HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄÄ SUOMESTA -MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA"

Transkriptio

1 ARTIKKELI , REV HYVÄÄ SUOMESTA MERKKI KANTANUT JOUTSENEN SIIVIN JO 20 VUOTTA Oli yhdestoista hetki saada aikaan suomalaisen ruuan alkuperämerkki, kertovat aikalaiset edesmenneen Markku Nevalan puuskahtaneen. Hän oli Maa ja metsätaloustuottajien keskusliiton toiminnanjohtajana avainroolissa. Huoli suomalaisen ruuan ja sen tuottajien asemasta oli kouriintuntuva, kun jäsenyys EU:ssa näytti toteutuvan ja rajat olivat avautumassa vapaalle tuonnille. Niinpä Hyvää Suomesta merkki, joka yleisesti tunnetaan joutsenlippuna, on opastanut jo 20 vuotta kuluttajia valitsemaan kotimaisista raakaaineista valmistettuja elintarvikkeita. On aika katsoa millaisissa tunnelmissa ruuan alkuperämerkki syntyi, kuinka se otettiin vastaan ja millaisia vaiheita merkin tähänastiseen elinkaareen sisältyy. Huoli kotimaisesta elintarviketuotannosta 1990luvun taitteessa kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuutta mietittiin usealla taholla. Maatalousalan tiedotuskeskuksen MAT:n johtaja Jyri Ollilla valmisteli nelivuotista viestintähanketta Syntynyt Suomessa nostamaan kotimaisen ruuan profiilia. Samaan aikaan PellervoSeurassa oli hankkeilla kampanja Suomalainen ruoka, jolla maatalous, teollisuus ja kauppa yhdessä viestisivät kuluttajille kotimaisesta ruuasta. Kahden mittavan viestintäprojektin toteuttaminen olisi kuitenkin ollut resurssien haaskausta. Markku Nevala onnistui puhumaan hankkeet yhteen ja niinpä maatalousneuvotteluissa vuonna 1992 MTK:n ja maa ja metsätalousministeriön kesken sovittiin, että maatalouden menekinedistämisvaroista käytetään kahdeksan miljoonaa markkaa vuodessa vuosina suomalaisen ruuan aseman vahvistamiseen tässä yhdistetyssä projektissa. Sekä maa ja metsätalousministeriö että kauppa ja teollisuusministeriö tulivat mukaan hankkeeseen. Projekti organisoitiin MAT:n yhteyteen. Kun rahoitus varmistui, alettiin etsiä hakkeelle johtajaa. Matti Niemelä löytyi Markku Nevalan takataskusta. Cultorilla työskennellyt Niemelä onnistuttiin houkuttelemaan hankkeen vetäjäksi ja hänen johdollaan se etenikin aina vuoteen 2002 asti, jolloin toiminnanjohtajaksi valittiin MMM Tiina Lampisjärvi Suomen Kuntourheiluliitosta. Ruokatieto Yhdistys ry Työpajankatu 2a C 1 (rakennus 5) Helsinki Ytunnus: ruokatieto.fi hyvaasuomesta.fi tasteoffinland.fi ruokavisa.fi

