Koulutus EU-asioista

Transkriptio

1 Koulutus EU-asioista

2 Ohjelma 1. Avaus, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo 2. Talouspolitiikan hallinta ja ohjaus, finanssineuvos Ilkka Kajaste 3. Pankkiunioni, neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro 4. Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat, finanssineuvos Pekka Morén

3 Talouspolitiikan hallinta ja ohjaus EU:ssa ja euroalueella Finanssineuvos Ilkka Kajaste

4 Säännöt ja säädökset velvoittavat EU:ssa talouspolitiikan koordinaatio perustuu säännöille. Säädökset (vakaus- ja kasvusopimus) velvoittavat jäsenvaltioita. Hyvin hoidettu talous antaa liikkumavaraa ja takaa riippumattomuuden

5 Luottamusta piti vahvistaa Säädöksiä ja yhteistä sääntökehikkoa tarvittiin, koska euroaluetta luotaessa piti vahvistaa markkinoiden luottamusta. Monet jäsenvaltiot myös Suomi olivat menettäneet luottamuspääomaansa. Euroalue mahdollisti sitoutumisen eurooppalaiseen (saksalaiseen) vakauskulttuuriin

6 Perussopimus määrittää rajat, vakaus- ja kasvusopimus menettelyt Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Julkinen velka saa olla enintään 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Sopimus jakautuu ennaltaehkäisevään ja korjaavaan osaan

7 Velkasopeutus voi onnistua

8 6 Luottamus vähensi korkomenoja Julkisen talouden korkomenot Suomessa, % bkt:stä

9 Sopimus menettänyt uskottavuuttaan Julkisen talouden sääntökehikko (vakaus- ja kasvusopimus) ei ole toiminut toivotulla tavalla. Ajan myötä sen uskottavuus on heikentynyt. Jäsenvaltioiden sitoutuminen ei riittänyt, vapaamatkustajan asema houkutti ja rahoitusmarkkinat reagoivat viiveellä

10 Alijäämämenettelyt vuosina useilla jäsenvaltioilla on ollut liiallinen alijäämä lähes yhtäjaksoisesti

11 Vakaus- ja kasvusopimus jousti Talouskriisin aikana vakaus- ja kasvusopimus on toiminut joustavasti. Lisäajan myöntäminen sopeutukselle on johtanut velkaantumisen kasvuun. Ranska on tästä hyvä esimerkki: maan velkasuhde on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti

12 Ranskan julkinen velka kasvoi nopeasti

13 Korjaaviin toimiin ryhdyttiin varhain Ensimmäiset muutokset vakaussopimukseen tehtiin Vuonna 2011 tuli voimaan laajempi uudistuspaketti (ns. six-pack). Hallitusten välinen finanssipoliittinen sopimus ja ns. two-pack-asetukset tulivat voimaan vuonna

14 Mikä muuttui? Uudistukset koskevat tavoitteenasettelua: alijäämäkriteerin rinnalle otettiin käyttöön määräykset velkakriteerin soveltamisesta päätöksentekoa: komission esittämien sanktioiden kumoamiseen tarvitaan neuvostossa määräenemmistö

15 Muutoksia myös kansallisiin menettelyihin Budjettikehysdirektiivi Alustavien budjettisuunnitelmien laatiminen Riippumattomien kansallisten asiantuntijaelinten perustaminen (Suomessa VTV)

16 Eurokriisistä uuteen nousuun Miten talous saadaan kasvuun? Kuinka velkaantuminen taittuu? Miten EU:n toimien uskottavuus palautetaan? Kuinka vahvistetaan luottamusta jäsenvaltioihin?

