinen kuluttaja. Näillä keinoilla suomalainen ruoka ja elintarviketuotanto oli tarkoitus pitää voimissaan, kun rajasuoja EUjäsenyyden myötä katoaisi. Hyvää Suomesta projektiin kohdennettu valtionavustus loppui siirtymäajan jälkeen vuonna 1999, jolloin merkin rahoitus tuli Finfoodin jäsenten kustannettavaksi. Enää ei ollut varaa yhtä näyttäviin kampanjoihin ja esiintymisiin kuin aikaisemmin. Kaija Karjalainen on sittemmin siirtynyt tiedottajaksi eläkevakuutusten maailmaan, mutta on iloinen siitä, että Hyvää Suomesta merkki on edelleen hengissä ja sen rakenteet on säilytetty. Merkki on todella arvossaan, kun ajatellaan viime aikojen kansainvälisiä ruokahuijauksia. Oli onni, että hankkeen vetäjäksi löytyi Matti Niemelän kaltainen henkilö, joka uskalsi ajatella suuresti ja tajusi, että alkuperämerkki nousee siivilleen vain, jos sen taakse saadaan niin tuottajat, RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
3 3 teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin. Kyseessä oli koko kansakunnan talkoot, Kaija Karjalainen toteaa ja muistelee, että teollisuus lähti mukaan kovin varovasti ja koki joutsenlipun enemmän kustannuksena kuin oman brandin vahvistajana. Kaija Karjalaisen mukaan Hyvää Suomesta merkki on historiansa aikana sopeutunut kulloiseenkin ilmapiiriin. Yhdessä vaiheessa viestintään liitettiin myös hyvä laatu ja alkuperämerkille lähdettiin kehittämään laatukriteerejä. Yrityksille järjestettiin myös opastusta ja kilpailu omavalvonnassa. Laatumerkkiä joutsenlipusta ei kuitenkaan tuolloin tullut. Taannoinen kilpailuviraston johtaja Matti Purasjoki oli vahvasti sitä mieltä, että laatu on yritysten välinen kilpailuvaltti eikä sitä pidä mennä julkisesti säätelemään. Ruokaturvallisuutta ja hyvää tuotantotapaa todentavat laatujärjestelmät ovat nyt kuitenkin yleistymässä myös Suomessa. Hyvää Suomesta merkkiä sovitettiin tovin ravintolamaailmaankin. Jokunen joutsenlippuravintola syntyi, mutta kovin suurta suosiota merkin ravintolasäännöt eivät saaneet. Kuluttajat otettiin vakavasti MMM Riitta Tainio toi kuluttajien äänen Finfoodin hallitukseen. Hän toimi Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijana. Toinen vaihtoehto hallituksessa olisi voinut olla Valtion ravitsemusneuvottelukunta, mutta se ei tuolloin edustanut yhtä laajoja piirejä kuin nykyään. Parasta joutsenlipun historiassa on, että se on saanut elintarvikeketjun toimijat lähestymään toisiaan. Aikaisemmin kuluttajat olivat olleet erityisesti maataloustuottajien hampaissa ja miksei vähän muidenkin. Mutta Finfoodin hallituksessa kuluttajien edustajaa kohdeltiin aina asiallisesti ja mielipiteille annettiin arvoa. Riitta Tainion mielestä ketjun yhteistyö oli senkin takia mutkatonta, että hallituksessa olivat pitkään mukana samat ihmiset tai samat tahot uusin ihmisin. Vielä eläkkeelläkin Riitta Tainio muistelee erityisellä lämmöllä yhteistyötä työttömille nuorille järjestettyjen ruoanvalmistuskurssien parissa. Kuluttajaliitto tuotti kurssien taustaaineiston ja Hyvää Suomesta hanke kustansi kursseilla tarvittavat ruokatarvikkeet. Kurssit pantiin toimeen Kuluttajaliiton alueyhdistyksissä. Idea oli hyvä ja siihen voisi hyvin haastaa nykyisetkin toimijat. Kuluttajaliiton pienelle järjestölle käytännön organisointi vain oli hiukan haasteellista. Kuluttajaliiton jäsenet olivat alusta lähtien hyvin myönteisiä ruuan alkuperämerkkiä kohtaan ja liitto järjesti jäsenilleen mm. pakkausmerkintöjen lukukinkereitä. Kuluttajia kiinnostivat erityisesti tuotteen alkuperä ja lisäaineet. Kotimaisen työn ja raakaaineen suosiminen on edelleenkin vakaata. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