2 2 Toiminnan kolme jaksoa Pilotiksi suunniteltu, Hyvää Suomesta projektiksi nimetty kotimaisuushanke osoitti tarpeellisuutensa ja toiminta päätettiin vakinaistaa vuonna Projektin kotina toiminut MAT sai uuden nimen Finfood Suomen Ruokatieto ry vuonna Hyvää Suomesta toiminnassa on sen 20 vuoden aikana ollut selkeästi kolme eri jaksoa. Ensiksi toteutettiin kotimaisuushankkeen näyttävä lanseeraus suurella rahalla ja valtion rahoittamana. Sitten toiminta muuttui vuonna 2000 jäsenmaksuperusteiseksi ja Hyvää Suomesta siirtyi toteutettavaksi Finfoodin muun toiminnan rinnalle. EU:n kiellettyä kaiken maataloustuotteiden alkuperään liittyvän tiedotuksen valtion avustuksella Finfood muuttui vuonna 2009 Ruokatieto Yhdistys ry:ksi ja Hyvää Suomesta toiminta eriytettiin kokonaan valtioavusteisista toimista. Helposti viestittävä sanoma Alkuperämerkin suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi professori Kyösti Variksen ehdotus. Merkkiä ryhdyttiin kutsumaan Hyvää Suomesta joutsenlipuksi, koska siihen sisältyi sekä alkuperää esille tuova Suomen lippu että kansallislintumme laulujoutsen. Merkki julkistettiin Ensimmäinen Hyvää Suomesta merkitty tuote oli Atrian lenkkimakkara. Vuoden 1994 lopussa merkkiä kantoi jo nelisensataa tuotetta. ETM Kaija Karjalainen tuli hankkeen tiedotuspäälliköksi keväällä Silloin oli jo iso pyörä päällä. Merkille haettiin tunnettuutta olemalla mukana kaikkialla: maatalousnäyttelyissä, televisiossa, hiihtomaajoukkueen sponsoreina, printtimainonnassa jne. Parasta hänen mielestään Hyvää Suomesta merkissä on ollut sen helppo viestintä. Merkin perusidea on kyllin yksinkertainen ja viestinnän sisältö tiivistettiin kahteen käsitteeseen: Merkitty elintarvike ja tietoinen kuluttaja. Näillä keinoilla suomalainen ruoka ja elintarviketuotanto oli tarkoitus pitää voimissaan, kun rajasuoja EUjäsenyyden myötä katoaisi. Hyvää Suomesta projektiin kohdennettu valtionavustus loppui siirtymäajan jälkeen vuonna 1999, jolloin merkin rahoitus tuli Finfoodin jäsenten kustannettavaksi. Enää ei ollut varaa yhtä näyttäviin kampanjoihin ja esiintymisiin kuin aikaisemmin. Kaija Karjalainen on sittemmin siirtynyt tiedottajaksi eläkevakuutusten maailmaan, mutta on iloinen siitä, että Hyvää Suomesta merkki on edelleen hengissä ja sen rakenteet on säilytetty. Merkki on todella arvossaan, kun ajatellaan viime aikojen kansainvälisiä ruokahuijauksia. Oli onni, että hankkeen vetäjäksi löytyi Matti Niemelän kaltainen henkilö, joka uskalsi ajatella suuresti ja tajusi, että alkuperämerkki nousee siivilleen vain, jos sen taakse saadaan niin tuottajat, RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