17 Eroon alijäämistä Yhä useammat jäsenvaltiot pääsevät kriisin väistyessä eroon liiallisista alijäämistä. Tämä vähentää komission ohjausta. Samalla kun kansallinen liikkumavara kasvaa, päätöksentekoon alkavat vaikuttaa myös uudet kansalliset finanssipoliittiset instituutiot

18 Tavoitteet ovat edelleen vaativia Sääntöjen merkitys säilyy keskeisenä uudessa kriisin jälkeisessä toimintaympäristössä. Ne koskevat nyt julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta: rakenteellinen alijäämä enintään 0,5 prosenttia bkt:stä julkisen talouden velkaantumista

19 Osasto

20

21 Sopeutus ja rakenneuudistukset Julkisen talouden sopeutusta voitaisiin sääntöjen mukaan loiventaa, jos jäsenvaltio toteuttaa uudistuksia, jotka tukevat kasvua ja kestävyyttä. Tähän mennessä näin on voitu menetellä vain, jos on kyse eläkeuudistuksista tai julkisista investoinneista

22 Uudistusten merkitys kasvaa Sopeutuspaineisiin voisi löytyä ratkaisu siten, että jäsenvaltiot sitoutuvat uudistuksiin. Miten jäsenvaltioiden sitoutuminen voi olla uskottavaa, kun hallitukset vaihtuvat ja väliin tulee vaaleja?

23 Monimutkaisuus hämärtää Säännöt talouspolitiikan koordinaatiosta ovat mutkikkaita. Tämä heikentää koordinaation legitimiteettiä. Suomi on kiinnittänyt huomiota tähän ja onnistunut lisäämään läpinäkyvyyttä

24 Jäsenvaltioiden asema eroaa Kriisimaiden tavoitteet määrää troikka. Alijäämämaiden on noudatettava sopeutusaikataulua ja asetettuja tavoitteita sekä raportoitava toimistaan. Myös niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole saavuttaneet keskipitkän aikavälin tavoitteitaan, on asetettu vähimmäisnormi rakenteellisen alijäämän korjaamiselle (0,5 % bkt:stä)

25 Hyvä taloudenpito tuo riippumattomuutta Vain ne jäsenvaltiot, joiden julkisen talouden tasapaino on kestävällä tasolla, ovat riippumattomia. Mitä paremmin jäsenvaltio hoitaa talouttaan, sitä itsenäisempi se on

26 Lisää aiheesta Komission talouspääosasto Valtiovarainministeriö

27 Asiantuntijoita VM:ssä Ilkka Kajaste, finanssineuvos Marketta Henriksson, finanssineuvos Mikko Spolander, finanssineuvos Sähköposti:

28 Pankkiunioni Neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro

29 Pankkiunioni Yhteinen sääntökirja Luottolaitoslainsäädäntö Talletussuojalainsäädäntö Elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädäntö EU28 Yhteinen pankkivalvonta Toimivalta EKP:lle Kattaa osallistuvien jäsenvaltioiden suurimmat pankit EU18+ Yhteinen kriisinratkaisu Uusi EU-viranomainen ja kriisinratkaisurahasto 2015/2016 Kattaa EKP:n suorassa valvonnassa olevat ja rajat ylittävät pankit Rahoitus pankeilta kansallisesti kerättävin vakausmaksuin EU18+ Viimekätinen julkinen rahoitusjärjestely?

30 Mistä pankkien kriisinratkaisussa on kyse?

31 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Kriisinratkaisun edellytysten toteaminen EKP:n pankkivalvontaneuvosto EU:n kriisinratkaisuviranomainen EU:n kriisinratkaisuviranomaisen määräys kriisinratkaisutoimista Komissio hyväksyy tai hylkää Poikkeustapauksissa ministerineuvosto ratkaisee asian Päätöksen toimeenpano Kansallinen viranomainen

32 Kriisinratkaisun kustannusten kattaminen

33 Pohdittavaa Tervehtyykö luottotalous? Pystytäänkö kriisipankit ajamaan hallitusti alas ilman veronmaksajien rahoja? Katkeaako pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys? Mitä seuraavaksi?