4 4 Ei aihetta kohulööppeihin Yhtään iltapäivälehtien lööppiä ei ole näiden vuosien aikana syntynyt Hyvää Suomesta merkin väärinkäytöstä, toteaa FL Jorma Kärppä, joka tuli mukaan joutsenlipun maailmaan vuona 1996 suunnittelemaan merkin valvontakuvioita. Siihen asti oli tehty työtä merkin tunnettuuden ja merkittyjen elintarvikkeiden määrän kasvattamiseksi. Nyt kaivattiin toimia luotettavuuden takaamiseksi. Jorma Kärppä työskenteli tuolloin Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa, LTK:ssa. Arvioinnin systematiikka oli hänelle tuttua, koska hän toimi aikaisemmin laatu ja ympäristöjärjestelmien pääarvioijana SFSSertifiointi Oy:ssä. Nyt hän toimii laatu, ympäristö ja elintarviketurvallisuusasioiden kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Alun pitäen lähdettiin siitä, ettei valvonnasta tule Hyvää Suomesta organisaation omaa toimintaa, vaan se teetetään ostopalveluna. Valvonnat käynnistyivät vuonna Ensimmäisenä vuonna tehtiin 10 yrityskäyntiä ja siitä valvontakäyntien ja valvojien määrää lisättiin niin, että käyntejä oli noin sata vuodessa. Jokainen jäsenyritys auditoidaan joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä valvontaa suorittaa kuusi eri puolilla Suomea toimivaa asiantuntijaa. Jorma Kärppä on itse tehnyt noin 450 valvontakäyntiä, monessa yrityksessä jo useamman kerran. Aluksi valvontakäynnit olivat täysin maksuttomia yrityksille. Edelleenkin ne ovat edullisia, koska merkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry osallistuu valvontakustannuksiin. Järjestelmällistä joutsenlipun väärinkäyttöä ei ole tullut vastaan. Vahinkoja tietysti sattuu ja yleisimmin on kyse siitä, että rekisteritietoja ei ole muistettu päivittää, kun esimerkiksi jonkin tuotteen valmistus on lopetettu, Jorma Kärppä kertoo valvontakokemuksistaan. Merkkiin sitoutuneet yritykset ovat toimintaedellytyksiltään hyvin erilaisia. Suurissa yrityksissä on tuotekehitysosastot, joiden asiantuntijat laskevat kotimaisuusasteen käyttäen hyväksi taulukkolaskentaohjelmia. Pienissä yrityksissä ei ehkä ole kuin toimitusjohtaja, joka tekee omin käsin kaiken. Kaikissa yrityksissä valvontakäynnit onnistuvat kuitenkin hyvin. Kyseessä on pikemminkin neuvova valvonta kuin poliisitarkastus, Jorma Kärppä selvittää. Elintarvikkeiden kotimaisuusasteen laskeminen oli alkuvuosina hankalaa. Laskelmat perustuivat raakaaineiden hintoihin eikä oikean arvon laskeminen tahtonut onnistua. Nyt kotimaisuus ratkaistaan raakaaineiden määrien perusteella, eikä hinnoilla ole enää merkitystä. Selkeyttä lisää myös se, että Hyvää Suomesta tuotteissa lihan, kalan, kanamunan ja maidon on oltava 100 prosenttisesti kotimaisia. Näitä keskeisiä kotimaisia raakaaineita ei saa jatkaa tuontiraakaaineilla. Hyvää Suomesta merkin kotimaisuuden vaatimukset ovat siis kiristyneet ajan saatossa kaksi kertaa. Ensin riitti kotimaisuudeksi 2/3 tuotteen arvosta. Raakaaine ja työ laskettiin erikseen eli RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