3 3 teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin. Kyseessä oli koko kansakunnan talkoot, Kaija Karjalainen toteaa ja muistelee, että teollisuus lähti mukaan kovin varovasti ja koki joutsenlipun enemmän kustannuksena kuin oman brandin vahvistajana. Kaija Karjalaisen mukaan Hyvää Suomesta merkki on historiansa aikana sopeutunut kulloiseenkin ilmapiiriin. Yhdessä vaiheessa viestintään liitettiin myös hyvä laatu ja alkuperämerkille lähdettiin kehittämään laatukriteerejä. Yrityksille järjestettiin myös opastusta ja kilpailu omavalvonnassa. Laatumerkkiä joutsenlipusta ei kuitenkaan tuolloin tullut. Taannoinen kilpailuviraston johtaja Matti Purasjoki oli vahvasti sitä mieltä, että laatu on yritysten välinen kilpailuvaltti eikä sitä pidä mennä julkisesti säätelemään. Ruokaturvallisuutta ja hyvää tuotantotapaa todentavat laatujärjestelmät ovat nyt kuitenkin yleistymässä myös Suomessa. Hyvää Suomesta merkkiä sovitettiin tovin ravintolamaailmaankin. Jokunen joutsenlippuravintola syntyi, mutta kovin suurta suosiota merkin ravintolasäännöt eivät saaneet. Kuluttajat otettiin vakavasti MMM Riitta Tainio toi kuluttajien äänen Finfoodin hallitukseen. Hän toimi Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntijana. Toinen vaihtoehto hallituksessa olisi voinut olla Valtion ravitsemusneuvottelukunta, mutta se ei tuolloin edustanut yhtä laajoja piirejä kuin nykyään. Parasta joutsenlipun historiassa on, että se on saanut elintarvikeketjun toimijat lähestymään toisiaan. Aikaisemmin kuluttajat olivat olleet erityisesti maataloustuottajien hampaissa ja miksei vähän muidenkin. Mutta Finfoodin hallituksessa kuluttajien edustajaa kohdeltiin aina asiallisesti ja mielipiteille annettiin arvoa. Riitta Tainion mielestä ketjun yhteistyö oli senkin takia mutkatonta, että hallituksessa olivat pitkään mukana samat ihmiset tai samat tahot uusin ihmisin. Vielä eläkkeelläkin Riitta Tainio muistelee erityisellä lämmöllä yhteistyötä työttömille nuorille järjestettyjen ruoanvalmistuskurssien parissa. Kuluttajaliitto tuotti kurssien taustaaineiston ja Hyvää Suomesta hanke kustansi kursseilla tarvittavat ruokatarvikkeet. Kurssit pantiin toimeen Kuluttajaliiton alueyhdistyksissä. Idea oli hyvä ja siihen voisi hyvin haastaa nykyisetkin toimijat. Kuluttajaliiton pienelle järjestölle käytännön organisointi vain oli hiukan haasteellista. Kuluttajaliiton jäsenet olivat alusta lähtien hyvin myönteisiä ruuan alkuperämerkkiä kohtaan ja liitto järjesti jäsenilleen mm. pakkausmerkintöjen lukukinkereitä. Kuluttajia kiinnostivat erityisesti tuotteen alkuperä ja lisäaineet. Kotimaisen työn ja raakaaineen suosiminen on edelleenkin vakaata. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

4 4 Ei aihetta kohulööppeihin Yhtään iltapäivälehtien lööppiä ei ole näiden vuosien aikana syntynyt Hyvää Suomesta merkin väärinkäytöstä, toteaa FL Jorma Kärppä, joka tuli mukaan joutsenlipun maailmaan vuona 1996 suunnittelemaan merkin valvontakuvioita. Siihen asti oli tehty työtä merkin tunnettuuden ja merkittyjen elintarvikkeiden määrän kasvattamiseksi. Nyt kaivattiin toimia luotettavuuden takaamiseksi. Jorma Kärppä työskenteli tuolloin Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa, LTK:ssa. Arvioinnin systematiikka oli hänelle tuttua, koska hän toimi aikaisemmin laatu ja ympäristöjärjestelmien pääarvioijana SFSSertifiointi Oy:ssä. Nyt hän toimii laatu, ympäristö ja elintarviketurvallisuusasioiden kouluttajana Suomen ympäristöopisto Syklissä. Alun pitäen lähdettiin siitä, ettei valvonnasta tule Hyvää Suomesta organisaation omaa toimintaa, vaan se teetetään ostopalveluna. Valvonnat käynnistyivät vuonna Ensimmäisenä vuonna tehtiin 10 yrityskäyntiä ja siitä valvontakäyntien ja valvojien määrää lisättiin niin, että käyntejä oli noin sata vuodessa. Jokainen jäsenyritys auditoidaan joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä valvontaa suorittaa kuusi eri puolilla Suomea toimivaa asiantuntijaa. Jorma Kärppä on itse tehnyt noin 450 valvontakäyntiä, monessa yrityksessä jo useamman kerran. Aluksi valvontakäynnit olivat täysin maksuttomia yrityksille. Edelleenkin ne ovat edullisia, koska merkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry osallistuu valvontakustannuksiin. Järjestelmällistä joutsenlipun väärinkäyttöä ei ole tullut vastaan. Vahinkoja tietysti sattuu ja yleisimmin on kyse siitä, että rekisteritietoja ei ole muistettu päivittää, kun esimerkiksi jonkin tuotteen valmistus on lopetettu, Jorma Kärppä kertoo valvontakokemuksistaan. Merkkiin sitoutuneet yritykset ovat toimintaedellytyksiltään hyvin erilaisia. Suurissa yrityksissä on tuotekehitysosastot, joiden asiantuntijat laskevat kotimaisuusasteen käyttäen hyväksi taulukkolaskentaohjelmia. Pienissä yrityksissä ei ehkä ole kuin toimitusjohtaja, joka tekee omin käsin kaiken. Kaikissa yrityksissä valvontakäynnit onnistuvat kuitenkin hyvin. Kyseessä on pikemminkin neuvova valvonta kuin poliisitarkastus, Jorma Kärppä selvittää. Elintarvikkeiden kotimaisuusasteen laskeminen oli alkuvuosina hankalaa. Laskelmat perustuivat raakaaineiden hintoihin eikä oikean arvon laskeminen tahtonut onnistua. Nyt kotimaisuus ratkaistaan raakaaineiden määrien perusteella, eikä hinnoilla ole enää merkitystä. Selkeyttä lisää myös se, että Hyvää Suomesta tuotteissa lihan, kalan, kanamunan ja maidon on oltava 100 prosenttisesti kotimaisia. Näitä keskeisiä kotimaisia raakaaineita ei saa jatkaa tuontiraakaaineilla. Hyvää Suomesta merkin kotimaisuuden vaatimukset ovat siis kiristyneet ajan saatossa kaksi kertaa. Ensin riitti kotimaisuudeksi 2/3 tuotteen arvosta. Raakaaine ja työ laskettiin erikseen eli RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