34 Asiantuntijoita VM:ssä Neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro Lainsäädäntöneuvos Tuija Taos Finanssineuvos Pauli Kariniemi Sähköposti:

35 EU:n komissio EU:n parlamentti Lisää aiheesta

36 Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat Finanssineuvos Pekka Morén

37 1) Miten vakaudenhallinta on organisoitu? 2) Mitä rahoitustukiohjelmilla on saatu aikaan? 3) Vaikutukset Suomen kannalta 4) Näkymät kuinka onnistuu irtautuminen rahoitustukiohjelmista?

38 I. Vakaudenhallinta ja sen organisointi

39

40 EVM:n ja ERVV:n vertailua EVM Pysyvä (10/2012 alkaen): Espanja ja Kypros ERVV Väliaikainen (ei uusia) GR2, IRL, POR Lainakapasiteetti 500 mrd. Lainakapasiteetti noin 200 mrd. Pääoma Takaukset ja ylitakaukset (1,65) Suomen maksama pääoma: 1,44 mrd. Suomen antama takaus: noin 7,5 mrd. Kaikki pääomittavat Väistyvän takaajan ongelma 1,79 % Suomen osuus kiinteä Suomen osuus voi muuttua Velkoja-asema IMF:n jälkeen Ei erityisasemaa Budjettivaikutus (2012 kertaluonteinen) Ei suoraa budjettivaikutusta Ei tilastoida EMU-velkaan Tilastoidaan EMU-velkaan Vakiintunut ammattimainen hallinto Väliaikainen hallinto

41

42

43 EVM:n vakaustuen muodot 1. EVM:n laina - kytketään tyypillisesti talouden ja sen rakenteiden korjaamiseen - 2. Rahoituslaitosten pääoman vahvistamiseksi myönnettävä rahoitusapu - tavoitteena pankkijärjestelmän tervehdyttäminen - 3. Ennalta varautuva rahoitusapu - tavoite ehkäistä kriisitilanteita varmistamalla rahoituksen saanti - 4. Ensimarkkinoiden tukiväline 5. Jälkimarkkinoiden tukiväline - tavoitteena estää taloudellisten vaikeuksien leviäminen - Muuta: Vakaustuki ja siihen liittyvä ehdollisuus mahdollistaa EKP:n OMT-ohjelman aktivoinnin

44 Vakaustuen myöntäminen ja pelisäännöt Lähtökohtana: koko euroalueen ja sen jäsenvaltion rahoitusvakaus on uhattuna 1. Tukipyyntö euroryhmän yksimielinen hyväksyntä 2. Ehdollisuus Määritellään tapauskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa 3. Väliarviot ohjelman ehdollisuuden toteutuksesta ovat tukierien maksamisen ehtona (yleensä 3 kk:n välein). Tarkistukset ehtoihin tarvittaessa - euroryhmä hyväksyy yksimielisesti 4. Ohjelmasta irtautuminen (tuen myöntäminen päättyy) Ohjelman jälkeinen valvonta (väliarviot 6 kk:n välein) - kunnes 75 % tuesta maksettu takaisin

45 II. Rahoitustukiohjelmat ja niiden vaikutukset

46

47 Ohjelmamaissa tapahtunut kehitystä

48 Yksikkötyökustannuksissa käänne

49 Työttömyys kääntynyt laskuun

50 Velkasuhde tasaantumassa

51 Taloudellisia tunnuslukuja

52 Kreikka Julkinen talous tasapainottumassa Kasvustrategia (kasvuinstituutin perustaminen) Markkinoiden luottamus palautumassa Kilpailun esteitä poistettu Turismi kasvussa Työttömyys lähtenyt laskuun Velanhoitokustannukset kohtuulliset korkeasta velkatasosta huolimatta Pankkien järjestämättömien luottojen suuri määrä Korkea julkisen ja yksityisen velan määrä Yritysten rahoituksensaanti vaikeaa Työmarkkinoilla rakenteellisia jäykkyyksiä Ukrainan kriisi riskitekijä turismille ja viennille Suorat ulkomaiset investoinnit alhaisella tasolla