5 5 molempien oli täytettävä kotimaisuuskriteeri. Sitten siirryttiin raakaaineiden määriin ja kaikilla elintarvikkeilla kotimaisuusasteeksi riitti 75 prosenttia. Maailmalla riehuneen nautojen bsetaudin seurauksena tuli 100 prosentin sääntö lihalle, kalalle, kanamunalle ja maidolle. Jorma Kärpän mukaan Hyvää Suomesta merkki toimii. Sen taustalla on monitahoinen sidosryhmäkenttä. Yritykset ovat oikeasti mukana, mutta eivät sanele toimintaa, vaan muillakin on mahdollisuus vaikuttaa. Suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta. Brandi on tunnettu ja hyvämaineinen. Sen mielikuvaan liittyy alkuperän lisäksi myös laatu ja turvallisuus, vaikkei merkin taakse olekaan laadittu mitattavia yhteisiä laatukriteerejä. Jorma Kärppä pitää uudesta iskulauseesta Ruokaa omasta maasta. Hänen mielestään yritykset voisivat ottaa merkin tuoman imagoedun enenevästi omakseen. Myyntitykkiä tarvittiin Euroopan unionin jäsenyys vuonna 1995 merkitsi sitä, että ruoan alkuperää ja suomalaisuutta sai markkinoida, mutta ei enää valtion rahoituksella. Koska Hyvää Suomesta projekti oli aloitettu jo ennen jäsenyyttä, valtion rahoitusta sai jatkaa vielä siirtymäkauden ajan. Mutta oli selvää, että vastuu merkistä ja sen tulevaisuudesta oli vähitellen siirrettävä elinkeinolle. Totesimme, että tieto Hyvää Suomesta toiminnan muuttuneesta tilanteesta on vietävä yrityksiin ja samalla myytävä sen idea ja hyödyt uudelleen yrityksille, muistelee KTM Carita Nyberg, joka oli houkuteltu Ingmanilta markkinoimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Siitä alkoi Carita Nybergin vuosien jalkautumisurakka. Neljänä päivänä viikosta hän kiersi Suomen yrityksiä. Välillä hän ajoi auton Rovaniemen yöjunaan ja tuli sieltä sitten ajaen alaspäin ja poimien yrityksen kerrallaan. Rankkaa se oli, mutta kiinnostavaa. Pääsin tutustumaan Hyvää Suomesta merkin asiakaskuntaan kasvokkain. Se oli missio hyvän asian puolesta. Olin vaikuttamassa ruokaketjun toimintaan ja edistämässä kotimaisuutta. Ei Carita Nyberg tyhjin käsin yrityksiin mennyt. Hänellä oli Hyvää Suomesta viestin lisäksi tuliaisiksi toimialakohtaista tutkimustietoa. Arvokas tieto otettiin kiitollisuudella vastaan ja hänet toivotettiin tervetulleeksi milloin tahansa uudelleen. Tällä vastavuoroisuudella halusin osoittaa, ettei Hyvää Suomesta toiminta ole vain jäsenmaksun maksamista, vaan yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Välillä asiat pantiin kuntoon pienyrittäjän keittiön pöydän ääressä, välillä vastassa oli yrityksen koko hallitus, jolle sai perustella joutsenlipun merkitystä. Erään yrityksen hallitus oli kauhistellut RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
6 6 merkin hintaa, mutta kävi ilmi, että jossain käänteessä promillet olivat vaihtuneet prosenteiksi ja merkin hintamielikuva kallistunut. Selvityksen jälkeen mukaan lähteminen ratkesi helposti. Carita Nybergin mielestä Hyvää Suomesta merkkiä ei sinänsä pidetty kalliina. Se oli brandina noussut pinnalle ja sen käytöstä oli saatu hyviä kokemuksia. Ongelmia merkin käyttöönotossa oli tuolloin mm. lihataloissa, joissa käytettiin paljon tuontilihaa ja leipomoteollisuudessa, jossa etenkin kotimaisen rukiin saanti koettiin