5 5 molempien oli täytettävä kotimaisuuskriteeri. Sitten siirryttiin raakaaineiden määriin ja kaikilla elintarvikkeilla kotimaisuusasteeksi riitti 75 prosenttia. Maailmalla riehuneen nautojen bsetaudin seurauksena tuli 100 prosentin sääntö lihalle, kalalle, kanamunalle ja maidolle. Jorma Kärpän mukaan Hyvää Suomesta merkki toimii. Sen taustalla on monitahoinen sidosryhmäkenttä. Yritykset ovat oikeasti mukana, mutta eivät sanele toimintaa, vaan muillakin on mahdollisuus vaikuttaa. Suuriin sääntömuutoksiin ei ole tarvetta. Brandi on tunnettu ja hyvämaineinen. Sen mielikuvaan liittyy alkuperän lisäksi myös laatu ja turvallisuus, vaikkei merkin taakse olekaan laadittu mitattavia yhteisiä laatukriteerejä. Jorma Kärppä pitää uudesta iskulauseesta Ruokaa omasta maasta. Hänen mielestään yritykset voisivat ottaa merkin tuoman imagoedun enenevästi omakseen. Myyntitykkiä tarvittiin Euroopan unionin jäsenyys vuonna 1995 merkitsi sitä, että ruoan alkuperää ja suomalaisuutta sai markkinoida, mutta ei enää valtion rahoituksella. Koska Hyvää Suomesta projekti oli aloitettu jo ennen jäsenyyttä, valtion rahoitusta sai jatkaa vielä siirtymäkauden ajan. Mutta oli selvää, että vastuu merkistä ja sen tulevaisuudesta oli vähitellen siirrettävä elinkeinolle. Totesimme, että tieto Hyvää Suomesta toiminnan muuttuneesta tilanteesta on vietävä yrityksiin ja samalla myytävä sen idea ja hyödyt uudelleen yrityksille, muistelee KTM Carita Nyberg, joka oli houkuteltu Ingmanilta markkinoimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Siitä alkoi Carita Nybergin vuosien jalkautumisurakka. Neljänä päivänä viikosta hän kiersi Suomen yrityksiä. Välillä hän ajoi auton Rovaniemen yöjunaan ja tuli sieltä sitten ajaen alaspäin ja poimien yrityksen kerrallaan. Rankkaa se oli, mutta kiinnostavaa. Pääsin tutustumaan Hyvää Suomesta merkin asiakaskuntaan kasvokkain. Se oli missio hyvän asian puolesta. Olin vaikuttamassa ruokaketjun toimintaan ja edistämässä kotimaisuutta. Ei Carita Nyberg tyhjin käsin yrityksiin mennyt. Hänellä oli Hyvää Suomesta viestin lisäksi tuliaisiksi toimialakohtaista tutkimustietoa. Arvokas tieto otettiin kiitollisuudella vastaan ja hänet toivotettiin tervetulleeksi milloin tahansa uudelleen. Tällä vastavuoroisuudella halusin osoittaa, ettei Hyvää Suomesta toiminta ole vain jäsenmaksun maksamista, vaan yhteistyötä, josta kaikki hyötyvät. Välillä asiat pantiin kuntoon pienyrittäjän keittiön pöydän ääressä, välillä vastassa oli yrityksen koko hallitus, jolle sai perustella joutsenlipun merkitystä. Erään yrityksen hallitus oli kauhistellut RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