53 Portugali Vahva sitoutuminen talouden uudistamiseen Markkinoiden luottamus palautunut ja korot laskeneet Työttömyys laskenut vuodessa yli 2 prosenttiyksikköä Talous kasvussa useiden sektoreiden tukemana Vienti kasvussa ja vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi Kilpailun ja työmarkkinoiden esteitä poistettu Julkisen ja yksityisen velan taso suhteellisen korkea Työttömyys edelleen korkea (15,2 %) Pankkijärjestelmän tervehtyminen kesken Yritysten rahoituksensaanti vaikeaa kehityksestä huolimatta Koulutustaso alhainen

54 Kypros Talous sopeutunut uudistuksiin ennakoitua paremmin Talouden sopeutusohjelma edennyt suunnitellusti Turismi ja yritysjärjestelyt säilyttäneet asemiaan Luottoluokittajat katsovat riskitason laskeneen Ennusteet lupaavat talouskasvua vuodelle 2015 Työttömyyden odotetaan nousevan 19 %:n tasolle Pankkijärjestelmän vakautuminen kesken Pääomaliikkeitä joudutaan edelleen rajoittamaan Verotulot laskeneet Julkisen ja yksityisen velan taso suhteellisen korkea Ukrainan kriisi merkittävä uhka tärkeälle Venäjän viennille

55 III. Euroalueen vakaushallinta Suomen näkökulmasta

56

57 Suomen keskeiset tavoitteet Yhteisvastuun välttäminen Tulonsiirrot ja eurobondit Ohjelmavelkojen leikkaukset ja huojennukset (jos niistä aiheutuu tappiota) Suomen valtion vastuiden ja riskien rajaaminen (vakuudet) Kriisivaltion oman taloudellisen kantokyvyn varmistaminen Varallisuuden hyödyntäminen myös muun rahoituksen saamiseksi ensisijaista Markkinoille paluun tukeminen tarvittaessa Taakanjako ja julkisen rahoituksen minimointi: Sijoittajanvastuu IMF:n osallistuminen ohjelmien rahoitukseen Päätöksenteon yksimielisyys kansalliseen budjettivaltaan liittyvissä asioissa (rahoitustukipaketit)

58 Kriisivastuut eivät uhkaa velkakestävyyttä Vastuiden kokonaisvaikutus valtion velkaan, % bkt:stä Valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon Perusura 1,5 mrd v (EVM pääoma) 3,5 mrd v (Hypoteettinen lainapääoman leikkaus) 4,5 mrd v (EVM:n pääomitus)

59 Kriisitoimien riskit rajallisia Hypotettiinen arvio Suomen valtiolle aiheutuvasta tappiosta, kun maksukyvyttömyysriski kasvaa (mrd. euroa) Oletettu maksukyvyttömyysriski Tappiooletus Rahoitus Max. Tappio Suomen osuus ERVV 30 % 40 % ,0 0,462 EVM 30 % 10 % ,0 0,270 Yhteensä ,0 0,7 (mrd. euroa) Oletettu maksukyvyttömyysriski Tappiooletus Rahoitus Max. Tappio Suomen osuus ERVV 50 % 40 % ,0 0,770 EVM 50 % 10 % ,0 0,449 Yhteensä ,0 1,

60 Sitoumuksista valtaosa takauksia Suomen valtion toteutuneet sitoumukset EU:n velkakriisin hoidossa, mrd. euroa EVM 10/2012 maksettu pääomaosuus EVM pääomaosuus 1,44 Takaukset ja lainat Annettujen sitoumusten määrä ERVV takaukset 7,53 Kahdenväliset lainat 1,00 Laskennalliset sitoumukset ja vastuut ERVM:n tukilainat 0,78 EU:n maksutasetuki 0,25 IMF:n rahoitus: 0,59 - josta euroalueen maat 0,41 Vakuudet yhteensä 1,