epävarmaksi. Silti yhdeksän kymmenestä yrityksestä saatiin mukaan. Pienet ja keskisuuret yritykset olivat nopeita päättämään mukaantulosta. Carita Nyberg kokee tehneensä uraauurtavaa työtä, kun hänen onnistui koota kokonaisia toimialoja yhteiseen markkinointiin, saada keskinäiset kilpakumppanit puhaltamaan yhteen hiileen. Neuvottelutaitoja siinä tarvittiin kun vastassa oli konkarijohtajia. Tilanteissa auttoi kuitenkin vahva markkinointiosaaminen. Ja haasteista olen aina pitänyt. Tätä nykyä Carita Nyberg pyörittää omaa henkilöstö ja yritysvalmennuksen yritystään. Hyvää Suomesta merkki kiinnostaa edelleen ja hän toivoo joutsenen siipien kantavan. Merkin peruslupaukset ovat edelleen ajankohtaiset. Osa suomalaisen ruuan arvostusta Hyvää Suomesta merkki on tärkeä osa suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämisen kokonaispakettia. Näin kansliapäällikkö Jaana HusuKallio maa ja metsätalousministeriöstä määrittelee joutsenlipun merkityksen. Ruuan alkuperä ja suomalaisuus ovat aina olleet meille tärkeitä ja oikeastaan itsestään selvyyksiä, kun suljetuilla markkinoilla valtaosa ruuasta oli kotimaista. Hyvää Suomesta merkin 20 vuotisen historian aikana ruuan alkuperästä on kuitenkin tullut aivan eri asia, koska markkinat ovat muuttuneet. On hienoa, että olemme osanneet kerrankin olla edelläkävijöitä ja luoneet toimivan järjestelmän kotimaisten elintarvikkeiden alkuperän tunnistamiseksi. Jos Hyvää Suomesta merkkiä ei olisi, meillä ei nyt olisi kuluttajille mitään välinettä ostopäätöksien tueksi vastaamaan siihen kaikkeen sössöön, mitä maailman ruokamarkkinoilla on tullut vastaan. Jaana HusuKallio näkee Hyvää Suomesta merkin suomalaisen ruuan arvostamisen keskiössä. Sen ympärille on luontevaa rakentaa ruuan arvostuksen monenkirjavaa palettia: laatua, turvallisuutta, vastuullisuutta, lähiruokaa, ruokakulttuuria jne. Hänen toiveissaan on, että ruokaa arvostetaan Suomessa yhtä paljon kuin Ranskassa. Siellä keneltä tahansa kysyttäessä ruoka tulee tärkeysjärjestyksessä heti rakkauden jälkeen. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
7 7 Hyvää Suomesta merkki on tahdon ja yhteistyön asia. Kilpailu elintarvikeketjussa on maailmanlaajuista. Elintarvikeketjun toimijoista riippuu haluavatko he yhteistä esiintymistä kotimaisuuden siipien alla. Joutsenlippua kannattaa vaalia, mutta sitä pitää myös kehittää. Merkin ykkösasia on kotimaisuus, mutta sen ympärille voidaan luoda uusia sisältöjä, Jaana HusuKallio uskoo. Hyvää Suomesta merkki esiintyy pakatuissa elintarvikkeissa. Silti se nostaa esiin koko tuotantoketjun pellolta lähtien. Ei se jauheliha synny kaupan kylmäaltaassa. Jos arvostaa ruokaa, on osattava arvostaa koko tuotantoketjua. Tässä Hyvää Suomesta merkki palvelee suomalaisen ruuan arvostuksen kokonaisuutta. Sisältö pidettävä selkeänä Hyvää Suomesta joutsenlippu on pitänyt hyvin pintansa tässä merkkien maailman sekamelskassa ja liitää aika lailla uljaasti edelleen. Se on kerta kaikkiaan ykkösväline kotimaisen ruuantuotannon aseman ajamisessa ja puolustamisessa. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mieltä ilahduttaa, että Hyvää Suomesta merkki näyttäisi nyt olevan uudessa nosteessa. Huonompiakin aikoja sen historiassa on nähty ja irtaantumista joutsenlipun käytöstä on esiintynyt. Juha Marttila uskoo ruuan alkuperän ja kotimaisen ruuantuotannon merkityksen vain kasvavan. Ruuantuotannossa maailmanlaajuisesti on meneillään valtava murros. Ruokakriisiä ei nopeasti pystytä ratkomaan. Pula nostaa ruuan hintaa ja kun bisneksessä liikkuu paljon rahaa, tulee jaolle hämärämiehiä ja ruuan turvallisuudella keinottelijoita. Juha Marttila on miettinyt, pitäisikö Hyvää Suomesta merkkiin yhdistää jotakin muutakin kuin alkuperä. Hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että viesti on pidettävä selkeänä. Merkki kertoo yksiselitteisesti suomalaisesta alkuperästä. Sen rinnalle mahtuu hyvin paikallinen, maakunnallinen ja lähiruoka. Ne kertovat alueellisen talouden hyväksi tehdystä työstä ja Hyvää Suomesta merkki kattavasti suomalaisesta tuotantotavasta. Ja kun pidämme kilpemme kirkkaana, suomalainen alkuperä kertoo kuluttajille myös vastuullisesta toiminnasta. Suomalainen tapa tuottaa kestää kovankin kritiikin. On tärkeää, että alkuperämerkki toimii markkinoilla, kiinnostaa ja tuo yrityksille lisäarvoa. Hyvää Suomesta merkin nykyinen hallintamalli toimii hyvin ja merkin markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi tehdään töitä kaiken aikaa. Viimeisin uudistus on merkkiin liitetty iskulause Ruokaa omasta maasta. Me voimme olla ylpeitä omista vahvoista kansallisista ruokabrandeistämme, kuten Valio, Atria, Fazer jne. Ne ovat menestyneet, vaikka kauppa koettaakin omilla tuotemerkeillään murtaa niiden RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
8 8 asemaa. Silti toivon, että vahva teollisuus ottaisi Hyvää Suomesta merkin vieläkin isommin ja näkyvämmin mukaan omaa brandiaan vahvistamaan. Resursseja kotimaisuuden markkinointiin ei koskaan tunnu olevan riittävästi. Olen varma, että tuloksellista tekemistä Hyvää Suomesta merkin ympärillä löytyisi isommallekin rahamäärälle. Meille on kasvamassa maailmankansalaisten sukupolvi. Ruuan alkuperän ja suomalaisuuden kertomiseen tarvitaan ehkä aivan uudentyyppistä viestintää. Hyvää Suomesta on arvovalinta Hyvää Suomesta merkki ja kotimaisen raakaaineen käyttö ovat yrityksessämme arvovalinta, kunniakysymys. Kaikkiin tuotteisiimme merkki tuli kaksi vuotta sitten. Ruisleivässä se on ollut jo 16 vuotta. Teppo YliHemmilän yhdessä perheensä kanssa luotsaama Viipurilainen leipomo toimittaa päivittäin joutsenlippuleipää Lahden ympäristön kauppoihin ja kolme kertaa viikossa myös pääkaupunkiseudulle. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mikä Hyvää Suomesta merkin konkreettinen arvo yrityksen liikevaihdossa on. Jos käyttäisimme hiukan halvempaa tuontiraakaainetta, säästäisimme kustannuksissa, mutta olisiko menekki yhtä hyvää ilman kotimaisuusmerkkiä leipäpussin kyljessä, sitä en osaa sanoa. Mutta tuontiraakaaineen käyttöä ei edes harkita. Pienelle leipomolle Hyvää Suomesta merkki on tapa erottua suurten leipomoiden valtakunnallisista tuotteista. Kaupan leipähyllyssä joutsenlippu on liian harvinainen. Pienelle leipomolle ei kotimaisen raakaaineen saanti ole ongelma. Rukiin toimittaa pieni mylly, joka jauhaa vain kotimaista viljaa. Vehnä tulee Fazerilta ja on tällä hetkellä 100 prosenttisesti kotimaista. Teppo YliHemmilä on tyytyväinen Hyvää Suomesta merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toimintaan: Resursseihin nähden on pärjätty ihan hyvin. Ongelmana on tietysti, miten saada suomalaisen alkuperän viesti läpi mediassa. Ruuan alkuperän ympärillä on aivan oikein panostettu varhaiskasvatukseen ja tulevien kuluttajien valistamiseen. Mutta ehkä nyt olisi aika lisätä lobbausta elinkeinoelämän suuntaan. Teppo YliHemmilä kaipaa yritysten yhteistyötä kotimaisuuden esille nostamiseksi. Keskinäisestä kilpailusta huolimatta yhteishenkeä on aivan varmasti. Haastavaa joukkojen kokoaminen kieltämättä on, mutta pitäisi uskaltaa tehdä edes kokeiluja, jotta saataisiin jotain toimivaa aikaiseksi. Eikä pidä luovuttaa liian helpolla. Leipurina Teppo YliHemmilä saa sähköpostiviestejä ja puhelinsoittoja, joissa taivastellaan, miten on mahdollista, ettei ruisleipä olekaan kotimaista tai ettei eduskunnan ruokalassa ole tarjolla suomalaista leipää. Tätä taivastelua voisi viedä julkisuuteenkin, mutta se vaatii resursseja, jotka ovat pois leipomisesta. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
9 9 Viipurilaisella leipomolla ei nyt ole myymälää, mutta sellainen on tulossa uusin tiloihin. Harkitsen myymälään leipomotuotteiden alttaria opettaakseni asiakkaat katsomaan ja vaatimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Kaikki kotimaiselta näyttävä kun ei aina sitä ole, Teppo YliHemmilä visioi. Samalla hän miettii, miten oiva kotimaisen ruuan menekkiin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttamisen paikka television kokkiohjelmat olisivat, jos kokit korostaisivat kotimaisen raakaaineen merkitystä ja loistavuutta. Kuluttajille Teppo YliHemmilä antaa vinkin: Jos tuotteessa ei ole Hyvää Suomesta merkkiä, raakaaine on todennäköisesti tuontituotetta ja raakaaineen alkuperä halutaan peittää. Jos raakaaine on kotimaista, se halutaan kyllä myös tuoda esille. Ruokatrendien myönteiset tuulet Hyvää Suomesta merkin käyttäjien määrä kasvoi viime vuonna, iloitsee Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Vuoden 2012 lopussa merkki oli käytössä 261 yrityksellä, joista 29 oli maatilamuotoisia. Merkkiä kantavia tuotteita on noin 8 000, ja niiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 95 %. Tuotemäärä on pitkään pystytellyt samalla tasolla. Vaikka osa yrityksistä keskittää valikoimiaan myös uusia tuotteita ilmoitetaan paljon, mikä kertoo yritysten vilkkaasta tuotekehityksestä. Hyvää Suomesta toiminta antaa Ruokatiedolle pohjan toimia koko kotimaisen ruokaketjun yhteistyöfoorumina. Alkuperäinen tavoite kaikki mukaan toimii edelleen. Se on ruokajärjestelmän globaalistuessa entistäkin ajankohtaisempi, Lampisjärvi huomauttaa. Ruokakohut ovat lisänneet kotimaisen ruuan arvostusta ja saaneet suomalaiset pohtimaa entistä enemmän, mistä ruoka lautaselle tulee. Hyvää Suomesta merkille on vahva tilaus tulevaisuudessakin, Lampisjärvi ennustaa. ARTIKKELIN ON KIRJOITTANUT TOIMITTAJA LEENA PACKALEN RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI
ALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA
ALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA Ajankohtaista ruoka-alalla koulutuskiertue 2018 Kuva: Tuukka Ervasti Eeva Heikkilä Ruokatieto Yhdistys edistää suomalaista ruokakulttuuria. Viestimme suomalaisesta
LisätiedotMitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?
itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA AJANKOHTAISTA RUOKA-ALALLA -KOULUTUSKIERTUE MINNA ASUNMAA
ALKUPERÄMERKKI ELINTARVIKEMYYNNIN TUKENA AJANKOHTAISTA RUOKA-ALALLA -KOULUTUSKIERTUE 2018 9-11.4.2018 MINNA ASUNMAA ALKUPALAT Esittelyt Suomalaisuusmerkinnöistä Hyvää Suomesta merkki Loppusanat RUOASTA
LisätiedotPIKAOPAS KULUTTAJALLE
PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.
LisätiedotMiten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta
Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien
LisätiedotPitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014
1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa
LisätiedotSuomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 Tutkimuksen toteutus Nuoret, työ
LisätiedotMistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012
Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus
LisätiedotLähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään
Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n
LisätiedotMissä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja
Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta
LisätiedotHyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin
LisätiedotKysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta
Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat
LisätiedotAjankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015
Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet
LisätiedotMillä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?
Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotVastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen. Seinäjoki Yrjö Ojaniemi, MTK-EP
Vastuulliset ja paikalliset elintarvikehankinnat Kuinka ne tehdään hankintalakia hyödyntäen Seinäjoki 20.9.2017 Yrjö Ojaniemi, MTK-EP SUURIA EDISTYSASKELEITA Uusi hankintalaki selkeyttää asioita Valtioneuvoston
LisätiedotRuokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto
Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:
LisätiedotSinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus
Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten
LisätiedotArktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry
Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta
LisätiedotPuutarha-alan tulevaisuuskuvia
Puutarha-alan tulevaisuuskuvia Vilja Varho Luomututkimustyöpaja 24.4.2018 Viikki, Helsinki Sidosryhmähaastattelut 20 haastateltua, vastasivat myös numeerisiin kysymyksiin Kauppa 4 Teollisuus 3 Muut asiakkaat
LisätiedotMuuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,
Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKuluttaja ostopäätöksen edessä
Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotJulkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen,
LisätiedotSuomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus
Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET
LisätiedotElintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
LisätiedotElintarviketeollisuus maistuvaa työtä!
Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja
LisätiedotLea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.
Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman
LisätiedotTuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila
Tuottajahinnat ja edunvalvonta Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila 29.9.2017 Teemat Miten hinnat määräytyvät? Näkymät 2017 2018 (MTK markkinakatsaus, PTT ennuste) Miten
LisätiedotKotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle
10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotAtria Capital Markets Day Atria Skandinavia
Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto
LisätiedotMiten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?
Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,
LisätiedotOSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015
OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä
LisätiedotYritykset ostopäätösten äärellä
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Yritykset ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen tuloksista 22.11.2018 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn liiton toimeksiannosta tutkimuksen
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotSuomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille
Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia
LisätiedotOnko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari
Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten
LisätiedotAjankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila
Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto Tutkimustuloksia / taustamateriaalia
Suomalaisen Työn Liitto Tutkimustuloksia / taustamateriaalia Yritykset ostopäätösten äärellä 2018. Aula Research. Kuluttajatutkimus, syksy 2018. Taloustutkimus. Yritykset ostopäätösten äärellä 2018 Eri
LisätiedotYhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille suunnattu keskustelufoorumi
Yhteiskunnan vaikuttajille ja päättäjille suunnattu keskustelufoorumi Ruoka Akatemian suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö 21.5.2019 Ruoka Akatemian tavoitteet Lisätä päättäjien ja
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotKasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä
Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja
LisätiedotMarkkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy
Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä
LisätiedotYritykset ostopäätösten äärellä - tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä
Yritykset ostopäätösten äärellä - tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti elo-syykuussa 2018 yritysvaikuttajien parissa
LisätiedotMistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM
Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)
Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central
LisätiedotElintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä
Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden
LisätiedotTaustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin
Onhan siinä Avainlippu-kampanja Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 201 Tutkimusten toteutus Osana Onhan
LisätiedotPAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia
PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston
LisätiedotAluetukku LähiPuoti Remes Oy
Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015. Reetta Mentu
Suomalaisen Työn Liitto Avainlippu, Design from Finland, Yhteiskunnallinen yritys 10.2.2015 Reetta Mentu 103 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotViljasektorin hintarakenteet
Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotLUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä
LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan
LisätiedotPAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!
PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy
LisätiedotElintarvikevalmistajien näkemykset luomun tulevaisuudesta
Elintarvikevalmistajien näkemykset luomun tulevaisuudesta Alustavia tuloksia keskustelun pohjaksi Seminaari 3.5. 2017 Marja-Riitta Kottila Tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Elintarvikevalmistajien
LisätiedotAnn Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.
Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Rannikon Ruoka Ruoka-artesaanit ovat uusi kasvava ammattikunta pohjoismaissa. Artesaaniruoan jatkojalostuksessa
LisätiedotKysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä
Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotSuomalaisen ruoan edistämisohjelma
Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotElintarviketeollisuuden markkinatilanne
Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotEuroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen
Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston
LisätiedotPorotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa
Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet
LisätiedotKauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali
Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan
LisätiedotAvoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL
Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros
LisätiedotLähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä
Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%
LisätiedotYhdessä kokeillen -hanke. Karoliina Kinnunen Mohr
Yhdessä kokeillen -hanke Karoliina Kinnunen Mohr Miten maataloustuottaja saa tietoa ympäristöstä ja ilmastosta? Miten tieto muuttaa maataloustuottajan käyttäytymistä? Aineisto Kyselyä levitettiin Maaseutu.fi-sivustolla,
LisätiedotNuorisotutkimus 2007
Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
LisätiedotHankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa
Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-
LisätiedotTUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013
TUTUSTUMINEN PIETARIN LIHA- JA EINESTUOTTEIDEN VÄHITTÄISKAUPPATAR- JONTAAN 16. 18.9.2013 1. Yleistä Suomalaiset kauppaketjut SOK, Kesko ja Stockmann ovat rynnistäneet Pietariin hyvin erilaisilla strategioilla.
LisätiedotMikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja
Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja 2.6.2017 Leena Erälinna leena.eralinna@utu.fi Sosiaalinen pääoma Ihmisten
LisätiedotRohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?
Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä
Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.
LisätiedotHinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen
LisätiedotMe HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia!
Me HEVI kivitaloilla toteutamme asiakkaidemme unelmia! Sinun työsi on haaveilla, unelmoida ja visioida. Juuri sinä haaveinesi olet oman rakennusprojektisi ammattilainen. Asiantuntija, joka tietää parhaiten,
LisätiedotTaito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta
Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se
LisätiedotLuomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat
Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen
LisätiedotLihan ja lihatuotteiden arvoketju kuluttajan silmin. Jukka Saarenpää Markkinatutkimuspäällikkö / Atria
Lihan ja lihatuotteiden arvoketju kuluttajan silmin. Jukka Saarenpää Markkinatutkimuspäällikkö / Atria Mikä on kuluttajan käsitys elintarviketuotannon arvoketjusta erityisesti arvonmuodostuksen näkökulmasta?
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotLuomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa
Luomukasvisten tarjontaverkostostot Suomessa ProLuomun luomukasvisarvoketjutyöryhmän kokous 12.8.2014 Sari Iivonen 24.10.2014 1 Euroopan maista opittua ja Suomessa sovellettavissa olevia näkökulmia: Kuluttajien
Lisätiedotmuutamassa minuutissa Pystytät
X-Gloo Mercedes-Benzin tuulitunnelissa testattu Maailman parhaimmat puhallettavat tulevat Saksasta. Sään kuin sään kestävät, tosi näyttävät X-Gloo teltat voit pystyttää missä vain ja ne ovat taatut katseenvangitsijat!
LisätiedotSUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala
SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
Lisätiedot