6 6 merkin hintaa, mutta kävi ilmi, että jossain käänteessä promillet olivat vaihtuneet prosenteiksi ja merkin hintamielikuva kallistunut. Selvityksen jälkeen mukaan lähteminen ratkesi helposti. Carita Nybergin mielestä Hyvää Suomesta merkkiä ei sinänsä pidetty kalliina. Se oli brandina noussut pinnalle ja sen käytöstä oli saatu hyviä kokemuksia. Ongelmia merkin käyttöönotossa oli tuolloin mm. lihataloissa, joissa käytettiin paljon tuontilihaa ja leipomoteollisuudessa, jossa etenkin kotimaisen rukiin saanti koettiin epävarmaksi. Silti yhdeksän kymmenestä yrityksestä saatiin mukaan. Pienet ja keskisuuret yritykset olivat nopeita päättämään mukaantulosta. Carita Nyberg kokee tehneensä uraauurtavaa työtä, kun hänen onnistui koota kokonaisia toimialoja yhteiseen markkinointiin, saada keskinäiset kilpakumppanit puhaltamaan yhteen hiileen. Neuvottelutaitoja siinä tarvittiin kun vastassa oli konkarijohtajia. Tilanteissa auttoi kuitenkin vahva markkinointiosaaminen. Ja haasteista olen aina pitänyt. Tätä nykyä Carita Nyberg pyörittää omaa henkilöstö ja yritysvalmennuksen yritystään. Hyvää Suomesta merkki kiinnostaa edelleen ja hän toivoo joutsenen siipien kantavan. Merkin peruslupaukset ovat edelleen ajankohtaiset. Osa suomalaisen ruuan arvostusta Hyvää Suomesta merkki on tärkeä osa suomalaisen ruuan arvostuksen lisäämisen kokonaispakettia. Näin kansliapäällikkö Jaana HusuKallio maa ja metsätalousministeriöstä määrittelee joutsenlipun merkityksen. Ruuan alkuperä ja suomalaisuus ovat aina olleet meille tärkeitä ja oikeastaan itsestään selvyyksiä, kun suljetuilla markkinoilla valtaosa ruuasta oli kotimaista. Hyvää Suomesta merkin 20 vuotisen historian aikana ruuan alkuperästä on kuitenkin tullut aivan eri asia, koska markkinat ovat muuttuneet. On hienoa, että olemme osanneet kerrankin olla edelläkävijöitä ja luoneet toimivan järjestelmän kotimaisten elintarvikkeiden alkuperän tunnistamiseksi. Jos Hyvää Suomesta merkkiä ei olisi, meillä ei nyt olisi kuluttajille mitään välinettä ostopäätöksien tueksi vastaamaan siihen kaikkeen sössöön, mitä maailman ruokamarkkinoilla on tullut vastaan. Jaana HusuKallio näkee Hyvää Suomesta merkin suomalaisen ruuan arvostamisen keskiössä. Sen ympärille on luontevaa rakentaa ruuan arvostuksen monenkirjavaa palettia: laatua, turvallisuutta, vastuullisuutta, lähiruokaa, ruokakulttuuria jne. Hänen toiveissaan on, että ruokaa arvostetaan Suomessa yhtä paljon kuin Ranskassa. Siellä keneltä tahansa kysyttäessä ruoka tulee tärkeysjärjestyksessä heti rakkauden jälkeen. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