61 Kriisien vertailua Suomen näkökulmasta Suomen pankkikriisi Tuki/takaus 14 mrd. (20 % / bkt) Kv. talouden sokki ml. Lehman mrd. (27 % / bkt) Eurokriisi mrd. (6 % / bkt) Suorat tappiot valtiolle Valtion velka / bkt 5,3 mrd >70 % 29%->37 % 37 %->46 % Bkt 13 % (3 v) Lama 8 % (1v) Romahdus 3,8 % (4v.) Taantuma/hidas kasvu Yleinen korkotaso Jopa 16 % 4,5 1,2 % 1,2 % 0,6 %

62 IV. Näkymät ohjelmista irtautuminen

63

64 Näin velkoja on järjestelty Kreikka Irlanti Portugali Kypros Huomiot 1. Velkojen uusiminen Neuvottelut pankkien kanssa (Wienin aloite) Neuvottelut Venäjän ja kotimaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa Kreikan osalta epävarma 2. Laina-ajan pidennys 10 vuoden lyhennys vapaus; maksuajan pidennys 45 v. ERVV ja kahdenväliset 10 vuoden lyhennys vapaus; ERVV ja ERVM:n laina-aikojen jatkaminen 7 vuodelle 22 vuoteen. 10 vuoden lyhennys vapaus; ERVV ja ERVM:n laina-aikojen jatkaminen 7 vuodelle 22 vuoteen. Rahoitustarvetta alentava vaikutus merkittävä 3. Korkojen tai lainanhoitomaksujen maksujen alennus ERVV:n marginaali poistettu; kahdenvälisten lainojen korkoa laskettu ERVV:n marginaali poistettu ERVV:n marginaali poistettu Vaikutus rahoituskustannuksiin merkittävä 4. Nimellisarvon leikkaus Kreikan PSI 1 oli 206 mrd. euroa eli 53,5 % nimellisarvosta 5. Vapaaehtoinen velkojen vaihto Kreikan PSI2 (DBB) 33,8 % hintaan, leikkaus nimellisarvosta 66,2% Ns. Holdouts 6. Velkojen laiminlyönti Maksukyvyttömyys 7. Julkisten velkojien velkojen osittainen anteeksianto (OSI) EU:n perussopimuksen vastainen, KR osalta vaikutus vakuusjärjestelyyn 8. Muut SMP-voittojen tuloutus valtion kautta Kreikalle EKPJ:n ja Irlannin keskuspankkien promissory note (muuttaminen velkakirjoiksi)

65 Esimerkki: Ennuste Kreikan velkataakasta (lähde: IMF)

66 Rahoitus pääosin markkinaehtoista Velan ja velkojien rakenne, % Velan ja velkojien rakenne, mrd euroa 100 % % % 70 % muu muu 60 % 50 % 40 % 30 % EU-IMF-tukilainat EKP:n velkakirjaomistus EU-IMF-tukilainat EKP:n velkakirjaomistus 20 % Velkakirjat, ei SMP % 400 Velkakirjat, ei SMP 0 % Lyhyt velka Lyhyt velka

67 Asiantuntijoita VM:ssä Euroalueen vakausyksikkö EVY Yksikön päällikkö finanssineuvos Pekka Morén Lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen Neuvotteleva virkamies Minna Aaltonen Finanssisihteeri Jouni Lehto Rahoitusmarkkinaosasto Yksikön päällikkö finanssineuvos Pauli Kariniemi (EVM / ERVV) Finanssineuvos Markku Puumalainen (vastuuselvitykset) Neuvotteleva virkamies Aki Kallio (vakuudet) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

68 Lisää aiheesta VM:n uudet eurokriisisivut Eurozone-portaali EU:n taloudellinen tuki jäsenmaille Euroopan vakausmekanismi EVM IMF