7 7 Hyvää Suomesta merkki on tahdon ja yhteistyön asia. Kilpailu elintarvikeketjussa on maailmanlaajuista. Elintarvikeketjun toimijoista riippuu haluavatko he yhteistä esiintymistä kotimaisuuden siipien alla. Joutsenlippua kannattaa vaalia, mutta sitä pitää myös kehittää. Merkin ykkösasia on kotimaisuus, mutta sen ympärille voidaan luoda uusia sisältöjä, Jaana HusuKallio uskoo. Hyvää Suomesta merkki esiintyy pakatuissa elintarvikkeissa. Silti se nostaa esiin koko tuotantoketjun pellolta lähtien. Ei se jauheliha synny kaupan kylmäaltaassa. Jos arvostaa ruokaa, on osattava arvostaa koko tuotantoketjua. Tässä Hyvää Suomesta merkki palvelee suomalaisen ruuan arvostuksen kokonaisuutta. Sisältö pidettävä selkeänä Hyvää Suomesta joutsenlippu on pitänyt hyvin pintansa tässä merkkien maailman sekamelskassa ja liitää aika lailla uljaasti edelleen. Se on kerta kaikkiaan ykkösväline kotimaisen ruuantuotannon aseman ajamisessa ja puolustamisessa. MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mieltä ilahduttaa, että Hyvää Suomesta merkki näyttäisi nyt olevan uudessa nosteessa. Huonompiakin aikoja sen historiassa on nähty ja irtaantumista joutsenlipun käytöstä on esiintynyt. Juha Marttila uskoo ruuan alkuperän ja kotimaisen ruuantuotannon merkityksen vain kasvavan. Ruuantuotannossa maailmanlaajuisesti on meneillään valtava murros. Ruokakriisiä ei nopeasti pystytä ratkomaan. Pula nostaa ruuan hintaa ja kun bisneksessä liikkuu paljon rahaa, tulee jaolle hämärämiehiä ja ruuan turvallisuudella keinottelijoita. Juha Marttila on miettinyt, pitäisikö Hyvää Suomesta merkkiin yhdistää jotakin muutakin kuin alkuperä. Hän on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että viesti on pidettävä selkeänä. Merkki kertoo yksiselitteisesti suomalaisesta alkuperästä. Sen rinnalle mahtuu hyvin paikallinen, maakunnallinen ja lähiruoka. Ne kertovat alueellisen talouden hyväksi tehdystä työstä ja Hyvää Suomesta merkki kattavasti suomalaisesta tuotantotavasta. Ja kun pidämme kilpemme kirkkaana, suomalainen alkuperä kertoo kuluttajille myös vastuullisesta toiminnasta. Suomalainen tapa tuottaa kestää kovankin kritiikin. On tärkeää, että alkuperämerkki toimii markkinoilla, kiinnostaa ja tuo yrityksille lisäarvoa. Hyvää Suomesta merkin nykyinen hallintamalli toimii hyvin ja merkin markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseksi tehdään töitä kaiken aikaa. Viimeisin uudistus on merkkiin liitetty iskulause Ruokaa omasta maasta. Me voimme olla ylpeitä omista vahvoista kansallisista ruokabrandeistämme, kuten Valio, Atria, Fazer jne. Ne ovat menestyneet, vaikka kauppa koettaakin omilla tuotemerkeillään murtaa niiden RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

8 8 asemaa. Silti toivon, että vahva teollisuus ottaisi Hyvää Suomesta merkin vieläkin isommin ja näkyvämmin mukaan omaa brandiaan vahvistamaan. Resursseja kotimaisuuden markkinointiin ei koskaan tunnu olevan riittävästi. Olen varma, että tuloksellista tekemistä Hyvää Suomesta merkin ympärillä löytyisi isommallekin rahamäärälle. Meille on kasvamassa maailmankansalaisten sukupolvi. Ruuan alkuperän ja suomalaisuuden kertomiseen tarvitaan ehkä aivan uudentyyppistä viestintää. Hyvää Suomesta on arvovalinta Hyvää Suomesta merkki ja kotimaisen raakaaineen käyttö ovat yrityksessämme arvovalinta, kunniakysymys. Kaikkiin tuotteisiimme merkki tuli kaksi vuotta sitten. Ruisleivässä se on ollut jo 16 vuotta. Teppo YliHemmilän yhdessä perheensä kanssa luotsaama Viipurilainen leipomo toimittaa päivittäin joutsenlippuleipää Lahden ympäristön kauppoihin ja kolme kertaa viikossa myös pääkaupunkiseudulle. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mikä Hyvää Suomesta merkin konkreettinen arvo yrityksen liikevaihdossa on. Jos käyttäisimme hiukan halvempaa tuontiraakaainetta, säästäisimme kustannuksissa, mutta olisiko menekki yhtä hyvää ilman kotimaisuusmerkkiä leipäpussin kyljessä, sitä en osaa sanoa. Mutta tuontiraakaaineen käyttöä ei edes harkita. Pienelle leipomolle Hyvää Suomesta merkki on tapa erottua suurten leipomoiden valtakunnallisista tuotteista. Kaupan leipähyllyssä joutsenlippu on liian harvinainen. Pienelle leipomolle ei kotimaisen raakaaineen saanti ole ongelma. Rukiin toimittaa pieni mylly, joka jauhaa vain kotimaista viljaa. Vehnä tulee Fazerilta ja on tällä hetkellä 100 prosenttisesti kotimaista. Teppo YliHemmilä on tyytyväinen Hyvää Suomesta merkkiä hallinnoivan Ruokatiedon toimintaan: Resursseihin nähden on pärjätty ihan hyvin. Ongelmana on tietysti, miten saada suomalaisen alkuperän viesti läpi mediassa. Ruuan alkuperän ympärillä on aivan oikein panostettu varhaiskasvatukseen ja tulevien kuluttajien valistamiseen. Mutta ehkä nyt olisi aika lisätä lobbausta elinkeinoelämän suuntaan. Teppo YliHemmilä kaipaa yritysten yhteistyötä kotimaisuuden esille nostamiseksi. Keskinäisestä kilpailusta huolimatta yhteishenkeä on aivan varmasti. Haastavaa joukkojen kokoaminen kieltämättä on, mutta pitäisi uskaltaa tehdä edes kokeiluja, jotta saataisiin jotain toimivaa aikaiseksi. Eikä pidä luovuttaa liian helpolla. Leipurina Teppo YliHemmilä saa sähköpostiviestejä ja puhelinsoittoja, joissa taivastellaan, miten on mahdollista, ettei ruisleipä olekaan kotimaista tai ettei eduskunnan ruokalassa ole tarjolla suomalaista leipää. Tätä taivastelua voisi viedä julkisuuteenkin, mutta se vaatii resursseja, jotka ovat pois leipomisesta. RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

9 9 Viipurilaisella leipomolla ei nyt ole myymälää, mutta sellainen on tulossa uusin tiloihin. Harkitsen myymälään leipomotuotteiden alttaria opettaakseni asiakkaat katsomaan ja vaatimaan Hyvää Suomesta merkkiä. Kaikki kotimaiselta näyttävä kun ei aina sitä ole, Teppo YliHemmilä visioi. Samalla hän miettii, miten oiva kotimaisen ruuan menekkiin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen vaikuttamisen paikka television kokkiohjelmat olisivat, jos kokit korostaisivat kotimaisen raakaaineen merkitystä ja loistavuutta. Kuluttajille Teppo YliHemmilä antaa vinkin: Jos tuotteessa ei ole Hyvää Suomesta merkkiä, raakaaine on todennäköisesti tuontituotetta ja raakaaineen alkuperä halutaan peittää. Jos raakaaine on kotimaista, se halutaan kyllä myös tuoda esille. Ruokatrendien myönteiset tuulet Hyvää Suomesta merkin käyttäjien määrä kasvoi viime vuonna, iloitsee Ruokatiedon toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi. Vuoden 2012 lopussa merkki oli käytössä 261 yrityksellä, joista 29 oli maatilamuotoisia. Merkkiä kantavia tuotteita on noin 8 000, ja niiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 95 %. Tuotemäärä on pitkään pystytellyt samalla tasolla. Vaikka osa yrityksistä keskittää valikoimiaan myös uusia tuotteita ilmoitetaan paljon, mikä kertoo yritysten vilkkaasta tuotekehityksestä. Hyvää Suomesta toiminta antaa Ruokatiedolle pohjan toimia koko kotimaisen ruokaketjun yhteistyöfoorumina. Alkuperäinen tavoite kaikki mukaan toimii edelleen. Se on ruokajärjestelmän globaalistuessa entistäkin ajankohtaisempi, Lampisjärvi huomauttaa. Ruokakohut ovat lisänneet kotimaisen ruuan arvostusta ja saaneet suomalaiset pohtimaa entistä enemmän, mistä ruoka lautaselle tulee. Hyvää Suomesta merkille on vahva tilaus tulevaisuudessakin, Lampisjärvi ennustaa. ARTIKKELIN ON KIRJOITTANUT TOIMITTAJA LEENA PACKALEN RUOKATIETO.FI HYVAASUOMESTA.FI TASTEOFFINLAND.FI RUOKAVISA.FI

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla?

Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Rohkeilla ideoilla pellolta pöytään Mitä innovatiiviset ratkaisut voivat olla? Lähiruokaa räätälöimällä ammattikeittiöihin, Saarijärvi 14.11.2016 Leena Viitaharju Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma

Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Suomalaisen ruoan edistämisohjelma Ministeritason johtoryhmä (MMM, OPM, YM, STM, TEM, UM, VM) Ohjausryhmä (ministeriöt + osien johtajat) + Puhemiehistö Arvostuksen kohottaminen Kansainvälistymisen Luomuruoan

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä.

Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään miten n maakunnan asukkaat suhtautuvat Euroopan Unionin

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja /

kuudes.fi theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja / theinformedconsumer.fi / #tiedostavakuluttaja paivi.korteniemi@kuudes.fi / saara.jarvinen@kuudes.fi Miten yhdistää luomu ja kuluttajien muut toiveet menestyväksi luomutuotteeksi? Päivi Korteniemi, senior

Lisätiedot

Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika

Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika Vuosi halpuuttamista välitilinpäätöksen aika Lehdistötilaisuus 19.1.2016 1 Tilaisuuden kulku Pääjohtaja Taavi Heikkilä: Halpuuttamisen tausta Kenttäjohtaja Arttu Laine: Halpuuttamisen tuloksia ja vastauksia

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Turvallisuuden bisnesmalli

Turvallisuuden bisnesmalli Turvallisuuden bisnesmalli 19.4.2013 STM, esote Minä Valtioneuvoston palveluiden ja järjestelmien turvallisuus Puolustusvoimien tietoturvallisuuden toimialajohtaja Alma Median turvallisuuspäällikkö Professori

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Ruoka-apuohjeesta Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Miksi ohje tehtiin? Hyväntekeväisyysjärjestöt valittivat, että ruokaapuun annetaan vähittäismyynnistä pääasiassa vain leipää

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista

Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Innovatiiviset julkiset hankinnat - Tiivistelmä kyselytutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2016 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita

Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Hunajasato 2012, markkinatilanne ja alan tulevaisuus muita ajankohtaisia asioita Suomen Mehiläishoitajain Liitto 2011 Ari Seppälä ja Heikki Vartiainen SML ry. Tämän materiaalin tuottamiseen on saatu tukea

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot